Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[molari]

Jäädään jälkeen muista pohjoismaista BKT:ta ja ostovoimasta, linkki Valtiovarainministeriö julkistaa raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä – "Suomi on jäänyt viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti jälkeen talouden kasvussa" - MTVuutiset.fi

 

[teroz]

Hei mutta eikö tää ole vain pelottelua ja turhaa jauhantaa kuten liigajoukkueiden taloushätään viittaavat keskustelut. Liigajoukkueilla ei voi olla hätää kun hankintaan pelaajia. Suomella ei voi olla hätää, kun maksellaan sosiaaliavustuksia ja hankitaan rokotteita sekä rakennellaan junaratoja.

 

[Aihio]

Tämä kepulainen koko maa asuttuna höttö maakuntineen, tulee olemaan sellainen paketti ,että lähivuosina ollaan todellisissa ongelmissa.

Enemmän pitäisi keskustella hyvinvointi valtion hallitusta alasajamisesta, kuin sen ylläpitämisestä.

 

[Erkka Lapanen]

Jäädään jälkeen muista pohjoismaista BKT:ta ja ostovoimasta, linkki Valtiovarainministeriö julkistaa raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä – "Suomi on jäänyt viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti jälkeen talouden kasvussa" - MTVuutiset.fi

Tämä ei ole yllätys, tämä on Suomessa harjoitettavan politiikan tulos; politiikan jolla on laaja kannatus kansan syvissä riveissä.

1. Vasemmiston ajama "firmat kyykkyyn ja rahat kansalle" estää investointeja, jotka loisivat niitä työpaikkoja.
2. Keskustan ajama "rahat pois kasvukeskuksista ja kannattavaan liiketoimintaan pyrkiviltä yrityksiltä" estää investointeja, jotka loisivat niitä työpaikkoja. Ja tulossa oleva uusi maakuntien palapeli hoitaa loput.
3. Persujen vaatima eristäytymisen politiikka jolla ulkomainen raha pysyy ulkopuolisena rahana. Ettei vaan kukaan maahanmuuttaja hyötyisi esi-isimme saavutuksista.

 

[Cobol]

Jäädään jälkeen muista pohjoismaista BKT:ta ja ostovoimasta, linkki Valtiovarainministeriö julkistaa raportin Suomen talouskasvun edellytyksistä – "Suomi on jäänyt viimeiset kymmenen vuotta systemaattisesti jälkeen talouden kasvussa" - MTVuutiset.fi

Raportti löytyy tästä:

Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa : Lähtökohdat, suunnat ja ratkaisut

julkaisut.valtioneuvosto.fi

Muutama poiminta mielestäni hyvin tehdystä raporista:

1. Ilman uusia politiikkatoimia Suomen henkeä kohti laskettu BKT tai työllisyysaste eivät tule nousemaan lähemmäs Ruotsin ja Tanskan tasoa. Muiden Pohjoismaiden saavuttaminen edellyttäisi Suomen talouden rakenteisiin merkittäviä muutoksia siten, että työllisyysaste ja työn tuottavuus kasvaisivat selkeästi nykyisestä.

2. Suomen vaimea talouskehitys ja heikkenevä vanhuushuoltosuhde näkyvät myös Suomen
julkisen talouden velkasuhteen kasvuna. Ruotsin ja Tanskan julkisen talouden velkasuhde
näyttää lähitulevaisuudessa pysyvän n. 40 %:ssa suhteessa BKT:hen, kun Suomen velkasuhde on n. 70 % ja jatkaa kasvuaan.

3. Suomen työmarkkinoiden merkittävimmät pitkän aikavälin haasteet ovat sekä työn kysynnän ja työn tarjonnan riittämättömyys. Näiden lisäksi työmarkkinoita vaivaavat kohtaantoongelmat. Työmarkkinoiden ongelmien vuoksi Suomessa työllisyysaste uhkaa jäädä pysyvästi matalaksi ja työttömyysaste korkeaksi verrattuna muihin Pohjoismaihin.

4. Yleisemmin tärkeässä asemassa työllisyyden nostamiseksi ovat toimet työttömyyden vähentämiseksi. Työmarkkinoiden toimintaa parantaisivat palkkojen ja muiden työehtojen
laajempi sopiminen yritys- ja toimialatasolla, työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen sekä aktiivinen työmarkkinapolitiikka.

5. Paikallisen sopimisen lisääminen ja muu työmarkkinoiden toimivuuden kohentaminen edistäisivät sekä allokaation tehokkuutta että osaavan työvoiman saatavuutta ja siten myös tuottavuutta. Nopeimmin osaavan työvoiman
saatavuutta on mahdollista lisätä houkuttelemalla aktiivisesti kansainvälisiä
osaajia Suomeen.

6. Investointien vähäisyys muodostaa pullonkaulan sekä tuottavuuden että työllisyyden kasvulle. Investointeja edistävät hyvä kustannuskilpailukyky, osaavan työvoiman saatavuus, vakaa ja kilpailukykyinen toimintaympäristö (ml. yritysverotus) sekä sujuvat investointeja koskevat prosessit. Paikallisen sopimisen laajentaminen voi auttaa turvaamaan kustannuskilpailukykyä ja siten myös kohentaa yritysten kannusteita investointeihin. Myös joustavat työmarkkinat ja osaavan työvoiman hyvä saatavuus edistävät kustannuskilpailukykyä.

***

Nyt Marinin hallitukselle tuli kolmas asiantuntija-arvio. Aiemmin Talouspolitiikan arviointineuvosto ja sitä ennen Marinin hallituksen nimittämä Vihriälän työryhmä osoittivat kaikki saman suunnan talouden kehittämiselle. Mielenkiintoista on seurata, miten Marinin haliltus reagoi. Ainakaan ei voi mennä sen taakse, että tietoa ei ollut saatavilla.

 

[Jymäkkä]

3. Persujen vaatima eristäytymisen politiikka jolla ulkomainen raha pysyy ulkopuolisena rahana. Ettei vaan kukaan maahanmuuttaja hyötyisi esi-isimme saavutuksista.

Raportissahan nimenomaan nostetaan esiin, että runsaampi maahanmuutto kohentanut mm. Ruotsissa niin työllisyyttä kuin huoltosuhdettakin verrattuna Suomeen. Ja kun persuille ei sovi edes työperäinen maahanmuutto. Ja sitä paitsi myös pakolaisina tulleet kohentavat pitkässä juoksussa molempia.

 

[ipaz]

Toivottavasti tämä VM:n raportti on vihdoin isolla tasolla herättävä ei pelkästään nykyiselle hallitukselle, vaan koko eduskunnalle. Miten enää yksikään vassari tai muu pohjattomaan rahakirstuun uskova poliitikko voi pokalla sanoa, että "tämä ei vaikuta juuri mitenkään puolueemme tavoitteisiin".

En todellakaan toivo että joku Kokoomus kohta heittää näsäviisaasti, että "mitäs me sanoimme" koska heillä on ollut niin monta hallituskautta aikaa muokata Suomen työllisyyspolitiikkaa ennakoivasti järkevämpään suuntaan. Vaan toivottavasti poliittiset toimijat nyt istuvat perseet penkkiin, heittävät suurimmat ideologiansa vittuun ja alkavat pohtimaan että millä tämän maan asukkaat pidetään ja saatetaan kiinni työnsyrjään.

Tiedän että moni poliitikko tulee antamaan lausunnon tästä kysyessä, että ei Suomea voi verrata suoraan Tanskaan tai Ruotsiin. Ei varmasti voikaan, mutta ei se saatana saa olla selitys sille ettei ymmärretä sitä että täällä meren itäpuolella ollaan paljon paskempia hallitsemaan taloutta mitä näissä menestyvissä länsinaapureissamme, joissa on tehty isoja työreformeja ennakoidusti jo vuosia sitten.

 

[dana77]

En todellakaan toivo että joku Kokoomus kohta heittää näsäviisaasti, että "mitäs me sanoimme" koska heillä on ollut niin monta hallituskautta aikaa muokata Suomen työllisyyspolitiikkaa ennakoivasti järkevämpään suuntaan. Vaan toivottavasti poliittiset toimijat nyt istuvat perseet penkkiin, heittävät suurimmat ideologiansa vittuun ja alkavat pohtimaan että millä tämän maan kansalaiset pidetään ja saatetaan kiinni työnsyrjään.

Tavallaan on ja tavallaan ei. Kyllähän aika saatanan monen noiden cobolin listaaman asian esteenä on nimenomaan AY eikä hallitus pelkällä määräenemmistöllä niitä ole käytännössä voinut muuttaa. Se olisi vaatinut joko ihan saatanan vahvan mandaatin kansalta tai SDP:n tuen. Paska maa, tyhmät äänestäjät.

 

[adolf]

Siinä pitäisi olla jälleen yksi valtavan iso syy jokaiselle nuorelle ihmiselle olla äänestämättä AY-liikkeen taskussa olevia demareita.

 

[Petri1981]

Ja sitä paitsi myös pakolaisina tulleet kohentavat pitkässä juoksussa molempia.

Onko lähdettä tälle ?

 

[ipaz]

Tavallaan on ja tavallaan ei. Kyllhän aika saatanan monen noiden cobolin listaaman asian esteenä on nimenomaan AY eikä hallitus pelkällä määräenemmistöllä niitä ole voinut muuttaa. Se olisi vaatinut joko ihan saatanan vahvan mandaatin kansalta tai SDP:m tuen. Paska maa, tyhmät äänestäjät.

Totta toki. Ei kukaan yksin päätöksiä voi tehdä. Myönnän että kirjoitin tuon tekstin lievästi tuohtuneessa tilassa.

Nyt on kyllä mielenkiintoista kuulla ay-johtajien selitykset, että miksi mikään ei saa muuttua.

 

[Jymäkkä]

Onko lähdettä tälle ?

Ei tähän hätään. Työikäisiä kuitenkin tulee maahan ja lisääntyvät kantaväestöä enemmän, niin todennäköisenä pidän. Maahantulijoiden seuraavat polvet sopeutuvat ja työllistyvät tulijoita paremmin, tästä on tutkimustietoa kyllä.

 

[Dennis]

Ja sitä paitsi myös pakolaisina tulleet kohentavat pitkässä juoksussa molempia.

Tämä kiinnostaa myös itseäni, että kuinkakohan pitkästä juoksusta puhutaan. Esim. somaliväestöstä on nyt kokemusta 30 vuoden ajalta pakolais- ja turvapaikanhakijoiden muodossa, mutta itse on vaikea uskoa, että ainakaan Helsingissä somaleilla olisi positiivinen vaikutus huoltosuhteeseen, kun katsoo heidän työllistymis- ja koulutushalukkuutta sekä -kyvykkyyttä.

 

[Jymäkkä]

Tämä kiinnostaa myös itseäni, että kuinkakohan pitkästä juoksusta puhutaan. Esim. somaliväestöstä on nyt kokemusta 30 vuoden ajalta pakolais- ja turvapaikanhakijoiden muodossa, mutta itse on vaikea uskoa, että ainakaan Helsingissä somaleilla olisi positiivinen vaikutus huoltosuhteeseen, kun katsoo heidän työllistymis- ja koulutushalukkuutta sekä -kyvykkyyttä.

Tämä voi olla tottakin, on selkeästi huonommin pärjääviä ryhmiä, ja somalit taitaa olla yksi. Toki itsekin olen enemmän innoissani työperäisestä maahanmuutosta, mutta ei nämä pakolaisetkaan pelkkä kuluerä ole. Ruotsissa väestön ikärakenne terveempi, ja yksi iso syy on runsaampi maahanmuutto(josta tosin seurannut myös ongelmia).

 

[SlamDunk71]

En todellakaan toivo että joku Kokoomus kohta heittää näsäviisaasti, että "mitäs me sanoimme" koska heillä on ollut niin monta hallituskautta aikaa muokata Suomen työllisyyspolitiikkaa ennakoivasti järkevämpään suuntaan. Vaan toivottavasti poliittiset toimijat nyt istuvat perseet penkkiin, heittävät suurimmat ideologiansa vittuun ja alkavat pohtimaan että millä tämän maan asukkaat pidetään ja saatetaan kiinni työnsyrjään.

Boldailin itse. Tämähän olisi juuri se miten politiikan TULISI toimia. Mutta kyllä tämäkin käytetään vaan ammuksina ja tehdään lausuntoja, millä mollataan toista puoluetta ja pyritään omaa kannatusta kasvattamaan.

Jos politiikka olisi enemmän ratkaisuhakuisempaa olisi meillä asiat täällä paremmin. Nykyään se kuitenkin on kilpaurheilua ja jälki sen mukaista.

 

[Dennis]

Tämä voi olla tottakin, on selkeästi huonommin pärjääviä ryhmiä, ja somalit taitaa olla yksi. Toki itsekin olen enemmän innoissani työperäisestä maahanmuutosta, mutta ei nämä pakolaisetkaan pelkkä kuluerä ole. Ruotsissa väestön ikärakenne terveempi, ja yksi iso syy on runsaampi maahanmuutto(josta tosin seurannut myös ongelmia).

Juu, toki työikäisen ja etenkin työkykyisen ja -haluisen väestön saaminen Suomeen hyödyttää taloutta, siitä ei ole epäilystäkään, mutta myös muiden työllisyyttä edistävien tekijöiden pitää olla kohdillaan. Ruotsi onkin siinä mielessä vähän huono verrokki, että heillä on huomattavasti monipuolisempi elinkeinorakenne ja mm. vientisektori kuin Suomessa, joustavammat työmarkkinat sekä itsenäinen keskuspankki ja oma valuutta. Nämä tekijät yhdistettynä työvoiman tarjontaan tekee sen, että Ruotsin talouskone ei yski samalla tavalla mitä Suomessa. Se, että Suomeen tuodaan lisää työvoimaa ulkomailta ilman muiden työllisyyttä edistävien tekijöiden radikaalia parantamista on vähän sama kuin tankkaisi vuoden 1991 Opel Vectran koko ajan täyteen bensaa ja sitten odottaisi sen kulkevan kovempaa, kun ei kerran ole polttoaineesta pulaa.

 

[teroz]

Ei tähän hätään. Työikäisiä kuitenkin tulee maahan ja lisääntyvät kantaväestöä enemmän, niin todennäköisenä pidän. Maahantulijoiden seuraavat polvet sopeutuvat ja työllistyvät tulijoita paremmin, tästä on tutkimustietoa kyllä.

Ei ole näytöt kovinkaan hyvät 90 luvun alussa tulleiden somaleiden jälkeläisissä. Montako sukupolvea odotetaan. Ja viime vyöryssä tuli melkein pelkästään nuoria, odotellaanko siis heiltäkin sitten toista tai kolmatta polvea. KELAn luvut maahanmuuttajien osuudesta erilaisissa tuissa on hälyttävä, en ymmärrä miksei tämä(kään) avaa tietyn väen silmiä.

Maahanmuuttoa tarvitaan ja se on tervetullutta, mutta miten sitä otetaan sisään ja mitä tulijoilta edellytetään tulee totaalisesti uudistaa tai jatkamme tässäkin rakenteessa yli varojen elämistä.

 

[lihaani]

Mitkä ovat joustavammat työmarkkinat?
Arkisia käsinkosketeltavia esimerkkejä?
Ja kuinka ne lisäävät ostovoimaa?
Arvaan: veronkevennykset ovat se ratkaisu.

 

[dana77]

Mitkä ovat joustavammat työmarkkinat?
Arkisia käsinkosketeltavia esimerkkejä?
Ja kuinka ne lisäävät ostovoimaa?
Arvaan: veronkevennykset ovat se ratkaisu.

Väärin arvattu.
Joustavat työmarkkinat ovat sellaiset missä työehdoista voidaan sopia paikallisesti. Jos minä tarvin tuntityöntekijän kahdeksi viikoksi ja siihen löytyy tekijä, niin millään keskiketyllä työehtosopimuksella ei ole sen ehtojen kanssa mitään tekemistä. Jos halutaan sopia työaikapankin käytöstä tai könttäkorvauksista sunnuntai- tai ylityöhommista kiireaikoina niin se on mahdollista.

Nämä mahdollisuudet lisäävät työpaikkoja ja sitä kautta ostovoimaa.

 

[adolf]

Julkisen sektorin leikkaukset.

Asia joka usein nostetaan esiin. Nyt kiinnostaisi palstalaisilta kuulla mielipiteitä, että mitä nämä toimet käytännössä olisivat? Mistä nipistetään ja mitä? Mitä muuta tehdään?

Täysin vilpittömästi kiinnostunut mielipiteistänne, enkä lähesty tätä asiaa siinä kulmassa, että mitään ei pitäisi tehdä.

 

[ipaz]

Mitkä ovat joustavammat työmarkkinat?
- Työantajan ja työtekijä sopivat keskenään työnteon ehdoista. Ainakin vapaammin miten tällä hetkellä pystyy.

Arkisia käsinkosketeltavia esimerkkejä?
- @dana77 mainitsi edellä hyvin käsinkosketeltavan esimerkin. Muista isoista rakentesta esim. sunnuntain tuplapalkan poistaminen laista ja täten palkkauksesta päättäminen sopimusosapuolille. Todella moni pienempi yritys voisi näin työllistää myös sunnuntaisin. Nyt moni pitää ovet kiinni koska on liian kallista. Laki estää siis työn teettämisen.

Ja kuinka ne lisäävät ostovoimaa?
- Ostovoima paranee mitä enemmän ihmiset tienaavat itselleen rahaa jota kuluttaa. Verotus on tässä myös todella merkittävässä roolissa. Tärkeintä kuitenkin että ihmiset pääsevät töihin tienaamaan itselleen.

Arvaan: veronkevennykset ovat se ratkaisu.

 

[Tuamas]

Julkisen sektorin leikkaukset.

Asia joka usein nostetaan esiin. Nyt kiinnostaisi palstalaisilta kuulla mielipiteitä, että mitä nämä toimet käytännössä olisivat? Mistä nipistetään ja mitä? Mitä muuta tehdään?

Täysin vilpittömästi kiinnostunut mielipiteistänne, enkä lähesty tätä asiaa siinä kulmassa, että mitään ei pitäisi tehdä.

- Yritystuet nolliin
- Kansalliset maataloustuet nolliin
- Julkisesti toteutettavien markkinalla kilpailevien toimintojen lakkautus, esimerkiksi tekniset palvelukeskukset
- TE-palveluiden yksityistäminen

Noi olisi sellaisia helposti poimittavia hedelmiä.

Ylipäätään yhteiskunnassa tulisi siirtyä lupien vaatimisesta ilmoituksiin (mm. maahanmuutto, anniskelu jne.), harkinnanvaraisista tuista perustuloon/-tiliin, TE-palveluissa kyttäämisestä työllistymisen tukemiseen ja julkisella sektorilla tulisi pyrkiä tuottavuuden kasvuun ylipäätään esimerkiksi parhaita käytäntöjä jakamalla.

Toki oikeastaan ne olennaiset kulmat Suomessa ovat eläkejärjestelmä (suuret ikäluokat kasanneet nuoremmille pommin), väestörakenne (seuraavat 20-30 vuotta todella vaikeita, jos ei merkittävää eläkejärjestelmän remonttia ja/tai isoa määrää työikäisten maahanmuuttoa), työmarkkinoiden joustavuus (helpompi irtisanoa/irtisanoutua, karensseista luopuminen, ansiosidonnaisen portaittaisuuteen siirtyminen esim. ensimmäiset 100 päivää nykyistä korkeampi turva ja siitä eteenpäin nykyistä matalampi taso, paikallinen sopiminen kautta linjan mahdolliseksi ja käyttöön, yleissitovuudesta luopuminen ja minimipalkat lakiin...), asuinrakentamisen alikaavoitus (asumistuet kuntien piikkiin tai kaavoitusoikeus maakuntatasolle), kaupungistumiseen vastaan haraaminen aluetukien kautta ja keskiluokalle maksettavat tuet (pienituloisilta ei tarvitse leikata, mutta on järjetöntä kierrättää keski- ja hyvätuloisille sosiaalitukia valtion kautta).

Suomen julkinen sektori on kaikesta vinkumisesta huolimatta olennaisilta osiltaan (kasvatus ja terveydenhuolto) kansainvälisesti katsottuna kohtuullisen tehokas ja tuottaa laadukkaita palveluita kohtuulliseen hintaan.

Se ongelma on ennen kaikkea siinä, että väestörakenteemme on vähäisen maahanmuuton takia katastrofaalinen ja koska suuret ikäluokat toimivat niin itsekkäästi mm. eläkejärjestelmän suhteen, tämä katastrofaalinen väestörakenne rampauttaa kilpailukykyä suurten eläkemaksujen sekä ikäsidonnaisten SOTE-menojen kautta seuraavat vuosikymmenet, koska eläkejärjestelmä luotiin "maksakaa vanhempienne eläkkeet" -periaatteella ja SOTE-kustannukset lankeavat pääosin veronmaksajien piikkiin.

 

[dana77]

Julkisen sektorin leikkaukset.

Asia joka usein nostetaan esiin. Nyt kiinnostaisi palstalaisilta kuulla mielipiteitä, että mitä nämä toimet käytännössä olisivat? Mistä nipistetään ja mitä? Mitä muuta tehdään?

Täysin vilpittömästi kiinnostunut mielipiteistänne, enkä lähesty tätä asiaa siinä kulmassa, että mitään ei pitäisi tehdä.

-asumistuki
-ansiosidonnainen työttömyysturva (valtion osuus)
-maataloustuet
-ansiosidonnaiset päivärahat
-yritystuista suuri osa
-syrjäseutujen aluetukien karsiminen portaittain
-valtion suurimmaksi osaksi omistamien yhtiöiden, jotka operoivat toimivilla markkinoilla yksityistäminen tai lakkauttaminen
-Ylestä karsiminen
-kulttuurin tuottamisen verovaroin karsiminen

toki asumistuen poistoa tulisi kompensoida perusturvan korotuksella, mutta silti näistä olisi toistakymmentä miljardia nipistettävissä. Toki myös selvää on, että näin kattavan listauksen vastapainoksi työnverotusta ja progressiota olisi varaa ja sitä pitäisi laskea keskituloisilla toistakymmenen prosenttia, samoin alvia. Sanalla sanoa lopetettaisiin keskiluokan rahojen sosialisointi ja kierrättäminen valtion kautta, vaan annettaisiin ihmisille valta ja mahdollisuus tehdä paerempia päätöksiä omista asioistaan kuin mitä joku demari byrokraaatti päättää hänen puolestaan.

Huom. Tässä ei ole leikattu vähäosaisilta, koulutukselta, terveydenhuollolta, infrasta, maanpuolustukselta tai poliiseilta senttiäkään.

 

[Tjapalala]

Väärin arvattu.
Joustavat työmarkkinat ovat sellaiset missä työehdoista voidaan sopia paikallisesti. Jos minä tarvin tuntityöntekijän kahdeksi viikoksi ja siihen löytyy tekijä, niin millään keskiketyllä työehtosopimuksella ei ole sen ehtojen kanssa mitään tekemistä. Jos halutaan sopia työaikapankin käytöstä tai könttäkorvauksista sunnuntai- tai ylityöhommista kiireaikoina niin se on mahdollista.

Nämä mahdollisuudet lisäävät työpaikkoja ja sitä kautta ostovoimaa.

En ole asian expertti niin kysyn lisää tietoa. Mitä kaikkea paikalliseen sopimiseen kuuluu? Olisiko siinä mahdollisuus/riski, että palkkoja voisi yleisesti laskea merkittävästi alaspäin. Tarkoitan siis, että tuntipalkat hilattaisiin niin alhaiseksi, että niillä ei olisi mahdollista elää? Vai olisiko erillinen joku minimipalkka määritelmä? Ihan siis mielenkiinnosta, jos on aikaa/jaksamista vasta, kun ei ole itselle tuttu aihe.

 

[Tuamas]

En ole asian expertti niin kysyn lisää tietoa. Mitä kaikkea paikalliseen sopimiseen kuuluu? Olisiko siinä mahdollisuus/riski, että palkkoja voisi yleisesti laskea merkittävästi alaspäin. Tarkoitan siis, että tuntipalkat hilattaisiin niin alhaiseksi, että niillä ei olisi mahdollista elää? Vai olisiko erillinen joku minimipalkka määritelmä? Ihan siis mielenkiinnosta, jos on aikaa/jaksamista vasta, kun ei ole itselle tuttu aihe.

Jos yleissitovuudesta luovuttaisiin, tulisi minimipalkka kirjata lakiin, joka toimisi perälautana.