Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[Cobol]

Yksittäisissä töissä tuo tuottavuus on ihan huuhaa mittari, ja luvut saa sopivasti laskien näyttämään melkein mitä vaan. Paljon oikeudenmukaisempaa on tarkastella yrityksen tai suurten yritysten kohdalla yksikön tuottavuuden kehitystä, joka määrittelisi sitten palkankorotusvaran yrityksessä/yksikössä.

Kyllä ja nostin itsekin esimerkin, missä jokin tilasto kuten työlllisyysaste paranee, vaikka paraneminen ei ole kansantalouden kannalta positiivista juuri sillä tavalla.

Mutta esimerkkiin, kyllähän se yksinkertaistettuna noin menee, ja teollistuneen maailman tuottavuuden kehitys nojasi oikeastaan koko 1900- luvun enimmäkseen juuri tekniseen kehitykseen. Toki tuottavuuteen vaikuttaa myös kulu- ja tulopuoli, mutta jos muut parametrit pysyisi ennallaan, niin kyllähän se tuottavuus kai olisi X 10.

Olettaen, että muut parametrit pysyvät ennallaan, näin käy. Mutta nopeuden nostaminen 10 x voi johtaa todellisuudessa koneen hajoamiseen tms.

 

[Kimmo_Ahteri]

Olettaen, että muut parametrit pysyvät ennallaan, näin käy. Mutta nopeuden nostaminen 10 x voi johtaa todellisuudessa koneen hajoamiseen tms.

Onko lopputuotteen hinta sellainen tekijä joka vaikuttaa työn tuottavuuteen satikka arvonlisään?
Jos Möttönen jatkaakin paperinkoneella joka puskee 10km/h paperia ulos, mutta lopputuotteen markkinahinta nousee x10, niin onko Möttönen taas x10 tuottavampi kuin ennen markkihahinnan nousua?

Tämä väite menee ehkä metsään mutta kokeillaan. Äänekoskelle avattiin sellutehdas jonka sivuvirroista tehdään mm. sähköä yli tehtaan oman tarpeen, biokaasua ja muita sivutuotteita. Verrataan tätä Kaipolaan jonka lopputuote on/oli paperi. Kaipolaan ei olla investoitu viime vuosina johtuen siitä syystä että digitalisaatio megatrendinä syö Kaipolan lopputuotteen markkinat pitkällä tähtäimellä. Eli omistaja on nähnyt jo aikoja sitten että markkinat kutistuu eikä tuottavuusinvestointeja kannata tehdä. Tämä johtanut siihen että työn tuottavuuden nostamiseen ainut vaihtoehto olisi laskea Möttöseen kohdistuvia kuluja. Äänekoskella samasta raaka-aineesta saadaan eri tulovirtoja ja täten työn tuottavuus on kokonaisuudessaan parempi Äänekoskella.

Vai ei sittenkään?

 

[Cobol]

Onko lopputuotteen hinta sellainen tekijä joka vaikuttaa työn tuottavuuteen satikka arvonlisään?
Jos Möttönen jatkaakin paperinkoneella joka puskee 10km/h paperia ulos, mutta lopputuotteen markkinahinta nousee x10, niin onko Möttönen taas x10 tuottavampi kuin ennen markkihahinnan nousua?

Koska työn tuottavuutta mitataan tuotettuna arvonlisäyksenä tehtyä työtuntia kohti, mielestäni lopputuotteen hinnalla on merkitystä. Samasta syystä eri tuotantoalojen väliset muutokset vaikuttavat tuottavuuden kasvuun. Jos olisi 10 Nokiaa Nokian parhaina aikoina, tuottavuuden kasvu olisi korkeampaa kuin 0 Nokiaa, mutta pienpalveluiden suurempi kasvu.

Tämä puhtaasti maallikkona, en ole taloustieteilijä, vaan lopetin opinnot kesken.

 

[Dennis]

Kyllä, devalvaation taikanappi on mielenkiintoinen aspekti varsinkin Euroeroa havittelevien puheissa, joissa ei ollenkaan noteerata/ymmärretä mitä se ”oma
rahapolitiikka” tarkoittaa.

Se tarkoittaa joko sitä, että heikommin mennessä kansan ostovoima heikkenee joko hitaammin (valuutan arvon pudotessa) tai nopeammin (devalvointi).

Tokihan oman valuutan pitäisi olla kelluva, jolloin valuutan devalvoituminen / revalvoituminen tapahtuisi ainoastaan markkinaehtoisesti ja peilaisi maan talouden yleistä tilannetta. Suomellahan on hyvin lyhyt jakso vapaasti kelluvan oman valuutan kanssa vuoden 1991 lopusta vuoden 1999 alkuun, jolloin liityimme euroon. Tuolle ajanjaksolle osuu myös melko vahva talousbuumi, joka ei toki pelkästään ollut oman valuutan ansiota, mutta kyllä markan päästäminen kellumaan ja sen arvon merkittävä lasku oli lopulta yksi kulmakivistä sille, että Suomen talous lähti oikenemaan lamasta.

Euro vs. oma valuutta menee usein oudosti älyllisesti matalalle tasolle, kun kuulee väitteitä, että oman valuutan käyttö tarkoittaisi korkeita korkoja ja devalvointeja, vaikka asia ei näin olisi. Suomen jälkisykliselle taloudelle omasta kelluvasta valuutasta olisi merkittäviä etuja, jos kohta mm. euron mukanaan tuomia turvallisuuspoliittisia aspekteja sillä ei olisi. Se nyt ainakin lienee nähty ja varmaksi todettu, että sisäinen devalvaatio ei Suomessa toimi, jolla talouden suorituskykyä saataisiin euron vaatimalle tasolle.

 

[BlackWolf]

Koska työn tuottavuutta mitataan tuotettuna arvonlisäyksenä tehtyä työtuntia kohti, mielestäni lopputuotteen hinnalla on merkitystä. Samasta syystä eri tuotantoalojen väliset muutokset vaikuttavat tuottavuuden kasvuun. Jos olisi 10 Nokiaa Nokian parhaina aikoina, tuottavuuden kasvu olisi korkeampaa kuin 0 Nokiaa, mutta pienpalveluiden suurempi kasvu.

Tämä puhtaasti maallikkona, en ole taloustieteilijä, vaan lopetin opinnot kesken.

Lopputuotteen hintahan toki määrää, koska sehän on sitä arvonlisää.

Esimerkin toisessa osassa halventunut tuottamisen hinta (koko tehdas vrt. se yksi kone) taas ei itsessään tuo arvonlisää ja teoriassa sehän ei lisää tuottavuutta. Siis jos nyt ajatellaan, että vaikka tehtaan sähkö tuotetaan itse. Sehän ei tuota arvonlisää, eikä vähennä Möttösen käytettyjä työtunteja. Tämä siis jos oletetaan, että ne sähköt yms. tulee sinne "töpselistä" eli siis eivät sido työvoimaa yms. Tokikin tuo ei ole realistista, mutta helpottaa ajattelua. Tästä syystä pelkkä tuottavuuden mittaaminen on huono mittari, vaan se vaatii muitakin mittareita. Toki teoriassa sen sähkön halpenemisen voisi laskea alentamaan panossuhdetta, eli myös se merkitsee, että millaisia mittareita valitaan.

Jos ajatellaan valtakunnan taloutta ja työn tuottavuutta, niin firman saama säästö ei lisää työn tuottavuutta. Samaten jos asennat itse aurinkopaneelit katolle niin itseasiassa työn tuottavuushan laskee. Koska jossain saadaan työlle huonompi panos kun ei sinulle myydä sähköä. Se mikä kannattaa vaikka tehtaan omistajalle, aka. Kaipolan sulkeminen koska Äänekoski voi olla yhteiskunnalle jopa miinuspeliä, jos se firma vie sen rahan muualta mistä saisi verotuloja. Työn tuottavuus itseasiassa laskee.

 

[/dev/null]

Näin Salatut elämät -näyttelijät tienasivat - konkarit jälleen kärjessä

Salatut elämät -saippuasarjan näyttelijät saavat rooleistaan hyvin.

www.iltalehti.fi

Verotietojen julkistaminen nähdään tärkeänä osana yhteiskunnan ja talouden avoimuutta. Korruption ja rahanpesun vastaisen taistelun kärkenä.

Keskustelu on ollut poikkeuksetta laadukasta ja kohdistuu yhteiskunnan tärkeimpiin arvoihin.

 

[dana77]

Tämä on tässä vaiheessa vielä tällainen mainosmediasta tuttu ennakko mitä on tulossa. Olen lukemassa Nalle Wahlroosin kirjaa "Miten tässä näin kävi, miksi maallamme ei ollut malttia vaurautua". Olin vähän yllättynyt, että historiaa on lähdetty perkaamaan niin kaukaa eli ihan metsätalouden alkuhämäristä eli tervanpoltto lasketaan niin useiden vuosisatojen takaa.
Mielenkiintoista tällaiselle nuorison edustajalle on ollut sotakorvaukset ja niiden vaikutus vielä paljon myöhempiinkin vuosikymmeniin. Vaikka näitä on koulussa läpikäyty, niin silloin lähinnä hengessä että Suomi hävisi sodan mutta voitti rauhan ja että sotakorvaukset olivat ihan kiva jutska kun noiden ansiosta teollisuus kehittyi. Vittu mitä suomettunutta paskaa ja häpeäksi on sanottava, että aikoinani olen tämän peruskoulun propagandan niellyt.

En osaa sanoa miten suunnitelmallista ja tarkoin harkittua korvausten maksun jälkeinen bipolaarinen kauppa on ollut isä aurinkoisen ja hänen seuraajiensa valtakunnan kirkkaimmilta hengissä olevilta mieliltä, mutta luotan siihen että mitään strategista ulottuvuutta ei ole ollut. Niinpä oli enemmänkin sattumaa meidän kannaltamme, että itänaapurin keskusjohtoinen ja siten tehoton hallinto osti meiltä keskinkertaista paskaa ja maksoi siitä kallista hintaa energialla, jolloin a) teollisuudelle ei ollut mitään tarvetta uudistua ja b) tulimme sidotuksi itäenergiaan. Tämän seurauksena teollisuus oli yksipuolista eikä sillä ollut mitään edellytyksiä, teknisiä tai kaupallisia menestyä vapailla länsimarkkinoilla.

Metsäteollisuuden menestys taas perustui suurelta osin kartelleihin ja devalvaatioihin.

Vielä isompi itkun paikka on kuvaus 80- ja 90-lukujen rahamarkkinoiden sääntelyn ajasta, jolloin osinkoverot saattoivat nousta 77%:iin ja kuten jokainen vähänkin aivoilla ajatteleva tajuaa johti vain siihen, että toiminta keskittyi verojen väittelyyn. Tuollaisessa tilanteessa markkinoilta ei taatusti löydy rahoitusta mihinkään, vaan se piti hankkia kalliilla pankeista. Osinkoja ei maksettu, yrityksien kannatti olla velkaantuneita ja kursseja poljettiin aina vuoden lopussa herrasmies sopimuksilla, että vältytään varallisuusverolta. Näin varmistettiin että maa ei varmasti vaurastu ja valta pysyy 20 suvulla. Pistää oikeasti vihaiseksi ja surulliseksi tuo tyhmyys ja osaamattomuus. Ulkomaista lainansaantia ja omistusta rajoitettiin jolloin valtio sai keskusjohtoisesti säädellä mihin tarkoitukseen lainaa sai eli nuo taloustieteen idiootit saivat yksinvaltaisesti tosiasiallisesti suurelta osin ohjata taloutta parhaaksi katsomaansa suuntaan ja yllättäen kävi näin. Mitä tuo on muuta kuin kommunismia ping @mjr ?

 

[mjr]

Mitä tuo on muuta kuin kommunismia ping @mjr ?

No, jos on tottunut ajattelemaan kommunismia reaalisena historiallisena ilmiönä niin tuo on kaikkea muuta kuin kommunismia.

 

[dana77]

No, jos on tottunut ajattelemaan kommunismia reaalisena historiallisena ilmiönä niin tuo on kaikkea muuta kuin kommunismia.

Minusta kommunismi on aatesuuntaus enkä hyväksy tätä true scottsman -ajattelua.

 

[mjr]

Minusta kommunismi on aatesuuntaus enkä hyväksy tätä true scottsman -ajattelua.

Minustakin kommunismi on aatesuuntaus, marxismi-leninismi. Tiedän että esim. 1800-luvulla oli pieniä sirpaleryhmiä, jotka myös kutsuivat itseään kommunisteiksi - muistaakseni kysymys oli jostain turnipsien kasvattamisesta, nudismista ja vapaasta rakkaudesta. Mutta itselleni kommunismi on siis marxismi-leninismiä, kuten se historiassa on ollut: bolsevismi, proletariaatin diktatuuri, demokraattinen sentralismi, Komintern, stalinismi, Zheka, NKVD, KGB jne. jne.

 

[dana77]

Minustakin kommunismi on aatesuuntaus, marxismi-leninismi. Tiedän että esim. 1800-luvulla oli pieniä sirpaleryhmiä, jotka myös kutsuivat itseään kommunisteiksi - muistaakseni kysymys oli jostain turnipsien kasvattamisesta, nudismista ja vapaasta rakkaudesta. Mutta itselleni kommunismi on siis marxismi-leninismiä, kuten se historiassa on ollut: bolsevismi, proletariaatin diktatuuri, demokraattinen sentralismi, Komintern, stalinismi, Zheka, NKVD, KGB jne. jne.

Minusta natsit olivat natseja jo ennen kristalliyötäkin.
Tuo mitä kuvaat on sisäänrakennettu ominaisuus joka janan päästä löytyy

Miksi valtion tarvisi omistaa tuotantotekijät jos se hallitsee pääomat joilla ne hankitaan ja kerää voitot veroina? Ihan sama lopputulos.

 

[Artturenos]

Onhan se niin, että Suomen talouteen ja sen rakenteeseen on suuresti vaikuttanut Neuvostoliitto. Suomessa pelättiin niin kovin kommunismin leviämistä, että lääkkeeksi tähän pyrittiin olemaan mahdollisimman sosialistisia olematta kuitenkaan kommunisteja. Pääomat olisivat aiheuttaneet todennäköisesti kommunismin suosion nousun, koska ihmisen luontainen ominaisuus kateus rikkaita kohtaan on suuri kommunismiin ajava tekijä. Suomessa siis oli pakko olla vaatimaton, ja yhä edelleen Suomalainen on tunnetusti kovin vaatimaton, joka on historiasta opittu ominaisuus.

Kellä onni on se onnen kätkeköön, ja vaatimatomuus kaunistaa. Tästä ominaisuudesta nähdään Suomalaisten luonteissa ihan alueellisia eroja, jotka minun mielestäni johtuvat poliittisista suuntauksista historiassa. Pohjamaalla tunnetusti ollaan leveitä, ja pohjanmaa on Suomen oikeistolaisuuden koti. Pohjanmaalla ei käyty samanlaista kamppailua kommunismia vastaan mitä muualla, jossa kommunismi oli jollain tapaa vakavasti suosiota nauttiva aate.

Suomen yhteiskunta on tästä syystä ollut lähes pakotettu sosialismin suntaan, mutta olen tähän nykyiseen tilanteeseen ihan tyytyväinen jos tällä on vältetty kommunismin nousu. Vielläkin perintönä meillä on oikeisto, joka erittäin sosialistinen oikeistoksi. Yhdysvaltain viha on myös historian opettama ominaisuus, koska onhan se Suomalaisesta ikävää lesoilua tuollainen Yhdysvaltalainen meininki perkele hymyilevät ja kaikkea.

 

[dana77]

Hyviä uutisia. Entistä vähemmän pahoja kapitalisteja maassamme ja ties vaikka tuloerotkin supistuisivat

Suomalaiset ovat surkeita omistajia: Paasikivet luopuvat Tikkurilasta – ”Mikä on kun ei taidot riitä?”

Suomalaiset omistajat myyvät korkean jalostusasteen yhtiöitä aivan liian herkästi ulkomaille. Tikkurila liittyy sadan ulkomaille myydyn suomalaisyrityksen listan jatkoksi.

www.talouselama.fi

 

[stunt cock]

Hyviä uutisia. Entistä vähemmänpahoja kapitalisteja maassamme ja ties vaikka tuloerotkin supistuisivat

Tämä on jollain tapaa surullista jatkoa suomalaiselle rakennustuoteteollisuudelle, joka on pääsääntöisesti myyty ulkomaille. Jotenkin surullista, että tietyssä kokoluokassa firmoille tulee katto vastaan ja ratkaisuna on ulkomaille myynti. Ei sinällään liity rakennustuoteteollisuuteen, mutta piensijoittajien suorikki PKC group aikanaan oli hyvässä asemassa todelliseen läpimurtoon. Läpimurron kynnyksellä tuttuun tapaan ratkaisu oli tämä sama myynti, suuremmalle kansainväliselle kilpailijalle.

Onkohan tämä tilastollista harhaa, vain onko ympäristö täällä suomessa sellainen, että tietyn kokoluokan jälkeen katto tulee kansainvälisillä firmoilla vastaan ja ainoa ratkaisu on edellä mainittu? Esimerkin omaisesti, koskahan se Ponsse muuttuu John Deereksi?

Ikäänkuin firmoilla ei olisi tavoitteenakaan tietyn kokoluokan ja markkina-aseman saavuttaminen, vaan firman kasvattaminen myytäväksi.

 

[dana77]

Onkohan tämä tilastollista harhaa, vain onko ympäristö täällä suomessa sellainen, että tietyn kokoluokan jälkeen katto tulee kansainvälisillä firmoilla vastaan ja ainoa ratkaisu on edellä mainittu? Esimerkin omaisesti, koskahan se Ponsse muuttuu John Deereksi?

Kysymys on hyvä ja aiheellinen. Vai onko kyseessä arvokysymys. Täällä tyydytään pärjäämiseen ja nähdään menestyksen aggressiivinen tavoittelu tuomittava ahneutena, mitä se varmasti onkin sosialistihallituksen mielestä. Ja toki näihin myymisiin vaikuttaa myös kotimaisen pörssin tila, eli kotimaisia omistusvoimaa ei löydy tästä kansasta.

Mielenkiintoinen on myös miettiä, että kun suomalaisia yrityksiä on myyty sata, niin montako on ostettu vastaavasti? 10? 20? Onko sitäkään?

 

[Cobol]

Hyviä uutisia. Entistä vähemmän pahoja kapitalisteja maassamme ja ties vaikka tuloerotkin supistuisivat

Suomalaiset ovat surkeita omistajia: Paasikivet luopuvat Tikkurilasta – ”Mikä on kun ei taidot riitä?”

Suomalaiset omistajat myyvät korkean jalostusasteen yhtiöitä aivan liian herkästi ulkomaille. Tikkurila liittyy sadan ulkomaille myydyn suomalaisyrityksen listan jatkoksi.

www.talouselama.fi

Näinhän meillä käy. Mutta miksi? Kattavaa vastausta en tiedä. Tunnen kaksi omistajaa, jotka myivät yhtiönsä ulkomaiseen omistukseen. Itsekin myin kansainväliselle pörssiyhtiölle. Yksi syy on halu turvata yhtiön työpaikat ja kasvu tulevaisuudessa. Jostain syystä Suomessa pankit ja valtion tai kuntien erilaiset rahoittajatahot ovat aika huonoja rahoittamaan voitollista kasvavaa yritystä, kun taas ulkomaille voidaan laittaa iso kasa rahaa kiinni tappiollisiinkin yrityksiin. Niiden tuleva arvo kiinnostaa.

Kääntäisin siis asian päälaelleen. Eivät omistajat välttämättä haluaisi ensisijassa myydä, jos yhtiön tulevan kasvun rahoitus voitaisiin turvata suomalaisten rahoituslaitosten toimesta. Näin ei mielestäni ole. Toinen tuntemistani yrityksensä myyneistä kävi pitkään neuvotteluja keskeisten suomalaisten yritysrahoittajien kanssa. Järkevää tukea ei löytynyt. Itse kävin neuvotteluja myös ja esityksissä mitä sain, ei ollut sen liiketaloudellista mieltä eivätkä ne olleet yhtiön kasvun osalta oikeanlaisia.

Niinpä on uskoakseni helpompi myydä yhtiö, koska ulkomaiset sijoittajat ymmärtävät yhtiön arvon ja haluavat kasvaa yhdessä sen kanssa. Tunnollinen suomalainen omistaja on iloinen, koska samalla hän tietää, että työpaikat on turvattu vähintään nyt vuosiksi.

 

[Cobol]

Onkohan tämä tilastollista harhaa, vain onko ympäristö täällä suomessa sellainen, että tietyn kokoluokan jälkeen katto tulee kansainvälisillä firmoilla vastaan ja ainoa ratkaisu on edellä mainittu? Esimerkin omaisesti, koskahan se Ponsse muuttuu John Deereksi?

Ikäänkuin firmoilla ei olisi tavoitteenakaan tietyn kokoluokan ja markkina-aseman saavuttaminen, vaan firman kasvattaminen myytäväksi.

Osittain varmasti tämä, mutta jatkaminen esimerkiksi alansa Pohjois-Euroopan ykkösenä saattaa vaatia 100 yksikön liikevaihtoa tekevältä yhtiöltä jossain vaiheessa 30-40 yksikön kertasijoitusta teknologisista ja muista kehityssyistä. Ulkomainen alan sijoittaja tarjoaa sen + 66 prosenttia hyviä osaketta kohden.

Sillä pääsee isoon talliin, maailman mitassa. Tietää, että asiat hoituvat siitä eteenpäin, vaikka isoja muutoksia tulee. Tässä tapauksessa tietääkseni Paasikivet olivat jo pitkään olleet sijoittajia, joiden sijoitusomaisuus oli luokkaa miljardi. Kun ei ole sopivia jatkajia, järkevää myydä.

 

[Jan Koller]

Esimerkin omaisesti, koskahan se Ponsse muuttuu John Deereksi?

Kyllähän kaikki on kaupan, kun hinnasta sovitaan. Ponsse muuten myytiin jo kertaalleen 90-luvulla, mutta Vidgren osti sen takaisin. En ihmettelisi lainkaan, jos seuraavan 5-10 vuoden sisään myytäisiin uudelleen. Tikkurilan ala lienee myös kovin kilpailtu, joten ruusuinen tulevaisuus ei ole kiveen hakattu, jos jäisi "vain" Pohjois-Eurooppaan.

 

[teppana]

En tiennyt minne tämä juttu olisi sopinut linkattavaksi. Ajattelin että Suomen talous olisi siinä mielessä hyvä ketju, kun tämä asia koskee kuntasektorin taloutta. Asiasta en aiemmin ole täällä nostoa tehnyt, mutta nyt tuli IL:n sivuilla juttu vastaan niin ajattelin kysellä palstalaisten ajatuksia aiheesta.

Eli, kuntien harjoittama maa-alueiden pakkolunastus. Mikä sinänsä on teoriassa työkaluna ihan perusteltu. Mutta käytännössä se esiintyy vähän niin kuin "kultainen sorkkarauta" jolla saa ilman rangaistusta avata minkä pankkiholvin haluaa. Tämä työkalu mahdollistaa nykyisen lainsäädännön puitteissa sen, että kunta saattaa käyttää pakkolunastusta kassavajeen paikkaamiseksi. Pakkolunastus toimii myös eräänlaisena pelotteena myydä, jolloin markkinoiden keski-hinnat vääristyvät.

Pakkolunastus on keino, joka on säilytettävä. Mutta se ei saisi antaa mahdollisuutta kunnille polkea hintoja harjoittamalla aggressiivista kaavoituspolitiikkaa ja tietoisesti kääriä huomattavia voittoja maanomistajien kustannuksella.

Tässä linkki yhteen juttuun joka on tullut esiin. Vaikka asia esitetään aika yksipuolisessa valossa, mielestäni Häkkänen sekä maanomistaja ovat tässä asiassa ihan oikeassa. Maanomistaja on antanut mahdollisuuden kunnan käyttää etuosto-oikeutta ja hinnoitellut maan markkinoiden maksuhalun mukaan. Kunta päätti jättää tämän option käyttämättä, koska eivät halunneet maksaa kiviaineksen käytöstä. Kaukokiito osti alueen tämän kierroksen jälkeen. Tuusulan kaupunki käyttää pakkolunastusta tässä keinona saada haltuunsa maa-alue merkittävästi alle markkinahinnan, ihan puhtaasti täyttääkseen kaupungin kirstua.

Jarin suku on omistanut maata 350 vuoden ajan – nyt Tuusula aikoo lyödä rahoiksi sillä

Asiantuntijan mukaan kunnat pyrkivät pakkolunastamaan yhä useammin maita taloudellista etua saadakseen.

www.iltalehti.fi

 

[dana77]

Eli, kuntien harjoittama maa-alueiden pakkolunastus. Mikä sinänsä on teoriassa työkaluna ihan perusteltu. Mutta käytännössä se esiintyy vähän niin kuin "kultainen sorkkarauta" jolla saa ilman rangaistusta avata minkä pankkiholvin haluaa. Tämä työkalu mahdollistaa nykyisen lainsäädännön puitteissa sen, että kunta saattaa käyttää pakkolunastusta kassavajeen paikkaamiseksi. Pakkolunastus toimii myös eräänlaisena pelotteena myydä, jolloin markkinoiden keski-hinnat vääristyvät.

Näin anonyymillä keskustelupalstalla voin paljastaa, että joskus vuosia sitten tällainen uhka oli olemassa omalla kohdallani.
Jos tuo olisi realisoitunut, niin aika vaikeahan se olisi ollut omakotia muuttaa toiseen paikkaan. Kyllä siinä vaihtoehtoina oli mielessä jopa bensakanisteri&tulitikut sekä dynamiitti, että omaani en paikalle jätä. Jos joku on niin tyhmä, että on minun talon alle mennyt ilman lupaa pommisuojiaan rakentamaan, niin katsokoot peiliin.

 

[The Nikkari]

Olen aika paljon mollannut PB:n nykyistä räksytyslinjaa, mutta välillä hekin kyllä onnistuvat. Tässä on mielestäni ihan hyvää pohdintaa.
PB: Suomi tarvitsee tulevaisuusstrategian | Päivän Byrokraatti (paivanbyrokraatti.com)

Muutamia otteita, jotka avautuvat paremmin, jos tuon kirjoituksen jaksaa lukea kokonaan.

"Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna Suomen erityiseksi ongelmakohdaksi paljastuu osa-alue nimeltä ”julkisen hallinnon koko”, josta Suomi saa vaivaiset 4,9 pistettä."

"Julkisen sektorin kustannustasosta ei heru juuri enempää pisteitä. Luku 2,9 tahtoo kertoa, että julkinen sektorimme on maailman kalleimpia."

"Toinen vertailun paljastama avainongelma liittyy työvoimapolitiikkaan. Työvoiman vapaudesta Suomi saa 50,3 pistettä."

Tilastojen jälkeen tulee sitten pohdiskelua, joka kyllä sekin kannattaa selailla läpi. Jos ei muuta, voi ehkä oppia ymmärtämään toisen näkökantoja.

 

[ipaz]

Olen aika paljon mollannut PB:n nykyistä räksytyslinjaa, mutta välillä hekin kyllä onnistuvat. Tässä on mielestäni ihan hyvää pohdintaa.
PB: Suomi tarvitsee tulevaisuusstrategian | Päivän Byrokraatti (paivanbyrokraatti.com)

Muutamia otteita, jotka avautuvat paremmin, jos tuon kirjoituksen jaksaa lukea kokonaan.

"Yksityiskohtaisemmin tarkasteltuna Suomen erityiseksi ongelmakohdaksi paljastuu osa-alue nimeltä ”julkisen hallinnon koko”, josta Suomi saa vaivaiset 4,9 pistettä."

"Julkisen sektorin kustannustasosta ei heru juuri enempää pisteitä. Luku 2,9 tahtoo kertoa, että julkinen sektorimme on maailman kalleimpia."

"Toinen vertailun paljastama avainongelma liittyy työvoimapolitiikkaan. Työvoiman vapaudesta Suomi saa 50,3 pistettä."

Tilastojen jälkeen tulee sitten pohdiskelua, joka kyllä sekin kannattaa selailla läpi. Jos ei muuta, voi ehkä oppia ymmärtämään toisen näkökantoja.

Tämä PB:n todella pitkä kirjoitus oli mielestäni hyvä ja perusteltu. Ei se tietenkään mikään taloustieteen oppikirja ole, mutta artikkelina ajatuksia herättävä ja minun kohdallani niitä vahvista. En ehkä ole ihan 100% kaikista noista lopun ehdotuksista samaa mieltä, mutta myös PB itse sanoi että ne ovat vain heidän suuntaa antavia ehdotuksiaan, joista olisi syytä keskustella.

Se, mikä eniten tässä ilahdutti on jo pelkkä otsikko: Suomi tarvitsee tulevaisuusstrategian. Tällä hetkellähän Suomen tulevaisuusstrategia tuntuu etenevän neljä vuotta kerraallaan, riippuen siitä ketkä istuvat hallituksessa. Tällaisten tahojen kuten PB (ja varmasti on muitakin instansseja) ehdotusten pohjalta olisi hienoa, jos hallitus pistäisi pystyyn pitkäaikaisen puoluerajat ylittävän asiantuntijaorganisaation, joka luo vaihtoehtoisia näkemyksiä suoraan hallituksen ja eduskunnan käsiteltäviksi laajasti eri aloilta. Turun yliopistossa toimii tulevaisuuden tutkimuskeskus, mutta minä en ainakaan tiedä kuinka paljon se tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tutkimusta jota käsitellään myös valtion ylimmissä päättävissä elimissä. Toki, jos niin on, niin mitää uutta organisaatiota ei luonnollisestikaan tarvita.

Mutta kuten tuon jutun kommenteista välittyi, niin ilmeisen moni poliitikko, varsinkin Kokoomuksessa, on ottanut tämän tekstin mielenkiinnolla vastaan. Itse toivon että aika vie yhteiskuntaa enemmän toimeliaisuutta kannustavaan pro market-suuntaan, jossa julkishallinto on tehokas ja riittävän kevyt ja tuottaa vain kaikkein tarpeellisimmat yhteiskunnalle oleelliset asiat. Mieluummin niin päin, että yksityinen tekee ja tuottaa, kilpailee keskenään, ja valtio sitten valvoo että se tapahtuu lakien ja sääntöjen mukaan. Eikä niin että valtio on myös itse siellä markkinoilla hämmentämässä.

 

[Cobol]

Tämä PB:n todella pitkä kirjoitus oli mielestäni hyvä ja perusteltu. Ei se tietenkään mikään taloustieteen oppikirja ole, mutta artikkelina ajatuksia herättävä ja minun kohdallani niitä vahvista. En ehkä ole ihan 100% kaikista noista lopun ehdotuksista samaa mieltä, mutta myös PB itse sanoin että ne ovat vain heidän suuntaa antavia ehdotuksiaan, joista olisi syytä keskustella.

Totta, ja vaikka kaikesta ei samaa mieltä moni olekaan, hyvä kirjoitus aiheesta, josta tulisi oikeasti keskustella.

 

[ipaz]

Koskahan Suomessa tajutaan tämä jutusta lainattu lause "Suomi on Euroopan sairas mies, joka kuvittelee voivansa verottaa itsensä rikkaaksi." sen verran tosissaan, ettei tule mitään suurempaa seinää päin ajoa. Vaikka korona vielä jyllääkin ja aiheuttaa lisäkuluja, niin mikä olisi se taho tai tapahtuma, joka saisi kansan ymmärtämään että nykyinen meno ei tule pitämään hyvinvointivaltiota pystyssä.

Yleensäkin se käsitys että hyvinvointivaltio on itsestäänselvyys, pitäisi saada romutettua, koska sitä se ei ole. Suomalainen hyvinvointivaltio on alkanut rakentumaan vasta 1960-luvulla huoltosuhteen ollessa siihen sodan jälkeen todella otollinen. Sen jälkeen se onkin paisunut kuin pullataikina ja alkanut menettämään alkuperäistä ajatustaan turvata toimeentulon vähimmäistaso. Presidentti Niinistön sanoin Suomesta on muotoutumassa "oleskeluyhteiskunta".

 

[Petri1981]

Hyvinvointiyhteiskunta eli suurten ikäluokkien luoma sosiaalivaltiomalli oli sinänsä nerokas ja toimiva luomus, kun työikäinen väestö muodosti hyvin huomattavan osuuden kansasta. Nyt yhtälö on yksinkertaisesti mahdoton, jossa on yhä pienenevä työikäinen väestö, sekä kasvava huollettavien osuus, johon kuuluu sekä vanhukset että merkittävä heikon inhimmillisen pääoman maahanmuuttajaväestö Lähi-Idästä ja Afrikasta.

Leikkauksia sosiaalietuuksiin siis tarvitaan. Kai Mykkäseltä oli tästä pari päivää sitten hyvä ulostulo HS:n haastattelussa, joka palautti osaltani uskoa puolueeseen tämän Orpon unelmahötön jälkeen.