Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Cobol]

Eläkeläisillä eniten omaisuutta, mikä on toki luonnollista, mutta myös vähiten pienituloisuutta. Eläkeläisten ansiot ovat myös kasvaneet nopeammin kuin palkansaajien. Lapset maksavat.

Hyvä selvitys, joka kumoaa myytin. Mitä lapsiin tulee, lapset perivät.

 

[Cobol]

Jos jatketaan yllä olevasta, Suomessa nettovarallisuus on korkein 65-74-vuotiailla. Eläkeikäisillä on eniten omaisuutta. Varallisuus karttuu pitkällä aikavälillä säästämisen, arvonnousun, perintöjen ja muiden pääomansiirtojen seurauksena. Ikä on siten keskeinen varallisuuden tasoa selittävä tekijä.

Pitäisikö varallisuus ottaa huomioon eläkkeiden maksussa? Esimerkiksi 15 000 euron eläkkeen saajalla on varallisuutta arviola 5 miljoonaa. Tulisiko eläkettä leikata, koska vähemmälläkin tulee toimeen ja koska muiden lapset maksavat osan tästä eläkkeestä?

Jostain syystä Suomessa ei päästä keskusteluun, mitä mm. työllisten määrän väheneminen, eläkeläisten määrän kasvaminen ja töiden pirstoutuminen vaikuttaa omiin ja muiden eläkkeisiin. Mutta ratkaisu on joka tapauksessa se, että maksussa olevien eläkkeiden suuruuteen on puututtava. Ei vain tulevien. Mitä kauemmin viivytellään, sitä kalliimpi lasku.

Taustaksi. Nyt huoltosuhde on noin 60 prosenttia. Vuonna 2032 huoltosuhde ylittää 70 prosentin rajan ja säilyy melko vakaasti näissä lukemissa aina 2040-luvun lopulle. Huoltosuhde alkaa kuitenkin jälleen kasvaa ripeästi 2050-luvulla, ja ennusteen viimeisenä vuonna 2065 sen arvioidaan olevan jo 77 prosenttia.

Huoltosuhde on nyt korkeimmillaan 60 vuoteen – suunta on yhä ylöspäin

Suomen väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja eläkeläisten suhde työikäiseen väestöön nähden oli Tilastokeskuksen tilaston mukaan 60,1 prosenttia vuonna 2017.

www.taloustaito.fi

 

[Jymäkkä]

Evan ekonomisti: Tilastot eivät valehtele, käsitys köyhistä eläkeläisistä on myytti – Eläkeläisten ansiot nousevat työikäisiä nopeammin

"Vielä 20 vuotta sitten tilanne oli erilainen ja köyhyys oli todellisempaa", sanoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan ekonomisti Sanna Kurronen.

yle.fi

Eläkeläisillä eniten omaisuutta, mikä on toki luonnollista, mutta myös vähiten pienituloisuutta. Eläkeläisten ansiot ovat myös kasvaneet nopeammin kuin palkansaajien. Lapset maksavat.

Tästä huolimatta eläkeläiset nostavat aina esiin tuon leikatun indeksin, joka mukamas leikkaa eläkeläisten ansioita. Todellisuushan on se, että "leikattukin" indeksi kasvattaa eläkkeitä keskimäärin enemmän kuin pelkkä kustannusindeksiin sidottu malli, joka taas pitäisi elintason suht vakiona.

 

[Tadu]

Hyvä selvitys, joka kumoaa myytin. Mitä lapsiin tulee, lapset perivät.

Lapset perivät jos jotain jää jäljelle, mutta lisää sitten entisestään hyväosaisten ja huono-osaisten kahtiajakoa jos sen kokee ongelmaksi. Jos tuo uutinen jotain vahvistaa, niin se vahvistaa sen, että suurilla ikäluokilla meni ja menee helvetin hyvin.

 

[Erkka Lapanen]

Taloudellinen menestyminen on suomalaisten omissa käsissä. Kaikkeen ei yksittäinen kansalainen pysty vaikuttamaan mutta iso merkitys jokaisen omilla valinnoilla on. Trendikkäämpää tosin on syytellä maahanmuuttajia ja muita jotka eivät liity varsinaisiin ongelmiin mitenkään. "Sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saadaan" ei pitäisi määritellä kuluttajien ostopäätöksiä.

Maskivalmistajat | Suomen suurin maskituottaja Lifa Air kilpailee kiinalaisvalmistajia vastaan: ”Onko se pari senttiä enemmän maskia kohti liikaa?”

Osa suojaintuotannon viime vuonna käynnistäneistä yrityksistä on vaikeuksissa, kun maskien hinnat ovat maskipulan jälkeen romahtaneet. Suurin kotimainen tuottaja Lifa Air on toistaiseksi menestynyt hyvin.

www.hs.fi

 

[Tuamas]

Miksi minä antaisin sinun lukemalla - 14,99 voittaa mahdollisen vetomme, kun mielestäsi -17,7 oli huumorivastaus ja oma pahin skenaariosi lukema oli vain 9.

...

No oikeasti ei tietenkään lyödä vetoa. Uskon silti lukemiin enemmän, kuin sinun lukemiisi, enkä pidä edelleenkään omaani huumorivastauksena. Sen sijaan tuota mahdollista nollatulosta pidän huumorivastauksena.

Nyt kun saimme vuoden 2020 lukemat, päädyttiin BKT:n pudotuksessa lukemaan -2,8%, eli tuo -17,7% oli todellakin huumorivastaus kuten odotinkin.

Suomessa talous otti paljon vähemmän osumaa kuin oikeastaan missään skenaarioissa arvioitiin, vähemmän kuin itse ajattelin best case scenarioksi ja talouden osalta kriisinhoito meni viime vuonna lopulta kohtuullisen hyvin.

Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2020

www.stat.fi

 

[Ollakseni]

Nyt kun saimme vuoden 2020 lukemat, päädyttiin BKT:n pudotuksessa lukemaan -2,8%, eli tuo -17,7% oli todellakin huumorivastaus kuten odotinkin.

Suomessa talous otti paljon vähemmän osumaa kuin oikeastaan missään skenaarioissa arvioitiin, vähemmän kuin itse ajattelin best case scenarioksi ja talouden osalta kriisinhoito meni viime vuonna lopulta kohtuullisen hyvin.

Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2020

www.stat.fi

Jaa, voikohan tuo pitää paikkaansa. Minä kun olen kuullut että Suomen talous on tuhoutunut täysin kun hallitus on kaiken hoitanut huonosti.

 

[dana77]

No jos nyt rehellisiä ollaan niin lisävelkaa otettiin viime vuonna 9% BKT:sta, joka käytettiin talouden tekohengittämiseen, joten ihan perusteltua on sanoa, että koronan vaikutus BKT:hen oli luokkaa 17%.

Euroissa tuo lisävelkaantuminen oli 18 miljardia euroa.

 

[Tuamas]

No jos nyt rehellisiä ollaan niin lisävelkaa otettiin viime vuonna 9% BKT:sta, joten ihan perusteltua on sanoa, että koronan vaikutus BKT:hen oli luokkaa 17%.

Euroissa tuo lisävelkaantuminen oli 18 miljardia euroa.

Julkinen lisävelka oli noin 6% BKT:sta.

 

[dana77]

Julkinen lisävelka oli noin 6% BKT:sta, josta päästään vähän vajaan 9% kokonaispudotukseen.

Veronmaksajien mukaan valtionvelka kasvoi 9% eli 44%->53%.

Julkisyhteisöjen ja valtion velka

Valtionvelka Suomessa. Paljonko valtiolla on velkaa? Valtion velan kehitys eri vuosina. Julkisen sektorin velka EU-maissa.

www.veronmaksajat.fi

Edellisenä vuonna velan suhde oli pienentynyt.

 

[Tuamas]

Veronmaksajien mukaan valtionvelka kasvoi 9% eli 44%->53%.

Julkisyhteisöjen ja valtion velka

Valtionvelka Suomessa. Paljonko valtiolla on velkaa? Valtion velan kehitys eri vuosina. Julkisen sektorin velka EU-maissa.

www.veronmaksajat.fi

Edellisenä vuonna velan suhde oli pienentynyt.

Veronmaksajilla on näemmä eri luku/mittari kuin Tilastokeskuksella tai sitten en osaa tulkita Tilastokeskuksen tilastoa.

 

[dana77]

Veronmaksajilla on näemmä eri luku/mittari kuin Tilastokeskuksella tai sitten en osaa tulkita Tilastokeskuksen tilastoa.

Vaikka toisessa puhutaan julkisyhteisöistä ja toisessa valtionvelasta, niin noin iso eron ei pitäisi olla. Hallitusta on kritisoitu siitä, että se on kunnille jakanut rahaa enemmänkin kuin mitä korona on vienyt eli parantanut niiden asemaa omaksi velakseen, mutta ei senkään osuus voi selittää miljardia enempää.

 

[Tuamas]

Vaikka toisessa puhutaan julkisyhteisöistä ja toisessa valtionvelasta, niin noin iso eron ei pitäisi olla. Hallitusta on kritisoitu siitä, että se on kunnille jakanut rahaa enemmänkin kuin mitä korona on vienyt eli parantanut niiden asemaa omaksi velakseen, mutta ei senkään osuus voi selittää miljardia enempää.

Niin, valtionapujen myötä kuntien rahoitusasema on säilynyt ennallaan, taisi olla jopa hiukan ylijäämää.

Olisiko, että tilastot ovat tarkentuneet, kun julkistusten välissä on reilu kuukausi.

Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2020

www.tilastokeskus.fi

 

[dana77]

Niin, valtionapujen myötä kuntien rahoitusasema on säilynyt ennallaan, taisi olla jopa hiukan ylijäämää.

Olisiko, että tilastot ovat tarkentuneet, kun julkistusten välissä on reilu kuukausi.

Tilastokeskus - Kansantalouden tilinpito 2020

www.tilastokeskus.fi

Jostain syystä noissa viimeisissä vuosissa on *-merkintä, mikä perinteisesti on tarkoittanut arviota, mutta minun on henk. koht. suhteellisen vaikea ymmärtää, että mikä siinä voi kestää.

 

[olkikuukkeli]

No jos nyt rehellisiä ollaan niin lisävelkaa otettiin viime vuonna 9% BKT:sta, joka käytettiin talouden tekohengittämiseen, joten ihan perusteltua on sanoa, että koronan vaikutus BKT:hen oli luokkaa 17%.

Elvytys tai ei elvytystä, kyllä kai BKT:n muutosten laskemiseen on olemassa ihan standardimalli. Suomen vertailukelpoinen luku on siis -2,8%, eli elvytys oli kai yllättävänkin onnistunutta, vaikka itse pidin velanottoa ehkä liiankin maltillisena. Vai mitä palstaveli @mjr on JA:n virallisena keynesiläisenä tästä mieltä?

 

[dana77]

Elvytys tai ei elvytystä, kyllä kai BKT:n muutosten laskemiseen on olemassa ihan standardimalli. Suomen vertailukelpoinen luku on siis -2,8%, eli elvytys oli kai yllättävänkin onnistunutta, vaikka itse pidin velanottoa ehkä liiankin maltillisena. Vai mitä palstaveli @mjr on JA:n virallisena keynesiläisenä tästä mieltä?

Ei kyse ole mistään laskukaavasta, vaan keinoista miten siihen on päästy. Jos olisi elvytetty vielä viisi miljardia enemmän niin BKT ei laskenut yhtään ja parilla miljardia sen päälle, niin talous olisi jopa kasvanut.
Valtio olisi vaan maksanut täyttä palkkaa esim ravintolahenkilöille, siitä että nämä tyhjässä ravintolassa valuttavat olutta muutaman minuutin välein tuoppeihin, vievät ne pöytiin väljähtymään kunnes puolen tunnin päästä kaatavat ne lavuaarista alas. Yksi seisoo ovella, yksi vahtii narikkaa ja pari tiskaa noita likaantuvia tuoppeja. Anssi Wiskari laulaa nurkassa bändeineen ja valtio maksaa laskun. Kaikki maksavat verot ja voidaan olla ylpeitä että talous ei ole kärsinyt ollenkaan.

Olen ennenkin todennut, että varsin kärkkäästi Trumpin talouskasvua muistettiin kritisoida että se oli saatu aikaan elvyttämällä, mutta nyt se että BKT:ta on saatu aikaan samalla tavalla halutaan unohtaa.

 

[mjr]

Elvytys tai ei elvytystä, kyllä kai BKT:n muutosten laskemiseen on olemassa ihan standardimalli. Suomen vertailukelpoinen luku on siis -2,8%, eli elvytys oli kai yllättävänkin onnistunutta, vaikka itse pidin velanottoa ehkä liiankin maltillisena. Vai mitä palstaveli @mjr on JA:n virallisena keynesiläisenä tästä mieltä?

Niin, makrotaloustiede on siitä hassu taloustieteen haara, että siinä ollaan etabloitu mitattavia tosiseikkoja sangen yllättävissä määrin. Keynesiläinen elvytys toimii ennustettavasti ja mitattavasti. Toisin kuin nämä omalaatuiset uusklassiset otaksumat ja kansanuskot sekä omituiset ad hoc -kriteerit. Tälläistä tämä keskustelu nyt vieläkin on, mutta luulisin että hitaasti yliopistomaailmassa nämä viimeisten vuosikymmenien trendit ovat lopahtamassa ja uusia paradigmoja syntymässä. Tai osin vanhoja.

 

[dana77]

Se että miljoonan tukiaisella saadaan aikaan kaksi miljoonaa liikevaihtoa tai miljardin elvytyksellä saadaan aikaiseksi kaksi miljardia tuotantoa ei ole kovin kummoinen tulos tai taloustieteellinen saavutus. Se onnistuu lähes jopa kepulaisilta maanviljelijöitä tai vasemmistolaisilta asuntosijoitusfirmoilta.

Seuraava vaihe taloustieteellisessä ajattelussa on sitten ymmärtää, että 18 miljardin euron velan takaisinmaksu vaatii raskasta verotusta joka vastaavasti vähentää taloudellista tuotantoa miljarditolkulla. Ei ole ilmaisia lounaita.

 

[Cobol]

Johnny Åkerholm on suomalainen pankinjohtaja ja Suomen Pankissa sekä valtiovarainministeriössä pitkään vaikuttanut virkamies. Hän kirjoitti Vasabladetissa helmikuussa, että vuosina 2008–2019 Suomi oli talouskasvussa sijalla 134 kaikkiaan 141 maan joukossa. Åkerholm pelkää Suomen jatkossakin rakentavan ostoskeskuksia ja lisäävän sellunkeittoa sen sijaan, että panostettaisiin innovatiiviseen, korkean jalostusarvon tuotantoon.

Tänään HS:ssa myös raskaan sarjan talousvaikuttaja Sixten Korkman vastasi Åkerholmin kirjoitukseen. Korkmanin mukaan kukaan todellisuudessa ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Tuomiopäivän profeetat voivat olla oikeassa, mutta he eivät osaa kertoa, milloin maailma romahtaa. Optimisti löytää perusteluja toivolle, että velkaloukusta löytyy ajan mittaan ulospääsy.

Korkman oli aikoinaan helmi suomalaisten keynesiläisten talousteoreettikkojen joukossa. Ei uskoisi, kun uusimman kirjoituksensa lukee.

Suomen osalta kaikki hyväksyvät elvytyksen 2020-2021/2022. Mutta sen jälkeen ei voida enää jatkaa velkaantumista samalla tavalla. Ei nimittäin ole ihan sama, palataanko takaisin ostarien ja sellunkeiton linjalle sen sijaan, että panostettaisiin innovatiiviseen, korkean jalostusarvon tuotantoon.

 

[olkikuukkeli]

Olen ennenkin todennut, että varsin kärkkäästi Trumpin talouskasvua muistettiin kritisoida että se oli saatu aikaan elvyttämällä, mutta nyt se että BKT:ta on saatu aikaan samalla tavalla halutaan unohtaa.

Eihän tässä vertailussa ole mitään järkeä. Trump elvytti keskellä pitkään jatkunutta nousukautta, Suomi elvyttää maailman historiallisella tavalla keskeyttäneen pandemian taloustuhoja paikatakseen. Kuka "haluaa unohtaa", että elvytystä tehdään nimenomaan velkarahalla? Sehän on täysin itsestäänselvää, semminkin kun EKP:n rahapolitiikka on jo ajanut seinään viime vuosikymmenellä.

Elvytys lockdown-taloudessa on onnistunutta, jos sillä pystytään paikkaamaan meistä riippumattomista syistä romahtanutta kysyntää aka pitämään BKT:n lasku maltillisena. Tämä luo paremmat edellytykset kriisin jälkeiselle talouskasvulle. Senhän me kaikki tiedämme, että Suomen osalta ennusteet eivät olleet mairittelevat koronaa edeltävänäkään aikana, joten kasvun edellytyksiä vielä odotellaan. Hallituksen toimenpiteet selvinnevät tämän vuoden aikana. Ei sillä, että demarikepuhallituksen suhteen pidättäisin hengitystäni. Itse olisin toivonut mittavia liikkuja vihreän talouskasvun suuntaan, mutta heikolta näyttää.

 

[dana77]

Eihän tässä vertailussa ole mitään järkeä. Trump elvytti keskellä pitkään jatkunutta nousukautta, Suomi elvyttää maailman historiallisella tavalla keskeyttäneen pandemian taloustuhoja paikatakseen. Kuka "haluaa unohtaa", että elvytystä tehdään nimenomaan velkarahalla? Sehän on täysin itsestäänselvää, semminkin kun EKP:n rahapolitiikka on jo ajanut seinään viime vuosikymmenellä.

Pointti on, että pelkkä talouskasvun tarkastelu ilman että mietitään onko se aikaansaatu elvytyksellä on silkkaa petosta tai jopa itsepetosta. Niin Trumpin kohdalla kuin suomen hallituksenkin kohdalla.

Ne haluavat unohtaa jotka hehkuttavat taloudellista suoriutumista ja jättävät mainitsematta, että BKT:n varsin maltillinen lasku johtuu puhtaasti maan historian nopeimmasta velkaantumisesta. Tai jos halutaan nähdä, että 90-luvun devaltaation jälkeen velkaantuminen oli vielä voimmakkaampaa, niin se on hyväksyttävissä oleva näkemys. 2008 finanssikriisi oli kuitenkin esim vain pieni töyssy tähän katastrofiin verrattuna ja eikä ole mitään syytä yrittää sitä häivyttää tai valkopestä,

Elvytys lockdown-taloudessa on onnistunutta, jos sillä pystytään paikkaamaan meistä riippumattomista syistä romahtanutta kysyntää aka pitämään BKT:n lasku maltillisena.

Tässä on mennään nyt ali siitä mistä aita on matalin. BKT ei ota millään tavalla kantaa siihen, että mitä sillä on saatu aikaiseksi. Tottakai säiliörekalla saadaan vettä kannettua kaivoon, mutta se että kaivoon on saatu vettä ei vielä kerro varsinaisesta onnistumisesta. Nyt mitään infraa tai muutta ei ole uudistettu tai tehty kestäviä investointeja, on vain kustu pakkasella housuun ja maksettu runsaita korvauksia peukkujen pyörittelystä epätasapuolisin perustein.

 

[olkikuukkeli]

Tässä on mennään nyt ali siitä mistä aita on matalin. BKT ei ota millään tavalla kantaa siihen, että mitä sillä on saatu aikaiseksi. Tottakai säiliörekalla saadaan vettä kannettua kaivoon, mutta se että kaivoon on saatu vettä ei vielä kerro varsinaisesta onnistumisesta. Nyt mitään infraa tai muutta ei ole uudistettu tai tehty kestäviä investointeja, on vain kustu pakkasella housuun ja maksettu runsaita korvauksia peukkujen pyörittelystä epätasapuolisin perustein.

Tästä olen eri mieltä. Jos koko palvelusektori pitää yhtäkkiä pysäyttää, niin sinua lainataksesi silloin kannattaakin kusta housuun ja minimoida aiheutuvia vahinkoja. Viruksen leviäminen on tapahtuma, joka menee ohi ja joka on reaalitalouden toimijoista riippumaton vaikutuksiltaan. Ei siihen voi reagoida rakenneuudistuksilla tms., vaan niiden aika on sitten kun pandemia on ohitse.

Toki huolemme siitä, miten onnistunutta Suomen nousu pandemian jälkeen on, on varmasti yhteinen. Nythän viitteitä pitkäjänteisestä rakenteiden uudistamisesta ei ole, vaan hallitus tekee taloudellisesti haitallisia lehmänkauppoja työmarkkinauudistuksilla ja maatalousuudistuksilla. Ja opposition suosituin puolue hamuaa jotain 1960-luvun punamultataloja, valkoista Suomea ja savupiipputeollisuutta takaisin.

 

[dana77]

Tästä olen eri mieltä. Jos koko palvelusektori pitää yhtäkkiä pysäyttää, niin sinua lainataksesi silloin kannattaakin kusta housuun ja minimoida aiheutuvia vahinkoja. Viruksen leviäminen on tapahtuma, joka menee ohi ja joka on reaalitalouden toimijoista riippumaton vaikutuksiltaan. Ei siihen voi reagoida rakenneuudistuksilla tms., vaan niiden aika on sitten kun pandemia on ohitse.

Minä en oikeastaan edes puhunut rakenneuudistuksista.
Jos koko palvelusektori oli pysäytettävä, kuten varmasti oli, niin mielestäni olisi ollut järkevämpää tukea tapoja, miten noita ihmisiä olisi voitu työllistää toisaalla kriisin ajaksi sen sijaan että olisi tuettu kotiin jäämistä. Tässä on iso periaatteellinen ero.
Jos nyt heitetään 20 sekunnin miettimisellä pari ideaa, niin esim työttömäksi jäänyttä ravintolahenkilökuntaa olisi voitu käyttää kriisin aikana ruoka-annosten kuljettamiseen kotonaan olleille vanhuksille tai ruokakassien kotiinkuljettamisessa. Kumpikaan noista toiminnoista ei oikein markkinaehtoisesti ole järkevää toimintaa, mutta nyt kriisihommana se olisi voinut maksaa käyttäjälleen esim 3-5 euroa kuljetus ja yhteiskunta olisi kustantanut erotuksen, niin tuosta olisi syntynyt bkt:ta ja vahinkoja olisi minimoitu (pari ravintolaa olisi ollut menemättä konkurssiin jotka nyt kaatuivat). Miten se on parempi vaihtoehto, että ruokia ei kuljeteta kun se on niin kallista ja samaan aikaan 300 000 - 500 000 ihmistä istuu kotonaan lomautettuna tai työttömänä?

Jos vielä toiset 20 sekuntia mietin, niin tilapäisiä kouluavustajia olisi tarvittu etänä olleille koululaisille, vanhuksien ja muiden jaksamisesta olisi voitu pitää parempaa huolta ja monenlaista asiointipalvelua olisi voitu tarjota kotona-olleille.

 

[Aihio]

Kokoajan puhutaan rakenneuudistuksista, mutta heittäisin ilmaan kuinka saadaan julkinen sektori pienemmäksi. Kuinka monta yt-neuvottelua on ollut julkisella sektorilla ?

Viime hallituskaudella oli melkoinen härdelli, kun Sipilän hallitus veti vähän vyötä kireämälle yliopistomaailmassa. Sama pitäisi tehdä tälläkin hallituskaudella valtion hallinnon organisaatioihin.

Puhutaan että paikallista sopimista pitäisi edistää, mutta väitän että globaali kilpailu pitää tästä huolen. Suurin ongelma on että Suomessa on aivan järkyttävän iso julkinen sektori. Kepu yrittää rakentaa vielä yhden hallinto himmelin maakuntiin, niin jokainen voi ymmärtää mitä tämäkin maksaa veronmaksajille.

 

[adolf]

Puhutaan että paikallista sopimista pitäisi edistää, mutta väitän että globaali kilpailu pitää tästä huolen. Suurin ongelma on että Suomessa on aivan järkyttävän iso julkinen sektori.

Korjatkaa jos olen nyt väärässä. Mutta minä olen ymmärtänyt, että Suomessa ei ole mitenkään erityisen iso julkinen sektori, jos sitä mitataan siellä olevien työntekijöiden määrällä. Suomessa on kylläkin ihan helvetin kallis ja tehoton julkinen sektori, mutta ne kustannukset tulevat muista lähteistä, kuin valtavista loisivista virkamiesarmeijoista.