Kai täällä on asiaa jo sivuttukin, mutta aika helvetin vaikuttavaa on tuo kulttuuri-ihmisten tuki Haavistolle. Kovia nimiä pullahtaa listalle joka päivä. SDP:n ja Vasemmiston vaikuttajia löytyy myös kasvavassa määrin.
Onko sillä sitten vaikutusta ihmisten äänestyskäyttäytymiseen? Vaikeata arvioida, mutta luultavasti jonkin verran.
Mielenkiintoista on myös se, että kun moni nykyajan artisteistakin ikäänkuin kärähtää nyt taistolaisiksi, kun ovat ultra bran kanssa samalla keikalla, niin kuka niiden musiikkia enää kuuntelee. Täytyy katsoa lista läpi ja painaa artistit mieleen.
Tästä olen samaa mieltä, kuitenkin tarkoitan vähäosaisilla (ehkä väärä sana, mutta olen tämän listan aikaisemminkin jo laittanut) muitakin kuin köyhiä, eli varsinkin, lapsia, nuoria, vanhuksia, kehitysvammaisia ja kaikkia, jotka eivät pysty välttämättä itse ajamaan omaa asiaansa tai eivät muuten kykene toimimaan ja tarvitsevat apua.
Lapset ja nuoret ovat kyllä hyvin pitkälti vanhempien vastuulla. Mielestäni mitään isoa holhousta ei pidä harjoittaa, vaan aika paljon keskittyä siihen, että ihmiset harkitsisivat tarkemmin lasten hankintaa. Lisäksi satsaisin nykyistä enemmän koulutukseen. Nimenomaan niin, että olisi jonkinlaiset tasoryhmät ja kovempi kilpailu kuin nyt, jotta ihmisten lahjakkuudet tulisivat esiin, eikä kukaan tylsistyisi kuten neuvostosuomessa nyt on käynyt peruskoulun ajan.
Vanhuksista ja vammaisista pitää säästää. Eivät tuota mitään ja tulevat hemmetin kalliiksi. Se, että vammaisen kotihoito maksaa kuussa 4000e on sama kuin jos Pasi Nielikäinen saisi vuodessa 400000e lätkän pelaamisesta eli yksi nolla liikaa. Pitää käyttää haja-asutusalueet hyväksi. Siis pitäisi siirtää pk-seudulta kaikki se mahdollinen sosiaali- ja terveystyö viihtyisiin pikkukaupunkeihin tai maalaiskuntiin, mikä on mahdollista siirtää. Ei ole järkevää, että maalta muuttaneet ihmiset eläkeläistyvät pk-seudulle, vaan heidän tulisi palata kotiseuduilleen. Samoin vammaisia voi hajasijoittaa. Se tuo ikäänkuin uutta virikettäkin, jos ihmiset muuttaisivat paikkakunnille, jotka olisivat "minikaupunkeja" ja joissa joka paikkaan pääsisi kävellen tai vammais-/vanhusmopolla. Tontit olisivat halvempia, joten sairaalat ja vanhainkodit saataisiin halvalla pystyyn. Ne voisivat olla yksikerroksisia jossain pellolla ja myös hoitajille voisi rakentaa halpoja asuntoja, joten säästettäisiin paljon rahaa. Palkatkin voisivat olla alhaisemmat kun elinkustannukset ovat alhaiset. Ei meillä ole varaa pitää tollaisia ihmisryhmiä suurkaupungissa.
Köyhien osalta taas ehdottomasti, juurikin vahvaa työtä sen eteen, että he itse kykenisivät auttamaan itseään.
Halu pärjätä, menestyä pitäisi saada jokaisen päähän ja sitten tukea niitä askelia. Ei liikaa byrokratiaa, kannustinloukkoja, eikä mitään latistamista tyyliin "ei tuu onnistumaan". Tässä tulee lisäksi myös koulutus esiin eli jos köyhien lapsilla on älliä päässä niin heitä tulisi kannustaa opiskelemaan. Jonkinlaista stipendijärjestelmää voisi harkita yliopistotasolle niille, joilla ei muuten olisi mahdollisuuksia.
Johannes: Mulle Niinistö on ennenkaikkea juristi eli tutkinnoltaan sama kuin Tawja. Pidän tätä tutkintoa aika passelina presidentin hommaan. Pankkialahan on pohjimmiltaan epäkiinnostava ainakin mun mielestäni (toki mulle fygy kelpaa, mutta että olisi töissä pankissa..), mutta pidän pankkialaa vastaavana kuin esimerkiksi poliisia, opettamista, vähittäiskauppaa, verovirastoa. Nämä eivät ole kauhean mediaseksikkäitä duuneja, mutta jonkun nämäkin pitää tehdä, jotta yhteiskunnan rattaat pyörisivät. Pankinjohtaja vastaa mulle jotain poliisin päällikkötason virkaa. Not my cup of tea, mutta ei työ miestä pahenna ja mieluummin hyvä kuin huono johtaja esimerkiksi minun pankissani. Pankit eivät ole olemassa vain suurituloisia varten. Pankkilaitos koskettaa jokaista suomalaista, ituhipistä muusikkoon, homosta kapiaiseen. Mulle ei oikein aukea siis se, että "pankki/pankissa töissä" olisi jotain sen pahempaa kuin "koulu/opettajana töissä"?
Itse olen vähän eri mieltä. Juristi ei ole kyllä paras mahdollinen koulutus tuohon tehtävään, mutta kaikkihan riippuu siitä, millaisen uran on tehnyt. Itse pitäisin kyllä vaikkapa poliittisen historian opintoja parempana. Toisaalta ihan suoraan ei voi katsoa koulutusta, koska ihminenhän on voinut perehtyä asioihin muutenkin, joten kyllä melkein mikä tahansa korkeakoulututkinto tietyssä mielessä on minimikoulutus.
Mitä tulee pankkiireihin niin pankinjohtaja tosiaan varsinkin alemmalla tasolla on helposti tuollainen virkamies, mutta korkeammalla tasolla he luovat aika paljon niitä raameja, joiden mukaan talouselämä voi toimia. Heillä on siis yllättävän paljon vaikutusvaltaa ja vääränlainen henkilö voi saada paljon pahaa aikaan. Varsinkin jos siihen yhdistetään poliittinen agenda. Esim. IMF:ssä on saatu paljon tuhoa aikaan, eivätkä keskuspankitkaan aina ole syyttömiä. Mitä tulee sitten keinotteleviin investointipankkiireihin niin maailma toimisi paremmin, jos yhä useampi fiksu henkilö menisi oikeisiin töihin vaikkapa Nokialle tai muihun teollisuusyrityksiin. Se, että mennään johonkin duuniin rahan perässä johtaa helposti ahneuteen ja sitten jos keksitään tapa tehdä vielä enemmän rahaa niin tottakai se käytetään hyväksi. Joskus 80 luvulla pankkiireiden palkat olivat vielä alhaisemmat kuin teollisuusjohtajilla, mutta myöhemmin tilanne on täysin vaihtunut. Se ei ole oikein hyvä kehitys, jos ajatellaan innovaatioiden kannalta. Summa summarum, pankkiirikäsite on aika laaja, eikä siihen voi antaa yhtä nimittäjää.