Mainos

Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

  • 359 067
  • 3 414

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Tavallaan ihan totta, mutta me emme enää tänään voi tehdä talouskasvua edelliselle 15 vuodelle. Se aika meni jo, ja talouskasvun sijaan saimme varsin suuren julkisen talouden paisumisen. Meidän tulevaisuuden rakenneongelma ei ratkea myöskään sillä, että investoimme tulevaan. Me voimme sillä helpottaa tulevaisuutta, mutta tämä muutos tulee viiveellä ja on suuren poliittisen riskin alainen. Esimerkiksi Sipilän hallituksen kilpailukyky muutokset paransivat Suomen kustannuskilpailukykyä noin 3-5 prosenttia ja sitä edeltäneen Katainen/Stubb hallituksen luoma työeläkeuudistus suurinpiirtein saman verran. Tämä kehitys toi meille kasvua muutamaksi vuodeksi, mutta tämä kasvu keskeytyi kun aloimme edellisellä hallituskaudella investoimaan julkiseen sektoriin.

Eli siis, kulutus ja BKT eivät ole tällä hetkellä niitä Suomen ongelmia, tai ainakaan siellä kärkipäässä. Isoimmat ongelmat ovat julkisten menojen kasvu ja myös julkisen lainan räjähdysmäinen kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Eli kun bkt ei kasva, niin nyt pitää lyödä budjettikuri jollekin valitulle tasolle? Ja jos se bkt ei kasva jatkossakaan mutta möhömahaisen maailman tärkeimmän virkahenkilön palkka ja muut kulut nousevat 2te kuukaudessa ahneuden ja inflaation perässä, niin toisesta päästä heitetään yksi lähihoitaja ylilaidan? Vai siis mitä?
 

Jeffrey

Jäsen
Eli kun bkt ei kasva, niin nyt pitää lyödä budjettikuri jollekin valitulle tasolle? Ja jos se bkt ei kasva jatkossakaan mutta möhömahaisen maailman tärkeimmän virkahenkilön palkka ja muut kulut nousevat 2te kuukaudessa ahneuden ja inflaation perässä, niin toisesta päästä heitetään yksi lähihoitaja ylilaidan? Vai siis mitä?

Ei heitetä lähihoitajaa yli laidan, vaan se möhömahainen virkahenkilö.

Toistetaan nyt vielä, Suomen tämän hetken ongelma ei ole BKT:n lasku, vaan julkisten menojen rivakka nousu.

Pitkässä juoksussa toki myös BKT pitää ottaa tarkasteluun, ja esimerkiksi mahdollistaa investointeja keventämällä verotusta varsinkin hyvin varakkaiden henkilöiden osalta.
 

Styge

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Pens, änärin suomalaiset
Ei heitetä lähihoitajaa yli laidan, vaan se möhömahainen virkahenkilö.

Toistetaan nyt vielä, Suomen tämän hetken ongelma ei ole BKT:n lasku, vaan julkisten menojen rivakka nousu.

Pitkässä juoksussa toki myös BKT pitää ottaa tarkasteluun, ja esimerkiksi mahdollistaa investointeja keventämällä verotusta varsinkin hyvin varakkaiden henkilöiden osalta.

No tuollainen nähty inflaatiopiikki ei voi olla näkymättä myös julkisen sektorin kuluissa. Ja palkoillakin on tapana nousta. Jos bktn kasvua ei ole, niin joka vuosi pitää juustohöylätä lisää, ettei julkisen sektorin osuus vahingossakaan nouse yli rajan. Sellainen itsensä kuoliaaksisäästämisen spiraali. Kyllä tämän umpisolmun avaaminen lähtee kasvusta ja sitten kun sitä on saatu aikaiseksi, voidaan miettiä kuluja mutta joku puolentoistatunnin siltarumpu tuntuu kyllä silti älyttömältä kohteelta.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Ei heitetä lähihoitajaa yli laidan, vaan se möhömahainen virkahenkilö.

Toistetaan nyt vielä, Suomen tämän hetken ongelma ei ole BKT:n lasku, vaan julkisten menojen rivakka nousu.

Pitkässä juoksussa toki myös BKT pitää ottaa tarkasteluun, ja esimerkiksi mahdollistaa investointeja keventämällä verotusta varsinkin hyvin varakkaiden henkilöiden osalta.
Suhdeluku on ongelma. Bkt ei kasva, mutta inflaatio kasvattaa väkisin juuri palkkoja ja muita menoja. Kyllä suurin ongelma on nimen omaan se että BKT on liian pieni. Tilanne ei korjaannu millään muulla kun BKT:n kasvulla. Kaikki muu on oireen hoitoa.

Jos vertaa saman kokoiseen maahan Tanskaan, on siellä BKT 1/3 isompi kuin meillä ja veroaste lähes samalla tasolla. Isompi BKT mahdollistaa sen.

Ja kyllä kuluista pitää karsia, mutta jossain kohtaa ei enää ole mistä karsia.
 

Jeffrey

Jäsen
Suhdeluku on ongelma. Bkt ei kasva, mutta inflaatio kasvattaa väkisin juuri palkkoja ja muita menoja. Kyllä suurin ongelma on nimen omaan se että BKT on liian pieni. Tilanne ei korjaannu millään muulla kun BKT:n kasvulla. Kaikki muu on oireen hoitoa.

Jos vertaa saman kokoiseen maahan Tanskaan, on siellä BKT 1/3 isompi kuin meillä ja veroaste lähes samalla tasolla. Isompi BKT mahdollistaa sen.

Ja kyllä kuluista pitää karsia, mutta jossain kohtaa ei enää ole mistä karsia.

Kaikki on korjattavissa BKTn järkälemäisellä kasvulla kyllä. Se onko se realistista vai ei on täysin eri asia.

Suomen julkinen velka suhteessa BKT on tuplaantunut noin 15 vuodessa. Sen sijaan Suomen BKT ei ole puolittunut. Heikko BKT on ongelma, mutta se ei ole tällä hetkellä pääasiallinen ongelma. Samasta aiheesta on viime aikoina puhunut esimerkiksi Vesa Vihriälä.
 

sergo91

Jäsen
Yksi mielenkiintoinen aspekti on verrata palkkoja toisiin pohjoismaihin. Niihin muuttamalla suomalainen lääkäri harvoin pystyisi merkittävästi nostamaan omaa palkkatasoaan, mutta sairaanhoitajalle jopa palkan tuplaaminen Ruotsiin tai Norjaan muuttamalla on mahdollista. Tämä on mielestäni absurdi tilanne.

Ehkä pääpointti oli tuoda keskusteluun tietoa siitä, mihin julkisen sektorin rahaa osaltaan kuluu. Lääkärit ovat moneen ammattikuntaan verrattuna hyvin suuri joukko palkansaajia. Absoluuttisena palkkana varmaan lääkärien tienaama 6000-9000e kuukaudessa olisi ok, mutta ei mielestäni nykyisessä taloustilanteessa, jossa sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat tienaavat puolet vähemmän, ja toisaalta tilanteessa jossa käytännössä jokainen hyvinvointialue ylittää budjettinsa.
Jos tunnet/tiedät lääkäreitä niin varmaan myös tiedät ettei noita rahoja tehdä julkisella puolella 38 työtunnilla vaan työpaikalla saa myös viettää aikaa paljon keskiverto työntekijää enemmän. Vaihtoehtona että heille ei makseta kohtuullisesti näistä lisätunneista ja palvelu ostetaan yksityiseltä puolelta että palvelu voidaan ylipäätään tarjota (todennäköisesti heikommin asian osaavalta).

Lopputulos on se että kulut kasvaa, mutta tehokkuus laskee. Vuokralääkärinä on myös yhtälailla kuin hoitajanakin mahdollisuus tehdä isoja rahoja Pohjoismaissa. En tiedä onko kielen suhteen kuinka kova vaatimus vs. hoitaja.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Kaikki on korjattavissa BKTn järkälemäisellä kasvulla kyllä. Se onko se realistista vai ei on täysin eri asia.

Suomen julkinen velka suhteessa BKT on tuplaantunut noin 15 vuodessa. Sen sijaan Suomen BKT ei ole puolittunut. Heikko BKT on ongelma, mutta se ei ole tällä hetkellä pääasiallinen ongelma. Samasta aiheesta on viime aikoina puhunut esimerkiksi Vesa Vihriälä.
Järkälemäinen olisi hyvä, mutta alkuun riittää, että BKT saataisiin kasvamaan kuluja enemmän. Tämä tarkoittaa toki leikkauksia, mutta myös sitä kasvua vaan on pakko alkaa saamaan aikaan. Pelkkä leikkaaminen näivettää sisämarkkinaa, köyhdyttää pienyrittäjiä ja asiakkaita ja haittaa myös sitä kasvua.

Julkisen puolen kulut kasvaa joka tapauksessa jo pelkästään inflaation ja etenkin väestön ikääntymisen johdosta leikkauksista huolimatta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Suomen julkinen velka suhteessa BKT on tuplaantunut noin 15 vuodessa. Sen sijaan Suomen BKT ei ole puolittunut. Heikko BKT on ongelma, mutta se ei ole tällä hetkellä pääasiallinen ongelma. Samasta aiheesta on viime aikoina puhunut esimerkiksi Vesa Vihriälä.

Totta. Suomen ongelma on myös se, että suhdanteista riippumatta julkinen talous on ollut pitkään rakenteellisesti alijäämäinen. Korkomenot kasvavat jo (2024) miljardeilla ja samaan aikaan väestön ikääntyminen lisää sotekustannuksia. Erityisesti pandemian aikana Suomen velkaantuminen kiihtyi vaikka verrokkimaissa kuten Ruotsi ja Tanska velkaa maksettiin pois.

Edelleen avainsana on sopeutus. Julkisen puolen tulot on saatava paremmin vastaamaan julkisia menoja + rakennettava julkisella panostuksella mahdollisuuksia talouskasvuun. Verotusta on jo kiristetty (mm. alv 25.5%). Esimerkiksi Suomen Pankki pitää kestävyysvajeena vuonna 2027 eli hallituskauden päättyessä noin 4 prosenttia suhteessa saman vuoden BKT.

Talouskasvua siis tarvitaan.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Suomen matkailusektorille ja sen mahdollisuuksille voisi avata omankin threadin, mutta laitetaan tänne.


Taitavinkaan maalari ei saa paljoa aikaiseksi, jos seinän maalaamiseen työvälineenä on pienen pieni sivellin.

Suomesta ei hetkeen ole mitään Espanjaa tai Kreikkaa ole turismin osalta tulossa, mutta on mielestäni hätkähdyttävää, miten paljon jäämme muista Pohjoismaista jälkeen.
Sillä välin Tampereella:

Vuosi 2023 oli Tampereen matkailussa ennätysvuosi, kertoo Visit Tampereen toimitusjohtaja Jari Ahjoharju. Hotelliyöpymisiä oli 1,4 miljoonaa ja Airbnb-yöpymisiä 300 000. Yöpymiset kasvoivat kahdeksan prosenttia vuodesta 2022.
Vuonna 2023 Tampereella oli Ahjoharjun mukaan 3 900 hotellihuonetta ja 33 hotellia. Vuoteen 2040 mennessä Tampere tarvitsee 11–12 hotellia lisää jo keskimääräisellä kasvuvauhdilla, arvioi Tenhunen.
”Pidän uusia hotelleja tosi tärkeänä. Tällä hetkellä majoitustila ei enää riitä, jos areenalle tulee iso kansainvälinen esiintyjä tai kaupungissa on paljon aktiviteetteja yhtä aikaa”, Tenhunen sanoo.


 
Suosikkijoukkue
Ei merkittävän kaupungin pallokerho
Sillä välin Tampereella:

Vuosi 2023 oli Tampereen matkailussa ennätysvuosi, kertoo Visit Tampereen toimitusjohtaja Jari Ahjoharju. Hotelliyöpymisiä oli 1,4 miljoonaa ja Airbnb-yöpymisiä 300 000. Yöpymiset kasvoivat kahdeksan prosenttia vuodesta 2022.

Onhan tämä Suomen homma aikamoista näpertelyä jos vertaa muihin pohjoismaihin. Esim. Tukholma noin 10x suositumpi kuin Helsinki tai Tampere.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tampereelta taitaa puuttua edelleen "The Vetonaula" matkailijoiden houkuttelemiseksi. Nähtävää ja koettavaa kasvavassa kaupungissa riittää ympäri vuoden, mutta keikahduspiste sille, miksi se tyypillisin Suomeen saapuva matkailija jatkaisi Helsingistä Tampereelle, tai menisi sinne varta vasten odottaa vielä itseään.

Ymmärrän hyvin, miksi Helsinkiin kaavailtua Guggenheim-museota ja erityisesti sen julkista rahoitusta kritisoitiin, mutta Tampere voisi hyötyä näyttävän arkkitehtuurin kulttuurirakennuksesta (Ja siis mieluummin ehkä ilman Guggenheim-brändiä.) suhteellisesti enemmän. Ns. Bilbao-efekti on mahdollinen.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tampereelta taitaa puuttua edelleen "The Vetonaula" matkailijoiden houkuttelemiseksi. Nähtävää ja koettavaa kasvavassa kaupungissa riittää ympäri vuoden, mutta keikahduspiste sille, miksi se tyypillisin Suomeen saapuva matkailija jatkaisi Helsingistä Tampereelle, tai menisi sinne varta vasten odottaa vielä itseään.

Ymmärrän hyvin, miksi Helsinkiin kaavailtua Guggenheim-museota ja erityisesti sen julkista rahoitusta kritisoitiin, mutta Tampere voisi hyötyä näyttävän arkkitehtuurin kulttuurirakennuksesta (Ja siis mieluummin ehkä ilman Guggenheim-brändiä.) suhteellisesti enemmän. Ns. Bilbao-efekti on mahdollinen.
Minun käsitykseni mukaan Tampereellakaan ei ulkomaisia turisteja kovin paljon liiku muuten kuin Nokia Areenan tapahtumien ja Tampere-talon konferenssien ym. vuoksi.
Sen sijaan kotimaiset turistit liikkuvat tänne päin ja Helsingissä on tyhjiä hotellihuoneita pilvin pimein.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Minun käsitykseni mukaan Tampereellakaan ei ulkomaisia turisteja kovin paljon liiku muuten kuin Nokia Areenan tapahtumien ja Tampere-talon konferenssien ym. vuoksi.
Sen sijaan kotimaiset turistit liikkuvat tänne päin ja Helsingissä on tyhjiä hotellihuoneita pilvin pimein.
Olisi mielenkiintoista löytää tilasto, miten nimenomaisesti ulkomaalaisten yöpymiset ovat Tampereella kehittyneet ja onko kasvua ollut. Tampere-talossa nykyään sijaitsevan Muumimuseon olen ymmärtänyt olevan jonkinmoinen turistikohde, mutta olettaisin sinne tehtävän nimenomaan päiväretkiä junalla.

Erittäin havainnollistava hiljattainen video aiheesta.




Tamperetta enemmän tullut viime vuosina vietettyä aikaa "Pohjois-Skandinavian pääkaupungissa"* Oulussa ja vaikka etenkin kesäisin kaupungissa riittääkin pöhinää ja häppeninkiä, on ulkomaalaisten matkailijoiden poissaolo suorastaan silmiinpistävää, että kun sellaiseen törmää, on se tapaus itsessään. Täällä Helsingissä kun he ovat niin olennainen osa katukuvaa, vaikka toden totta jäämme edelleen verrokeistamme.

*Oulun ihan virallinen markkinointislogan.
 
Aika hankalaa on Suomeen houkutella runsasta määrää eurooppalaisia tai amerikkalaisia turisteja aasialaisten ja venäläisten tilalle. Lappi ja ehkä Järvi-Suomen alue poikkeuksina. Helsingissä ei ole mitään ihmeellistä ja silti yöpyminen ja kaikki muu maksaa ihan älyttömästi. Ehkä kuumat kesät Euroopassa voivat lisätä Suomen suosiota, mutta silti viileyttä kaipaaville on muitakin kohteita, kuten Norja, Ruotsi, Islanti, Tanska, Skotlanti ja Irlanti.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Offtopic:

Tamperetta enemmän tullut viime vuosina vietettyä aikaa "Pohjois-Skandinavian pääkaupungissa"* Oulussa... *Oulun ihan virallinen markkinointislogan.
Kyllä markkinointisloganissa on perää. Oulu on ihan järjettömän iso kaupunki omalla alueellaan. Liitosten jälkeen Oulussa asuu 215,000 asukasta ja Oulun alueella 263,000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla asuu 418,000 asukasta eli koko läänin asukkaista yli puolet on oululaisia. Entisellä Oulun ja Lapin läänin alueella (Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin maakunnassa) eli noin puolen Suomen alueella asuu 601,000 asukasta - eli Pohjois-Suomen asukkaista lähes puolet (44%) asuu noin 20-30 kilometrin säteellä Oulun keskustasta (eli samalla etäisyydellä kuin Kehä III on Helsingin keskustasta).

Oulu on kolmanneksi pohjoisin kaupunki koko maailmassa, jossa on yli 100,000 asukasta. Oulua pohjoisemmassa olevat yli 100,000 asukkaan kaupungit ovat Murmansk ja Norilsk. Yli 200,000 asukkaan kaupungeista Oulu on toiseksi pohjoisin, Murmanskin pitäessä ykköspaikkaa.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Järkälemäinen olisi hyvä, mutta alkuun riittää, että BKT saataisiin kasvamaan kuluja enemmän. Tämä tarkoittaa toki leikkauksia, mutta myös sitä kasvua vaan on pakko alkaa saamaan aikaan. Pelkkä leikkaaminen näivettää sisämarkkinaa, köyhdyttää pienyrittäjiä ja asiakkaita ja haittaa myös sitä kasvua.

Julkisen puolen kulut kasvaa joka tapauksessa jo pelkästään inflaation ja etenkin väestön ikääntymisen johdosta leikkauksista huolimatta.
Juuri näin. Tärkeintä on, että Suomessa saadaan vaihtotase ja kauppatase kuntoon jossain vaiheessa. Tänne saadaan yrityksiä ulkomailta, jos me vain haluamme. Se, että täällä osa porukasta on hyvin negatiivisia ja he valittavat joka asiasta ei vie Suomea eteenpäin laisinkaan. Suomella on kaikki mahdollisuudet kehittää toimintaansa hyvään suuntaan eri sektoreilla teollisuudessa ja muuallakin.

Koulutus- ja oppimistaso pitää saada hoidetuksi kuntoon nopeasti. Tällä hetkellä me emme ole todellakaan hyvällä tasolla. Varhaiskasvatus ja koulutustaso pitää saada hoidetuksi kuntoon nopeasti Suomessa. Korkeasti koulutettuja ammattilaisia tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.

Energiaklusteri ja tulevaisuudessa myös akkuteollisuus voivat olla todella tärkeitä sektoreita Suomessa. Emme saa jäädä jälkeen tuotekehityksessä ja innovointiin kannattaa sijoittaa runsaasti resursseja ja rahaa eri teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden sektoreilla.

Markkinointi ja mielikuvamainonta pitää saada hoidetuksi kuntoon nopeasti maailmanlaajuisesti. Positiivista buustia tarvitaan lisää tänne.
 
Viimeksi muokattu:

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Suomesta ei hetkeen ole mitään Espanjaa tai Kreikkaa ole turismin osalta tulossa, mutta on mielestäni hätkähdyttävää, miten paljon jäämme muista Pohjoismaista jälkeen.
Jos luvut pitävät paikkaansa, Pohjoismaiden turismi tulee kasvamaan yli 70 prosenttia. Kun Ruotsin kasvu on 145%, niin mitähän siitä lopulta Suomelle jää? 30%? Kasvua sekin tosin.

 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Jos luvut pitävät paikkaansa, Pohjoismaiden turismi tulee kasvamaan yli 70 prosenttia. Kun Ruotsin kasvu on 145%, niin mitähän siitä lopulta Suomelle jää? 30%? Kasvua sekin tosin.

Taisin jo viime vuonna kirjoittaa, että Suomella voisi olla mahdollisuus profiloitua leudon ilmaston kesäkohteena. Nyt vaan pitäisi kääriä hihat.

Mielenkiintoinen asia tuo Ruotsin suosio. Manner-Euroopasta Ruotsiin pääsee jonkin verran nopeammin, mitä tänne, mutta aasialaisten osalta geopoliittinen tilanne vaikuttaa heihin yhtä lailla.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Niin, jos niitä investointeja olisi tehty, niin talous olisi todennäköisesti viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut ja julkisen osuus pysynyt maltillisempana. Onhan se nyt selvää, että samat palvelut 15 vuotta sitten infaltoituneena tähän päivään tarkoittaa suurempaa bkt-osuutta, jos talous ei kasva. Nyt sitten asiaa päätetään korjata sillä, että kotimaisesta kysynnästä ja rahan kierrosta poistetaan rahaa miljardeittan. Tuolle kun antaa jonkun järkevän rahankiertokertoimen, niin sitä rahaa taloudesta poistuu ihan reippaasti. Samalla luotiin kannustimet noin kaikille säästää suuremmat taloudelliset puskurit keskellä taantumaa, jolloin säästämisaste muutenkin nousee. Sekin raha on pois kulutuksesta ja usein myös kotimarkkinoilta.
Tavoitteena tunkea orpon ja muidenkin munat yhteen koriin on ilmeinen. Paskat sisämarkkinoista, kun parempi on levittää kurjuutta ihan huolella. Jos vientiyritystä vituttaa, niin sitten pitää saada kaikkia muitakin vituttamaan. Hyvin vedetty hallitus. Hyvin vedetty.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Mielenkiintoinen asia tuo Ruotsin suosio. Manner-Euroopasta Ruotsiin pääsee jonkin verran nopeammin, mitä tänne, mutta aasialaisten osalta geopoliittinen tilanne vaikuttaa heihin yhtä lailla.
Helsinki-Tallinna tunneli auttaisi tätäkin asiaa varsinkin kun Rail-Baltican rakennus on täydessä käynnissä. Mutta jos voi vastustaa jotain niin sitähän vastustetaan.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Eikös Suomessa pitänyt olla jo lain mukaan hyvin hoidettu sosiaalihuolto- ja terveysalan palvelutuotanto joka puolella Suomea. Millainen tilanne mahtaa olla varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomessa.

Kansalaisten ostokyky heikkenee jatkuvasti (osalla porukasta). Suomea ei saada kuntoon pelkästään leikkaamalla ja sopeutustoimilla. Vai kuinka.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Helsinki-Tallinna tunneli auttaisi tätäkin asiaa varsinkin kun Rail-Baltican rakennus on täydessä käynnissä. Mutta jos voi vastustaa jotain niin sitähän vastustetaan.
Tuli mieleen. Ainakin täällä Helsingissä on viime aikoina näkynyt paljon Latvian pääkaupungin Riian matkailumainoksia. Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, millaiseen näkyvyyteen Helsinki ja muut maamme kaupungit pyrkivät ulkomailla, onko Suomi riittävästi esillä isoilla matkailumessuilla jne.

Ilmaisiahan tämänkaltaiset panostukset eivät tietenkään ole, mutta eipä mikään markkinointi.
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
Olisi hyvin mielenkiintoista tietää, millaiseen näkyvyyteen Helsinki ja muut maamme kaupungit pyrkivät ulkomailla, onko Suomi riittävästi esillä isoilla matkailumessuilla jne.
Eipä juuri minkäänlaiseen. Suomi mainostaa itseään Lapilla ja revontulilla. Markkinointi on suomalaiselle ylivoimaisen vaikeaa. Helsingin kaupunki toki julistaa budjettiesityksessään:
Kehitämme Helsingistä maailman kestävintä ja älykkäintä matkailukohdetta.
Meillä on vahvat perinteet istua erilaisissa komiteoissa luomassa pilviä hiveleviä tavoitteita ja kehumassa itseämme itsellemme. Tietenkin Helsingin julistaminen "maailman älykkäimmäksi matkailukohteeksi" on sikäli helppoa ettei se tarkoita yhtään mitään.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eipä juuri minkäänlaiseen. Suomi mainostaa itseään Lapilla ja revontulilla. Markkinointi on suomalaiselle ylivoimaisen vaikeaa. Helsingin kaupunki toki julistaa budjettiesityksessään:
Kehitämme Helsingistä maailman kestävintä ja älykkäintä matkailukohdetta.
Meillä on vahvat perinteet istua erilaisissa komiteoissa luomassa pilviä hiveleviä tavoitteita ja kehumassa itseämme itsellemme. Tietenkin Helsingin julistaminen "maailman älykkäimmäksi matkailukohteeksi" on sikäli helppoa ettei se tarkoita yhtään mitään.
Valitettavaa mikäli näin on. Helsingin kaupungin budjetista kun olettaisi löytyvän jokunen miljoona vuodessa kansainväliseen markkinointiin.
 
Offtopic:


Kyllä markkinointisloganissa on perää. Oulu on ihan järjettömän iso kaupunki omalla alueellaan. Liitosten jälkeen Oulussa asuu 215,000 asukasta ja Oulun alueella 263,000 asukasta. Pohjois-Pohjanmaalla asuu 418,000 asukasta eli koko läänin asukkaista yli puolet on oululaisia. Entisellä Oulun ja Lapin läänin alueella (Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapin maakunnassa) eli noin puolen Suomen alueella asuu 601,000 asukasta - eli Pohjois-Suomen asukkaista lähes puolet (44%) asuu noin 20-30 kilometrin säteellä Oulun keskustasta (eli samalla etäisyydellä kuin Kehä III on Helsingin keskustasta).

Oulu on kolmanneksi pohjoisin kaupunki koko maailmassa, jossa on yli 100,000 asukasta. Oulua pohjoisemmassa olevat yli 100,000 asukkaan kaupungit ovat Murmansk ja Norilsk. Yli 200,000 asukkaan kaupungeista Oulu on toiseksi pohjoisin, Murmanskin pitäessä ykköspaikkaa.
Oulu on laaja pinta-alaltaan ja siten väkiluvultaan mutta itse ”kaupunkina” pikkuruinen eikä siellä tapahdu juuri mitään (väkilukuun suhteutettuna). Keskusta-alue taitaa olla samaa kokoluokkaa esim Porin kanssa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös