Suomen talous – absoluuttista totuutta etsimässä

[hege]

Me olemme vain tyhmiä ja nauretaan ruotsalaisten diskuteeraamiselle ja kompromissien tavoittelulle vaikka sen avulla he saavat meitä paremmin kaikki tai suurimman osan sitoudutettua yhteisiin tavoitteisiin. Okei, joskus tavoitteet ovat tietysti enemmän vesitettyjä kuin meillä on vastakkainasettelun avulla asetetut tavoitteet mutta meillä ei tunnuta oikein päästävän mihinkään kun "se toinen osapuoli" on heittämässä kapuloita rattaisiin kokoajan. Konsensuksen avulla on selvästi mahdollista saavuttaa edes jotain ja voimakkaalla vastakkain asettelulla ainoastaa jos ollaan selvässä enemmistössä.
Meillä hallituksen politiikka muistuttaa itseasiassa HIFK:n toimintaa missä aina aloitetaan uusi useampi vuotinen projekti joka ei kuitenkaan johda mihinkään ja valmentajan (pääministerin) vaihtuessa tehdään vähintään 125 asteen käännös ja sama projekti alkaa uudestaan.
Hullua vielä ajatella, jos siis jatkaa Suomi-Ruotsi maaottelua, että jos ruotsalainen olisi ottanut 1M€ asuntolainaa ja maksanut sitä hitaasti pois ja laittanut säätyvät varat pörssiin (Stokiksen) niin hän olisi lyönyt asuntolainen korko-% selvästi ja meillä pörssin tuotto olisi taas ollut samaa tasoa kuin lainan korko.

 

[Dynamo]

Jos Suomesta jotain helppoa leikattavaa löytyisi, ne on nämä eri hallitusten vuosien saatossa perustamat yhtiöt ja järjestöt, joiden hallituspaikoille ui aina sekä nykyisiä, että erityisesti entisiä kansanedustajia/poliitiikan aktiiveja, jotka nostavat itselleen sitä kautta melkoista palkkaa ja kokouspalkkioita pientä puuhastelua vastaan (jos sitäkään).

Miten tämä toiminta eroaa Putinin Venäjästä, jossa vallan sisäpiiriläisiä suositaan hövelisti? Rahalliset arvot ovat tietysti erottava tekijä, siellä miljoona euroa on pikkuraha, mutta periaatteiltaan tämä on samaa paskaa.

 

[Lystikäs]

Miten tämä toiminta eroaa Putinin Venäjästä, jossa vallan sisäpiiriläisiä suositaan hövelisti? Rahalliset arvot ovat tietysti erottava tekijä, siellä miljoona euroa on pikkuraha, mutta periaatteiltaan tämä on samaa paskaa.

Samaa sontaa, eikä me sitä itse nähdä, kuten ei venäläisetkään, tai muutkaan valtiot, jossa valtion medialla on monopoliasema tiedonlevityksessä. Venäläisille kaupataan itsetuntoa. Se myy, koska siitä oli aikanaan pulaa - varsinkin Jeltsinin aikoihin. Meille kaupataan onnellisuutta, ikään kuin oikeasti olisimme jotenkin onnellinen kanssa (joka jostain syystä loistaa myös itsemurhatilastoissa). Kateus asuu niin syvällä luonteessamme, että minun on hyvin hankala mieltää meitä onnellisiksi... ellei se tule kateuden kautta, ja ollaan onnellisia siitä jos naapurilla pyyhkii vielä huonommin kuin meillä... joka kyllä kuulostaa suomalaisuudelta.

Ja jos vilkaisee noita parametrejä joilla onnellisimman valtion titteliä jaetaan, niin synonyymi tittelille olisi varmaan "maailman sosialistisin valtio", koska noista kuudesta kategoriasta joita siinä tarkastellaan, hyvinvointijärjestelmä kattaa puolet niistä (sosiaalituki, terveys ja anteliaisuus), BKT:n, valinnanvapauden ja korruption osalta en näkisi meitä kärkipäässä. Talous meillä on paskassa jamassa, kuten kaikki varmaan tiedostaa, valinnanvapautta löytyy joillekin enemmän kuin toisille (kaikilla ei ole valinnanvapautta jättäytyä maanpuolustusvelvollisuudesta ja tästä on muistaakseni Amnestykin huomautellut) ja korruptio on suhmuroitu piiloon tuonne järjestö- ja säätiötasolle, mutta se on erittäin vahvaa jos osaa katsoa maton alle. Mutta niin kauan kun kuvittelemme, että muissa maissa seurataan vähääkään jotain tilastoja joissa eivät itse ole korkealla, niin voimme elää siinä illuusiossa, että muut maat jotenkin ajattelisivat meidän olevan onnellisia ja voimme olla siitä ylpeitä.

Mutta nyt tuon edelle suoltamani ajatuksentulvan (jota en välttämättä ole jäsennellyt mielessäni loppuun asti) jälkeen lienee hyvä todeta, ettei vahvassa hyvinvointivaltiossa ole mitään vikaa - päinvastoin, mutta poliittisen järjestelmän puhtaus minua huolettaa ja sen puutteiden uutisointi.

 

[olkikuukkeli]

Suomalaisia ei opeteta kouluissa eikä kotona ymmärtämään talouden merkitystä. Suomalainen ei ymmärrä bisneksestä (tai markkinoinnista) mitään. Koko sanallakin on negatiivinen vivahde. Ruotsissa asia on ymmärretty ihan eri tavalla. Eikä Ruotsi yksin ole, vain Suomessa meillä on kokoelma vasemmistopuolueita tasaamassa tuloeroja ja kiristämässä yritysten toimintamahdollisuuksia. Suomen taloutta ei ylläpidetä minun tai sinun maksamilla veroilla. Yritykset sen tekevät tai tekisivät jos siihen annettaisiin mahdollisuus. Viimeisenä on valtio joka sellaiseen kykenisi.

Aina välillä täältä saa kyllä lukea täysin järjettömiä juttuja. Suomessa esim. lukioissa taloustiedolle on oma kokonainen opintojaksonsa (monelle muulle yhteiskunnan osa-alueelle ei ole), sijoitus- ja yrittäjyyskursseja löytyy lähes joka opinahjosta. Suomen huonommuus Ruotsiin nähden selittyy koulutusta enemmän sillä, että Ruotsissa esim. kaupungistuminen ja sitä kautta erilaiset kansankapitalismin muodot ovat arkipäiväistyneet vuosikymmeniä meitä edellä. Samasta syystä ns. vanhaa rahaa eli kertyneitä pääomia on siellä paljon Suomea enemmän.

Vasemmistopuolueista en nyt edes jaksa enää korjata, mutta listaa Ruotsin hallituksista voi tiirailla vaikka täältä ja verrata Suomen vastaaviin...

Sveriges regering – Wikipedia

Suomen valtioneuvosto – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Vinkki: socialdemokraterna tarkoittaa aina demarivetoista hallitusta.

 

[Hilperi]

Suomalaisia ei opeteta kouluissa eikä kotona ymmärtämään talouden merkitystä.

Kyllä opetetaan ainakin palvomaan jo ihan pienestä pitäen. Että se on kaikista tärkein jolle voi uhrata kaiken muun.

 

[Hermes#41]

Erinomainen näkökulma, Kauppalehdessä. Vain pitkäjänteisesti tavoitteista ja keinoista yhdessä sopimalla, voidaan suunta saada käännettyä.

Sitaatti:

"Talouskasvun puutteesta pitkään kärsinyt Suomi on menossa kurjaan suuntaan. Verotuksen poukkoilevuus, eriävät mielipiteet pääomien verotuksesta ja työmarkkinoiden pelisääntöjen villeys eivät kannusta yrityksiä investoimaan.

”Harva haluaa investoida Suomeen ja raha pakenee”, hän sanoo. Sama tapahtui aikoinaan Argentiinassa. Teollisia investointeja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin ja ne vaativat luottamuksen ilmapiirin."

Peter Seligsonilta varoitus Suomelle: Karu kohtalo odottaa

Suomi uhkaa tippua maailman vauraimpien maiden joukosta krooniseen alisuorittamiseen, varoittaa Peter Seligson.

www.kauppalehti.fi

 

[Ann Arbor]

Erinomainen näkökulma, Kauppalehdessä. Vain pitkäjänteisesti tavoitteista ja keinoista yhdessä sopimalla, voidaan suunta saada käännettyä.

Sitaatti:

"Talouskasvun puutteesta pitkään kärsinyt Suomi on menossa kurjaan suuntaan. Verotuksen poukkoilevuus, eriävät mielipiteet pääomien verotuksesta ja työmarkkinoiden pelisääntöjen villeys eivät kannusta yrityksiä investoimaan.

”Harva haluaa investoida Suomeen ja raha pakenee”, hän sanoo. Sama tapahtui aikoinaan Argentiinassa. Teollisia investointeja tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin ja ne vaativat luottamuksen ilmapiirin."

Peter Seligsonilta varoitus Suomelle: Karu kohtalo odottaa

Suomi uhkaa tippua maailman vauraimpien maiden joukosta krooniseen alisuorittamiseen, varoittaa Peter Seligson.

www.kauppalehti.fi

Erinomaisia pointteja ja mielestäni ns. kriisitietoisuutta olisi syytä olla maamme talouden tilasta enemmän. Menevätköhän sitten vain kuuroille korville, helppoahan kun oikeistolaisen setämiehen näkemykset on sivuuttaa?

Englanninkielistä termiä käyttäen "instant gratification" on aikamme trendi. Maltti ja kaukonäköisyys eivät ole niin suuressa arvossa.

 

[Jeffrey]

Talousosaaminen ja sen opettamisen laadun taso lienee hyvin hankalasti mitattavissa. Lisäksi vaikka pisatutkimuksessa onkin tullut takapakkia, niin iso osa mittareista osoittaa oppimisen laadun olevan Suomessa edelleen varsin hyvällä tasolla.

Itse en tästä siis liiemmin syyllistäisi opetuslaitosta. Suurempi ongelma lienee se, että me emme oikein edes halua ymmärtää taloutta ja meillä asiat kuten rikastuminen, sijoittaminen, laina ja muu vaurastumiseen liittyvät asiat nähdään lähes rikollisena tai muuten vain kyseenalaisena toimintana.

Tilastollisesti oppimisessa Suomi on jäänyt jälkeen korkeakoulutettujen suhteellisessa määrässä. Suomessa tämä on junnannut siellä noin 50% ja siinä missä tällä prosentilla olimme aiemmin OECD maiden huippua, nyt ollaan valahdettu sinne keskivaiheille. Syystä tai toisesta koulutuksen tärkeyttä ei ole onnistuttu Suomessa nostamaan siinä missä muualla ovat tässä onnistuneet. Ehkä tähän liittyy myös se vaurastumisen kyseenalaistaminen.

Ruotsiin verrattuna jäädään myös työn tuottavuudessa. Tässä jäädään heille yli 10%, Tanskaan jo vähän enemmän. Työtunneissa kuitenkin ollaan suhteellisen samoissa joten siinä missä suomalainen insinööri tai paperihenkilö kykeni vielä 00-luvulla päihittämään virkasisaruksensa, tähän ei enää kyetä.

Yksi syy tälle on se, ettemme me ole onnistuneet luomaan korkean tuottavuuden yrityksiä. Yritysten T&K investoinnit meillä on kuitenkin edelleen kilpailukykyisellä tasolla, mutta osaavaa pääomaa puuttuu. Eli siis niitä henkilöitä jotka kykenisivät tuomaan kasvuyrityksille pääomaa ja myös omaa osaamista kasvun tueksi.

Tämä ongelma korostuu siellä scale-up vaiheen yrityksillä, eli yrityksillä joiden omaehtoiseen pääomaan tarvittaisiin jo reilummin rahaa. Venture capital, eli siis hyvin alkuvaiheen yritysten rahoitusta Suomesta taas löytyy. Vaikka olemmekin isossa kuvassa tässä Ruotsin takana, niin kuitenkin kyetään olemaan oikein kilpailukykyisiä, joinain vuosina jopa parempia. Eli ongelma on se, että meillä ei ole niitä oikeasti varakkaita ja osaavia henkilöitä. Yritykset myydään sitten siinä seuraavassa vaiheessa ulkomaille.

Se taas miksi meillä ei ole niitä oikeasti rikkaita linkittynee meidän verotukseen. Osaltaan se linkittyy myös meidän kiinteän omaisuuden haasteisiin. Eli suomalaisilla on aika vähän kiinteää omaisuutta joka kelpaisi lainan vakuudeksi. Lainarahaa meillä taas on hyvin tarjolla, mutta sitä ei saada nostettua kasvun tueksi. Tässä taas yhdeksi mahdolliseksi syyksi tulee esimerkiksi meidän perintöverotus jota Ruotsissa ei ole. Suomessa perijä joutuu usein myymään sen mitä on perinyt tai osan siitä jotta kykenee maksamaan verot. Tämä hidastaa merkittävästi yritysten kasvamista ja sen kiinteän pääoman - eli vakuudeksi kelpaavan pääoman kertymistä.

Jos Ruotsista halutaan hakea mallia, niin tutkisin miksi suomalaisen työntekijän tuottavuus on heikompi ja miksi suomalaisten kouluttautuminen ei ole kasvanut. Tämän lisäksi etsisin ratkaisuita kotimaisten varakkaiden ja pääoman kasvattamiseen. Yksi näistä olisi esimerkiksi perintöveron poisto ja muut pääoman kerryttämistä hidastavat verot.

 

[Erkka Lapanen]

Ruotsista mallia ottamiseen ei meillä suhtauduta riittävän vakavasti. On turhauttavaa että meillä on ihan tuossa naapurissa maa, jossa monet meitä vaivaavat rakenteelliset ongelmat on ratkaistu. Täällä toppahousut tyytyvät olemaan samaan aikaan kateellisia ja ylimielisiä Ruotsia kohtaan. Sain tästä pari viikkoa sitten jälleen yhden masentavan muistutuksen. Lähdin (työni puolesta) vertailemaan kahta tekoälyyn panostavaa yritystä, toinen Suomesta, toinen Ruotsista. En tiedä voiko tässä yhteydessä sanoa ”sata vuotta edellä” mutta sellainen johtopäätös Ruotsalaisesta piti tehdä. Eroa ei voi selittää pelkillä resursseilla. Asenne on se suurin ero ja se koskee niin tuotekehitystä kuin tekijöitäkin.

 

[Ann Arbor]

Jos Suomi nukkui pitkään ruususen unta vihreän siirtymän osalta (Mitä siis nykyään ei edes saisi kutsua vihreäksi siirtymäksi.), pahoin pelkään, että näin käy myös tekoälyn hyödyntämisen osalta.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=avKO2VR3ppA

Mielenkiintoista asiaa käsiteltiin viimeisimmässä Rahapodin jaksossa.

Siitä ei ole pitkä aika, kun Suomi oli tietoteknisen kehityksen aallonharjalla ja siitä tunnetusti kiitti myös kansantaloutemme. Mistä tämä kollektiivinen passiivisuus ja skeptinen "ei onnistu Suomessa"-mentaliteetti oikein tuli ja valtasi tämän maan?

Itse en tästä siis liiemmin syyllistäisi opetuslaitosta. Suurempi ongelma lienee se, että me emme oikein edes halua ymmärtää taloutta ja meillä asiat kuten rikastuminen, sijoittaminen, laina ja muu vaurastumiseen liittyvät asiat nähdään lähes rikollisena tai muuten vain kyseenalaisena toimintana.

Kertoo kieltämättä jostain, että Suomessa uhkapelaaminen nähdään hyväksyttävämpänä tapana vaurastumiselle, kuin osaketuotot. Kansankapitalismi on hitaasti alkanut nostamaan päätään Suomessakin, mutta edelleen ns. maan tapa on lepuuttaa varallisuutta nollatuotolla.

 

[paki77]

Palkkasumma kasvoi maaliskuussa – julkinen sektori veti, yksi ala romahti

Julkisen sektorin työpäiväkorjatun palkkasumman kasvu oli 5,4 prosenttia, kun yksityisellä sektorilla kasvu jäi 0,1 prosenttiin, Tilastokeskus kertoo.

www.kauppalehti.fi

Julkinen sektori palkkasumma +5,4%, yksityinen +0,1%. Miksihän valtion taloudella menee päin persettä...

 

[Tadu]

Palkkasumma kasvoi maaliskuussa – julkinen sektori veti, yksi ala romahti

Julkisen sektorin työpäiväkorjatun palkkasumman kasvu oli 5,4 prosenttia, kun yksityisellä sektorilla kasvu jäi 0,1 prosenttiin, Tilastokeskus kertoo.

www.kauppalehti.fi

Julkinen sektori palkkasumma +5,4%, yksityinen +0,1%. Miksihän valtion taloudella menee päin persettä...

Kun kuntahallinnon työntekijöille (opettajille, hoitajille jne.) annettiin isot palkankorotukset, niin kyllähän se oli silloin tiedossa, että jonkun kyseinen lysti täytyy maksaa. Sitten vielä palkkaharmonisoinnit.

Tuttu on hammaslääkäri julkisella. Palkkansa nousi noin tuhannella eurolla palkkaharmonisoinnin myötä, ja oli entuudestaan noin 10 000 euroa kuussa jo.

 

[Ann Arbor]

Matkailu | Suomi on häviämässä kisan turisteista, ja se aiheuttaa miljardien loven kassaan

Suomen matkustustase romahti vuodessa 850 miljoonaa euroa Venäjän hyökkäyssodan takia. Sota vei Suomelta kaksi tärkeintä matkustajaryhmää, venäläiset ja Finnairin tuomat kiinalaiset ja japanilaiset, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan markkinointia.

www.hs.fi

Suomen matkailusektorille ja sen mahdollisuuksille voisi avata omankin threadin, mutta laitetaan tänne.

Vuonna 2023 Helsingissä yöpyi vajaat kaksi miljoonaa matkailijaa. Luku on 78 prosenttia vuoden 2019 yöpymisistä.

Sen sijaan Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Hampurissa matkailu on toipunut pandemiasta huomattavasti Helsinkiä paremmin.

SELVITYKSEN mukaan Helsinkiä markkinoidaan matkailukohteena huomattavasti kilpailijakaupunkeja vähemmän.

Helsingin markkinoinnista vastaavan Helsinki Partnersin 8,4 miljoonan euron vuosibudjetista matkailijoiden houkutteluun käytetään noin 2,2 miljoonaa.

Tukholmassa, Oslossa ja Hampurissa matkailumarkkinointiorganisaatioilla on käytössään 5–9 miljoonaa euroa ja Kööpenhaminassa peräti 36 miljoonaa euroa, vertaa Helsingin matkailusäätiö.

Kun Helsingin ulkomaiset matkustajamäärät ovat vielä jäljessä pandemiaa edeltävästä ajasta, Kööpenhaminassa ja Oslossa ulkomaalaisten yöpymiset ovat jo ohittaneet vuoden 2019 tason.

Taitavinkaan maalari ei saa paljoa aikaiseksi, jos seinän maalaamiseen työvälineenä on pienen pieni sivellin.

Suomesta ei hetkeen ole mitään Espanjaa tai Kreikkaa ole turismin osalta tulossa, mutta on mielestäni hätkähdyttävää, miten paljon jäämme muista Pohjoismaista jälkeen.

 

[Styge]

Kuinkahan suuri osuus kahden suurimman tulodesiilin porukasta on julkisen sektorin työntekijöitä. Toki varmaan riippuen mitä siihen laskee, mutta kuitenkin. Tietääkö joku onko tuollaisesta jotain tilastoa olemassa? Itse en nopealla googlailulla löytänyt.

 

[Ollakseni]

Kuinkahan suuri osuus kahden suurimman tulodesiilin porukasta on julkisen sektorin työntekijöitä. Toki varmaan riippuen mitä siihen laskee, mutta kuitenkin. Tietääkö joku onko tuollaisesta jotain tilastoa olemassa? Itse en nopealla googlailulla löytänyt.

Lääkäreitä ja lakimiehiä varmaan sieltä löytyy. Heidän kai yleisesti nähdään palkkansa ansainneen, ainakin enemmän kuin jotkut virastotyöntekijät. En kyllä heidän palkoistaan juuri tiedä kun virastoissa taitaa olla aika montaa eri tehtävää ja palkkaluokkaa.

 

[Purkan Jauhaja]

Kuinkahan suuri osuus kahden suurimman tulodesiilin porukasta on julkisen sektorin työntekijöitä. Toki varmaan riippuen mitä siihen laskee, mutta kuitenkin. Tietääkö joku onko tuollaisesta jotain tilastoa olemassa? Itse en nopealla googlailulla löytänyt.

Ei tuosta taida olla mitään tilastoa olemassa. Julkiselle sektorille jos laskee valtion työntekijät niin määrä kasvaa aika paljon.

Hyvinvointialueilla suurin osa asiantuntijoista taitaa päästä tuonne 8. tulodesiiliin.

 

[TrafficIsland]

Katsoin Duunitorista muutaman hoitoalan ammattinimikkeen keskimääräisen kuukausipalkan keskiarvoja vuodelta 2022, tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia:

• Lähihoitaja (vanhustyö) 2391e
• Lähihoitaja 2984e
• Sosionomi 3035e
• Sairaanhoitaja 3369e
• Lääkäri 5618e
• Hammaslääkäri 6063e
• Erikoislääkäri 6800e
• Erikoishammaslääkäri 7975e
• Ylilääkäri 9004e

Tätä listaa kun katsoo, niin ei tarvitse miettiä missä on se suurin rahareikä ja valuvika nykyisessä systeemissä. Lääkärien ja hammaslääkärien palkat ovat kohonneet suhteettoman paljon samalla kun hoitoalan muut palkat ovat pysyneet lähes paikallaan, tai nousseet kuluttajaindeksin vauhtia.

Ja näissä vuoden 2022 luvuissa ei vielä ole mukana hyvinvointialueisiin siirtymisten tuomia palkkojen yhtenäistämiskorotuksia, eikä myöskään tämän ja viime vuoden aikana käsiin räjähtäneitä keikkalääkäreiden palkkioita.

 

[I am not Jesus]

Matkailu | Suomi on häviämässä kisan turisteista, ja se aiheuttaa miljardien loven kassaan

Suomen matkustustase romahti vuodessa 850 miljoonaa euroa Venäjän hyökkäyssodan takia. Sota vei Suomelta kaksi tärkeintä matkustajaryhmää, venäläiset ja Finnairin tuomat kiinalaiset ja japanilaiset, sanoo Maran toimitusjohtaja Timo Lappi. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan markkinointia.

www.hs.fi

Suomen matkailusektorille ja sen mahdollisuuksille voisi avata omankin threadin, mutta laitetaan tänne.


Taitavinkaan maalari ei saa paljoa aikaiseksi, jos seinän maalaamiseen työvälineenä on pienen pieni sivellin.

Suomesta ei hetkeen ole mitään Espanjaa tai Kreikkaa ole turismin osalta tulossa, mutta on mielestäni hätkähdyttävää, miten paljon jäämme muista Pohjoismaista jälkeen.

No siis eihän tuollaisilla markkinointituillakaan tee yhtään mitään. Matkailuyritysten pitäisi laittaa mainontaan kymmeniä miljoonia, kun kerran tulot voi olla miljardeja. Sitten toinen puoli tässä asiassa on se, että miksi sitä matkailua halutaan niin paljon lisätä, kun kerran samalla pyritään vähentämään päästöjä milloin mistäkin? Onko matkustelun päästöt parempia päästöjä? Matkailu on myös huonoksi herkkien alueiden luonnolle. Matkailu myös nostaa suosittujen alueiden vuokria entisestään, kun sijoittajat ostavat asuntoja Airbnb-käyttöön.

 

[Tadu]

Katsoin Duunitorista muutaman hoitoalan ammattinimikkeen keskimääräisen kuukausipalkan keskiarvoja vuodelta 2022, tulokset ovat hyvin mielenkiintoisia:

• Lähihoitaja (vanhustyö) 2391e
• Lähihoitaja 2984e
• Sosionomi 3035e
• Sairaanhoitaja 3369e
• Lääkäri 5618e
• Hammaslääkäri 6063e
• Erikoislääkäri 6800e
• Erikoishammaslääkäri 7975e
• Ylilääkäri 9004e

Tätä listaa kun katsoo, niin ei tarvitse miettiä missä on se suurin rahareikä ja valuvika nykyisessä systeemissä. Lääkärien ja hammaslääkärien palkat ovat kohonneet suhteettoman paljon samalla kun hoitoalan muut palkat ovat pysyneet lähes paikallaan, tai nousseet kuluttajaindeksin vauhtia.

Ja näissä vuoden 2022 luvuissa ei vielä ole mukana hyvinvointialueisiin siirtymisten tuomia palkkojen yhtenäistämiskorotuksia, eikä myöskään tämän ja viime vuoden aikana käsiin räjähtäneitä keikkalääkäreiden palkkioita.

Vaikea nähdä 5600 euroa lääkärin palkkana tai 6000 euroa hammaslääkärin palkkana kovin suhteettomina. Ulkomailla tienaisivat varmaan moninkertaisesti. Suomessa ylimpään tulodesiiliin pääsee tosiaan jo 5000 euron kuukausipalkalla. Käteen siitä jää hieman yli 3000 euroa. Pitäisikö siis hoitajien tienata yhtä paljon kuin lääkäreiden, vai mikä tässä nyt oli pointti?

 

[Ann Arbor]

No siis eihän tuollaisilla markkinointituillakaan tee yhtään mitään. Matkailuyritysten pitäisi laittaa mainontaan kymmeniä miljoonia, kun kerran tulot voi olla miljardeja. Sitten toinen puoli tässä asiassa on se, että miksi sitä matkailua halutaan niin paljon lisätä, kun kerran samalla pyritään vähentämään päästöjä milloin mistäkin? Onko matkustelun päästöt parempia päästöjä? Matkailu on myös huonoksi herkkien alueiden luonnolle.

Kaikilta eettisiltä kantimilta kestävää kaukomatkailua ei kaiketi toden totta ole olemassakaan. Päästöjä syntyy. Yhtäältä Suomessa turismi on edelleen niin pienen mittakaavan toimintaa, etten myöskään ole huolissani Suomen luonnon kestävyydelle, vaikka yöpyjien määrä kasvaisikin.

Varmasti muissa Pohjoismaissa jotkut saattavat tuntea tunnontuskia ulkomaalaisten matkailijoiden suuresta määrästä, mutta yhtä lailla heidän maahan jättämät tulot hyödyttävät yhteiskuntaa.

 

[Ollakseni]

Varallisuuserojen kasvaminen on syystä tai toisesta iskostettu meihin kutakuinkin pahimpana mahdollisena asiana, siis maassa missä varallisuuserot ovat pienet ja veroprogressio yksi maailman kovimmista.

Henkilö-X ja henkilö-Y tienaavat molemmat tasan 2000 euroa kuukaudessa. Eräänä päivänä henkilö-X saa 200 euron palkankorotuksen ja henkilö-Y 100 euron. Asian voisi kuvitella olevan molempien kannalta myönteinen, mutta hei eihän se ole, kun varallisuuserot kasvavat heidän välillään.

(Napattu perintöveroketjusta, mutta olin ajatellut tästä aiemminkin kirjoitella tässä ketjussa)

Varallisuuserot yleisesti ovat minusta ihan hyvä asia. Olisihan se vähän hölmöä jos ne eivät saisi muuttua. Jos nyt käy vaikkapa niin, että 4. desiilin tulot kasvavat 3% ja 8. desiilin tulot 4% niin ei siinä ole itsessään mitään ongelmallista minun mielestäni. Jos kuitenkin kävisi niin että 4. desiilin tulot eivät kasva ollenkaan ja 8. desiilin tulot kasvaisivat jatkuvasti niin se alkaisi olemaan ongelmallista jossain kohtaa. Ei yhdessä tai kahdessa vuodessa mutta jos se jatkuisi vuosia niin tuo ei maan tilannetta parantaisi. Suomessahan pääsee 5. desiiliin ihan jollain siivojan työllä jos viitsii vähänkin enemmän tehdä töitä urakkapalkalla. Ei Suomessa niin paljoa ole niitä "superrikkaita" että heistä olisi ongelmia ja tuppaavat osallistumaan veronmaksuun aika paljonkin lähtien jostain autoista, palveluiden käyttämisestä jne. puhumattakaan sitten tuloverotuksesta tai sitten pääomaveroista.

 

[Jeffrey]

Palkkasumma kasvoi maaliskuussa – julkinen sektori veti, yksi ala romahti

Julkisen sektorin työpäiväkorjatun palkkasumman kasvu oli 5,4 prosenttia, kun yksityisellä sektorilla kasvu jäi 0,1 prosenttiin, Tilastokeskus kertoo.

www.kauppalehti.fi

Julkinen sektori palkkasumma +5,4%, yksityinen +0,1%. Miksihän valtion taloudella menee päin persettä...

Tässähän on juuri myös se syy miksi nyt on kovia leikkauksia. Monesti tälläkin palstalla kuulee puhuttavan siitä, että talousongelmat ratkaistaisiin mieluummin investoimalla kuin leikkaamalla. Tämä on tietysti monella tapaa oikeansuuntainen ajattelumalli, mutta juuri tähän ongelmaan se ei sovi.

Suomen BKT laskee tänä vuonna noin 0,5%, huonolla tuurilla prosentin. Eli meillä on taantuma, mutta lopulta hyvin pieni sellainen. Investoinnit eli elvyty ovat hyvä keino silloin kun talous sakkaa, mutta tällä kertaa itseasiassa meidän talous ei sakkaa. Meidän ongelmat ovat rakenteellisia julkiset menot suhteessa BKT. Tämä on se mittari joka meillä on pohjoismaisessa vertailussa räjähtänyt käsiin, meidän taantuma taas on ainakin vielä tällä hetkellä tavanomainen.

Lopulta kyllä me myös niitä investointeja ja elvytystä kaivataan, mutta sen aika ei ole nyt. Asiat tulee hoitaa tärkeysjärjestyksessä ja nyt se tärkein olisi lopettaa julkisen sektorin paisuminen ja mielellään myös huomattavasti alentaa julkisia menoja - eli tehdä onnistunut rakenne uudistus.

 

[Styge]

Tässähän on juuri myös se syy miksi nyt on kovia leikkauksia. Monesti tälläkin palstalla kuulee puhuttavan siitä, että talousongelmat ratkaistaisiin mieluummin investoimalla kuin leikkaamalla. Tämä on tietysti monella tapaa oikeansuuntainen ajattelumalli, mutta juuri tähän ongelmaan se ei sovi.

Suomen BKT laskee tänä vuonna noin 0,5%, huonolla tuurilla prosentin. Eli meillä on taantuma, mutta lopulta hyvin pieni sellainen. Investoinnit eli elvyty ovat hyvä keino silloin kun talous sakkaa, mutta tällä kertaa itseasiassa meidän talous ei sakkaa. Meidän ongelmat ovat rakenteellisia julkiset menot suhteessa BKT. Tämä on se mittari joka meillä on pohjoismaisessa vertailussa räjähtänyt käsiin, meidän taantuma taas on ainakin vielä tällä hetkellä tavanomainen.

Lopulta kyllä me myös niitä investointeja ja elvytystä kaivataan, mutta sen aika ei ole nyt. Asiat tulee hoitaa tärkeysjärjestyksessä ja nyt se tärkein olisi lopettaa julkisen sektorin paisuminen ja mielellään myös huomattavasti alentaa julkisia menoja - eli tehdä onnistunut rakenne uudistus.

Niin, jos niitä investointeja olisi tehty, niin talous olisi todennäköisesti viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut ja julkisen osuus pysynyt maltillisempana. Onhan se nyt selvää, että samat palvelut 15 vuotta sitten infaltoituneena tähän päivään tarkoittaa suurempaa bkt-osuutta, jos talous ei kasva. Nyt sitten asiaa päätetään korjata sillä, että kotimaisesta kysynnästä ja rahan kierrosta poistetaan rahaa miljardeittan. Tuolle kun antaa jonkun järkevän rahankiertokertoimen, niin sitä rahaa taloudesta poistuu ihan reippaasti. Samalla luotiin kannustimet noin kaikille säästää suuremmat taloudelliset puskurit keskellä taantumaa, jolloin säästämisaste muutenkin nousee. Sekin raha on pois kulutuksesta ja usein myös kotimarkkinoilta.

 

[Jeffrey]

Niin, jos niitä investointeja olisi tehty, niin talous olisi todennäköisesti viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut ja julkisen osuus pysynyt maltillisempana. Onhan se nyt selvää, että samat palvelut 15 vuotta sitten infaltoituneena tähän päivään tarkoittaa suurempaa bkt-osuutta, jos talous ei kasva. Nyt sitten asiaa päätetään korjata sillä, että kotimaisesta kysynnästä ja rahan kierrosta poistetaan rahaa miljardeittan. Tuolle kun antaa jonkun järkevän rahankiertokertoimen, niin sitä rahaa taloudesta poistuu ihan reippaasti. Samalla luotiin kannustimet noin kaikille säästää suuremmat taloudelliset puskurit keskellä taantumaa, jolloin säästämisaste muutenkin nousee. Sekin raha on pois kulutuksesta ja usein myös kotimarkkinoilta.

Tavallaan ihan totta, mutta me emme enää tänään voi tehdä talouskasvua edelliselle 15 vuodelle. Se aika meni jo, ja talouskasvun sijaan saimme varsin suuren julkisen talouden paisumisen. Meidän tulevaisuuden rakenneongelma ei ratkea myöskään sillä, että investoimme tulevaan. Me voimme sillä helpottaa tulevaisuutta, mutta tämä muutos tulee viiveellä ja on suuren poliittisen riskin alainen. Esimerkiksi Sipilän hallituksen kilpailukyky muutokset paransivat Suomen kustannuskilpailukykyä noin 3-5 prosenttia ja sitä edeltäneen Katainen/Stubb hallituksen luoma työeläkeuudistus suurinpiirtein saman verran. Tämä kehitys toi meille kasvua muutamaksi vuodeksi, mutta tämä kasvu keskeytyi kun aloimme edellisellä hallituskaudella investoimaan julkiseen sektoriin.

Eli siis, kulutus ja BKT eivät ole tällä hetkellä niitä Suomen ongelmia, tai ainakaan siellä kärkipäässä. Isoimmat ongelmat ovat julkisten menojen kasvu ja myös julkisen lainan räjähdysmäinen kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen.

 

[TrafficIsland]

Vaikea nähdä 5600 euroa lääkärin palkkana tai 6000 euroa hammaslääkärin palkkana kovin suhteettomina. Ulkomailla tienaisivat varmaan moninkertaisesti. Suomessa ylimpään tulodesiiliin pääsee tosiaan jo 5000 euron kuukausipalkalla. Käteen siitä jää hieman yli 3000 euroa. Pitäisikö siis hoitajien tienata yhtä paljon kuin lääkäreiden, vai mikä tässä nyt oli pointti?

Niin, nuo ovat keskiarvoja, ja myös vanhentuneita lukuja siinä mielessä että nykyiset keskipalkat ovat korkeampia. Ja tosiaan vuosi vuodelta enemmän lääkärien työstä tehdään ostopalveluna ja tuota kalliimmalla.

Yksi mielenkiintoinen aspekti on verrata palkkoja toisiin pohjoismaihin. Niihin muuttamalla suomalainen lääkäri harvoin pystyisi merkittävästi nostamaan omaa palkkatasoaan, mutta sairaanhoitajalle jopa palkan tuplaaminen Ruotsiin tai Norjaan muuttamalla on mahdollista. Tämä on mielestäni absurdi tilanne.

Ehkä pääpointti oli tuoda keskusteluun tietoa siitä, mihin julkisen sektorin rahaa osaltaan kuluu. Lääkärit ovat moneen ammattikuntaan verrattuna hyvin suuri joukko palkansaajia. Absoluuttisena palkkana varmaan lääkärien tienaama 6000-9000e kuukaudessa olisi ok, mutta ei mielestäni nykyisessä taloustilanteessa, jossa sairaanhoitajat ja lastentarhanopettajat tienaavat puolet vähemmän, ja toisaalta tilanteessa jossa käytännössä jokainen hyvinvointialue ylittää budjettinsa.

Lopuksi vielä ettei jää epäselväksi, niin mielestäni lääkärit Suomessa tekevät tärkeää ja hyvää työtä. Ja yksittäisiä lääkäreitä on tietysti turha syyttää ahneudesta.