Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[adolf]

Tämmöisen perusteen olen kuullut jossain norsunluutornissa sovittavien keskitettyjen työehto- ja palkkasopimusten puolesta, että se vähentää kyttäämistä ja kateellista kyräilyä, johon taas vapaampi paikallinen sopiminen kuulemma johtaa.

En oikein osaa tuosta mitään vahvaa mielipidettä muodostaa, että miten pitkälle pitäisi asia paikkansa. Varmaan tuo joillain aloilla ihan paikkansa pitääkin, mutta joillain toisilla taas ei yhtään. Sen nyt kuitenkin voin sanoa, että jos kaikille palkka on kiveen hakatusti sama, eikä omalla osaamisella, aktiivisuudella ym. asioilla siihen mitenkään pysty vaikuttamaan, niin se tietenkin johtaa tehottomuuteen ja tilanteeseen, jossa kukaan ei halua ponnistella kehittyäkseen, koska siitä ei palkita mitenkään. Jos koko yhteiskunta toimisi näin, niin me oltaisiin jossain tuolla Venezuelan nykytasolla.

 

[lihaani]

Suomessahan on sopimusvapaus eli lain ja työehtosopimusten mukaan voi aivan rajatta ja vapaasti sopia minimiehtoja paremmista ehdoista. Siitä vaan jokainen googlaamaan!

Tämä puhe paikallisesta sopimisesta tarkoittaa vain ja ainoastaan mahdollisuudesta sopia työehtosopimusten minimiehtoja huonommista ehdoista. Ihan vain huomautuksena, jos joillakin on päässyt unohtumaan.

 

[dana77]

Suomessahan on sopimusvapaus eli lain ja työehtosopimusten mukaan voi aivan rajatta ja vapaasti sopia minimiehtoja paremmista ehdoista.

Siinäpä melkoista 1984 -henkistä uuskieltä. Jokainen saa aivan rajatta olla samaa mieltä kuin isoveli.
Sopimusvapaus on sitä että saa rajatta noudattaa toisten tekemiä sopimuksia.
Orjuus on vapautta!

Sopimusvapaus on sitä, että voi sopia paremmin tai huonommin tai käytännössä useimmin niin, että joku osa on paremmin ja joku osa huonommin. Peruspalkka esim isompi, mutta lisät pienemmät tai toisinpäin.

 

[Kalikka]

Olen pitkään miettinyt, että onko dana77 itsekin jonkin suuren konsernin johtaja, kun jutut on sitä luokkaa. Mutta ilmeisesti et ole edes työnantaja. Nimittäin nyt haiskahtaa vahvasti siltä, että työnantaja niin sanotusti laskenut sinua linssiin, kun olet pyytänyt palkan korotusta.

Aiempi kirjoittaja on täysin oikeassa ja Suomessa on tällä hetkellä mahdollista neuvotella itselleen juuri niin iso palkka kuin haluaa. Palkan tosin pitää noudattaa yhdenvertaisuutta, joten se tarkoittaa sitä, että suurempaa palkkaa ei saa myöntää esim. ulkonäön, sukupuolen, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, poliittisen suuntautumisen jne. perusteella. Jos sen sijaan tekee paremmin työnsä, on paremmin koulutettu jne. niin työnantaja saa maksaa ko. työntekijälle korkeampaa palkkaa kuin muille.

Käytännössä minimipalkkoja isompia palkkoja ei makseta, koska a) työnantajat eivät osaa mitata työntekijöiden hyvyyttä b) työmarkkinoilla ei ole kilpailua, koska Suomi hiirenpaskankokoisena markkinana, mutta pitkien välimatkojen takia on aina käytännössä monopolien armoilla. Ja olenpa kuullut sellaisenkin perusteen, että sitten se hyvä tekeminen loppuu, kun nousee hattuun eikä sitä ole enää mahdollista perua. Työnantajat ovat erittäin järjestäytyneitä ja rahaa saa itse sitä enemmän mitä vähemmän maksaa palkkaa.

Jos jotain työmarkkinoille tarvitaan joustan kannalta, niin irtisanomisen suhteen saisi olla joustavampaa. Jos työnantaja tosissaan haluaa jostakusta eroon, niin en ymmärrä miten kaikista oikeuksista ja lakipykälistä huolimatta on hyötyä ko. paikassa jatkaa väkisin - kenenkään kannalta.

 

[Cobol]

Tämä puhe paikallisesta sopimisesta tarkoittaa vain ja ainoastaan mahdollisuudesta sopia työehtosopimusten minimiehtoja huonommista ehdoista. Ihan vain huomautuksena, jos joillakin on päässyt unohtumaan.

Tämä on ay-liikkeen moneen kertaan kuultu valhe. Eihän työnantajat halua kaataa omaa bisnestään maksamalla minimiehtoja huonompaa palkkaa.

Valtaosa työantajista maksaisi osalle työntekijöitä enemmän kuin nyt ja osalle vähemmän. Jos tuotteen valmistukseen varattu palkkasumma on 100 yksikköä, se voidaan jakaa eri tavalla kuin nyt. Enemmän tulosta tekeville enemmän ja vähemmän tulosta tekeville vähemmän palkkaa. Koko palkkasumman huonontaminen esimerkiksi 70 yksikköön vie parhaat työntekijät ulos, joten myynti kärsii. Vastaavasti palkkasumman nostaminen 130 yksikköön veisi kustannuskilpailukykyä alas, ja myynti kärsisi.

 

[Tuamas]

Käytännössä minimipalkkoja isompia palkkoja ei makseta, koska a) työnantajat eivät osaa mitata työntekijöiden hyvyyttä b) työmarkkinoilla ei ole kilpailua, koska Suomi hiirenpaskankokoisena markkinana, mutta pitkien välimatkojen takia on aina käytännössä monopolien armoilla. Ja olenpa kuullut sellaisenkin perusteen, että sitten se hyvä tekeminen loppuu, kun nousee hattuun eikä sitä ole enää mahdollista perua. Työnantajat ovat erittäin järjestäytyneitä ja rahaa saa itse sitä enemmän mitä vähemmän maksaa palkkaa.

Mielenkiintoinen kulma, itse nostaisin taulukkopalkkojen (jännä kannanotto käyttää termiä minimipalkka, kun teollisuudessa keskimäärin työntekijöiden ansiot ovat varsinkin koulutukseen nähden melko kovia kansainvälisestikin vertailtuna) noudattamiseen kaksi syytä, ensimmäisenä helppous ja toisena se, että yleiskorotukset kaikille syövät palkankorotusvaran melko tehokkaasti, kun myös sille taunolle joka ei saa mitään aikaan pitää säännöllisesti lyödä isompaa rahaa käteen.

@lihaani
Argumentit olivat ihan hauskoja, muistuttivat elävästi Aito Avioliitto-aktiivien keskeistä teemaa ”avioliiton rajoittaminen heteroliittoihin ei ole syrjintää, koska ainahan homo voi mennä naisen kanssa naimisiin”.

 

[dana77]

Olen pitkään miettinyt, että onko dana77 itsekin jonkin suuren konsernin johtaja, kun jutut on sitä luokkaa. Mutta ilmeisesti et ole edes työnantaja. Nimittäin nyt haiskahtaa vahvasti siltä, että työnantaja niin sanotusti laskenut sinua linssiin, kun olet pyytänyt palkan korotusta.

En ole suuren konsernin johtaja, mutta tuo pisti vakasti miettimään miettimään että viilattiinko minua tosiaan linssiin viimeksi kun palkankorotusta pyysin. No jos viilattiin, niin ei kai sille enää mitään voi. Pääasia että sain sen pyytämäni 750e korotuksen.

Aiempi kirjoittaja on täysin oikeassa ja Suomessa on tällä hetkellä mahdollista neuvotella itselleen juuri niin iso palkka kuin haluaa.

Ei pidä paikkaansa. Sunnuntaille et voi neuvotella itsellesi 15 euron tuntipalkkaa.

Käytännössä minimipalkkoja isompia palkkoja ei makseta, koska a) työnantajat eivät osaa mitata työntekijöiden hyvyyttä b) työmarkkinoilla ei ole kilpailua, koska Suomi hiirenpaskankokoisena markkinana, mutta pitkien välimatkojen takia on aina käytännössä monopolien armoilla. Ja olenpa kuullut sellaisenkin perusteen, että sitten se hyvä tekeminen loppuu, kun nousee hattuun eikä sitä ole enää mahdollista perua. Työnantajat ovat erittäin järjestäytyneitä ja rahaa saa itse sitä enemmän mitä vähemmän maksaa palkkaa.

Jos Suomen yrityksistä on 70 000 järjestäytymättömiä, niin en sanoisi että ovat erittäin järjestäytyneitä.
Ei myös pidä paikkaansa, että minimipalkkoja isompia palkkoja ei makseta. On aloja joissa kenenkään palkkoja ei makseta minkäään taulukoiden mukaan. Minä neuvottelen muutamienkymmenien ihmisten palkan ja vaikka en nyt suoraan sanottuna edes tiedä mikä on minimipalkka, niin taatusti kaikki saavat yli sen.

 

[Juze80]

Tämä on ay-liikkeen moneen kertaan kuultu valhe. Eihän työnantajat halua kaataa omaa bisnestään maksamalla minimiehtoja huonompaa palkkaa.

Valtaosa työantajista maksaisi osalle työntekijöitä enemmän kuin nyt ja osalle vähemmän. Jos tuotteen valmistukseen varattu palkkasumma on 100 yksikköä, se voidaan jakaa eri tavalla kuin nyt. Enemmän tulosta tekeville enemmän ja vähemmän tulosta tekeville vähemmän palkkaa. Koko palkkasumman huonontaminen esimerkiksi 70 yksikköön vie parhaat työntekijät ulos, joten myynti kärsii. Vastaavasti palkkasumman nostaminen 130 yksikköön veisi kustannuskilpailukykyä alas, ja myynti kärsisi.

Tässä tekstissä on kyllä aikamoista ristiriitaa. Ensinnäkin väität, että ei paikallisen sopimisen ole tarkoitus huonontaa jo ennestään olevia minimipalkkoja.
Samalla toteat "Valtaosa työantajista maksaisi osalle työntekijöitä enemmän kuin nyt ja osalle vähemmän". Eli tämä tarkoittaa suoraan sitä, että mielestäsi työnantajat maksavat nykyään huonoillekin työntekijöille parempaa palkkaa kuin mitä työehtosopimuksen rajat vaatisivat. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. En ole tähän päivään mennessä työelämässä nähnyt, että työnantaja hövelisti maksaa huonolle työntekijälle yhtään enempää kuin on pakko.
Paikallisen sopimisen tarkoitus ei ole mikään muu kuin romuttaa olemassa olevat työehtosopimusten minimiraamit. Kaikki muu on paskapuhetta. Ei nykyäänkään mikään estä maksamasta yli tessin mukaista palkkaa, joten mihin tätä paikallista sopimista sitten tarvitaan, jos sen pointtina ei ole romuttaa minimityöehtoja? Aivan, ei mihinkään.

 

[Cobol]

Paikallisen sopimisen tarkoitus ei ole mikään muu kuin romuttaa olemassa olevat työehtosopimusten minimiraamit. Kaikki muu on paskapuhetta. Ei nykyäänkään mikään estä maksamasta yli tessin mukaista palkkaa, joten mihin tätä paikallista sopimista sitten tarvitaan, jos sen pointtina ei ole romuttaa minimityöehtoja? Aivan, ei mihinkään.

Avasin asian jo kerran ja en viitsi käyttää iltaani kinamalla ay-fundamentalistin kanssa. Jäi myös kuva, ettet ymmärtänyt tekstiäni, koska kyse ole työnantajan oikeudesta maksaa yli tessin. Itse olen maksanut, usein paljonkin yli, enkä koe tätä ongelmana. Ongelma on aivan muualla.

 

[Cobol]

Miten palkkasummaa voidaan kasvattaa? Esimerkiksi työn tuottavuuden lisäämisen ja tuotteen/palvelun pidemmälle viedyn jalostamisen kautta. Suomen ongelma Ruotsiin verrattuna on tuotteen/palvelun heikompi jalostaminen, ja sitä kautta sen myyminen tavallaan liian halvalla.

Siksi(kin) Ruotsi tulee repimään Suomeen eroa koronan jälkeen, vaikka vielä ei siltä näytä.

 

[molari]

Paikallisen sopimisen tarkoitus ei ole mikään muu kuin romuttaa olemassa olevat työehtosopimusten minimiraamit. Kaikki muu on paskapuhetta. Ei nykyäänkään mikään estä maksamasta yli tessin mukaista palkkaa, joten mihin tätä paikallista sopimista sitten tarvitaan, jos sen pointtina ei ole romuttaa minimityöehtoja? Aivan, ei mihinkään.

Raha (palkka) on vain 1 osa paikallista sopimista, usein. esim. työajoista, niiden joustosta sopiminen olisi tuottavuuden ja toimitusaikataulujen kannalta oleellisempaa, ja sen jälkeen TA:lla voisi olla mahdollisuus jopa maksaa enemmän. Jonkin verran jo nyt toki saa työaikapankkia käyttää, mutta melkoisen vähän, paljon olisi asiassa kehitettävää. Asia ei ole pelkästään ay-liikkeen vika, vaan myös lainsäädännössä olisi korjattavaa (esim.100 % pyhäkorvaus) ja muu yhteiskunnallinen joustamattomuus.

 

[Juze80]

Raha (palkka) on vain 1 osa paikallista sopimista, usein. esim. työajoista, niiden joustosta sopiminen olisi tuottavuuden ja toimitusaikataulujen kannalta oleellisempaa, ja sen jälkeen TA:lla voisi olla mahdollisuus jopa maksaa enemmän. Jonkin verran jo nyt toki saa työaikapankkia käyttää, mutta melkoisen vähän, paljon olisi asiassa kehitettävää. Asia ei ole pelkästään ay-liikkeen vika, vaan myös lainsäädännössä olisi korjattavaa (esim.100 % pyhäkorvaus) ja muu yhteiskunnallinen joustamattomuus.

Jo nyt työajat ovat varsin joustavat ja monessa työehtosopimuksessa ja 36 tunnin yhtäjaksoinen viikkolepo on kirjattu riittäväksi, eli viikkolevon ei tarvitse olla kuin 1,5 vuorokautta. Tämä on niiiiiiin kokoomuslainen ajatus, että työnantaja voisi maksaa enemmän, jos työajoista ja pyhäkorvauksista joustettaisiin. Niin, voisi kenties maksaa peruspalkkaa enemmän (vaikka ei kyllä edes maksaisi), mutta silti työntekijä jäisi tappiolle siihen nähden, että saisi työehtosopimusten mukaiset pyhäkorvaukset tai viikkolevon menetyksestä aiheutuneet lisäkorvaukset nykyisen palkan päälle. Tässä tullaan taas siihen, että paikallista sopimista halutaan vain romuttamaan nuo työehtosopimusten mukaiset lisät. Tätä voi vääntää ja kääntää miten vain, mutta totuus on totuus.

 

[Kalikka]

Jos Suomen yrityksistä on 70 000 järjestäytymättömiä, niin en sanoisi että ovat erittäin järjestäytyneitä.
Ei myös pidä paikkaansa, että minimipalkkoja isompia palkkoja ei makseta. On aloja joissa kenenkään palkkoja ei makseta minkäään taulukoiden mukaan. Minä neuvottelen muutamienkymmenien ihmisten palkan ja vaikka en nyt suoraan sanottuna edes tiedä mikä on minimipalkka, niin taatusti kaikki saavat yli sen.

Toisaalta Suomessa on 170 000 yksityisyrittäjää. Tuskin Suomessa on 70 000 työllistävää yritystä, jotka ei ole järjestäytyneet millään tavalla.

 

[adolf]

HS-analyysi | Putoaako Suomi naapurien kelkasta? HS tarkisti tilastot valtiovarainministeriön synkän uhkakuvan taustalta

Suomen talouden ongelmat ovat todellisia, mutta Matti Vanhasen ja virkamiesten luomat uhkakuvat maanantaina julkaistusta raportista ovat esitettyyn näyttöön nähden liioiteltuja, kirjoittaa HS:n toimittaja Teemu Muhonen analyysissaan.

www.hs.fi

Tämä HS:n juttu opponoi sitä VM:n raporttia. Samat ongelmat koskevat tämän jutun mukaan kaikkia Euroopan maita, eikä pelkästään Suomea. Lisäksi tämän jutun mukaan tuo VM:n raportin tyyli oli vahvaa liioittelua, joskin todellisia ongelmiakin on, joita ei voi ohittaa.

 

[Tuamas]

Toisaalta Suomessa on 170 000 yksityisyrittäjää. Tuskin Suomessa on 70 000 työllistävää yritystä, jotka ei ole järjestäytyneet millään tavalla.

Ei se ole uskon asia.

Suomessa on pyöreästi 300 000 yritystä, yrityksistä noin 70% on yksinyrittäjiä ja järjestäytyneitä yrityksiä on pyöreästi 20 000.

Eli 90 000 muita kuin pelkästään yrittäjän työllistäviä yrityksiä ja näistä 20 000 on jonkun työnantajaliiton jäseniä.

 

[Cobol]

HS:n artikkeliin liittyen, kyse ei ole koskaan ollut siitä, koskeeko mm. työllisyysaste, työikäisten määrän väheneminen ja eläkeläisten määrän nousu ja samalla hoivakulujen nousu tai velkaantuminen vain Suomea. Kyllä ne on koskeneet aina kaikkia maita, vaikka Suomi on ensimmäisiä länsimaita EU:ssa, joihin tämä ajallisesti liitetään. Mutta sitä on pohdittu, kuinka hyvin Suomi selviää rakennemuutoksen vaatimuksista ja monista muista haasteista.

Kuten HS:n jutussa todetaan, erityisesti juuri ikääntymisen aiheuttamien eläke- ja hoivamenojen sekä työikäisen väestön supistumisen vuoksi Suomen julkinen talous velkaantuu vauhdilla. Koronapandemian hoito kiihdyttää velkaantumistaan entisestään.

Kai tämän voi nostaa esille: Suomessa pienenevä työikäinen väestö yrittää huolehtia kasvavasta työvoiman ulkopuolisesta väestöstä sekä omista eläkesäästöistään.

Jos puhtaita lukuja katsotaan, komission näkemys Suomen potentiaalisesta vuoksikasvusta EU:n kärkipäässä on mahdollista, mutta ei ilman kestävyysvajeen ratkaisua. Jos jatketaan kuten nyt, potentiaalinen kasvu ei realisoidu. Ja tätä asiaa VM käsitteli raportissaan.

e: lisätään EU-komission ennuste, joka asettaa talouskasvun lähes faktapohjaiseksi, koska ennusteaika on lyhyt:

Suomen talouteen ennustetaan tälle vuodelle 2,8 prosentin kasvua, ja ensi vuonna kasvun ennustetaan heikkenevän tästä hieman ja olevan 2,0 prosenttia. Euroalueen talous kasvaa ennusteen mukaan 3,8 prosenttia sekä vuonna 2021 että 2022. Koko EU:n talous kasvaa 3,7 prosenttia vuonna 2021 ja 3,9 prosenttia vuonna 2022.

Suomi jää jälkeen, jos kasvu toteutuu ennusteiden mukaisesti. Tämä ei selittelemällä muutu, vaan tarvitaan tekoja.

 

[Kalikka]

Ei se ole uskon asia.

Suomessa on pyöreästi 300 000 yritystä, yrityksistä noin 70% on yksinyrittäjiä ja järjestäytyneitä yrityksiä on pyöreästi 20 000.

Eli 90 000 muita kuin pelkästään yrittäjän työllistäviä yrityksiä ja näistä 20 000 on jonkun työnantajaliiton jäseniä.

Tuolla määreellä "järjestäytynyt millään tavalla" en alunperinkään tarkoittanut vain työnantajaliiton jäseniä. Jos olisin tarkoittanut, niin olisin sanonut, että "työnantajaliiton jäseniä". Järjestäytyä ja vieläpä verkostoitua voi hyvin monella tapaa.

 

[Tuamas]

Tuolla määreellä "järjestäytynyt millään tavalla" en alunperinkään tarkoittanut vain työnantajaliiton jäseniä. Jos olisin tarkoittanut, niin olisin sanonut, että "työnantajaliiton jäseniä". Järjestäytyä ja vieläpä verkostoitua voi hyvin monella tapaa.

Jos alamme keksimään vakiintuneille
määritelmille mielivaltaisesti uusia merkityksiä, olisi suotavaa kertoa se disclaimerina samalla kun väitteen esittää.

Koska tässä keskustelussa (paikallinen sopiminen ja ay) työnantajaliiton jäsenyys on ainoa keskustelulle relevantti järjestäytymisen muoto.

 

[dana77]

Niin, kyllähän suurin osa yrittäjistä on miehiä ja oletettavasti valtaosa armeijan käyneitä. On siis varmasti totta että ovat useita kymmeniä tai satoja kertaa sulkeisissa riviin järjestäytyneet.

 

[Vaughan]

Tuolla määreellä "järjestäytynyt millään tavalla" en alunperinkään tarkoittanut vain työnantajaliiton jäseniä. Jos olisin tarkoittanut, niin olisin sanonut, että "työnantajaliiton jäseniä". Järjestäytyä ja vieläpä verkostoitua voi hyvin monella tapaa.

Tässä on kyllä klassisen maalitolppien siirtelyn makua.

Suomen työlainsäädännön näkökulmasta on vain yksi tapa järjestäytyä: kuulua virallisesti tunnustettuun työmarkkinajärjestöön (eli joko työntekijä- tai työnantajaliittoon). Millään muulla kerhollaa, järjestöllä, verkostolla, toriparlamentilla tms. ei ole absoluuttisesti mitään merkitystä - siis työlainsäädännön kannalta.

Kun työehtosopimukset tietyissä tilanteissa sallivat paikallisen sopimisen, ne sallivat sen vain jos A) työnantaja "on järjestäytynyt", eli kuuluu työnantajaliittoon, ja B) työntekijöitä edustaa liittoon kuuluva luottamusmies. Jos jompi kumpi ehdoista A tai B ei toteudu, ei paikallinen sopiminen ole mahdollista yleissitovan työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla.

Niin, ja ihan yksiselitteisesti: määrällinen enemmistö työnantajista ei siis ole järjestäytynyt.

 

[cheap_shot]

Niin, kyllähän suurin osa yrittäjistä on miehiä ja oletettavasti valtaosa armeijan käyneitä. On siis varmasti totta että ovat useita kymmeniä tai satoja kertaa sulkeisissa riviin järjestäytyneet.

Armeijassa ei myöskään järjestäydytty, vaan järjestyttiin. Otan mielelläni rikepisteen tästä offtopic näsäviisastelusta, nimittäin minulla on tällä hetkellä aivan saatanan tylsää.

 

[dana77]

Paikallisesti sovitaan vaikka kuinka paljon näissä "rikkurifirmoissa". Mitä vittua se kellekään kuuluu kun se tehdään niin työnantajan kuin työntekijöiden toiveesta/suostumuksella.

Minä olen ollut kolme kertaa auton kyydissä kun sillä on ajetty satasta vaikka paikalla on ollut 80 kmh nopeusrajoitus. Sakot kummastakin tulee kuitenkin jos kiinni jää eli joku esim polttaa jälkikäteen.

 

[Kalikka]

Tässä on kyllä klassisen maalitolppien siirtelyn makua.

Suomen työlainsäädännön näkökulmasta on vain yksi tapa järjestäytyä: kuulua virallisesti tunnustettuun työmarkkinajärjestöön (eli joko työntekijä- tai työnantajaliittoon). Millään muulla kerhollaa, järjestöllä, verkostolla, toriparlamentilla tms. ei ole absoluuttisesti mitään merkitystä - siis työlainsäädännön kannalta.

Kun työehtosopimukset tietyissä tilanteissa sallivat paikallisen sopimisen, ne sallivat sen vain jos A) työnantaja "on järjestäytynyt", eli kuuluu työnantajaliittoon, ja B) työntekijöitä edustaa liittoon kuuluva luottamusmies. Jos jompi kumpi ehdoista A tai B ei toteudu, ei paikallinen sopiminen ole mahdollista yleissitovan työehtosopimuksen piiriin kuuluvilla aloilla.

Niin, ja ihan yksiselitteisesti: määrällinen enemmistö työnantajista ei siis ole järjestäytynyt.

Tai klassinen "heittäydytään tyhmemmiksi kuin ollaan, että voitaisi vängätä ja jankata verkossa". Kyse oli tosiaan siitä, että ilman työehtosopimusten minimipalkkoja työnantajat pystyvät käytännössä sopimaan keskenään alemmasta palkkatasosta. Jokainen vähäiseenkään ajatteluun kykenevä ihminen käsittää ihan varmasti, että siihen ei tarvita työnantajaliittoa.

 

[Cobol]

Tai klassinen "heittäydytään tyhmemmiksi kuin ollaan, että voitaisi vängätä ja jankata verkossa". Kyse oli tosiaan siitä, että ilman työehtosopimusten minimipalkkoja työnantajat pystyvät käytännössä sopimaan keskenään alemmasta palkkatasosta. Jokainen vähäiseenkään ajatteluun kykenevä ihminen käsittää ihan varmasti, että siihen ei tarvita työnantajaliittoa.

Tyhmäksi voi näköjään heittäytyä. Todellisuudessa paikalliseen sopimiseen kuuluu minimipalkka joko lakisääteisesti tai kattavana valtakunnallisena työehtosopimuksena, jossa sovitaan palkka, lomaoikeus yms pakolliset asiat.

 

[Cobol]

Sanoisin, että paikallisen sopimisen edistyminen on pienessä mittakaavassa kohtalon asia Suomelle. Ruotsissa ja Saksassa tehdyissä tutkimuksissa on huomattu, että paikallinen sopiminen lisää tuottavuutta. Pienet palkkaerot vääristävät kannustimia ja vähentävät tuottavuutta (Lundberg 1985; Flam 1987; Myrdal 1991). Palkkajakauman leventyminen teollisuudessa voisi nostaa koko talouden tuottavuutta (Obstbaum, Vanhala 2016).

Järkevästi organisoidussa yhteiskunnassa tuottavuuden kasvu kasvattaa palkkasummaa, ja tuottavuuden lasku supistaa palkkasummaa. Suomessa nimellispalkkojen sopeutumista ei näytä tapahtuvan edes taantumassa (Böckerman ym. 2010). Sen sijaan että mentäisiin vienti edellä, suljettu sektori (julkinen sektori) hyödyntää tilanteen, jossa vastassa ei ole kansainvälistä tai kansallista kilpailua. Suljetun sektorin keskimääräinen palkansaajakorvaus on noussut avoimen sektorin yläpuolelle vuonna 1998 alkaneella ajanjaksolla (Tilastokeskus).

Paikallisen sopimisen vaikutus ei ole kuitenkaan niin merkittävä ja helposti laskettava, kuin monta kertaa luullaan. Se ei ole pelastus eikä se ratkaise yksinään Suomen ongelmia. Oleellista on sekin, miten paikallinen sopiminen toteutetaan. Suomi on tilanteessa, jossa toipuminen edellisestä kriisistä (ns. finanssikriisi 2007-2008 alkaen) on ollut heikkoa.

Eurostatin kuva kertoo kaiken:

Economic recovery of EU regions after 2008

Following a peak in 2008, the value of gross domestic product (GDP) per inhabitant in purchasing power standard (PPS) of EU regions generally fell in 2009 because of the crisis. However, GDP per inhabitant has subsequently risen albeit at a varying pace across EU regions as regional economies...

ec.europa.eu