Suomen presidentinvaali 2024

[TAPPI32]

Ehkä turhan raflaava otsikko, mutta muuten minun on kyllä helppo yhtyä Suvisen näkökulmaan.

Kommentti: Jukka Jalosen ja Alexander Stubbin yhteistyö on vaarallista – miksi sitä ei estetty?

Koko kansan lajiliitto ei voi olla yhden puolueen käsikassara, kirjoittaa Teemu Suvinen.

www.is.fi

 

[MegaForce]

Ehkä turhan raflaava otsikko, mutta muuten minun on kyllä helppo yhtyä Suvisen näkökulmaan.

Kommentti: Jukka Jalosen ja Alexander Stubbin yhteistyö on vaarallista – miksi sitä ei estetty?

Koko kansan lajiliitto ei voi olla yhden puolueen käsikassara, kirjoittaa Teemu Suvinen.

www.is.fi

"Jukka Jalonen on mukana ehdokkaan tukikampanjassa yksityishenkilönä, ei Jääkiekkoliiton edustajana tai A-maajoukkueen päävalmentajana. Jalonen on saanut tähän liitolta suostumuksen, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela viestitti."

Jalonen saa olla Stubbin tukiryhmässä niin kuin haluaa, kuten Cheek saa olla Haaviston. Tietenkin sitä toivoisi, ettei kukaan tuollaisella perusteella tekisi äänestyspäätöstä, mutta sellaista se on.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ehkä turhan raflaava otsikko, mutta muuten minun on kyllä helppo yhtyä Suvisen näkökulmaan.

Kommentti: Jukka Jalosen ja Alexander Stubbin yhteistyö on vaarallista – miksi sitä ei estetty?

Koko kansan lajiliitto ei voi olla yhden puolueen käsikassara, kirjoittaa Teemu Suvinen.

www.is.fi

Suvinen kirjoittaa seuraavasti: ”Perustelu yksityishenkilönä toimimisesta ontuu, sillä modernina aikana yksikään lajiliitto ei ole yhtä tukevasti henkilöitynyt yhteen päävalmentajaan kuin Jääkiekkoliitto nyt Jaloseen, jonka johdolla Leijonat on yltänyt ennennäkemättömiin saavutuksiin.”

Suvisen mielestä Jukka Jalosen nimittäminen Alexander Stubbin tukiryhmän puheenjohtajaksi on siis väärin siksi, että Jalonen on hoitanut työnsä hyvin, ja yltänyt ”ennennäkemättömiin” saavutuksiin. Olisiko nimitys ollut helpommin Sivusen nieltävissä, jos Jalonen olisi kairannut valmentajana enintään pari hävittyä arvokisahopeaa ja parit pronssit päälle? Vai voiko vasta sitten tukea päävalmentajana näyttävästi Kokoomuksen ehdokasta, jos plakkarissa on korkeintaan ruikkuisia pistesijoja?

 

[Ann Arbor]

IL: "Demarilähteiden mukaan joulukuun kampanja-avauksessa Marin pitää Urpilaiselle kannatuspuheen"

Mielenkiintoista nähdä, millaiseksi Jutan uusi julkisuuskuva tulee muodostumaan. Legendaariset rock-yhtyeet Kiss ja Whitesnake, jotka aloittivat uransa jo 1970-luvulla, lähtivät kuitenkin täysillä mukaan kasarin "tukkaheviin", uudemman polven yhtyeiden vanavedessä ja onnistuivat, mitä tulee menestykseen.

Alle viisikymppisenä Jutalla on vielä paljon poliittista uraa edessään, mikäli siis ei alanvaihtoa halua tehdä ja en ihmettelisi vaikka Marinin vanavedessä näkisimme Urpilaiselta näyttävän comebackin politiikan valokeilaan. Instagram-seuraajia Jutalla on vielä vähän, mutten ihmettelisi vaikka somekanavat olisi kohta enemminkin hallussa.

 

[Kaukalon laidalla]

Toisin kuin Lipponen tai Haatainen, saa Jutta yhtenäisen SDP:n tuekseen. Puolueen kannatuskäppyrä on korkealla ja rahaa on käytettävissä. Jutta tuskin jää jalkoihin vaalipaneleissa, hän oli jo ministerikautensa aikana vahva esiintyjä.

Näistä lähtökohdista olisin huolissani jos toimisin Haaviston strategina. Haavisto jätti vasemman laitansa suojaamatta - se saattaa käydä vielä kalliiksi.

 

[Fat Cat]

Ei kannata aliarvioida Marinin tuen vaikutusta. Sanna vie mediaa aivan miten haluaa ja saa spinnattua asian kuin asian omaksi ja myös SDP:n eduksi. Siitä, kuinka paljon Marin jaksaa laittaa paukkuja puolueelle tässä vaiheessa, on vaikea sanoa. Tuon kaltaista villitsijää ei Suomen politiikassa ole ennen nähty, pl. ehkä Sauli Niinistön asema kaiken kritiikin yläpuolella.

 

[Ann Arbor]

Ei kannata aliarvioida Marinin tuen vaikutusta. Sanna vie mediaa aivan miten haluaa ja saa spinnattua asian kuin asian omaksi ja myös SDP:n eduksi. Siitä, kuinka paljon Marin jaksaa laittaa paukkuja puolueelle tässä vaiheessa, on vaikea sanoa. Tuon kaltaista villitsijää ei Suomen politiikassa ole ennen nähty, pl. ehkä Sauli Niinistön asema kaiken kritiikin yläpuolella.

Mielenkiintoista toden totta nähdä, rajoittuuko Marinin tuki yhteen puheeseen, vai nähdäänkö supertähti myös Urpilaisen vaalikiertueella. Jos Marin saa paikalle kauppakeskuksellisen väkeä, tästä hyötyy myös Urpilainen.

Haaviston on nyt taiottava kani.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Toisin kuin Lipponen tai Haatainen, saa Jutta yhtenäisen SDP:n tuekseen. Puolueen kannatuskäppyrä on korkealla ja rahaa on käytettävissä. Jutta tuskin jää jalkoihin vaalipaneleissa, hän oli jo ministerikautensa aikana vahva esiintyjä.

Näistä lähtökohdista olisin huolissani jos toimisin Haaviston strategina. Haavisto jätti vasemman laitansa suojaamatta - se saattaa käydä vielä kalliiksi.

Urpilaisen takana oleva budjetti on ehdokkaista suurin, tällä on jotain merkitystä. Ehdokas itsessään ei ole kaapista haettu konkari tai hätäratkaisu, kuten SDP:llä kaksissa edellisissä vaaleissa oli. Urpilainen joutuu lähtemään kisaan takamatkalta, viime kyselyissä kannatus oli jossakin 4 % tienoilla. Jutta on kuitenkin edellisiin SDP:n ehdokkaisiin nähden relevantimpi vaihtoehto, ja tulee lyömään helposti Lipposen 6,7 % kannatuksen kaksien vaalien takaa.

Olisi kova suoritus Urpilaiselta ja taustakoneistolta, jos ehdokas pääsisi kakkoskierrokselle. En usko että tulee tapahtumaan, mutta Urpilaisen mukanaolo vaikuttaa muilla tavoin vaalien tulokseen. Jos demarit tällä kerralla uskovat omaan ehdokkaaseensa, niin tämä on tosiaan eniten Haavistolta pois. Laitavasemmalla valovoimainen Andersson saanee omiltaan ekalla kierroksella suht isolla prosentilla ääniä, sieltä Urpilaiselle tai Haavistolle irtoaa kannatusta paremmin vasta mahdollisella kakkoskierroksella.

Odotan mielenkiinnolla, kuinka Haavisto ryhtyy tästä eteenpäin paikkaamaan punaisuuden puutettaan.

 

[Lert]

Maaseudun tulevaisuuden gallupissa kysyttiin, ketä ehdokasta et missään tilanteessa voisi äänestää presidentinvaaleissa.

Kärki oli odotetusti Turtiainen, Väyrynen ja Halla-aho. Kaikkein vähiten ääniä sai Olli Rehn eli hän ei ole kansan inhokki.

 

[Salama44]

SDP:llä on tällä hetkellä todella hyvä puolekannatus. Jos puolueen äänestäjät lähtevät Urpilaisen taakse hänellä on vahvimpana naisehdokkaana hyvät mahdollisuudet toiselle kierrokselle.

Pekka Haaviston kannatus laskee nyt selvästi eikä Rehn saa riitävästi tukea Keskustan huonon kannatuksen vuoksi, Aaltolan yllätykseen en usko. Urpilaisen pitää vain voittaa Halla-aho. Se ratkeaa siihen kummalla on puolueuskollisimmat äänestäjät ja kumman puolueen kannatus on nyt parempi. SDP ei ole ollenkaan huonossa tilanteessa.

Toisella kierroksella näyttää siltä että Stubb voittaa kenet tahansa ellei pahoja mokia ja jotain ihmeellistä tapahdu.

 

[Sphinx]

Viime gallupissa Urpilainen oli demarien kannattajienkin keskuudessa vasta kolmanneksi suosituin ehdokas Haaviston ja Stubbin jälkeen. Varmaan voi olla, että Urpilainen saa tässä vielä nostetta, mutta kyllähän kakkoskierrokselle menevät Stubb ja Haavisto. Ja alkaa näyttämään siltä, että Stubb vie vaalit. Haavistosta alkaa aika ajamaan jo ohi. Onhan Haavisto jo vanhempi kuin mitä Niinistö oli tullessaan valituksi presidentiksi.

Stubb jos voittaa vaalit nyt niin voittaa lähes varmasti myös kuuden vuoden päästä, sillä Suomessa istuva presidentti nauttii aina suurta suosiota. Sitten 2036 vaaleissa onkin vuorossa viisikymppisten Häkkäsen ja Marinin kaksintaisto.

 

[vanukas]

Maaseudun tulevaisuuden gallupissa kysyttiin, ketä ehdokasta et missään tilanteessa voisi äänestää presidentinvaaleissa.

Kärki oli odotetusti Turtiainen, Väyrynen ja Halla-aho. Kaikkein vähiten ääniä sai Olli Rehn eli hän ei ole kansan inhokki.

Minulla on kovasti sympatioita Rehnin suuntaan. Taannoinen Alpo Rusin tapaus minulle kertoi, että Rehnillä on hyvä sydän. Hänen poliitikonkyvyistään minulla ei oikein ole kunnon kuvaa. Ehkä se särmän puute vie mediahuomion pois ja samalla ne toisen kierroksen mahdollisuudet.

 

[Kaukalon laidalla]

Taidanpa äänestää Urpilaista ekalla kierroksella ja Stubbia toisella. Ei varmaan ole ikinä ollut tällaista valtaa äänestäjällä, että voisi hoidella jonkun ulos EU-komissaarin paikalta, niin pakkohan tuollainen tilaisuus valtakunnallisen tason trollaukseen on käyttää. Valta humalluttaa!

Juuri noin minä aion äänestää, toki hiukan eri syistä. Urpilainen on vahvin ehdokas vasemmalta puolelta, Stubb on vähiten ärsyttävä ehdokas oikealta puolelta.

 

[TAPPI32]

Haaviston on pakko riskinkin uhalla kosiskella äänestäjiä myös oikeammalta, mikäli haluaa presidentiksi. Varmaa on kuitenkin se, että vasemmistolaisella linjalla ei tulisi presidentiksi pääsemään, vaikka sillä kakkoskierroksen paikka varmistettaisiinkin. Pekkaa ei kuitenkaan varmasti enää kolmas hopea putkeen kiinnosta.

 

[Ann Arbor]

Erittäin mielenkiintoista, millaiseksi Urpilaisen kampanja tulee muodostumaan. Huomioiden suurimman budjetin, Juttaa saamme piakkoin nähdä vähän joka paikassa.

Suomalainen kulttuuriväki on sotien jälkeen ollut leimallisesti vasemmistolaista, mutta onko nuoremman polven taiteilijoissa ainuttakaan julkidemaria? Sanna Marin tunnetusti oli läheistä pataa monien musiikkitaivaan tähtien kanssa, mutta en jaksa uskoa joidenkin Alman ja Anna Abreun ottaneen jäsenkirjaa.

Yhtäältä mielenkiintoista nähdä, onnistuuko Urpilainen tekemään yhtään reachia porvaripuolelle. Haaviston kampanjassa ovat näyttävästi mukana Elisabeth Rehn, Jaana Pelkonen ja Jare Tiihonen.

Sanna Marinin voimaan uskon edelleen. Hän villitsee kansaa, kuin Ron Moss Kajaanin Maxissa ja en ihmettelisi, vaikka Urpilainen saisi merkittävää vetoapua. Sanna Marin politiikan supertähtenä saattaa tässä tapauksessa hyötyä statuksestaan päivänpolitiikan ulkopuolisena vaikuttajana. Hän voi olla julkisuudessa omilla ehdoillaan.

Toinen merkittävä tukija, jonka saatamme nähdä kampanjoimassa on presidentti Tarja Halonen. Vaikka hänen maineensa koko kansan muumimammana onkin ottanut kolhuja, oletan hänen suosionsa etenkin 1950-luvulla ja sitä aiemmin syntyneiden keskuudessa olevan edelleen vahva.

 

[Lert]

Erittäin mielenkiintoista, millaiseksi Urpilaisen kampanja tulee muodostumaan. Huomioiden suurimman budjetin, Juttaa saamme piakkoin nähdä vähän joka paikassa.

Suomalainen kulttuuriväki on sotien jälkeen ollut leimallisesti vasemmistolaista, mutta onko nuoremman polven taiteilijoissa ainuttakaan julkidemaria? Sanna Marin tunnetusti oli läheistä pataa monien musiikkitaivaan tähtien kanssa, mutta en jaksa uskoa joidenkin Alman ja Anna Abreun ottaneen jäsenkirjaa.

Yhtäältä mielenkiintoista nähdä, onnistuuko Urpilainen tekemään yhtään reachia porvaripuolelle. Haaviston kampanjassa ovat näyttävästi mukana Elisabeth Rehn, Jaana Pelkonen ja Jare Tiihonen.

Sanna Marinin voimaan uskon edelleen. Hän villitsee kansaa, kuin Ron Moss Kajaanin Maxissa ja en ihmettelisi, vaikka Urpilainen saisi merkittävää vetoapua. Sanna Marin politiikan supertähtenä saattaa tässä tapauksessa hyötyä statuksestaan päivänpolitiikan ulkopuolisena vaikuttajana. Hän voi olla julkisuudessa omilla ehdoillaan.

Toinen merkittävä tukija, jonka saatamme nähdä kampanjoimassa on presidentti Tarja Halonen. Vaikka hänen maineensa koko kansan muumimammana onkin ottanut kolhuja, oletan hänen suosionsa etenkin 1950-luvulla ja sitä aiemmin syntyneiden keskuudessa olevan edelleen vahva.

Elisen puheen perusteella Urpilainen aikoo kalastella vahvasti vasemmiston ääniä ja yrittää niiden avulla toiselle kierrokselle. Ainakin hän julisti olevansa punavihreä ehdokas. Semmoinen tuskin uppoaa oikeistoon, vaikka oikeistodemari onkin kyseessä.

Todennäköisesti Jutta tulee viemään eniten Haaviston kannatusta ja oikein kovan buumin saadessaan, toisella kierroksella voikin olla Urpilainen ja Stubb.

 

[Ann Arbor]

Haaviston on pakko riskinkin uhalla kosiskella äänestäjiä myös oikeammalta, mikäli haluaa presidentiksi. Varmaa on kuitenkin se, että vasemmistolaisella linjalla ei tulisi presidentiksi pääsemään, vaikka sillä kakkoskierroksen paikka varmistettaisiinkin. Pekkaa ei kuitenkaan varmasti enää kolmas hopea putkeen kiinnosta.

Haaviston kampanja on alusta lähtien ollut hyvin läpinäkyvää porvariston kosiskelua. Niinistöltä kopioitu kansalaisyhdistys, kampanjavärinä oleva tummansininen ja kommentti "en ole yhtään punainen" on suoranaista vihreyden häivyttämistä. En ihmettelisi, vaikka kampanjan myötä kuulisimme niin ikään saulismin "hyvät suomalaiset".

Ei ole helppo paikka. Mikäli Haavisto-ilmiö jää tällä kertaa latteammaksi, moni vihervasemmistolainen saattaa jäädä kotiin.

 

[MegaForce]

Haaviston kampanja on alusta lähtien ollut hyvin läpinäkyvää porvariston kosiskelua. Niinistöltä kopioitu kansalaisyhdistys, kampanjavärinä oleva tummansininen ja kommentti "en ole yhtään punainen" on suoranaista vihreyden häivyttämistä. En ihmettelisi, vaikka kampanjan myötä kuulisimme niin ikään saulismin "hyvät suomalaiset".

Ei ole helppo paikka. Mikäli Haavisto-ilmiö jää tällä kertaa latteammaksi, moni vihervasemmistolainen saattaa jäädä kotiin.

Haaviston ongelma on se, että Stubb on kokoomuslaiseksi melko sosiaalidemokraatti ja voisi aatemaailmaltaan yhtä hyvin edustaa SDP:n oikeaa siipeä. Osa demarivaikuttajista on tainnut jo mennä Stubbin leiriin ja osa kokoomuslaisista Haaviston.

Haavistolla on vankka pohjakannatus ja tuore ulkoministerin pesti, paljon saa edelleen tapahtua, että Urpilainen tai Rehn hänet kannatuksessa ohittaisi. Toinen kierros ei myöskään ole vielä selvä, sillä Haavisto lienee edelleen suosituin "liikkuvien äänestäjien" piirissä. Joka tapauksessa toisesta kierroksesta tulee luultavasti tiukka, mikäli siellä on Stubb ja Haavisto vastakkain.

 

[peruspata]

Stubb-Haavisto tai Haavisto-Stubb se toinen kierros taitaa olla. Jännä kyllä nähdä, kuinka syvästi esimerkiksi Al-Hol vaietaan. Siihen verrattuna, että muita kuulustellaan ajatuksista vuonna 1998. Lokakuun neljäntenä päivänä.

Mikäli kritiikki sallitaan, pesti ulkoministerinä ei ole sataprosenttinen vahvuus. Itse arvioin, että perussuomalaisten äänestysaktiivisuuteen pitkälti ratkeaa kisa. Halla-aho jää joka tapauksessa pistesijoille, mutta jos häntä äänestäneet vaivautuvat toisellakin kierroksella paikalle, Stubb on vahvoilla. Demarit eivät pakosti leimaudu kaikki Haavistoon, Stubb ei niin äärimmäisen ärsyttävä vaihtoehto ole siellä.

Kaikki yläpuolen kappaleessa toki spekulointia.

 

[avatar]

Haavisto ja Stubb ovat finaalissa. Muilla ei ole saumaa.

Stubb on vanhettuaan hivenen pehmentynyt. 3,4 rasvaprosentti on noussut 5,6:een ja hammaskiille häikäisee enää kolmosriviin asti.

Stubbista on hankala leipoa kansanmiestä kun valinnanpaikat oli ryhtyä ammattipoliitikoksi tai -golffariksi. Mutta lähentymistä perusduunariin on syntynyt. Hyvin vähän mutta silti.

Haavisto on ryvettynyt typerissä jutuissa viime vuosina, oli se ansaittua tai ei. En silti usko että ne pelaavat suurta roolia. Stubbkin on omansa järjestönyt. Perus prosenttilaskutkaan eivät onnistuneet ja mieshän kirjoittikin lyhyestä matikasta a:n.

Molempien puolisot puhuvat suhteellisen välttävää suomea. Siitä tulee uusi juttu, valitaan kumpi hyvänsä.

Mutta lopulta vaalin ratkaisee se että Haavisto on homo.

En sanonut että mihin suuntaan.

 

[opelix]

Stubbista on hankala leipoa kansanmiestä kun valinnanpaikat oli ryhtyä ammattipoliitikoksi tai -golffariksi. Mutta lähentymistä perusduunariin on syntynyt. Hyvin vähän mutta silti.

Tätä olen aina ihmetellyt, että presidentinkö pitäisi olla joku kansanmies. Ei saatana. Yksi Haloska jo taapersi käsilaukkunsa kanssa 12 vuotta niin ei kiitos. Presidentin saa ja ehkä on toivottavaakin olla vähän eliittiä, ehkä varakaskin, hyvin käyttäytyvä ja kielitaitoinen. Miksi vitussa kansa ei voi ajatella näin, itseään vähän ylempää sosiaaliluokkaa ja muutenkin itseään fiksumpi. Noin sen pitää mennä. Sen toki ymmärrän ettei saa olla ylimielinen moukka.

Tää on Stubbin vaali.

 

[penaz]

Tätä olen aina ihmetellyt, että presidentinkö pitäisi olla joku kansanmies. Ei saatana. Yksi Haloska jo taapersi käsilaukkunsa kanssa 12 vuotta niin ei kiitos. Presidentin saa ja ehkä on toivottavaakin olla vähän eliittiä, ehkä varakaskin, hyvin käyttäytyvä ja kielitaitoinen. Miksi vitussa kansa ei voi ajatella näin, itseään vähän ylempää sosiaaliluokkaa ja muutenkin itseään fiksumpi. Noin sen pitää mennä. Sen toki ymmärrän ettei saa olla ylimielinen moukka.

Tää on Stubbin vaali.

Todennäköisesti noin. Mutta jos Stubbin porukalla alkaa pahasti keulimaan ennen vaaleja niin se ei välttämättä edistä menestystä vaaleissa. Vanha suomalainen sananlaskukin sanoo, että ylpeys käy lankeemuksen edellä.

 

[Vaughan]

Pakko nostaa käsi virheen merkiksi! Ennustelin kesällä, että Urpilainen ei lopulta lähtisi ehdokkaaksi, vaan jahkailu olisi ollut vain pehmeämpi tapa sanoa ei...

No, lähti kuitenkin! En silti mitenkään jaksa uskoa hänen menestykseensä. Takamatka on liian pitkä - saa tosin nähdä tuleeko tästä jo toinen pieleen mennyt ennustus...

On selvää, että Urpilainen kalastelee samoilla vesillä kuin Haavisto ja Andersson. Yksi mahdollinen vaalistrategia voisi olla alkaa voimakkaasti arvostella heitä joko liian oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi, ja yrittää siten nousta punavihreiden ykköseksi.

En kuitenkin usko siihen. Tämän hetken poliittinen tilanne antaa niin selkeästi mahdollisuuden käydä epäsuositun (ainakin niissä piireissä, jotka edes harkitsevat Urpilaisen äänestämistä) hallituksen kimppuun, että sitä tuskin jätetään käyttämättä. Vaikka presidentin vaikutus hallituspolitiikkaan on niin lähellä nollaa kuin voi olla, hallituspolitiikasta tullaan varmasti puhumaan. Siksi että se kiinnostaa ihmisiä, ja voi sitä myös yrittää perustella sillä, että kommentit päivänpolitiikasta kertovat ehdokkaan arvomaailmasta.

Siten Urpilainen tulee varmasti käymään hyvin vahvasti hallitusta vastaan, ja yrittää kalastella suosiota sillä tavalla. Ja mikäli huhut Sanna Marinin isommasta roolista SDP:n vaalikoneistossa pitävät paikkansa, se vain vahvistaa hallitus vs. oppositio -asetelmaa.

En usko, että Urpilainen edes Marinin vetoavulla ja jyrkällä hallitusvastaisella linjalla pystyy nousemaan toiselle kierrokselle - takamatka on liian pitkä. Keskustelun mahdollisesti kiertyessä hallituspolitiikan ympärille, se voi lopulta sataa myös Haaviston laariin. Stubbin leiri haluaisi varmasti pitää pienen hajuraon nykyhallitukseen, mutta mikäli sen toimista puhutaan, niin on vaikeaa olla ottamatta kantaa niihin.

Lopputulemana Urpilaisen liittyminen virallisesti presidenttikilpaan ei muuttane isossa kuvassa mitään. Toinen kierros käydään Stubbin ja Haaviston välillä. Etulyöntiasema lienee tällä hetkellä Stubbilla, mutta jos hänellä jokin heikko kohta on, niin se on hallitus...

 

[penaz]

Pakko nostaa käsi virheen merkiksi! Ennustelin kesällä, että Urpilainen ei lopulta lähtisi ehdokkaaksi, vaan jahkailu olisi ollut vain pehmeämpi tapa sanoa ei...

No, lähti kuitenkin! En silti mitenkään jaksa uskoa hänen menestykseensä. Takamatka on liian pitkä - saa tosin nähdä tuleeko tästä jo toinen pieleen mennyt ennustus...

On selvää, että Urpilainen kalastelee samoilla vesillä kuin Haavisto ja Andersson. Yksi mahdollinen vaalistrategia voisi olla alkaa voimakkaasti arvostella heitä joko liian oikeistolaiseksi tai vasemmistolaiseksi, ja yrittää siten nousta punavihreiden ykköseksi.

En kuitenkin usko siihen. Tämän hetken poliittinen tilanne antaa niin selkeästi mahdollisuuden käydä epäsuositun (ainakin niissä piireissä, jotka edes harkitsevat Urpilaisen äänestämistä) hallituksen kimppuun, että sitä tuskin jätetään käyttämättä. Vaikka presidentin vaikutus hallituspolitiikkaan on niin lähellä nollaa kuin voi olla, hallituspolitiikasta tullaan varmasti puhumaan. Siksi että se kiinnostaa ihmisiä, ja voi sitä myös yrittää perustella sillä, että kommentit päivänpolitiikasta kertovat ehdokkaan arvomaailmasta.

Siten Urpilainen tulee varmasti käymään hyvin vahvasti hallitusta vastaan, ja yrittää kalastella suosiota sillä tavalla. Ja mikäli huhut Sanna Marinin isommasta roolista SDP:n vaalikoneistossa pitävät paikkansa, se vain vahvistaa hallitus vs. oppositio -asetelmaa.

En usko, että Urpilainen edes Marinin vetoavulla ja jyrkällä hallitusvastaisella linjalla pystyy nousemaan toiselle kierrokselle - takamatka on liian pitkä. Keskustelun mahdollisesti kiertyessä hallituspolitiikan ympärille, se voi lopulta sataa myös Haaviston laariin. Stubbin leiri haluaisi varmasti pitää pienen hajuraon nykyhallitukseen, mutta mikäli sen toimista puhutaan, niin on vaikeaa olla ottamatta kantaa niihin.

Lopputulemana Urpilaisen liittyminen virallisesti presidenttikilpaan ei muuttane isossa kuvassa mitään. Toinen kierros käydään Stubbin ja Haaviston välillä. Etulyöntiasema lienee tällä hetkellä Stubbilla, mutta jos hänellä jokin heikko kohta on, niin se on hallitus...

Haaviston näkyvä irrottautuminen punavihreistä ja julistautuminen oikeistolaiseksi vie häneltä paljon demariääniä ja tuskin tuo kovin monta lisä-ääntä oikealta laidalta. Jos alkaa Urpilaisen flow Lindtmanin, Marinin ja ay-liikkeen tukemana osa sympaattisen Li Anderssonin tukijoistakin voi siirtyä taktisista syistä Urpilaisen taakse. Tässä vaiheessa tämä on vain spekulaatiota, mutta katsotaan miten käy. Joka tapauksessa kannatuslukemat presidentin vaaleissa ovat ennenkin muuttuneet nopeasti paljon.

 

[BitterX]

Pakko nostaa käsi virheen merkiksi! Ennustelin kesällä, että Urpilainen ei lopulta lähtisi ehdokkaaksi, vaan jahkailu olisi ollut vain pehmeämpi tapa sanoa ei...

Sama täällä, enkä kyllä edelleenkään näe, mitä voitettavaa hänellä tässä on.

Ei kannatuksen nousu tietenkään poissuljettua ole, mutta selvästi todennäköisempi on paavolipposmainen (2012) floppaus.

Urpilainen on toki kokenut ja meritoitunut kärkipään poliitikko sekä hyvä komissaari, muttei tosiaankaan mikään kansanvillitsijä. Aika monet tappiolliset vaalit hänellä on takanaan.

Mutta voihan olla, että olen jälleen kerran täysin kioskilla ja Urpilainen luokin mielettömän buumin.