Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[adolf]

@Tuamas @dana77

Jees. Yleensä kuulee vaan sitä, että julkiselta pitää laittaa porukkaa pihalle ja ne muutosehdotukset jää sitten siihen. Itse julkisella työskentelevänä sitä kokee nämä puheet aina jotenkin sellaiseksi, että ollaan vain jotain elätettäviä loisia, jotka on ainoastaan hyödytön rasite Suomen kansantaloudelle. Julkisella kuitenkin on yhteiskunnan pyörimisen kannalta myös enemmän tai vähemmän elintärkeitä toimintoja, jotka on saatava jotenkin rahoitettua.

 

[ipaz]

Julkisen sektorin leikkaukset.

Asia joka usein nostetaan esiin. Nyt kiinnostaisi palstalaisilta kuulla mielipiteitä, että mitä nämä toimet käytännössä olisivat? Mistä nipistetään ja mitä? Mitä muuta tehdään?

Täysin vilpittömästi kiinnostunut mielipiteistänne, enkä lähesty tätä asiaa siinä kulmassa, että mitään ei pitäisi tehdä.

Suomessahan ei ole kohtuuttoman suuri julkinen sektori työvoiman puolesta (esim. Suomessa 24-25% työvoimasta, Ruotsissa 28%), mutta se on toivottaman kallis suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa on Ranskan jälkeen EU:n kallein julkinen sektori. Vuonna 2019 julkiset menot olivat 53,3% / BKT kun EU:n keskiarvo oli 46,7%

Korjattavaa on varmasti vähän kaikkialla, mutta yksi todella kallis ja verrattain tehoton kulu on ministeriöiden koko. Suomessa kaikki ministeriöt toimivat itsenäisesti ja jokaisella on siten oma organisaationsa. 12 ministeriötä ja 4200 työntekijää (vuonna 2015, nyt jo varmasti enemmän). Virkamiehiä virkamiesten perään. Tuolla pystyisi varmasti tehostamaan, eli keventämään ja yhdistämään organisaatioita ja ikävä kyllä saattaa turhia kovapalkkaisia virkamiehiä etsimään itselleen muita duuneja. Valtiolta säästyisi näin satojamiljooniaeuroja palkka- ja muissa hallinnointikuluissa.

Yleisesti siis Suomen julkinen sektori on kasvanut vaivihkaa. On palkattu sinne ja tänne avustajaa ja avustajan avustajaa. Joskus varmasti tarpeeseen, mutta aivan varmasti pelkästään myös siksi koska "on voitu" ja siihen on ollut määrärahoja. Suomessa maksetaan todella paljon tehottomasta tai jopa tekemättömästä työstä.

Esimerkki: sukulaispoikani oli neljä viikkoa työharjoittelussa pienehkön etelä-suomalaisen kaupungin kaupungintalolla. En tiedä missä yksikössä, mutta kun kysyin että millasta on ja mitä siellä tekee, niin sanoi "En mitään. Eikä tee kukaan muukaan. Surffaan netissä". Sanoi vain että siellä pyörii käytävillä kahvikupit kädessä sellaisia lihavia muijia, jotka saattavat juoruilla ja nauraa räkättää sohvilla tuntikausia ja sitten menevät taas naputtamaan koneelleen jotain vartiksi. Sanoi vielä että tuo talo pyörisi varmasti alle puolella siitä porukasta mitä siellä on töissä. En usko että tämä on ainoa vastaava kunnantalo Suomessa, jossa työteho ei ole kovinkaan optimaalinen. Ja se on usein julkisen ongelma. Valvonta on heikkoa.

 

[Tuamas]

@Tuamas @dana77

Jees. Yleensä kuulee vaan sitä, että julkiselta pitää laittaa porukkaa pihalle ja ne muutosehdotukset jää sitten siihen. Itse julkisella työskentelevänä sitä kokee nämä puheet aina jotenkin sellaiseksi, että ollaan vain jotain elätettäviä loisia, jotka on ainoastaan rasite Suomen kansantaloudelle. Julkisella kuitenkin on yhteiskunnan pyörimisen kannalta myös enemmän tai vähemmän elintärkeitä toimintoja, jotka on saatava jotenkin rahoitettua.

Tuo on valitettavan yleistä ja siinä ei hahmoteta sitä, että ne tietyt palvelut pitää suurelta osin (kasvatus, sote, poliisi, pelastustoimi, armeija, oikeuslaitos) joka tapauksessa yhteiskunnassa yhteiskuntarauhan säilymiseksi ja yhteiskunnan toimimisen varmistamiseksi tuottaa ja se kustannus syntyy aivan yhtälailla oli se tuottaja sitten julkisen puolen työntekijä tai ostettu palveluntarjoaja.

Julkisella puolella on toki tehostamisen varaa monessa paikassa, mm. kuntien määrässä ja yksityisten palveluntarjoajien hyödyntämisessä, mutta sinänsä julkisen sektorin henkilöstö ei ole Suomessa mikään varsinainen ongelma, oikeastaan siinä ollaan pääsääntönä jopa ihan hyvässä jamassa.

 

[Tuamas]

Suomessahan ei ole kohtuuttoman suuri julkinen sektori työvoiman puolesta (esim. Suomessa 24-25% työvoimasta, Ruotsissa 28%), mutta se on toivottaman kallis suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomessa on Ranskan jälkeen EU:n kallein julkinen sektori. Vuonna 2019 julkiset menot olivat 53,3% / BKT kun EU:n keskiarvo oli 46,7%

Ja tähän käytännössä ainoa syy on väestörakenne sekä eläkejärjestelmä, Suomi on kavunnut julkisissa menoissa sitä myötä lähemmäs piikkipaikkaa, mitä pidemmälle suurten ikäluokkien eläköityminen on edennyt ja talouskasvu pysynyt niukkana.

Käytännössä lähes kokonaan julkisten menojen suhteellisen osuuden kasvu on aiheutunut eläkemenoista sekä muiden ikäsidonnaisten menojen (pääasiassa SOTE-kulut) kasvusta.

Pääsääntönä esimerkiksi kunnissa ja valtiolla (erityisesti valtiolla, jonka työntekijämäärä on laskenut) tuo havainto "vaivihkaa kasvamisesta" ei sinänsä pidä paikkaansa, vaan siinä on ainoastaan se, että muualla työelämässä ollaan saatu lisää tehoja irti kautta linjan, kun taas monessa paikassa julkisella puolella tehokkuuskehitys on junnannut paikallaan.

Julkisella puolella (tässäkin valtavia eroja, esimerkiksi Verottaja on organisaationa äärimmäisen tehokas, kun taas vaikkapa Trafi äärimmäisen kankea) ollaan hyvän työsuhdeturvan takia joissain paikoissa päästy pitämään leppoisa työtahti, kun yksityisellä puolella ollaan joka paikassa tehostettu läskit pois.

Hyvänä esimerkkinä esimerkiksi muutama tuotantolaitos tuosta läheltä, henkilöstön määrä pudonnut 1500 --> 500 tai 2000 --> 800, samalla kun tuotannon määrä ja arvo on kasvanut.

 

[Cobol]

Esimerkiksi Mauri Kotamäki ja Risto Vaittinen ovat tutkineet Suomen taloutta ja kestävyysvajetta. Jos halutaan katsoa nettosaajia ikäryhmittäin, vuonna 2017 julkisen sektorin näkökulmasta nettosaajia olivat keskimäärin alle 25- ja yli 63-vuotiaina. Jälkimmäinen ikäraja tulee kuitenkin nousemaan tulevaisuudessa. Jatkossa nettomaksajia nykyjärjestelmässä tulevat olemaan 1976−2005 syntyneet ikäluokat. Tätä vanhemmat ja nuoremmat ikäluokat tulevat olemaan nettosaajia.

Kotamäki ja Vaittinen ovat paitsi pohjanneet tutkimuksensa väestöennusteisiin, myös yhdistäneet ikäluokkakohtaiset nettomenoprofiilit väestöennusteeseen ja luoneet sitten päätelmiä väestörakenteen muutoksen vaikutuksista julkiseen talouteen. Heidän mukaansa kestävyysvaje on oleellisesti julkisesti rahoitettujen palveluiden rahoitusongelma, koska näille menoille ei ole samanlaisia sopeutumismekanismeja kuin mitä eläke-etuuksiin voidaan soveltaa.

Risto Vaittinen totesi pari vuotta sitten, että työperäinen maahanmuutto parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa. Suomessa olisi lähes 100 000 työllistä vähemmän ilman ulkomaista työvoimaa. Ilman maahanmuuttoa Suomen väestömäärä olisi jo viisi vuotta sitten kääntynyt laskuun ja olisimme Japanin seurana toisena korkean tulotason maana, jossa väestön määrä alenee.

Työperäiseen maahanmuuttoon vaikutetaan hallituksen toimilla. Ei ilmasto Kanadassa ole Suomea parempi, kieli toki merkittävästi suurempi ja koko maa kansainvälisempi. Mutta silti kukin hallitus voi tehdä paljon parantaakseen Suomen kilpailukykyä maahanmuuttajien silmissä.

 

[dana77]

En ole asian expertti niin kysyn lisää tietoa. Mitä kaikkea paikalliseen sopimiseen kuuluu? Olisiko siinä mahdollisuus/riski, että palkkoja voisi yleisesti laskea merkittävästi alaspäin. Tarkoitan siis, että tuntipalkat hilattaisiin niin alhaiseksi, että niillä ei olisi mahdollista elää? Vai olisiko erillinen joku minimipalkka määritelmä? Ihan siis mielenkiinnosta, jos on aikaa/jaksamista vasta, kun ei ole itselle tuttu aihe.

Kuten Tuamas jo sanoikin, niin kyllähän minimipalkka voitaisiin kirjata lakiinkin, mutta on myös toinenkin tapa.
Jos meillä olisi perustulo, niin se jo itsestään riittäisi. Työstä kieltäytymisestä ei tulisi mitään sanktioita, joten jos työstä maksettaisiin niin alhainen korvaus, ettei kukaan sitä huolisi niin se jäisi tekemättä. Kenenkään ei olisi pakko "orjatyötön" suostua, koska perustoimeentulo olisi turvattu muutoinkin perustulon avulla. En siis kriminalisoisi sitä, että joku maksaisi vitosen tunti esim henkilölle, jonka duuni on hieroa JLO:n nännit näpöttämään videoissa:

https://www.thesun.co.uk/wp-content/uploads/2016/04/1640846.main_image.jpg?strip=all&w=620&h=800&crop=1

 

[Sonny Burnett]

Työn kysynnän ja tarjonnan puute, aiheutti pienen hymähdyksen.

Kumpaas nyt ensin aletaan lisätä? Näin niinkuin olinereitten hengessä kun valtakunnan isoja kysymyksiä lähdetään ratkomaan.

 

[molari]

Julkisen sektorin leikkaukset.

Asia joka usein nostetaan esiin. Nyt kiinnostaisi palstalaisilta kuulla mielipiteitä, että mitä nämä toimet käytännössä olisivat? Mistä nipistetään ja mitä? Mitä muuta tehdään?

Täysin vilpittömästi kiinnostunut mielipiteistänne, enkä lähesty tätä asiaa siinä kulmassa, että mitään ei pitäisi tehdä.

Meillä etenkin kunnat ovat ottaneet ihan tolkuttomasti tehtäviä, investointeja ja infraa kontolleen, jotka eivät millään lailla ole välttämättömiä ja näistä kaikki puolueet käyvät kilpalaulua (kunta)vaalien alla. Monet em. asioista ovat vielä sellaisia, että ovat tulonsiirtoja myös "keskiluokalle".

 

[Jymäkkä]

Meillä etenkin kunnat ovat ottaneet ihan tolkuttomasti tehtäviä, investointeja ja infraa kontolleen, jotka eivät millään lailla ole välttämättömiä ja näistä kaikki puolueet käyvät kilpalaulua (kunta)vaalien alla. Monet em. asioista ovat vielä sellaisia, että ovat tulonsiirtoja myös "keskiluokalle".

Ovatko ottaneet, vai onko näitä eduskunnan puolelta kunnille säädetty?

Edit: Tuota infraa on pakkokin ottaa, jos kunta haluaa kehittyä ja pysyä elinvoimaisena. Ja ei kai se valtion asia olekaan joka pitäjän infrasta huolehtia?

 

[jokerit67]

Työn kysynnän ja tarjonnan puute, aiheutti pienen hymähdyksen.

Kumpaas nyt ensin aletaan lisätä? Näin niinkuin olinereitten hengessä kun valtakunnan isoja kysymyksiä lähdetään ratkomaan.

En ole asiantuntija, mutta eikö työn tarjontaa (työvoima) ole aika helppokin nostaa vaikka tuomalla porukkaa Suomeen. Mutta jos kysyntä ei samaan aikaan kasva vähintään samaa tahtia, niin helposti esim. maahanmuuttajat jäävätkin vaille töitä mikä taas johtaa aikaisempaa huonompaan tilanteeseen kansantalouden kannalta. Joku kommentoi yllä somalimaahanmuuttajien heikkoa työllistymistä ja se saattaa liittyä osittain juurikin tähän. Kysynnän lisääminen on siis ainakin omaan silmään se tärkein ja tietenkin hankalampi toimi, mutta ovatko poliitikot valmiita tekemään kunnon muutoksia mikäli äänestäjät mieltävät ne herrojen rikastuttamiseksi?

 

[molari]

Ovatko ottaneet, vai onko näitä eduskunnan puolelta kunnille säädetty?

Edit: Tuota infraa on pakkokin ottaa, jos kunta haluaa kehittyä ja pysyä elinvoimaisena. Ja ei kai se valtion asia olekaan joka pitäjän infrasta huolehtia?

No mikään laki ei velvoita esim. siihen, että joka kunnassa tarvitsee olla kunnan rakentamaa/ylläpitämää jää- tai urheiluhallia, skeittiramppia, teatteria, monitoimitaloa, "toriparkkia, jne. tai ainakin pitäisi päästä paljon enemmän siihen, että "käyttäjät maksavat lystin" -ratkaisuun. Eihän kukaan helposti halua luopua ilmaiselta tuntuvista asioista, mutta onhan se karua, että näitä osin velkarahalla tehdään ja ylläpidetään - Kepu suhmuroi kaavoituksen ja maakaupat, Kokoomuksen kaverille pedataan rakennusurakka ja demareille luvataan tovereille työpaikat em.

 

[ipaz]

Työehdot | VM:n synkän talousraportin kirjoittaja kutsuu Suomen työmarkkinoita kartelliksi – SAK vastaa arvion ”herättävän lähinnä myötähäpeää”

Työntekijäjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja taloustieteen professori Roope Uusitalo kyseenalaistavat valtiovarainministeriön Markku Stenborgin kuvaukset paikallisen sopimisen hyödyistä.

www.hs.fi

Sieltä SAK ja talousprofessori Roope Uusitalo jo lyttäsivät VM:n aamulla julkaistun raportin. Muuta en toki SAK:lta odottanutkaan. Molemmat tahot pyytävät rautalankamalleja esimerkeiksi liittyen paikalliseen sopimiseen.

Tulkitsen nämä mielipiteet niin, ettei mitään muutoksia pidä tehdä ennen kuin on tutkittu 100% varmaksi että paikallinen sopiminen tulee parantamaan työllisyyttä.

Edelleen kuitenkin Suomessa on Maailman Talousforumin mukaan maailman jäykin ja keskitetyin palkanmuodostusjärjestelmä. Kai sitä nyt itsekin voisi hieman heilauttaa lintuhäkkiä.

 

[adolf]

Jännä, että nuo ekonomistit voivat olla niin fundamentaalisesti eri mieltä samasta asiasta, vaikka ovat kuitenkin kaikki saman koulutuksen saaneet.

Vai onko asia vain niin, että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt?

 

[Cobol]

SAK ja talousprofessori Roope Uusitalo kritisoivat VM:n raportin paikallista sopimista. Kuitenkaan raportissa ei esitetä paikalliseen sopimiseen riittäviä yksityiskohtia, vaan lähestetytään asiaa yleisesti. Sanoisin, että koska tämäkin raportti on vaikea niellä vasemmistolle, siitä otetaan jokin asia ja ryhdytään tekemään politiikkaa "herättää myötähäpeää" tapaan. Itse raportia voidaankin sitten unohtaa sillä suunnalla.

Jos jokin asia myötähäpeää herättää, se on vasemmiston kyvyttömyys ymmärtää Suomen tilannetta ja talouspolitiikkaa. Muuten ei olisi mahdollista, että raportista nostetaan ainoana asiana esille paikallinen sopiminen ja sen tekijän luonnehdinta kartellista. Suomen työmarkkinat ovat hyvin jäykät, ja tämän kiistäminen epäsuorasti on edelleen typerää.

 

[Jymäkkä]

No mikään laki ei velvoita esim. siihen, että joka kunnassa tarvitsee olla kunnan rakentamaa/ylläpitämää jää- tai urheiluhallia, skeittiramppia, teatteria, monitoimitaloa, "toriparkkia, jne. tai ainakin pitäisi päästä paljon enemmän siihen, että "käyttäjät maksavat lystin" -ratkaisuun. Eihän kukaan helposti halua luopua ilmaiselta tuntuvista asioista, mutta onhan se karua, että näitä osin velkarahalla tehdään ja ylläpidetään - Kepu suhmuroi kaavoituksen ja maakaupat, Kokoomuksen kaverille pedataan rakennusurakka ja demareille luvataan tovereille työpaikat em.

Eihän noita ihan kaikkia tarvitse joka paikassa olla, mutta kyllähän moiset rakennukset viihtyisistä kaupungeista löytyy. Ei kuntatalous noiden takia kuse.

 

[dana77]

Jännä, että nuo ekonomistit voivat olla niin fundamentaalisesti eri mieltä samasta asiasta, vaikka ovat kuitenkin kaikki saman koulutuksen saaneet.

Vai onko asia vain niin, että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt?

Se on just niin. Eihän faktoista ole vähäisintäkään tieteellistä epäselvyyttä, mutta ehkä Stenborg ei ihan niin totta puhu kuin osaa tuosta palkkojen alentamisesta. Se ei ole paikallisen sopimisen päätarkoitus, mutta on se yksi osa huonoina aikoina sekin. Ei kukaan puolueeton tutkija kyseenalaista VM:n näkemystä AY:n komissaareja ja näitä muutamaa tunnettuja vasemmistolaista akateemista toimijaa (esim Patomäki) lukuunottamatta eikä SAK:n ekonomi suoraan kehtaa faktoja kiistää, vaan koittaa hämätä ja johdattaa keskustelua sivupoluille.

 

[Sonny Burnett]

Paikallisen sopimisen vastapainoksi Suomeen tarvittaisiin työnantajapuolen hyväksyntä ja pyrkimys Ruotsin ja osin Saksan mallin mukaiselle myötämääräämisoikeudelle työntekijäpuolelle. Niin kauan kuin Ay-liike kokee että paikallinen sopiminen on vain kädenojennus työnantajapuolelle, ei edistymistä voi aidosti nopeasti odottaa. Tässä asiassa työnantajapuoli on syvällä poterossaan kun samalla hehkutetaan kuinka länsinaapurissa sopiminen kukoistaa ja osapuolet neuvottelee ilman lakkoja.

 

[dana77]

Tässä asiassa työnantajapuoli on syvällä poterossaan kun samalla hehkutetaan kuinka länsinaapurissa sopiminen kukoistaa ja osapuolet neuvottelee ilman lakkoja.

Missä työnantaja puoli on sanonut, ettei se suostu myötämääräämisoikeuteen jos paikallinen sopiminen saadaan aikaiseksi?
Ettei vaan tämä olisi AY:n levittämää valheellista propagandaa?

En ole talouselämän tilaaja tai olen, mutta ei minulla tuonne tunnuksia ole. Tuosta kuitenkin voisi saada sen kuvan, että asia ei noin ole. Googlen mukaan jutussa puhutaan mm myötämääräämisoikeudesta.

Ei tullutkaan "itkupotkuraivareita" – EK:n Häkämies yllättäen ay-pomolle: "Lähtökohtaisesti positiivinen ehdotus"

Työmarkkinajohtajat kommentoivat tänään Ammattiliitto Pron puheenjohtajan keskustelunavausta yleissitovuudesta.

www.talouselama.fi

Juhana Vartiainen on ainakin kertonut, että hän kannattaa sen käyttööönottamista osana paikallista sopimista.

Sen sijaan sama Talouselämä väittää, että muulle AY:lle tuo Pron ehtotus ei maistunut:

Ay-liike yritti vaientaa keskustelun yleissitovuudesta, koska sen avasi "ärsyttävä" ay-pomo

Pron Jorma Malisen avaus yleissitovuuden uudistamisesta ei lähtenyt lentoon, koska hän ei ole tarpeeksi "kova". Keskustelu yleissitovuudesta kuitenkin jatkuu. Se on myös EK:n tahto.

www.talouselama.fi

 

[Sonny Burnett]

Missä työnantaja puoli on sanonut, ettei se suostu myötämääräämisoikeuteen jos paikallinen sopiminen saadaan aikaiseksi?
Ettei vaan tämä olisi AY:n levittämää valheellista propagandaa?

En ole talouselämän tilaaja tai olen, mutta ei minulla tuonne tunnuksia ole. Tuosta kuitenkin voisi saada sen kuvan, että asia ei noin ole. Googlen mukaan jutussa puhutaan mm myötämääräämisoikeudesta.

Ei tullutkaan "itkupotkuraivareita" – EK:n Häkämies yllättäen ay-pomolle: "Lähtökohtaisesti positiivinen ehdotus"

Työmarkkinajohtajat kommentoivat tänään Ammattiliitto Pron puheenjohtajan keskustelunavausta yleissitovuudesta.

www.talouselama.fi

Juhana Vartiainen on ainakin kertonut, että hän kannattaa sen käyttööönottamista osana paikallista sopimista.

Kääntäisin kysymyksen muotoon että missä ja milloin työantajapuoli on puhunut myötämääräämisoikeuden lisäämisestä paikallisen sopimisen lisäämisen vastapainona. En nyt laske Vartiaista tässä yhteydessä työnantajapuoleen.

Voi hyvin olla että Ay antaa asiassa omaa värilasien mukaista näkemystään asiassa. Ei se heidänkään varsinaisena tavoitteena ole että nykyinen tilanne liikahtaisi.

Näin maallikon silmään tilanne näyttää valitettavasti siltä miltä se näyttää.

Edit
nuo talouselämän jutut taisi olla irtisanomissuojan purkuehdotuksen aikana esiin nousseita.

 

[dana77]

Kääntäisin kysymyksen muotoon että missä ja milloin työantajapuoli on puhunut myötämääräämisoikeuden lisäämisestä paikallisen sopimisen lisäämisen vastapainona.

Ei kai nyt kukaan neuvotteluosapuoli niin hölmö ole, että vastapuolen tavoitteita omatoimisesti ja aktiiviisesti julkisuudessa ehdottelisi. Niihin suostutaan näennäisen pitkin hampain. Varmasti työnantajille olisi parempi paikallinen sopiminen ilman myötämääräämisoikeutta, mutta ihan varmasti he jälkimmäiseen suostuvat osana ensimmäistä.

 

[Jymäkkä]

Ei kai nyt kukaan neuvotteluosapuoli niin hölmö ole, että vastapuolen tavoitteita omatoimisesti ja aktiiviisesti julkisuudessa ehdottelisi. Niihin suostutaan näennäisen pitkin hampain. Varmasti työnantajille olisi parempi paikallinen sopiminen ilman myötämääräämisoikeutta, mutta ihan varmasti he jälkimmäiseen suostuvat osana ensimmäistä.

En tässä näkisi sitä hölmönä, vaan pikemminkin hyvänä myyntivalttina ja porkkanana vastapuolelle, kun tiedetään asia vaikeaksi.

Eikä tuota nyt muutenkaan kannata piilotella. Eiköhän työnantajapuoli ole pikku hiljaa oppinut, ettei ay:lta ilmaisia lounaita saa;)

 

[Sonny Burnett]

Ei kai nyt kukaan neuvotteluosapuoli niin hölmö ole, että vastapuolen tavoitteita omatoimisesti ja aktiiviisesti julkisuudessa ehdottelisi. Niihin suostutaan näennäisen pitkin hampain. Varmasti työnantajille olisi parempi paikallinen sopiminen ilman myötämääräämisoikeutta, mutta ihan varmasti he jälkimmäiseen suostuvat osana ensimmäistä.

Niin no, kyllä tuota Ruotsin mallia ja sen hyviä puolia on nimenomaan työnantajapuolelta tuotu esiin, joten voisi luulla että sen mahdollistava suurin yksittäinen tekijä olisi neuvottelupöydän keskiössä.

 

[dana77]

En tässä näkisi sitä hölmönä, vaan pikemminkin hyvänä myyntivalttina ja porkkanana vastapuolelle, kun tiedetään asia vaikeaksi.

No ihan saatanan tarkkaan molemmat osapuolet tietävät, että pakettina nuo tulevat jos tulevat. Ihan naurattavaa julkisuuspeliähän tuo on, että syytellään toista että, mutta kun nuo ei suostu kuitenkaan,

 

[Tadu]

”On selvää, että Suomi on luisumassa pois Pohjoismaiden joukosta” – Näin puolueet pistäisivät Suomen talouden kuntoon

Valtiovarainministeriön raportin mukaan Suomi on jäänyt selvästi jälkeen tärkeistä vertailumaista, kuten muista Pohjoismaista, Saksasta ja Alankomaista.

www.is.fi

Demarit ja vassarit korjaavat talouskehityksen panostamalla koulutukseen. Persuihin ei edes jaksa ottaa kantaa. Siitä sitä populismia. Tuskinpa seuraavina vuosikymmeninä mitään rakenneuudistusta tehdään. Koko termi on nykyisessä tilanteessa täysin ontto, koska kaikki tietävät ettei mitään oikeita uudistuksia haluta eikä niihin olla valmiita.

 

[Turder]

Puolestaan Vihreiden tai Ohisalon kommentit oli että pitää vaan lisätä maahanmuuttoa niin päästään takaisin pohjoismaiseen talousihmeeseen. Nojoo, tavallaan noin jos se onnistuisi kuten utopia on. Hieman kuin lottovoitto, kaikki sen haluaa, mutta yleensä et sitä saa, mutta sen varassa aina roikutaan että joskus se vielä tulee. Vihreillä odotus kai on että sieltä tulee ainoastaan koulutettua tai ahkeraa väkeä, jotka laittavat katubulevardit täyteen etnisiä michelin-tähden ruokapaikkoja, hoitavat vanhukset, siivoavat toimitilat ja intialaiset diplomi-inssit tekee tänne uudet nokiat, teslat ja amazonit tyhjästä. Realiteetti näyttää nyt olevan, että saadaan pääosin yhteiskunnalle kalliita asiakkaita, kun tuo yhteiskunnalle hyödyllinen väki menee mielummin maihin, joissa voit onnistua, verotus on kannustavaa, ehkä on jo kielikin hallussa, ilmasto parempi.