Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 372 587
  • 3 478

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Ei viitsi jatkaa offtopicia poliisiketjussa, joten siirretään tänne. Mahdollistiko vaurastuminen hyvinvointivaltion vai hyvinvointivaltio vaurastumisen? Itse veikkaan ensimmäistä.

Ensimmäinenhän se on. Vaurastuttu ei olla enää 12 vuoteen. Suomen bkt/capita toppasi vuonna 2008 ennen finanssikriisiä 53.500 USD:ssa. Tuohon ei olla päästy takaisin, ja tällä hetkellä menossa toinen menetetty vuosikymmen. Tämän vuoden jälkeen bkt/capita on jotain 45-47k USD. Huoltosuhde, poliitikkojen saamattomuus talouden rakenteiden korjaamiseksi ja maahanmuuton heikko taso (osittain poliitikoiden saamattomuudesta johtuvaa tämäkin) pitää huolen siitä, että vaurastumista saa odotella, kuin kestävyysjuoksun arvokisamenestyksen paluuta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kaikkein huolestuttavinta Suomen taloudellisessa tilassa on, ettei normaalisti fiksut ihmiset näe ongelmaa siinä, että viimeiset 12 vuotta ovat olleet tyhjäkäyntiä. Sen pitäisi soittaa hitaimmissakin hälyytyskelloja. Sama kuin ilmastonmuutoksenkin kanssa, ei tilanne vielä ole katastrofaalinen, mutta trendi on pysäytettävä ja mahdollisimman pian ja se ei tapahdu itsestään.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Kaikkein huolestuttavinta Suomen taloudellisessa tilassa on, ettei normaalisti fiksut ihmiset näe ongelmaa siinä, että viimeiset 12 vuotta ovat olleet tyhjäkäyntiä. Sen pitäisi soittaa hitaimmissakin hälyytyskelloja. Sama kuin ilmastonmuutoksenkin kanssa, ei tilanne vielä ole katastrofaalinen, mutta trendi on pysäytettävä ja mahdollisimman pian ja se ei tapahdu itsestään.
Sehän tässä onkin se huolestuttavin tilanne, että yrityksille ei tule lisää tuloja ja se tilanne ei ole korjautumassa lähiaikoina.

Samalla julkista sektoria on paisutettu kuin pullataikinaa ja sinne kyllä syydetään rahaa lisää ties millä verukkeella ettei vaan kuntien määrää tarvitse vähentää tai työntekijöitä kunnissa lomauttaa.
Ainoa järkevä teko mitä nyt pitäisi tehdä on vähentää kuntien määrä sinne noin 50 luokkaan ja rakentaa sote yliopistosairaaloiden varaan. Silloin ei tarvita yhtään uutta hallintoa kuten nyt pöydällä olevassa mallissa käy ja siinä ryöstetään nimenomaan isommilta kaupungeilta rahaa reilusti.
Tällöin näillä isoilla ei ole rahaa panostaa koulutukseen yms. johon ei nytkään tule valtiolta rahaa esimerkiksi lukioissa kuin se n.80% kuluista miten on mahdollista edes yrittää jotain oppivelvollisuuden pidentämistä kun silloin pitäisi tarjota myös kirjat ja tietokoneet, siihen ei ne Li Anderssonin 22M€ riitä mitenkään.

Hallintoa tässä maassa riittää vaikka kymmenkertaiselle ihmismäärälle mutta tilanne on se ettei ole porukkaa, joka maksaa hallinnon kustannukset joten ainoa keino millä julkinen talous saadaan jotenkin järkevään malliin on vähentää hallintoa selvästi.
Siihen ainoa järkevä keino on kuntien yhdistäminen ja isot YT:t kunta puolella samalla kertaa.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Ei viitsi jatkaa offtopicia poliisiketjussa, joten siirretään tänne. Mahdollistiko vaurastuminen hyvinvointivaltion vai hyvinvointivaltio vaurastumisen? Itse veikkaan ensimmäistä.
Sen verran kun olen asiaan perehtynyt, niin mielestäni vaikutus oli kaksisuuntainen. Suomen taloushistorian kannalta tärkeitä steppejä oli mm. EFTA-liitännäissopimus vuonna 1961 ja EEC-jäsenyys 1973. Käytännössä Suomi pääsi hyvin kiinni länsimarkkinoihin, vaikka poliittinen johto oli pakotettu leikkimään Neukkujen vasallia. Suomen talouspolitiikan iso linja oli jo hyvissä ajoin siirtynyt omaisuudenturvan ja vientiteollisuuden tueksi.

Näen kuitenkin myös arvoa sillä, että Suomessa on saatu pienestä väestöpohjasta paljon irti. Se tuskin olisi onnistunut ilman panostuksia koulutukseen sekä sosiaalipalveluihin, joiden turvin ihmisillä on ylipäänsä ollut luottamusta kehittää osaamistaan. Suomessa oli myös pitkään käytännössä täystyöllisyys (mihin siis pitäisi nytkin pyrkiä).

Sinälläänhän tuossa keskustelussa oli kyse muustakin kuin rahasta. Totesin, että on absurdia väittää hyvinvointivaltion pilanneen suomalaisten onnellisuuden (tai jotain tämän suuntaista). Kaikki mittarit puhuvat kuitenkin sen puolesta, että pohjoismainen malli on tuottanut hyvinvointia.

edit: Erityisesti kun otetaan huomioon, että Suomen talous saavutti teollistuneita maita jo ennen sotia ja kasvu kiihtyi 70-lukuun asti ja hidastui sen jälkeen (eli pian sen jälkeen kun hyvinvointivaltioprojekti aloitettiin), on aika paksua laittaa siirtymä pääomaköyhästä agraarivaltiosta rikkaaksi teollisuusmaaksi millään tavalla hyvinvointivaltion ansioksi.
Niin Suomessa 1930-luvun lama jäi aika miedoksi. Toki lähtötasokin oli aika heikko. Mihin tilastoon viittaat, kun sanot, että 1970-luvulla kasvu hidastui? Toki siis uskon, että näin voi olla.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Sinälläänhän tuossa keskustelussa oli kyse muustakin kuin rahasta. Totesin, että on absurdia väittää hyvinvointivaltion pilanneen suomalaisten onnellisuuden (tai jotain tämän suuntaista). Kaikki mittarit puhuvat kuitenkin sen puolesta, että pohjoismainen malli on tuottanut hyvinvointia.

Kukaan ei varmaan tätä kiellä, etteikö menneinä vuosikymmeniä Suomen malli olisi ollut jonkin sortin menestys. Minusta kuitenkin yhteiskunnan tasolla on Suomi on 2000-luvulla tehnyt jonkin sortin Nokiat, ja pitkään ollaan katsottu vain peruutuspeiliin ja ihasteltu takavuosien hyvinvointimallin saavutuksia. Nyt tilanne on kuitenkin se, että 12 vuoteen talous ei ole kasvanut, vaan itseasiassa asukaskohtainen bkt laskenut huippuvuodesta 2008 noin 10-15% ja tänä aikana julkinen velka paisunut jotain 2,5 kertaiseksi. En tiedä kuinka pitkälle täytyy mennä, että laaja ymmärrys tulee siitä, että jotain täytyy alkaa muuttamaan.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Tadu

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kukaan ei varmaan tätä kiellä, etteikö menneinä vuosikymmeniä Suomen malli olisi ollut jonkin sortin menestys. Minusta kuitenkin yhteiskunnan tasolla on Suomi on 2000-luvulla tehnyt jonkin sortin Nokiat, ja pitkään ollaan katsottu vain peruutuspeiliin ja ihasteltu takavuosien hyvinvointimallin saavutuksia. Nyt tilanne on kuitenkin se, että 12 vuoteen talous ei ole kasvanut, vaan itseasiassa asukaskohtainen bkt laskenut huippuvuodesta 2008 noin 10-15% ja tänä aikana julkinen velka paisunut jotain 2,5 kertaiseksi. En tiedä kuinka pitkälle täytyy mennä, että laaja ymmärrys tulee siitä, että jotain täytyy alkaa muuttamaan.
Siihen malliin on kuulunut myös mainitsemani täystyöllisyys. Siihen jos päästäisiin, niin koko tämä keskustelu olisi aika erilainen. Mutta tuossa edellä puhuttiinkin historiallisista asioista.
 

Tuamas

Jäsen
Sinänsä kun puhutaan Suomen talouden kehityksestä, on nousulukujen tuijottaminen historiassa melko turhaa, sama asia joka tulee vastaan säännöllisesti esimerkiksi Viron taloudesta keskusteltaessa.

Kun lähtötaso on surkea, päästään melko vaatimattomallakin kehityksellä suhteessa muuhun maailmaan koviin nousuprosentteihin.

Olennaisempana näkisin vertailun keskeisiin kehittyneisiin talouksiin, josta voimme todeta mm.
- vielä 70-luvulla olimme merkittävästi jäljessä
- 90-luvun lama ”nollasi” 20 vuoden kehityksen
- 2008 talouskriisistä Suomi ei ole vieläkään toipunut kunnolla
 

Liitteet

  • F51D175E-9DFB-46CD-95E7-18BE888AD3D0.png
    F51D175E-9DFB-46CD-95E7-18BE888AD3D0.png
    95,2 KB · kertaa luettu: 121
Viimeksi muokattu:

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sinänsä kun puhutaan Suomen talouden kehityksestä, on nousulukujen tuijottaminen historiassa melko turhaa, sama asia joka tulee vastaan säännöllisesti esimerkiksi Viron taloudesta keskusteltaessa.

Kun lähtötaso on surkea, päästään melko vaatimattomallakin kehityksellä suhteessa muuhun maailmaan koviin nousuprosentteihin.

Olennaisempana näkisin vertailun keskeisiin kehittyneisiin talouksiin, josta voimme todeta mm.
- vielä 70-luvulla olimme merkittävästi jäljessä elintasossa
- 90-luvun lama ”nollasi” 20 vuoden kehityksen
- 2008 talouskriisistä Suomi ei ole vieläkään toipunut kunnolla
Minusta reilua olisi jakaa historiallinen kehitys kahteen osaa: devaltioiden aikaan ja post-devalvaatioiden aikaan.
Walrushin huomio täysityöllisyydestä oli oikea, sillä se on ollut menestyksen käyttövoima. Näen että se on isompi asia kuin jonkun saatanan neuvostoliiton hajoaminen, joka toki pienen dipin aiheutti.

Se on erikoista, että demareilla ei ollut historiassa koskaan minkäänlaisia moraalisia ongelmia nollata palkansaajien ansiotasoa kun se tehtiin devalvoimalla, jolloin asiasta ei tarvinnut sopia eikä neuvotella missään helvetin kolmikannassa, vaan se tehtiin Suomen pankissa varsin pienen porukan toimesta. Eräs puoli-sukulaismies on päätöstä aikoinaan ollut tekemässä ja asiasta on riittänyt huvia kun teki sen juuri tunteja ennen kuin vaimonsa oli vaihtanut valuutat lomareissua varten.

Nyt sitten tuota keinoa ei ole käytössä, niin samat demarit kehtaavat puhua jostain sopimusyhteiskunnasta, kolmikannasta, omaisuuden suojasta ja sanelupolitiikasta. Eikö heitä yhtään hävetä? Nyt tuo kolmikantainen sopiminen ei enää toimi kun siltä ei voida vetää enää lankkua jalkojen alta jos osapuolet sopivat liian kalliin hinnan ja työttömyys uhkaa karata käsistä. Sitä lankkua edelleen vaan tarvitaan.
 
Viimeksi muokattu:

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Se on erikoista, että demareilla ei ollut historiassa koskaan minkäänlaisia moraalisia ongelmia nollata palkansaajien ansiotasoa kun se tehtiin devalvoimalla, jolloin asiasta ei tarvinnut sopia eikä neuvotella missään helvetin kolmikannassa, vaan se tehtiin Suomen pankissa varsin pienen porukan toimesta. Eräs puoli-sukulaismies on päätöstä aikoinaan ollut tekemässä ja asiasta on riittänyt huvia kun teki sen juuri tunteja ennen kuin vaimonsa oli vaihtanut valuutat lomareissua varten.
Ehkä devalvaatio on helpompi myydä kuin ajatus siitä, että palkat junnaa paikallaan? Tosin vielä Lipposen aikana demareilla oli ajatus "sisäisestä devalvaatiosta", eli palkkojen joustosta. Nyt se on muisto vain.

Mutta joka tapauksessa EU- ja EMU-jäsenyydet oli Suomelle iso juttu. Sen kanssa pitäisi vain elää myös niitä ikäviä juttuja myöden.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Ehkä devalvaatio on helpompi myydä kuin ajatus siitä, että palkat junnaa paikallaan?
Varastaminen on toki aina helpompaa kuin myyminen.
Hirveän vaikea sana muutenkin sellainen devalvaatio, näinköhän suurin osa demarien kannattajista edes ymmärtää sellaista.

Voi kun jostain löytyisi demari, joka olisi halukas ja kykenevä julkisuudessa perustelemaan puolueen toimintaa ja lausuntoja asiasta. Mihin se ymmärrys on hävinnut ja miten tuo pitäisi sitten hoitaa kun tarve on ilmeinen. Lipponen vielä oli viemässä Suomea EU:hun, joten ei puolue voi tästä vastuusta pestä käsiään, vaan sen päätöksen tuomien muutosten kanssa pitäisi elääkin ja muuttua.
 

Tuamas

Jäsen
Kyllä, devalvaation taikanappi on mielenkiintoinen aspekti varsinkin Euroeroa havittelevien puheissa, joissa ei ollenkaan noteerata/ymmärretä mitä se ”oma
rahapolitiikka” tarkoittaa.

Se tarkoittaa joko sitä, että heikommin mennessä kansan ostovoima heikkenee joko hitaammin (valuutan arvon pudotessa) tai nopeammin (devalvointi).

Kuitenkin sisäisestä devalvaatiosta (kiky), jonka merkitys oli huomattavasti esimerkiksi devalvointia kevyempi keskivertoduunarille, ollaan vieläkin barrikaadeilla.

Muutaman pinnan pudotus otetaan huomattavasti kiukkuisemmin vastaan kuin isompi pudotus, kunhan pudotus tapahtuu valuutan arvon kautta.
 

stunt cock

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Sharks, HPK
Kyllä, devalvaation taikanappi on mielenkiintoinen aspekti varsinkin Euroeroa havittelevien puheissa, joissa ei ollenkaan noteerata/ymmärretä mitä se ”oma
rahapolitiikka” tarkoittaa.

Kuitenkin sisäisestä devalvaatiosta (kiky), jonka merkitys oli huomattavasti esimerkiksi devalvointia kevyempi keskivertoduunarille, ollaan vieläkin barrikaadeilla.

Muutaman pinnan pudotus otetaan huomattavasti kiukkuisemmin vastaan kuin isompi pudotus, kunhan pudotus tapahtuu valuutan arvon kautta.
Aina välillähän devalvaatio putkahtaa keskusteluissa esiin "ihme lääkkeenä", jolla suomi saataisiin pelastettua taloushuolilta. Kuten nimimerkki tuomas kuvailee, eihän devalvaatio ole kuin säästäjiltä varastamista ja krapularyyppy, jolla ongelmia vain siirretään eteenpäin. Jos devalvoiminen olisi vielä mahdollista, veisi se viimeisenkin pohjan poliittiselta tahdolta vähäisimpiin hyödyllisiin, mutta vaikeisiin, poliittisiin päätöksiin.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Tietenkin devalvoinilla, itäkaupalla ja monella muulla asialla on merkitystä talouden kannalta. Keskeisiä lukuja ovat silti tehdyt tunnit vuosityöaikana ja työn tuottavuuden arvon kasvaminen tehtyä tuntia kohden. Kiky nosti hieman julkisia tuntimääriä, mutta trendinä lähes 20 vuotta on ollut keskimääräisen vuosityöajan lyhentyminen.

Työn tuottavuuden huippu osui 1980-luvun alkuun. Sen jälkeen on suhteessa huippuun lasketeltu sahaten alas, ja nyt trendi on taas alas. Tilastokeskuksen mukaan kansantalouden työn tuottavuuden kasvuvauhti hidastui voimakkaasti 1990-luvun puolivälin reilusta kolmesta prosentista 0,6 prosenttiin vuonna 2015. Siitä noustiin vieläpä hyvin, mutta nousu katkesi ja suunta muuttui 2018.

Kun työllisten määrä lähti nousuun 2015-2016, kansantalouden tilanne parani yllä olevista huolimatta. Mutta koronan myötä tehtyjen vuosityötuntien määrä, tuottavuuden kasvu sekä työllisyysprosentti ottavat entisestään osumaa. Nämä kolme tekijää ovat talouden osalta merkittäviä, jos ne menevät alas samaan aikaan. Ja Suomessa osa ei ole pidempänä trendinä noussut vuosikymmeniin.


Liitteet:

 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Työn tuottavuuden huippu osui 1980-luvun alkuun. Sen jälkeen on suhteessa huippuun lasketeltu sahaten alas,
Työn tuottavuuden huippu oli siis tuon mukaan vuonna 2015/2016. Työn tuottavuuden kasvun huippu oli toki 80-luvun alussa eli sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa ja pieninä hetkinä jopa negatiivinen. Tuo esitystapa on harhaanjohtava.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Työn tuottavuuden huippu oli siis tuon mukaan vuonna 2015/2016. Työn tuottavuuden kasvun huippu oli toki 80-luvun alussa eli sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa ja pieninä hetkinä jopa negatiivinen. Tuo esitystapa on harhaanjohtava.

Kyllä, huipun kasvu osui 1980-luvun alussa. Ja 1990-luvun lama näkyi työn tuottavuuden kasvuna, kun tehtyjen työtuntien määrä supistui enemmän kuin arvonlisäys. Pointti on siinä, että jos työlllisyysaste, tehdyt tunnit ja tuottavuuden kasvu putoaa samaan aikaan, niiden vaikutus talouteen on merkittävä. Muita Suomen taloutta kuvaavia mittareita on useita. Kuten kustannuskilpailukyky.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä, huipun kasvu osui 1980-luvun alussa. Ja 1990-luvun lama näkyi työn tuottavuuden kasvuna, kun tehtyjen työtuntien määrä supistui enemmän kuin arvonlisäys.
En ole koskaan jaksanut tutustua kaavoihin, miten nämä tuottavuudet lasketaan, eli tapahtuuko yllä kuvattu kehitys ihan jo niin, että kun lamat aikana matalan lisäarvon palveluiden kuten siivoukset, taksit ja muiden käyttämiset romahtavat, kun ihmiset säästävät ja tekevät itse, niin tilastoissa se näkyy tuottavuuden keskimääräisenä kasvuna.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En ole koskaan jaksanut tutustua kaavoihin, miten nämä tuottavuudet lasketaan, eli tapahtuuko yllä kuvattu kehitys ihan jo niin, että kun lamat aikana matalan lisäarvon palveluiden kuten siivoukset, taksit ja muiden käyttämiset romahtavat, kun ihmiset säästävät ja tekevät itse, niin tilastoissa se näkyy tuottavuuden keskimääräisenä kasvuna.

Eiköhän sillä ole juuri tuo vaikutus.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Eiköhän sillä ole juuri tuo vaikutus.
Jep. Eli vaikka tilastoissa tuo näkyisi tuottavuuden kasvuna, joka lähtökohtaisesti on hyvä juttu, niin hyvä on ymmärtää tilastojen taustat, koska mitään positiivista tuossa ei ollut.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Jep. Eli vaikka tilastoissa tuo näkyisi tuottavuuden kasvuna, joka lähtökohtaisesti on hyvä juttu, niin hyvä on ymmärtää tilastojen taustat, koska mitään positiivista tuossa ei ollut.

Sanoisin, että ei noinkaan. Kun työn tuottavuuden osatekijöitä koko talouden tasolla tarkasteltuna ovat kokonaistuottavuus, työpanoksen laadun muutos, pääomaintensiteetti sekä työtuntien uudelleenallokoituminen, niillä on ainakin pääosin positiivinen merkitys. Työpanoksen laadun kasvu tarkoittaa parempaa koulutusta jne.

e: yllä oleva tuottavuuden osatekijöiden kasvua käsitellen.
 
Viimeksi muokattu:

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Että työaika lyhenee ja tuottavuus kasvaa. Eli lyhyemmässä ajassa tehdään enemmän perseenpäristimiä.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Että työaika lyhenee ja tuottavuus kasvaa. Eli lyhyemmässä ajassa tehdään enemmän perseenpäristimiä.

Niinkin. Ja jos keski-ikä nousee, tässä eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa, työllisyysaste kasvaa. Joten ratkaisu on keski-iän nostaminen...Ei. Siksi kansantalouden osalta tulee seurata useita eri muuttujia bkt:sta ja kustannuskilpailukyvystä alkaen.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Työn tuottavuuus ja arvonlisä on käsitteitä, joita on vähän vaikea hahmottaa omalla koulutustaustalla.

Jos paperimies Möttönen hoitaa paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 10km/h. Seuraavana päivänä Möttönen siirretään hoitamaan paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 100km/h.

Onko Möttösen työn tuottavuus noussut x10 edelliseen päivään nähden?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Työn tuottavuuus ja arvonlisä on käsitteitä, joita on vähän vaikea hahmottaa omalla koulutustaustalla.

Jos paperimies Möttönen hoitaa paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 10km/h. Seuraavana päivänä Möttönen siirretään hoitamaan paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 100km/h.

Onko Möttösen työn tuottavuus noussut x10 edelliseen päivään nähden?

Jos oletetaan Möttösen työtuntimäärä samaksi, kyllä. Kaava on tehdyt työtunnit x arvonlisäys tehtyä työtuntia kohti. Toisaalta - teoreettisena esimerkkinä - jos 100 Möttöstä kykenee tuottamaa arvonlisäystä kymmenkertaisen määrän, mutta samaan aikaan esimerkiksi tehtyjen työtuntien määrä per työikäiset laskee enemmän kuin Möttösen tuottaa, miinukselle mennään kokonaisuutena.
 

Jymäkkä

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Rangers, Ketterä, Saksa (futis), IPV
Työn tuottavuuus ja arvonlisä on käsitteitä, joita on vähän vaikea hahmottaa omalla koulutustaustalla.

Jos paperimies Möttönen hoitaa paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 10km/h. Seuraavana päivänä Möttönen siirretään hoitamaan paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 100km/h.

Onko Möttösen työn tuottavuus noussut x10 edelliseen päivään nähden?
Yksittäisissä töissä tuo tuottavuus on ihan huuhaa mittari, ja luvut saa sopivasti laskien näyttämään melkein mitä vaan. Paljon oikeudenmukaisempaa on tarkastella yrityksen tai suurten yritysten kohdalla yksikön tuottavuuden kehitystä, joka määrittelisi sitten palkankorotusvaran yrityksessä/yksikössä.

Mutta esimerkkiin, kyllähän se yksinkertaistettuna noin menee, ja teollistuneen maailman tuottavuuden kehitys nojasi oikeastaan koko 1900- luvun enimmäkseen juuri tekniseen kehitykseen. Toki tuottavuuteen vaikuttaa myös kulu- ja tulopuoli, mutta jos muut parametrit pysyisi ennallaan, niin kyllähän se tuottavuus kai olisi X 10.
 

BlackWolf

Jäsen
Suosikkijoukkue
In memory of Hiihtofani. abianos, oranssi, jellona
Työn tuottavuuus ja arvonlisä on käsitteitä, joita on vähän vaikea hahmottaa omalla koulutustaustalla.

Jos paperimies Möttönen hoitaa paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 10km/h. Seuraavana päivänä Möttönen siirretään hoitamaan paperikonetta, joka puskee 10m leveää paperia ulos 100km/h.

Onko Möttösen työn tuottavuus noussut x10 edelliseen päivään nähden?
Minä kerron yksinkertaisemmin. Potkitaan Möttönen helvettiin ja laitetaan se Töppönen tekeen Möttösenkin hommat. Tuottavuus hyppäsi tappiin. Nämä on tälläisiä kaavoja millä ei itsellään tee yhtään mitään, ne pitää aina sitoa johonkin konkretiaan. Juurikin 90-luvun lamassa potkittiin porukkaa pihalle ja järjestettiin niiden työt muille, tuottavuus muka kasvoi. Sitten ollaan päästy tilanteeseen missä lääkärit tuhlaa aikaansa tietokoneiden kanssa sekoillessa ja kirjoitellessa sellaisia asioita mitkä ennen teki siihen erikoistunut ihminen samalla kun lääkäri teki omaa työtään. Tuottavuus muka kasvoi.

Idänkaupasta on muuten sitten 2008 kadonnut 5 miljardia ja Krimin homma ei yhtään auttanut asiaa. Vaikea on korjata tälläisiä kokonaisuuksia ilman, että siihen osallistuu myös poliitikot.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös