Musta hevonen?
KUN politiikasta on mukava savolaisittain sanottuna huastella ja kirjoittaa, on ihan virkistävää, jos sitä voi näinä hallituspulan päivinä harjoittaa jostain muustakin näkökulmasta kuin ainoastaan jo kaksi kuukautta sitten käydyistä eduskuntavaaleista. Tänään voi – kiitos Pekka Haaviston (vihr.). Hän on tällä kertaa ensimmäinen virallinen presidenttiehdokas, vaikka noihin vaaleihin on aikaa enää puoli vuotta. Julkisuudessa tosin yritetään vieläkin ikään kuin siirtää näitä vaaleja kauemmas ilmoittamalla, että ne pidetään ”tammikuussa 2012”. Niin, siihen on tosiaan aikaa enää puoli vuotta. Edellisellä kerralla, vuonna 2006, esimerkiksi Sauli Niinistö (kok.) oli jo tässä vaiheessa kampanjoinut useamman kuukauden ajan. No, kohtuullisuuden nimissä on sanottava, että silloin ei käytykään eduskuntavaaleja.
VIIKONLOPPUNA virallisen ehdokas-statuksen saava Haavisto ilmoitti tavoitteekseen pääsyn vaalien ratkaisevalle toiselle kierrokselle, koska ”presidentinvaaleissa tapahtuu aina yllätyksiä”. Hän on tässä aivan oikeassa. Sanoisin, että Haaviston tavoite on rohkea, mutta aivan vailla pohjaa se ei ole. Kuten jo legendaarisen UKK:n aikaan, mutta eritoten tänään, jolloin presidentti-instituutiosta ollaan lainsäädännöllä parlamentarismin nimissä kansankielellä sanottuna tehty munaton prinssi, viranhaltijan olisi suotavaa olla joka lähtöön puoluepolitiikan ylä- ja eritoten ulkopuolella. Näen, että Pekka Haavisto täyttää nuo kriteerit monin verroin paremmin kuin vaikkapa Paavo Väyrynen (kesk.) – Eero Heinäluomasta (sd.) nyt puhumattakaan. Samaa voidaan sanoa potentiaalisina ehdokasniminä esillä olleista Seppo Kääriäisestä (kesk.), Anneli Jäätteenmäestä (kesk.) kuin myöskin Alexander Stubbista (kok.), jonka nimen olen muuten tähän asti systemaattisesti kirjoittanut aina väärin.
MIELENKIINNOLLA panin merkille, että tämänpäiväisessä Pekka Haaviston presidenttikampanjan avaustilaisuudessa nähtiin niin presidentti Martti Ahtisaaren ystäväpiiriin kuuluva toimittaja Rauli Virtanen kuin myöskin oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta – viimeksi mainittu käsittääkseni kampanjassa vieläpä ihan virallisella statuksellakin. Sanoisin, että nimettömämmälläkin porukalla ollaan suorassa kansanvaalissa pärjätty takavuosina vallan mainiosti.
ONKO eritoten kansainvälisissä tehtävissä uraa tähän asti luoneesta Pekka Haavistosta tulevien presidentinvaalien yllättäjäksi?