Siirrellään tätä keskustelua tänne:
@Kimmo_Ahteri Totta kai kyseessä on kimurantti haaste, jota lyhyissä viesteissä tulee yksinkertaistettua.
Enkelisijoittajien määrästä minulla ei ole varsinaista tietoa, mutta ilman tilastoja en heti uskoisi näiden lisääntyneen. Tässä toki täytyy huomioida sekin, että kaiken maailman Fagerströmit ja Hedbergit saavat tänä päivänä enkelisijoittajan tittelin. Kaikella kunnioituksella heidän rahkeet, resurssit ja osaaminen on oletettavasti melko kaukana niistä jotka kykenevät oikeasti tuomaan Suomeen hyvinvointivaltiota kasvattamalla yrityksiä.
Itse näen myös julkisen rahoituksen lisääntymisen hyvänä, mutta osittain se on äärimmäisen tehoton ja huono vaihtoehto. Toki sille on paikkansa myös omassa ihannemaailmassa, mutta sen ongelmat on sellaisia joita en haluaisi. Ensiksi toki rahoittajalla on riksi siitä, ettei saa rahaa takaisin. Toisekseen julkiselle rahoitukselle on jo mainitsemani korko, joka rajoittaa yksittäisen yrityksen operatiivista kyvykkyyttä. Kolmannekseen jakoperusteet ovat usein hyvin ideologisia eikä rationaalisia. Nämä ovat esimerkkejä jotka johtavat tehottomuuteen ja riskeihin, ja lopulta sille ettei sille rahalle saatane välttämättä kummoistakaan vastinetta. Toki on myös yrityksiä, joille julkinen alkuvaiheen rahoitus voi olla erittäinkin hyvä asia. Lopulta kuitenkin kasvun jatkuessa tarvitaan sen lisäksi myös muuta pääomaa ja pääomittajaa. Ei se Wolt tai Supercell olisi vastaavaan kokoluokkaan kasvanut pelkästään julkisella rahoituksella.
Pidän myös äärimmäisen hyvänä, että suomalaiset maksavat keskimäärin mieluisasti veroja, myös yrittäjät. Moni nimenomaisesti kampanjoi sen puolesta, että he nimenomaisesti haluaisivat maksaa enemmän veroja, ja maksaisivat enemmän veroeuroja jos veroprosentti olisi pienempi koska kykenisivät ruokkimaan systeemiä enemmän.
Hyvin varakkaat henkilöt kykenevät kasvattamaan yritystoimintoja, mutta myös me keskituloiset kykenisimme kantamaan korkemme paremmin kekoon alhaisemmilla veroilla mikäli motivoituisimme esimerkiksi sijoittamaan tämän rahan. Kysymys on siitä, että valtiovallan tulisi uskaltaa osittain luopua kontrollistaan ja sallia ihmisten vaurastumisen myös palkkatöillä - ja ainakin kannustaa siihen lisää.
Tässäkin hyödyksi tulee ylempien tuloluokkien verohelpotukset. Jos hyvätuloinen saa 1% verokevennyksen, hän esimerkiksi sijoittaa sen huomattavasti todennäköisemmin kuin matalapalkkainen. Karua, mutta matalapalkkaisella lisäeuro menee helpommin arkeen kuin huomiseen.
Mikäli verokevennyksen saava keskituloinen sijoittaa saamansa rahan takaisin Helsingin pörssiin hän tuottaa saamansa kevennyksen 1,7 kertaisena takaisin euroissa mitattuna. Tässä laskelmassa käytin keskituloiselle 5 500 euron keskipalkkaa koko työuralle, jonka kesto on 35 vuotta. Sijoitusten tuottokertoimina pidin Helsingin pörssin pitkän aikavälin keskiarvoa 7,7 %/v josta osinkoa 5%, josta maksetaan myös osinkovero joka vuonna.
Tämänkaltainen laskelma ei tietenkään johda pikaiseen nirvanaan, mutta jos tämä olisi tehty silloin 2000 - luvun alkupuolella, se alkaisi jo 25 vuoden kohdalla tuottamaan vuosittain enemmän rahaa kuin mikä on se vuosittainen veronalennus. 35 vuoden jälkeen tämä henkilö olisi saanut verohelpotuksia yhteensä noin 24 tuhatta euroa ja suoria osinkoveroja hän olisi maksanut 17 tuhatta euroa. Hänellä olisi kuitenkin 120 tuhannen euron osakesalkku. Mikäli hän eläkkeelle jäädessään tämän myisi, maksaisi hän siitä myyntivoiton veroja reilu 24 tuhatta euroa. Eli valtio saisi puhdasta sijoitustoimintaan liittyvää rahaa 17 tuhatta euroa enemmän kuin mikä oli se valtion keskituloiselle antama veroale. Keskituloisella olisi nyt siis noin 95 tuhatta euroa enemmän rahaa ja valtiolla olisi 17 tuhatta enemmän rahaa. Tämän lisäksi jos keskituloinen joskus rahaansa käyttää maksaa hän siitä lisää veroja, luo työpaikkoja yms. 95 tuhatta käyttäen pelkästään keskimääräistä 20% ALV prosenttia tekee 19 tuhatta euroa. Eli Valtio saisi 36 tuhatta euroa enemmän tältä työuralta ja henkilö itse sen 95 tuhatta.
Tokikin tämä on yksinkertainen laskelma, mutta ainakin omalla kohdalla se olisi jopa todennäköinen, joskin haluan ainakin uskoa saavani osakemarkkinoilta parempaa kuin keskimääräistä tuottoa. Ja tokikaan kaikki ei näin toimisi, mutta jos nyt vaikkapa seuraavan 70 vuoden aikana 100 000 henkilöä toimisi täten, olisi siinä yksi 3,6 miljardia lisää valtion kassaan jo tällä laskelmalla. Suomalaisista 1,89 miljoonaa omistaa jo nyt rahastoja tai pörssiosakkeita, joten mahdollisuudet olisivat valtavat jos jo yksittäisiä ihmisiä kannustettaisiin vaurastumaan. Tähän toki onneksi nykyhallitus on jo tuomassa lisäkannustimia, mutta ne saisivat olla vieläkin suurempia.
/img-s3.ilcdn.fi/f700af5adcd313e416620e997fbb632eb6bf65133699f1014a661e34adb96cec.jpg)
