Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[vdx mua zorbas]

"Hänen (Wittusenin) mukaansa perinteisille teräsyhtiöille muutos vähähiilisen teräksen valmistukseen on vaikea, sillä se edellyttää kokonaan uuteen tuotantotapaan siirtymistä ja käytännössä vanhojen tehtaiden purkamista."

Mitä inkoolaiset sanovat jos suunnitelma ei toteudu?

Voi Wittusen kanssa.

 

[Kimmo_Ahteri]

Siinä vaiheessa kun norjalaisesta ostajasta tuli ilmi ettei firmalla ole liikevaihtoa, rahaa ja se on vasta perustettu, tämän on pakko olla se sama bulvaani kroatialainen firma, joka halusi osakkaaksi Fennovoiman ydinvoimalaan. Kyseistä firmaa pyöritettiin jostain pienestä kaksiosta Kroatiassa, joten onko tämä lafka jossain norjalaisen vuonon notkossa?

Positiivista on se että paljon sähköä käyttävä teollisuus näkee Suomen potenttiaalisena investointikohteena. Ja erikoista on ettei laitosta ole suunniteltu Ruotsiin, jossa on vielä paremmat sähköreservit.

Toivottavasti norjalaiset osaavat säilöä vetyä että sitä on varastossa silloin kun ei tuule.

 

[Uuhis #97]

Tässä vastaava Ruotsalainen projekti joka on pidemmällä, jolla on rahoitus ja jolla on rehellisesti sanottuna realistisempi aikataulu(tuotanto alkaa joskus 2030-luvulla): H2 Green Steel

 

[Ollakseni]

Sinänsä Suomi tarvitsisi tämänkaltaisia suuria hankkeita. Kyse on vain siitä, mitä riskejä niihin liittyy ja mistä otetaan rahat.

Ehkä tuo Wittusen saisi Norjan valtion puhuttua mukaan. Maalla oikeastaan olisi kovasti tarvetta viherpesuun, kun on rikastunut ja rikastuu edelleen öljyllä ja kaasulla. Tosin öljyn ja kaasun ympäristövaikutukset eivät taida Norjassa kiinnostaa. Jos Norjan valtio sijoittaisi vaikkapa puolet tai esimerkiksi 25 prosenttia hankkeen suunnittelu- ja rakennuskustannuksista, itsekin tuohon uskoisin. Nyt en usko.

Norja on pistänyt öljy rahoilla pystyyn maailman kattavimman latausverkoston sähköautoille. Samalla tekevät valtaosan energiastaan vesivoimalla ja kehittelevät siihen kaikkea kätevää. Eli öljyrahat käytetään maailmanparantamiseen ihan oikeastikin eikä vain näennäisesti.

 

[Ollakseni]

Tiedän toki tuon. Sekö riittää? Onko Norjan kokonaisvaikutus päästöihin positiivisen puolella?

Nimenomaan Norjalla valtiona pitäisi olla rahaa koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mitä he ovat maailmalle ympäristökysymyksissä antaneet? Tästä toivoisin kunnollisia esimerkkejä, jos niitä on. Itse en tiedä, mutta olen näissä asioissa vain media tietojen varassa.

Maailman 6. suurin maa jos katsotaan uusiutuvaa energiantuotantoa kokonaismääränä. Myyvät tuota energiaa muualle Eurooppaan (mm. Saksaan, Alankomaihin, Tanskaan ja Suomeen) ja ovat pitäneet 10 miljardia kruunua valtion rahaa siihen että tuplataan tuulivoiman määrä. Samoin suunnitteilla on lisää infraa ja kuljetuslinjoja esimerkiksi Skotlannin suuntaan.

Eli kirjaimellisesti maksavat öljyrahoilla uusiutuvan energian infrastruktuuria koko Pohjois-Euroopalle. Mutta kai sekin on vain viherpesua kun valtionyhtiöt kehittävät tuota teknologiaa eteenpäin ja myyvät tuotantoaan muualle.

 

[KooMT]

Eikö sitä Pohjois-Ruotsin halpaa sähköä tule jonkinverran aina Suomeen ja sitä kannattaa tuoda mieluummin kuin käynnistää Suomessa kaikkea tuotantoa..

Toisaalta jotta Norjaan saadaan niitä sähköautoja nii tarvitaan myös akkuteknologiaa..
Toisaalta hyvä, että Suomessa on sitä akkuteknologian tuotantoa Harjavallassa, mutta toisaalta harmi kun se nikkeli tuodaan pääosin Venäjältä sinne ja omistuskuviotkin on siellä.

 

[Kimmo_Ahteri]

Suomen näkökulmasta on ongelmallista, jos joudumme ostamaan sähköä (ja muuta energiaa) paljon ulkomailta,
sähköä pääosin siis Ruotsista ja Norjasta. Me ostamme erityisesti silloin, kun on kallista. Tämä nähtäneen taas muun muassa lähipäivinä, kun sää kylmenee. Samalla raha virtaa maasta ulos ja velkaa tehdään taas lisää.

Sähkömarkkinat toimivat kun sähkö virtaa sinne missä sitä tarvitaan. Suomi on toki vastuussa omasta energianhuollostaan, mutta emme pysty normaalitilanteessa millään tappelemaan Norjan ja Ruotsin vesivoiman tuotantokustannuksia vastaan. On siis meidänkin etu että sähköä on tarjolla kun oma tuotantomme ei kykene vastaamaan kysyntään. Suomen energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky on parempi jos sähkön hinta on alhaalla.

Tuontisähkö myydään markkinoille eikä sitä kustanneta valtion kassasta, pl hallituksen sähkötuki. Valtion vaihtotase kärsii, mutta sähkönkäyttäjät kuittaavat laskun ja rahat valuvat tuottajille.

Mutta onhan Norjalla taas fossiilisten lisäksi toinenkin kultamuna sylissään. Maailma sähköistyy ja Norjalla on ylimäärin puhdasta sähköä tarjolla. Koska sähköä ei pysty siirtämään rajattomasti mistä tahansa minne tahansa, Pohjoismaat pääsevät nauttimaan Norjan säätövoimasta ja tietysti maksamme siitä pikkaisen ylihintaa. Toisaalta, onhan norjalaisilla ympäri vuoden surkea sää. Se ehkä vähän lohduttaa.

 

[Ann Arbor]

HS-analyysi | Suomeen vyöryy miljardeittain vetyinvestointeja, ja se tarkoittaa, että Suomi voi pian olla Pohjolan Saudi-Arabia

Suomella on hyvät edellytykset houkutella puhtaan vedyn investointeja. Nyt pitäisi päättää, mitä tavoitellaan, kirjoittaa HS:n taloustoimittaja Jarno Hartikainen.

www.hs.fi

HS:ltä mukavan optimistinen artikkeli vetytalouden mahdollisuuksista. Toivottavasti Suomessa ollaan hereillä ja ymmärretään vedyn mahdollisuudet maamme taloudelle.

 

[El Gordo]

Kyllä, se on viherpesua. Tuo 10 miljardia kruunua on alle miljardi euroa, alle prosentti verrattuna niihin tuottoihin, joita Norja saa vuosittain öljystä ja kaasusta. Linkki Kauppalehteen:

Norja takoo hurjat tulot maakaasulla ja öljyllä – Tässä lista suomalaisyrityksistä, joiden osakkeita ”öljyrahasto” omistaa

Norja vie maakaasua putkea pitkin Saksaan, Britanniaan, Belgiaan ja Hollantiin.

www.kauppalehti.fi

Lisäksi Norjan mahdollisuudet vesi-ja tuulivoimaan ovat maantieteellisten piirteiden ansiosta loistavat. Itse asiassa vesivoimalla he pääsevät entisestään rikastumaan, koska sitä käsittääkseni käytetään erityisesti silloin, kun aurinkoa ja tuulta ei ole saatavilla eli kun hinnat ovat korkealla.

Edelleen kysyn, mitä muuta norjalaiset ovat saaneet oikeasti aikaan kuin itselleen erinomaista bisnestä. Mitkä ovat ne ympäristöteknologiaan liittyvät innovaatiot, joita muutkin voivat hyödyntää eri maissa paikallisesti?

Suomen näkökulmasta on ongelmallista, jos joudumme ostamaan sähköä (ja muuta energiaa) paljon ulkomailta,
sähköä pääosin siis Ruotsista ja Norjasta. Me ostamme erityisesti silloin, kun on kallista. Tämä nähtäneen taas muun muassa lähipäivinä, kun sää kylmenee. Samalla raha virtaa maasta ulos ja velkaa tehdään taas lisää.

Oleellista olisi rakentaa sähköntuotanto, talojen lämmitys, teollisuuden käyttämä energia ja liikenne sillä tavalla, että ne eivät käytä fossiilista energiaa. Eli juuri mitä Norja tekee. Ja Suomikin, vaikka eri keinoilla ja eri tahdissa.

Tuskin tulee mitään yhtä käänteentekevä teknologiaa, joka maagisesti ratkaisee kaiken. Teknologioita päästöjen vähentämiseen on jo paljon olemassa - vesivoima, biopolttoaineet, ydinvoima, tuulivoima, aurinkovoima, sähköautot jne. Niistä pitää sitten kunkin maan valita omiin oloihinsa sopiva paletti.

Norjalla on öljykenttänsä toki. Isossa kuvassa perinteisin menetelmin porailtavat öljy- ja maakaasuvarat eivät ole niin iso ongelma (koska niitä ei ole enää jäljellä niin paljon), ne voidaan kyllä käyttää ns. loppuun asti. Ongelma on pikemminkin maapallon loppumattomat kivihiilivarat. Eli vihreä siirtymä pitäisi saada koko maailmassa aikaan ennen kuin noista käytetään liian suuri prosentti.

Suomen osalta ratkaisu näyttää tulevan ydinvoiman ja tuulivoiman lisärakentamisen myötä. Tänä talvena on vielä ongelmansa kun Olkiluoto 3 on vasta testikäytössä, ja kohta taas huoltokatkolla. Mutta jo ensi talvena kaiketi kaikki 5 ydinvoimalaa käy koko talven, ja uusia tuulivoimaloitakin on kohonnut sinne tänne, joten tuskin sähköä tarvitsee enää niin suuria määriä tuoda.

 

[Huerzo]

Vetyputki Saksaan kuulostaa kivalta, mutta esimerkkikartoissa sen kulkureitti suorastaan kutsuu Venäjää tekemään temppujaan. Ainoa tapa suojautua kaasuputki-iskun kaltaiselta jobilta taitaa olla vetää putki tunneliin?

Siispä Vesterbacka porailemaan lisää reikiä? Turku-Ahvenanmaa-Tukholma, yksi matkustajaliikenteelle ja toinen vetyputkelle. Samaan reikään voisi laittaa valokuitua, niin olisi sekin paremmassa turvassa "erikoisoperaatioilta".

Matkan varrelle pari tekosaarta merituulivoimaa varten porausmurskeen loppusijoituspaikaksi. No, laitetaan sinne myös yksi koppero taxftee-tukikohdaksi kaljaturismia varten.

 

[Ann Arbor]

Valtiontalous | Suomi oli vielä hiljan tasoissa Ruotsin kanssa, nyt Suomi velkaantuu ”räjähtävällä uralla” – mitä tapahtui?

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on erkaantunut pohjoismaisista verrokkimaista täysin omalle polulleen.

www.hs.fi

Suomen haastavasta tilanteesta muihin Pohjoismaihin on kirjoitettu varsin paljon, mutta karultahan tilanne alkaa näyttämään.

 

[olkikuukkeli]

Samaan aikaan toisaalla

Tanska on vähentänyt valtionvelkaa liki 30 miljardia euroa kahdessa vuodessa | Verkkouutiset

Tanska on vähentänyt valtionvelkaa liki 30 miljardia euroa kahdessa vuodessa | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Ja nyt ei puhuta mistään vinkuintiasta vaan lähes täysin vertailukelpoisesta toisesta Pohjoismaasta.

Tanskan lääkkeet eivät kelpaa suomalaiselle oikeistolle eikä vasemmistolle. Ja toisaalta Tanskalla on etuja, joita Suomi ei matkimalla voi saada - esim. sijainti Saksan kyljessä pienellä pinta-alalla.

Jos yksinkertaistetaan, niin eikö Tanskan mallin voisi tiivistää näin: verokiila on matalampi, mutta verotuspohja on Suomea laajempi. Kokonaisveroaste taitaa olla koko Euroopan korkein. Tanskan kokonaisveroaste on korkea, koska Tanska rahoittaa julkista sektoria huomattavasti Suomea avokätisemmin. Esim. työttömyyskorvaukset ovat selvästi korkeammat ja paikallisessa TE-toimistossa on per työtön capita jopa kymmenkertainen määrä työntekijöitä. Tätä esim. kokoomus ei voisi hyväksyä missään nimessä, eikä "Tanskan malli" ole sen ratkaisu, vaikka esim. Sipilän hallituksessa iskulauseena tuota käytettiinkin.

Tanskan malli ei kelpaa myöskään suomalaiselle vasemmistolle. Tanskaan on perustettu välityömarkkinat, jossa vastineeksi korkeasta työttömyystuesta ollaan tiivisti yhteydessä henkilökohtaisesti määrättyyn TE-toimiston virkailijaan, joka työttömyysajan venyessä käytännössä pakottaa työkykyisen työntekijän jopa koulutusta vastaamattomaan työhön tai työkokeiluun/-harjoitteluun. Suomessa esim. SDP tykkää puhua työllisyyden kasvattamisesta (ja on siinä toki osin onnistunutkin), mutta Tanskan kaltaisia välityömarkkinoita ei hyväksytä "orjatyövoimana" ja koska yrityshän voisi jopa rahallisesti hyötyä valtion subventoimasta työvoimasta.

Keskustalle Tanskan malli ei sovi, koska se perustuu klustereihin ja synergiaetuihin, joita tiivis asuminen ja kaupungistuminen luovat luonnollisesti. Suomessa päinvastoin halutaan käyttää valtava määrä julkista rahaa tämän täysin väistämättömän rakennemuutoksen hidastamiseen, mikä ainakin omasta mielestäni paitsi nakertaa ihan turhaan julkista taloutta, ei myöskään lopulta helpota valtion tuella elävän, huonoista työmahdollisuuksista kärsivän haja-asutusalueen asukin elämää vaan enneminkin pitkittää kärsimystä. Oikeasti ei voi mitenkään olla kannattavaa pitää Suomea kokonaan asuttuna. Tämä ei ole pelkästään keskustan ongelma vaan juurisyy on muuta Eurooppaa myöhemmin kaupungistuneen maamme ns. syvissä kansanriveissä. Ylivoimainen enemmistö suomalaisista toivoo juuri tuollaista kepupolitiikkaa. Nykyhallituksen panostuksista mikään ei lisää kannustimia ottaa töitä vastaan kaupungeista, missä niitä olisi tarjolla. Päinvastoin, kepu avaa ihan uusia näkymiä kannustamalla korkeakoulutettuja muuttamaan maaseudulle. Aivan posketon idea!

Koska oikeita hyvinvointivaltion säilymistä tukevia rakennemuutoksia Suomessa ei kukaan halua tehdä, on seurauksena sen hiljattainen näivettyminen kaikille. Myös uuden oikeistohallituksen uudistukset tulevat pitkälti tarjoamaan juustohöylää palveluille. Mitään innovatiivisia ratkaisuja tuskin tullaan näkemään, koska vasemmisto ja oikeisto pyörittävät täällä pitkälti samaa peliä, mutta eri summilla rahaa.

 

[lihaani]

On todella helppoa suuressa kaupungissa olla rationaalinen ja hahmotella syrjäseudut asumattomiksi.
Mutta syrjäseuduilla asuu satojatuhansia ihmisiä, joille voi olla hankalaa perustella, että jätä isolla rahalla maksettu huushollisi kylmilleen ja muuta isolle kirkolle! Kun yleinen etu vaatii näin. Sen rinnalla rahasi ovat pähkinöitä!

 

[Walrus21]

On todella helppoa suuressa kaupungissa olla rationaalinen ja hahmotella syrjäseudut asumattomiksi.
Mutta syrjäseuduilla asuu satojatuhansia ihmisiä, joille voi olla hankalaa perustella, että jätä isolla rahalla maksettu huushollisi kylmilleen ja muuta isolle kirkolle! Kun yleinen etu vaatii näin. Sen rinnalla rahasi ovat pähkinöitä!

Ei tarvi mitään perustella, eiköhän markkinat hoida sen ihan itsestään. Ihmiset kyllä muuttavat pois autioituvista pitäjistä parempien palveluiden ja mahdollisuuksien ääreen. Näin on tapahtunut 1960-luvun lopulta lähtien.

Ongelma vain on se, että tietyn iän ylitettyään ihmisen muuttohalut laskevat dramaattisesti. Eikä tätä auta se, että keskusta muut puolueet vanavedessään tekee kaikkensa, jotta vääjäämätön kehitys (=kaupungistuminen) hidastuisi mahdollisimman paljon.

Vielä kun Suomen ikärakenne on mitä on, olemme ongelmien äärellä. Mielestäni erikoista, että tämä ei ole kärkiteemoja vaaleissa.

 

[Cobol]

On todella helppoa suuressa kaupungissa olla rationaalinen ja hahmotella syrjäseudut asumattomiksi.
Mutta syrjäseuduilla asuu satojatuhansia ihmisiä, joille voi olla hankalaa perustella, että jätä isolla rahalla maksettu huushollisi kylmilleen ja muuta isolle kirkolle! Kun yleinen etu vaatii näin. Sen rinnalla rahasi ovat pähkinöitä!

Tämä on ongelmana näille jutuille... Mutta jos vakavasti asiaa pohtii, maailma kaupungistuu. Kiina on vetänyt käsittämättömän kaupungistumisprosessin läpi. Nyt yli 60 prosenttia kiinalaisista asuu kaupungeissa.

Iso kysymys on, miten Suomessa ilmastomuutosta edistävä kaupungistumisongelma ratkaistaan. Koko maailmassa kaupungit vastaavat 70 prosenttisesti kasvihuonepäästöistä. Ratkaisuja on löytynyt ja ilmastosta huolimatta löytyy myös Suomeen.

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n ennusteen mukaan Suomen maaseutu tyhjenee oletettua nopeammin. Suomessa on ennusteen mukaan vuonna 2040 vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua: Helsinki, Tampere ja Turku. Koko väestöstä 67,1 prosenttia asuu tuolloin kymmenen suurimman kaupunkiseudun alueella. Maakuntien väkilukua kasvattaa kansainvälinen muuttoliike.

Onko tuo optimaalinen tulos? Ehkäpä ei. Parempi voisi olla noin 10 kasvavaa kaupunkikeskusta, joita tukisi maakunnissa ympäröivä maaseutu työllistämisessä, viljelyssä, palveluissa jne. Jos en väärin muista, Soininvaara piti vahingollisena vain muutamaa kasvukeskusta Suomen talouden ja elinolojen kannalta. Olin silloin samaa mieltä ja olen edelleen.

Nyt siihen voi lisätä myös turvallisuuden. Venäjän rajaseutua tulee asuttaa, kuten muutkin maat tekevät. Ei jättää tyhjiötä muutamalla vierasperäisellä maahanmuuttajalla.

 

[Huono pakki]

On todella helppoa suuressa kaupungissa olla rationaalinen ja hahmotella syrjäseudut asumattomiksi.
Mutta syrjäseuduilla asuu satojatuhansia ihmisiä, joille voi olla hankalaa perustella, että jätä isolla rahalla maksettu huushollisi kylmilleen ja muuta isolle kirkolle! Kun yleinen etu vaatii näin. Sen rinnalla rahasi ovat pähkinöitä!

Enpä olisi uskonut, että olisin jostain asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta nyt ollaan aika lähellä. Jos nyt vähän oiotaan, niin näiden (suur)kaupunkilaisten mielestä Suomi (ja maailma) pelastuu sillä, että suomalaiset ahdetaan asumaan, sanotaan linjan Lappeenranta-Tampere-Pori, eteläpuolelle. Mitäs sille lopulle Suomelle tehdään ja missäköhän nämä meinaavat sen ruoan tuottaa, mitä suomalaiset tarvitsevat vai heittäydytäänkö kokonaan ulkomaisen tuontiruoan varaan?

Suomessa on, onneksi, vielä aika paljon ihmisiä, ketkä eivät tule harkitsemaankaan asumista jossain betonikylässä. Ja kyllä, jonkinlaista asumisen tiivistymistä varmasti tulee tapahtumaan, mutta tuskinpa maaseutualueet kokonaan tulevat tyhjenemään. Se tapahtuu lähivuosikymmeninä vain näiden haahuilioiden märissä unissa.

Tämä on lievästi kärjistetty kommentti, mutta totta on, että siinä on riskinsä (Venäjän hyökkäys) jos suuri osa maasta tyhjennetään asukkaista.

 

[Tadu]

Enpä olisi uskonut, että olisin jostain asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta nyt ollaan aika lähellä. Jos nyt vähän oiotaan, niin näiden (suur)kaupunkilaisten mielestä Suomi (ja maailma) pelastuu sillä, että suomalaiset ahdetaan asumaan, sanotaan linjan Lappeenranta-Tampere-Pori, eteläpuolelle. Mitäs sille lopulle Suomelle tehdään ja missäköhän nämä meinaavat sen ruoan tuottaa, mitä suomalaiset tarvitsevat vai heittäydytäänkö kokonaan ulkomaisen tuontiruoan varaan?

Suomessa on, onneksi, vielä aika paljon ihmisiä, ketkä eivät tule harkitsemaankaan asumista jossain betonikylässä. Ja kyllä, jonkinlaista asumisen tiivistymistä varmasti tulee tapahtumaan, mutta tuskinpa maaseutualueet kokonaan tulevat tyhjenemään. Se tapahtuu lähivuosikymmeninä vain näiden haahuilioiden märissä unissa.

Tämä on lievästi kärjistetty kommentti, mutta totta on, että siinä on riskinsä (Venäjän hyökkäys) jos suuri osa maasta tyhjennetään asukkaista.

Ei ketään pitäisi pakottaa asumaan missään, mutta ei pitäisi tukeakaan maaseutuasumista tekohengittämällä liian pieniä toimimattomia kuntia tai sotealueita.

 

[Huono pakki]

Ei ketään pitäisi pakottaa asumaan missään, mutta ei pitäisi tukeakaan maaseutuasumista tekohengittämällä liian pieniä toimimattomia kuntia tai sotealueita.

Se on juurikin näin. Jos joku haluaa asua haja-asutus -alueella, niin minun mielestä hänellä on siihen oikeus. Tokihan palvelut tulevat "pakenemaan" entistä kauemmaksi, mutta aika monet palvelut ovat myös etäyhteydellä saatavissa.

Aika näyttää, minne suuntaan tässä asiassa mennään.

 

[Stonewall]

Ei ketään pitäisi pakottaa asumaan missään, mutta ei pitäisi tukeakaan maaseutuasumista tekohengittämällä liian pieniä toimimattomia kuntia tai sotealueita.

Mielestäni aletaan kyllä olemaan lähellä tilannetta, että erityisesti idässä ja pohjoisessa asumista pitää tukea jollakin tavalla. Siinä on Joensuun ja Rovaniemen välillä aika paljon väestötappioalueita. Satoja ja satoja kilometrejä maaseutua. Alkaa olemaan kysymys kriisinsietokyvystä ja maanpuolustuksesta.

Eli väistämättä pitää päätyä samaan johtopäätökseen kuin Norjassa ja Ruotsissa. Toisaalta en nyt pitäisi mahdottomana, että se onnistuisi johonkin mittaan asti. Nyt kun mennään vauhdilla pysyvään etätyöhön, niin moni laskee ettei ehkä huvita enään kalliilla keskustoissa asua. Kun työtä voi tehdä missä tahansa (joo, ei kaikilla aloilla), niin harva haluaa asua ruuhkissa suuremmissa kaupungeissa. Jos vaikka sekä yrittäjät että työntekijät saisivat konkreettisesti veroetua, niin luulisi entistä useampien hakeutuvat raittiimpaan ilmaan ja kiireettömämpään elämään. Tahdosta kai tämäkin vain olisi kiinni, ja siitä että puolueet löytäisivät yksimielisyyden.

 

[olkikuukkeli]

On todella helppoa suuressa kaupungissa olla rationaalinen ja hahmotella syrjäseudut asumattomiksi.
Mutta syrjäseuduilla asuu satojatuhansia ihmisiä, joille voi olla hankalaa perustella, että jätä isolla rahalla maksettu huushollisi kylmilleen ja muuta isolle kirkolle! Kun yleinen etu vaatii näin. Sen rinnalla rahasi ovat pähkinöitä!

Enpä olisi uskonut, että olisin jostain asiasta kanssasi samaa mieltä, mutta nyt ollaan aika lähellä. Jos nyt vähän oiotaan, niin näiden (suur)kaupunkilaisten mielestä Suomi (ja maailma) pelastuu sillä, että suomalaiset ahdetaan asumaan, sanotaan linjan Lappeenranta-Tampere-Pori, eteläpuolelle. Mitäs sille lopulle Suomelle tehdään ja missäköhän nämä meinaavat sen ruoan tuottaa, mitä suomalaiset tarvitsevat vai heittäydytäänkö kokonaan ulkomaisen tuontiruoan varaan?

Suomessa on, onneksi, vielä aika paljon ihmisiä, ketkä eivät tule harkitsemaankaan asumista jossain betonikyläsä. Ja kyllä, jonkinlaista asumisen tiivistymistä varmasti tulee tapahtumaan, mutta tuskinpa maaseutualueet kokonaan tulevat tyhjenemään. Se tapahtuu lähivuosikymmeninä vain näiden haahuilioiden märissä unissa.

Tämä on lievästi kärjistetty kommentti, mutta totta on, että siinä on riskinsä (Venäjän hyökkäys) jos suuri osa maasta tyhjennetään asukkaista.

Minulla on tähän kaksiosainen vastaus. Ensinnäkin, tyhjät syrjäseudut ja kaupungistumisen kallis, haitallinen ja turha hidastaminen ovat kaksi eri asiaa. Esimerkiksi Ruotsin kaupungistumiskehitys on ollut vuosikymmeniä Suomea edellä ja aluepolitiikkaan keskitetty huomattavasti vähemmän resursseja. Silti sekä Suomessa että Ruotsissa asuu maaseudulla suunnilleen saman verran ihmisiä, n. 15% kaikista asukkaista. Ero on siinä, että Ruotsissa asutus keskittyy enemmän paikkoihin, joissa on ns. luonnollisia elättäjiä - kaivosteollisuutta, otolliset viljelyolosuhteet tai esim. matkailubisnestä. Jos tavoitteena on monen sloganin mukaan pitää "koko Suomi asuttuna", myös syrjäisemmät seudut hukkaavat omaa taloudellista potentiaaliaan. Toisaalta jos väestökehityksen annetaan mennä omalla painollaan, ei ole syytä pelätä syrjäseutujen totaalista tyhjenemistäkään.

Ukrainan sota on varmaan laittanut monen arvioimaan uudestaan esim. oman ruoantuotannon merkitystä. On kuitenkin suurta vääristelyä väittää, että kaupungistuminen estäisi omavaraisuuspyrkimysten toteuttamisen. Suomalaisista kaupunkien ulkopuolella asuu liki 30% väestöstä, mutta alkutuotannon työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on vain 2.7%. Syrjäseutujen alati pienenevien kuntien työttömyysprosentit ovat todella korkeita ja onpa kokonaisia maakuntiakin, joissa työttömyys% ylittää jopa 12 rajan (esim. Pohjois-Karjala). Kuntien avainluvuista tekee hätkähdyttäviä löytöjä kun esim. Kainuussa sijaitsevan Puolangan n. 1200 työikäisestä lähes puolet ovat työttömiä työnhakijoita. Pienessä kunnassa on siis satoja ihmisiä, joiden työpanosta ei (joidenkin kohdalla koko heidän elämänkaarensa aikana) ole käytettävissä. On vaikea kuvitella, että hyvät kannustimet muuttoon ja työnhakuun muualta jotenkin heikentäisivät syrjäseutujen toimettomien elämänlaatua.

Vastaukseni toinen osio on oikeastaan yksinkertainen kysymys. Ottaen huomioon, ettei kaupungistumista ole historiallisesti pystytty missään koskaan pysäyttämään, mikä olisi järkevä vaihtoehto kaupungistumisen hyväksymiselle tai Suomen kohdalla jopa pienelle nopeuttamisellekin? Mitään pakkosiirtoja en siis tarkoita vaan esimerkiksi rahallista korvausta asunnon tappiolla myyville, muuttotukea ja muuta vastaavaa ihanan pehmeää keinoa ja porkkanaa. Suomalaisessa talouskeskustelussa tämä ei ole tyystin vaiettu asia, mutta politiikassa aika pitkälti on. Näinpä yksi suomalaisen tuottavuuden olennaisimmista komponenteista - eli miten asumme - on jäänyt kaiken maailman persuiluhupsutusten alle piiloon. Mutta puhutaan vaan siitä, kuinka kallista maahanmuutto on...

 

[Normandia]

Aika tuulisa työpaikka kyllä välillä tämä Uudenkaupungin autotehdas.

Valmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut Uudenkaupungin autotehtaalla, koska autotuotanto on tänä vuonna vähentymässä. Tehtaan koko henkilöstö on muutosneuvottelujen piirissä, ja sopeutustarve on enintään 630 henkilöä.

Työnantaja harkitsee toimenpiteiksi lomautuksia, irtisanomisia ja toimenkuvien muutoksia.

Valmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut Uudessakaupungissa – vaakalaudalla 630 työpaikkaa

Valmet Automotive aloittaa muutosneuvottelut Uudenkaupungin autotehtaalla, koska autotuotanto on tänä vuonna vähentymässä.

www.mtvuutiset.fi

 

[Mapo]

Tämä on ongelmana näille jutuille... Mutta jos vakavasti asiaa pohtii, maailma kaupungistuu. Kiina on vetänyt käsittämättömän kaupungistumisprosessin läpi. Nyt yli 60 prosenttia kiinalaisista asuu kaupungeissa.

Tästä toki Kiinalle seurannut pientä murhetta, kun ei meinaa enää mennä riisiä tonttiin jne. Nyt koittaa rahalla houkutella porukkaa takaisin notta olis saumoja siihen omavaraisuuteen.

 

[BitterX]

Vihreän energian tuotanto tulee jo ihan lähivuosina merkittävästi ylittämään Suomen oman kulutuksen. Tällöin energiaa jää vientiin, joskaan sitä ei kannata suoraan viedä sähkönä, vaan tehdä siitä vetyä ja hyödyntää se teollisuuden raaka-aineena korkeamman jalostusarvon tuotteiksi sekä tietysti back-up energiana. Energian hinta tulee myös laskemaan tuotannon nopean nousun takia Ukrainan sotaa edeltävälle tasolle ja ennustettavasti se tulee olemaan ainakin liki Euroopan halvinta: tämä nostaa suomalaisten kuluttajien suhteellista ostovoimaa sekä vientiteollisuuden kilpailukykyä, ja lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

Stanan viherhumppa. Helvettiin ne tuulimyllyt ja turve palamaan, prkl.

Kallis sähkö jää kohta muistoihin: Suomeen iskee sähkötulva ja kiinteät hinnat painuvat 4–5 senttiin kilowattitunnilta – syynä tuulivoima

Tuulivoimaa rakentuu Suomeen niin vauhdikkaasti, että lähivuosina sähköä tuotetaan Suomessa reilusti yli oman tarpeen. Omavaraisuus saavutetaan jo tänä tai ensi vuonna.

yle.fi

 

[Cobol]

Stanan viherhumppa. Helvettiin ne tuulimyllyt ja turve palamaan, prkl.

Voihan sitä noinkin ajatella.

Kuten monissa 2020-luvun alkuvuosien hyvissä asioissa työllisyydessä ja ilmastossa, taustalla on edellinen hallitus. Sipilän hallitus ajoi hallitusohjelman mukaisesi hiilen täyskiellon voimaan 2020-luvulla. Ei luopunut vaikeasta päätöksestä tai lähtenyt sotimaan EU:ssa ilmastoa ja luonnon moninaisuutta vastaan, kuten seuraajansa Rinne/Marinin hallitus.

HE 200/2018 vp

www.eduskunta.fi

Päätös mahdollisti uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon harppauksen Suomessa ja tilanne muuttuu oleellisesti lähivuosikymmeninä kun vetyä voidaan hyödyntää paremmin. Mutta jo lähivuosina saamme etua Sipilän hallituksen kaukonäköisyydestä.

 

[BitterX]

Voihan sitä noinkin ajatella.

Kuten monissa 2020-luvun alkuvuosien hyvissä asioissa työllisyydessä ja ilmastossa, taustalla on edellinen hallitus. Sipilän hallitus ajoi hallitusohjelman mukaisesi hiilen täyskiellon voimaan 2020-luvulla. Ei luopunut vaikeasta päätöksestä tai lähtenyt sotimaan EU:ssa ilmastoa ja luonnon moninaisuutta vastaan, kuten seuraajansa Rinne/Marinin hallitus.

HE 200/2018 vp

www.eduskunta.fi

Päätös mahdollisti uusiutuvaan energiaan perustuvan tuotannon harppauksen Suomessa ja tilanne muuttuu oleellisesti lähivuosikymmeninä kun vetyä voidaan hyödyntää paremmin. Mutta jo lähivuosina saamme etua Sipilän hallituksen kaukonäköisyydestä.

Näinpä. Myös minä olen paljon kiitellyt Sipilän hallituksen toimia sekä ymmärrystä siitä, että vihreä siirtymä (tuolloin terminä tosin käytettiin paljon mm. cleantechia) ja Suomen elinkeinoelämän tulevaisuus kulkevat käsi kädessä.

Sipilän hallituksen aikana itsekin toimin läheisesti cleantech-vientiteollisuuden parissa (eritoten pk-yritysten), ja arvostan edelleen kovasti erityiseti Sipilän, ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen sekä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen ymmärrystä vihreän siirtymän valtavista mahdollisuuksista Suomelle sekä heidän aktiivisuuttaan alan yritysten viennin boostaamisessa.