Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Hilperi]

Nyt vaihdoit lennosta puheenaihetta, joka tekee keskustelusta melko vaikeaa. Sinä puhuit aiemmin, että bkt:n ja hyvinvoinnin välillä ei ole korrelaatiota ja toin esille käppyrän joka osoittaa tälläisen kahden muuttujan välille vahvan lineaarisen riippuvuuden.

Jos asia olisi niin yksinkertainen kun tuo kuvaaja niin eihän tässä edes tarvitsisi keskustella vaan menisin iloisena tehtaalle kasaamaan lisää selfietikkuja. Korrelaatio on, riippuen toki myös miten hyvinvointi määritellään, mutta sanoin "enää". On perusteltua näkemystä että esim. Suomessa ihmisten hyvinvoinnin kokeminen ei ole lisääntynyt enää 80-luvun jälkeen. Bkt on nykymaailmassa vanhentunut ja jopa vääristävä mittari poliittiseen päätöksentekoon. Silti se hallitsee ihan kaikkea toimintaamme. Silti me kollektiivisesti palvomme sitä jopa vaikka sen kasvulla on kiistaton yhteys ekologiseen kriisiin, joka tuskin ainakaan lisää hyvinvointia.

 

[Derrick]

Nyt löytyi Iidalle kesäduunia -> Suomi nousuun !

Väite: Finnair palkkasi kesätyöntekijöitä rintojen koon perusteella – Sisäinen selvitys aloitettu

Finnairin entiset työntekijät kertovat, että yhdellä Finnairin osastoista kesätyöntekijöitä on palkattu rintojen koon perusteella ja naisia alentava huumori oli tavallista ”poikien kesken”. Finnair on käynnistänyt sisäisen selvityksen aiheesta.

www.iltalehti.fi

 

[Erkka Lapanen]

Raideleveyden "harmonisointi" kuten nykyisin on tapana sanoa, länsi-euroopan kanssa olisi lottovoitto Oulun kylälle. Jos vain mielikuvitus riittää, voi vaikutuksia vain arvailla. Luulisi, että hankkeeseen saisi EU rahaa anottua. Ja nykyisestä itäisestä radasta saataisiin edullisesti kiskoakin haettua. Tarpeettomaksi jäänyt "jokerilinja" odottelee purkamista.

Oulusta yöjunalla suoraan Tukholmaan ja siitä Berliiniin? Tämä kaikki muuttuu, jos Suomi vaihtaa raideleveyttä

Kaikki uudet raideyhteydet rakennetaan Suomessa todennäköisesti nykyistä kapeammalla raideleveydellä. Se mahdollistaa eurooppalaisille rautatieyhtiöille pääsyn Suomeen.

yle.fi

 

[Cobol]

Raideleveyden "harmonisointi" kuten nykyisin on tapana sanoa, länsi-euroopan kanssa olisi lottovoitto Oulun kylälle. Jos vain mielikuvitus riittää, voi vaikutuksia vain arvailla. Luulisi, että hankkeeseen saisi EU rahaa anottua. Ja nykyisestä itäisestä radasta saataisiin edullisesti kiskoakin haettua. Tarpeettomaksi jäänyt "jokerilinja" odottelee purkamista.

Kuten artikkelissa todetaan, NATO:n jäsenenä Venäjän naapurina on järkevää ottaa tuplaraiteet käyttöön ja mennä mahdollisimman nopeasti järkevällä tavalla samaan raideleveyteen Norjan ja Keski-Euroopan kanssa. Tällöin kaupallisille ja sotilaallisille huoltoyhteyksille on olemassa helpommin toinen reitti Itämeren lisäksi ja ulkomailta kaupallinen kiinnostus Suomessa rautateillä operoimiseen kasvaa.

Toivottavasti mahdollinen oikeistohallitus priorisoi rautatietunnelin rakentamisen Tallinnaan. Sen merkitys on Suomen elinkeinoelämälle oleellinen kun tavaraa tulee ja menee Keski-Eurooppaan nopeammin ja edullisemmin. Venäjän sulkiessa Itämeren tai osan siitä, tunneli on Suomen kannalta vielä merkittävämpi.

 

[Tadu]

Raideleveyden "harmonisointi" kuten nykyisin on tapana sanoa, länsi-euroopan kanssa olisi lottovoitto Oulun kylälle. Jos vain mielikuvitus riittää, voi vaikutuksia vain arvailla. Luulisi, että hankkeeseen saisi EU rahaa anottua. Ja nykyisestä itäisestä radasta saataisiin edullisesti kiskoakin haettua. Tarpeettomaksi jäänyt "jokerilinja" odottelee purkamista.

Oulusta yöjunalla suoraan Tukholmaan ja siitä Berliiniin? Tämä kaikki muuttuu, jos Suomi vaihtaa raideleveyttä

Kaikki uudet raideyhteydet rakennetaan Suomessa todennäköisesti nykyistä kapeammalla raideleveydellä. Se mahdollistaa eurooppalaisille rautatieyhtiöille pääsyn Suomeen.

yle.fi

Kyllähän nyt kannattaisi mennä hattu kourassa EU:n päättäjiltä pyytämään rahaa. Luulisi sitä tollaiseen projektiin irtoavan.

 

[Kimmo_Ahteri]

Raideleveyden "harmonisointi" kuten nykyisin on tapana sanoa, länsi-euroopan kanssa olisi lottovoitto Oulun kylälle. Jos vain mielikuvitus riittää, voi vaikutuksia vain arvailla. Luulisi, että hankkeeseen saisi EU rahaa anottua. Ja nykyisestä itäisestä radasta saataisiin edullisesti kiskoakin haettua. Tarpeettomaksi jäänyt "jokerilinja" odottelee purkamista.

Oulusta yöjunalla suoraan Tukholmaan ja siitä Berliiniin? Tämä kaikki muuttuu, jos Suomi vaihtaa raideleveyttä

Kaikki uudet raideyhteydet rakennetaan Suomessa todennäköisesti nykyistä kapeammalla raideleveydellä. Se mahdollistaa eurooppalaisille rautatieyhtiöille pääsyn Suomeen.

yle.fi

Henkilöliikenteen näkökulmasta eurooppalainen raideleveys tuskin on investoinnin arvoinen niin kauan kuin tunneli Helsingistä Tallinnaan puuttuu. Jos Oulusta haluaa Eurooppaan junalla, se on kaiketi mahdollista jos junalla pääsee Haaparantaan ja siellä vaihtaa junaa.

Tavaraliikenteen osalta voisi olla järkevää, mutta nykyäänkin tässä maassa tavara liikkuu aika paljon renkailla, vaikka meillä on ihan riittävä raideverkosto. Jos perustellaan uutta raideleveyttä huoltovarmuudella, niin hankeen toivoisi olevan rauhan aikana taloudellisesti kannattava. Muutoin valtio joutuu osallistumaan kuluihin koko elinkaaren aikana.

 

[mike owen]

Kaikkein tärkeintä on saada nykyinen valtion rataverkko kuntoon tällä vuosikymmenellä. Teiden kunto on todella surkea ympäri Suomea. Tähän on todettava myös se, että osa maantieverkosta on korjattu todella asianmukaisesti hyvään kuntoon. Kiitos siitä.

Korjausvelkaa on hyvin paljon jopa useampi miljardi infrastruktuurissa / infrassa. Mitä pidemmälle korjaukset siirretään sitä suurempia ongelmia on edessä ja korjaukset maksaa sitä enemmän tulevaisuudessa.

 

[Radiopää]

Raideleveyden "harmonisointi" kuten nykyisin on tapana sanoa, länsi-euroopan kanssa olisi lottovoitto Oulun kylälle. Jos vain mielikuvitus riittää, voi vaikutuksia vain arvailla. Luulisi, että hankkeeseen saisi EU rahaa anottua. Ja nykyisestä itäisestä radasta saataisiin edullisesti kiskoakin haettua. Tarpeettomaksi jäänyt "jokerilinja" odottelee purkamista.

Oulusta yöjunalla suoraan Tukholmaan ja siitä Berliiniin? Tämä kaikki muuttuu, jos Suomi vaihtaa raideleveyttä

Kaikki uudet raideyhteydet rakennetaan Suomessa todennäköisesti nykyistä kapeammalla raideleveydellä. Se mahdollistaa eurooppalaisille rautatieyhtiöille pääsyn Suomeen.

yle.fi

Junan siirtyminen raideleveydestä toiseen on jo nyt mahdollista, joten tällaiseen panostaminen on tärkeämpää kuin ruveta laittamaan rahaa maakuntaratojen eurooppalaistamiseen, vaikka kepu kuinka tykkäisi.

Ensin pitää laittaa nykyiset raiteet kuntoon ja jos rakennetaan kokonaan uusia raiteita, niiden leveyttä voidaan miettiä erikseen.

 

[mekabyte]

Henkilöliikenteen näkökulmasta eurooppalainen raideleveys tuskin on investoinnin arvoinen niin kauan kuin tunneli Helsingistä Tallinnaan puuttuu. Jos Oulusta haluaa Eurooppaan junalla, se on kaiketi mahdollista jos junalla pääsee Haaparantaan ja siellä vaihtaa junaa.

Tavaraliikenteen osalta voisi olla järkevää, mutta nykyäänkin tässä maassa tavara liikkuu aika paljon renkailla, vaikka meillä on ihan riittävä raideverkosto. Jos perustellaan uutta raideleveyttä huoltovarmuudella, niin hankeen toivoisi olevan rauhan aikana taloudellisesti kannattava. Muutoin valtio joutuu osallistumaan kuluihin koko elinkaaren aikana.

Katkoton henkilöliikenne olisi jonkinlaista bonusta, mutta tavara ja etenkin Raahen teräs liikkuu kyllä kovasti raiteilla. Lisäksi nyt tavara liikkuu renkailla kun Ylivieska - Oulu välillä jäi se toinen raide rakentamatta. Mahdollisuus viedä Ruotsiin ja sitä kautta Eurooppaan olisi vallan mainio mahdollisuus.

 

[mike owen]

Junan siirtyminen raideleveydestä toiseen on jo nyt mahdollista, joten tällaiseen panostaminen on tärkeämpää kuin ruveta laittamaan rahaa maakuntaratojen eurooppalaistamiseen, vaikka kepu kuinka tykkäisi.

Ensin pitää laittaa nykyiset raiteet kuntoon ja jos rakennetaan kokonaan uusia raiteita, niiden leveyttä voidaan miettiä erikseen.

Kyse ei ole tässä tapauksessa Kepusta vaan hyvin pitkälti teollisuuden tarpeista ja ylipäätään huoltovarmuudesta ja kriisiajan tarpeisiin varautumisesta. Ei luulisi olevan liian kallista investoida tietty rahasumma tähän tarkoitukseen, jos samalla saadaan positiivinen tulos aikaiseksi.

 

[KooMT]

Junan siirtyminen raideleveydestä toiseen on jo nyt mahdollista, joten tällaiseen panostaminen on tärkeämpää kuin ruveta laittamaan rahaa maakuntaratojen eurooppalaistamiseen, vaikka kepu kuinka tykkäisi.

Ensin pitää laittaa nykyiset raiteet kuntoon ja jos rakennetaan kokonaan uusia raiteita, niiden leveyttä voidaan miettiä erikseen.

Juups. Olihan Torniossa jo raideleveyden vaihtolaitteet aiemmin olemassa.

Eiköhän sitä nykyajassa saisi kehitettyä vaunuja millä raideväli muuttuu matkan varrella..
Voisin kuvitella että tuollaisista voisi olla kiinnostunut Nurminen Logistics kun osti virolaisilta rautatiefirman ja joka pörssitiedotteessa höpisee muunmuassa Narvikin konttijunista Suomeen..

Ja se riittää kun se ruotsalainen yöjuna lähtee Haaparannasta. Noh oma etunsa olisi jos 1435mm raide tulisi Kemiin, niin ei tarttisi Suomen puolella suunnitella omia Kemi-Haaparanta vuoroja kun Kemissä olisi vaihtoyhteydet.

 

[Kimmo_Ahteri]

Katkoton henkilöliikenne olisi jonkinlaista bonusta, mutta tavara ja etenkin Raahen teräs liikkuu kyllä kovasti raiteilla. Lisäksi nyt tavara liikkuu renkailla kun Ylivieska - Oulu välillä jäi se toinen raide rakentamatta. Mahdollisuus viedä Ruotsiin ja sitä kautta Eurooppaan olisi vallan mainio mahdollisuus.

Kyllä kyllä...

Mietin tätä vähän laajemmassa mittakaavassa, mutta toki raideinvestointi voisi auttaa Pohjanmaata jos siellä on teollisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Noin yleensä, tavarat suuntautuvat satamiin ja sieltä eteenpäin maailmalle. Tiedä sitten onko teräksen reitti raiteilla Ruotsin kautta Eurooppaan sen nopeampi ja halvempi kuin lähimpään satamaan ja sieltä rahtina Eurooppaan kohti asiakkaita. Jos se on kaupallisesti kannattava pienellä julkisella tuella, miksipä ei.

 

[mike owen]

Kyllä kyllä...

Mietin tätä vähän laajemmassa mittakaavassa, mutta toki raideinvestointi voisi auttaa Pohjanmaata jos siellä on teollisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Noin yleensä, tavarat suuntautuvat satamiin ja sieltä eteenpäin maailmalle. Tiedä sitten onko teräksen reitti raiteilla Ruotsin kautta Eurooppaan sen nopeampi ja halvempi kuin lähimpään satamaan ja sieltä rahtina Eurooppaan kohti asiakkaita. Jos se on kaupallisesti kannattava pienellä julkisella tuella, miksipä ei.

Laajalla alueella Pohjanmaalla varsinkin rannikolla on paljon teollisuutta, joka tarvitsee hyvätasoista raideverkostoa ja kunnossa olevan tieverkoston.

Tietenkin kunnossa olevat satamat ovat elintärkeitä teollisuuden kannalta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että satamiin pääsee niin junat kuin rekkaliikenne. Esimerkiksi suupohjan rata on tärkeä saada kuntoon nopeasti.

Täällä puhutaan paljon ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Rataverkko on tärkeää saada kuntoon myös ilmastokriisin vuoksi.

 

[Hirvonen]

Miksi pitää alkaa olkiukkoilemaan tuomalla Yhdysvallat mukaan keskusteluun? Meidän viiteryhmä on taloudessa Pohjoismaat, erityisesti Ruotsi. Saksa on myös hyvä verrokki. On oikeasti ihan helvetin validi kysymys minkä takia me ei pysytä näiden verrokkien kyydissä taloudellisesti. BKT on jossain määrin ongelmallinen mittari, mutta kyllä se tässä tilanteessa koruttoman totuuden kertoo. Tietysti jos todetaan että meille riittää matalampi elintaso kuin verrokkimaille niin fine, kansalle olisi kuitenkin hyvä selittää mitä se käytännössä tarkoittaa.

 

[mike owen]

Lisään vielä edelliseen viestiin sen, että jos tänne halutaan saada uutta teollisuutta niin täällä pitää olla toimiva infra. Raide- ja tieverkoston kunto pitää olla riittävän hyvä teollisuuden kannalta. Julkisen liikenteen pitää olla toimiva.

Luvitusasiat pitää saada hoidetuksi sujuvammaksi.

Luonnonsuojeluun kuuluvat toimenpiteet pitää saada hoidetuksi kuntoon.

Yksi tärkeimmistä asioista firmoille on työvoiman saatavuus ja ammattitaito. Onko osaajia tarjolla työmarkkinoilla tarpeeksi.

 

[Tadu]

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

”Meillä ei ole mitään hätää”

 

[mike owen]

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

”Meillä ei ole mitään hätää”

Hätä ei lue lakia... eikä velkaa tarvi maksaa takaisin.

 

[Patarouva]

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

”Meillä ei ole mitään hätää”

”Pöö! Hei ei ole mitään pelättävää.”

 

[VyötiäsKiisseli]

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

”Meillä ei ole mitään hätää”

"RAHAA ON"

 

[Jeffrey]

VM:ltä kovat terveiset seuraavalle hallitukselle: ”Suomi ei tule kasvamaan ulos veloistaan”

Valtiovarainministeriö on julkaissut taloudellisen katsauksen. Sen mukaan talouskasvu ei riitä karistamaan julkisen talouden alijäämän ongelmia tulevalla hallituskaudella.

www.iltalehti.fi

”Meillä ei ole mitään hätää”

Ei meillä ole mitään hätää. SDP vain laittaa budjettinsa riittävän ison prosentin kohtaan "talouskasvu", ja ongelma on sillä kuitattu. Tämän toteuttaminen vie hallituksen talousviisailta noin 28 sekuntia + oikean excelin etsiminen kansiosta "Ei ajankohtaiset asiat".

 

[penalalli]

Li Andersson oli eilen taas kertomassa talouden tasapainottamisesta vasemmiston keinoin. Siis suomeksi veronkorotuksilla. Suomen talous siis kuntoon taas uusilla ja uusilla veroilla.
Demokratian antamin oikeuksin ovat Li, Sanna ym. saaneet valtuuden päättää sinun palkkatulosi jaosta, siis SINUN rahoistasi. Ei poliitikoilla ole mitään omia rahoja jaossa, ne on Tauno Tasalakin palkkatienestit, jotka kullonenkin eduskunta jakaa haluamallaan tavalla.
Nytkin, jos koska, voit äänestää omien rahojesi käytöstä!

 

[Turder]

Linkki: https://twitter.com/RistoMurto/status/1639999037779632128

Tämä oli ihan mielenkiintoinen huomio (ja vastauksissa pari muutakin hyvää graafia) eli Suomen ja Italian valtionvelat ja niiden historiallinen kehitys. Kyllähän tuossa on paljon samaa ja tekisi mieli jos sanoa, että ollaanko jo ns. point of no return -kohdan yli menty. Noh, upsidena sitten, että 20v päästä muut maksaa meille kotiremontit eikös?

 

[Jeffrey]

Li Andersson oli eilen taas kertomassa talouden tasapainottamisesta vasemmiston keinoin. Siis suomeksi veronkorotuksilla. Suomen talous siis kuntoon taas uusilla ja uusilla veroilla.

Vasemmistolla on ollut tämä "mutku Tanska" argumentti omiin veronkorotushaaveisiin.

Tähän argumenttiin on nyt saatu aika mielenkiintoista ennakkotietoa kuluneesta vuodesta.

Linkki: https://twitter.com/SaPakarinen/status/1639326092912623635?s=20

 

[Derrick]

Hyvin menee Saralla ja Jeffreyllä (toim. huom. Lawson) kun kuukaudessa rahaa menee elämiseen noin 7600 euroa ja vuodessa karvan alle 100 tonnia. Mutta ei ne suuret tulot vaan pienet menot !

1 900 euroa viikossa törsäävä Sara Chafak havahtuu karuun todellisuuteen ruokakaupassa

Rikkaat ja rahattomat -ohjelmaan osallistuvat Sara Chafak ja Jeffrey Lawman elävät normaalisti lähes 2000 euron viikkobudjetilla. Nyt budjetti on alle sata euroa viikossa. Bussiliputkin osoittautuvat liian kalliiksi pariskunnalle, joka ei normaalielämässä kulje julkisilla liikennevälineillä.

www.is.fi

 

[Jeffrey]

Jeffreyn tulojen lisäksi vaalien alla on keskustelua aiheuttanut Suomen paisuva asumistukipotti. Suomi maksaa asumistukea noin 2,2 miljardia euroa, joka on huikeat lähes 2% koko Suomen koko verokertymästä.

Yhdeksi osasyyksi on noussut vuoden 2017 opintotukiuudistus, jossa opiskelijat nostettiin yleisen asumistuen piiriin. Tämän jälkeen esimerkiksi Hoas on luopunut noin 3 000 soluasunnosta opiskelijoiden kysynnän suuntauduttua soluasuntojen sijaan kantakaupunkien yksiöihin. Syyksi on esitetty sitä, että opiskelijat saavat suuremman tuen kalliimmasta asunnosta, mutta varmasti myös useamman koulun lokaatio muutoksella on ollut vaikutusta kuten myös muulla maailman muutoksella.

Artikkelista omaan silmään nousi kysymys: Onko asumistukijärjestelmä sellainen, että se kannustaa opiskelijoita asumaan kalliimmin, eli on mahdollista asua Vantaan soluasunnon sijaan yksiössä Töölössä?

Ja siihen Kelan juristin antama vastaus: ”En sanoisi, että se on ihan noin. Yleisen asumistuen puolella pitää maksaa aina vähintään asumismenoista 20 prosenttia itse. Jos asunto on halvempi, on 20 prosenttia vähemmän euroissa. Se kannustaa siihen, että asunto olisi mahdollisimman halpa. Myös enimmäisasumismenot kannustavat edullisiin asumismenoihin”, Lääkkölä kertoo.

Mielestäni Kelan näkemys on tässä hyvin yksipuolinen. Ihmisen elämä on kuitenkin aina kokonaisuus, johon vaikuttaa asumiskulujen lisäksi monimoni muu kustannus. Se on ihan totta, että kantakaupungin yksiön hinnasta omavastuuksi jää 100-300 euroa versus se peräpitäjän soluasunto. Tuo summa alkaa kuitenkin olla kuitattu jo jos kerran kuussa otat jostain keskustan opiskelijatapahtumasta taksin kotiin, joudut ostamaan HSL:n kuukausikortin, syömään useammin muualla kuin kotona tai mitä vielä.

Itse koen ihan hyvänä, että opiskelijat ovat yleisen asumistuen piirissä. Koen kuitenkin ongelmallisena Kelan asennoitumista asiaan ja voin vain toivoa, että heillä on sisäisissä keskusteluissa myös objektiivisempaa suhtautumista asiaan. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa säästöjä tulisi kuitenkin löytää sieltä sun täältä, ja jotta tehostaminen voitaisi tehdä järkevästi - tulisi eri instanssien omata objektiivisen analyyttistä toimintakykyä sen sijaan että puolusteltaisiin sitä omaa pottia haudaten sitä syvemmälle maahan.

Halpa asunto lähiössä ei kelpaa opiskelijalle – voi saada Kelalta kalliimpaan asuntoon jopa 465 e/kk

Opiskelijat haluavat asua yksiöissä Helsingin kantakaupungissa, vaikka lähiöiden soluasunnoissa olisi halvempi vuokra. Yksiössä asuva voi saada suuremman asumistuen Kelalta.

www.talouselama.fi