Mainos

Suomen presidentinvaali 2024

  • 691 171
  • 6 686

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Eikös tuo ole jäänyt lähinnä palstan putinistien hokemaksi? Presidentinvaaleissa putinistit ovat onneksi marginaalissa. Väyrynen ja Huhtasaari eivät taida saada kerättyä edes kannattajakortteja tarpeeksi.

Niin, lähinnä mietin, että miten suhtauduttaisiin, jos Jukka Jalonen hyppäisi esim Lin bandwagoniin. Mutta ehkä tässä näkyy se sama tunnettu ja tällä palstalla hyvin näkyvä ilmiö, että vasemmistolaisuus on ideologista, mutta oikeistolaisuus yksinomaan järkevää.
 

Nahkasohva

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Ronnie O'Sullivan, Sunderland
Yhä selvemmin käy selväksi, että Stubb oli kokoomukselta aivan nerokas valinta. Harva kokoomuslainen on puolueensa sisällä yhtä epäsuosittu kuin Stubb, mutta kukaan ei voisi olla suositumpi muiden puolueiden äänestäjien joukossa – eikä presidentinvaaleja voiteta oman puolueen äänestäjien voimin. En ihmettele, jos kolmatta kertaa presidentiksi pyrkivää Haavistoa lievästi sanoen vituttaa, kun hymyilevä mies painelee takakaarteessa ohi ja pilaa varsin todennäköiseltä vaikuttaneen voiton.

Presidentinvaalit jos mitkä ovat melkoista tunne- ja imagopeliä, johon liittyy välillä aika häkellyttäviä piirteitä. Pienin niistä ei ole se, että hyvin todennäköisesti toisella kierroksella monet pimeimpienkin metsien peräkammarinpojat, persut ja pönthiittiset rientävät sankoin joukoin äänestämään liberaalia, äärimmäisen EU-myönteistä stadilaista kosmopoliittia, jonka mielestä monikulttuurisuus on rikkaus – ja kaikki tämä sen vuoksi, että toinen vaihtoehto on homoseksuaali.

Edit. En ole vielä päättänyt, äänestänkö ensimmäisellä kierroksella Stubbia vai Haavistoa. Joka tapauksessa valintani on jompikumpi heistä. Jos taas kyseiset herrat pääsevät toiselle kierrokselle, jätän luultavasti kokonaan äänestämättä ja jättäydyn nauttimaan siitä, että Suomi saa joka tapauksessa hyvän presidentin.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Niin, lähinnä mietin, että miten suhtauduttaisiin, jos Jukka Jalonen hyppäisi esim Lin bandwagoniin. Mutta ehkä tässä näkyy se sama tunnettu ja tällä palstalla hyvin näkyvä ilmiö, että vasemmistolaisuus on ideologista, mutta oikeistolaisuus yksinomaan järkevää.
Oikeistolainen saattaa mennä äänestämään takki auki ja erinomaisina pitämiään mielipiteitään julistaen, kun taas vasemmistolainen voi olla hiljaa ja ilmaista mielipiteensä äänestyslipussaan.
 

karotenoidi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Canucks, PYRY
Niin, lähinnä mietin, että miten suhtauduttaisiin, jos Jukka Jalonen hyppäisi esim Lin bandwagoniin. Mutta ehkä tässä näkyy se sama tunnettu ja tällä palstalla hyvin näkyvä ilmiö, että vasemmistolaisuus on ideologista, mutta oikeistolaisuus yksinomaan järkevää.
Vuoden 2019 playoffien aikaan Jussi Tapola kehotteli Hakametsän valotaululla äänestämään vihreiden Matti Helimoa. Mainos löytyi yhä Facebookista:




En ole ikinä nähnyt ensimmäistäkään poikkipuolista sanaa tuosta, vaikka seuraan Tapparaa hyvin tiiviisti.
 

Analyzer

Jäsen
Kyllä tämä täysin selvältä vaikuttaa. Stubbin heiniä.


Haaviston pelin uskon olevan pelattu. Suunta on tästä vain alaspäin. Oliko virhe asettua kuusi vuotta sitten ehdolle, kun oli kuitenkin mahdoton paikka tosissaan haastaa istuvaa presidenttiä? Kampanja ei ole lähtenyt lentoon samalla kiimalla kuin aiempina vuosina.

Rehnillä on ihan huomattavaa kannatusta ja jos Urpilaisen tulo ehdokkaaksi alkaa syömään Haaviston ääniä, niin Rehnillä voisi vielä olla sauma toiselle kierrokselle. Stubb - Rehn toisella kierroksella on nyt 60-40 tämän gallupin mukaan. Siitä voisi tulla yllättävän tiukkakin otatus, vaikka vaikea silti nähdä Rehnin voittavan. Itse kyllä äänestäisin Rehniä tässä skenaariossa.

Aaltolan kannatus ei ole lähtenyt tippumaan, vaikka edesottamukset nyt ovatkin aika kehnot.

Halla-ahon kannatus on jymähtänyt tuohon, mikä on itselleni pieni yllätys. Vaikuttaako sitten se, että hänen valituksi tulemisensa on käytännössä mahdotonta, koska hän herättää myös niin paljon vastustusta. Koetaanko äänen menevän hukkaan. Toinen syy voisi olla myös siinä, että hänen Venäjä-linjansa on ehdokkaista jyrkin ja lausunnot suorimpia ja kovimpia. Pelottaako eskalaation mahdollisuus jos Halla-aho presidenttinä? Meillä on kuitenkin pitkä suomettuneisuuden historia, joka leimaa kahta elossa olevaa sukupolvea. Kenties Halla-aho koetaan liian suorana ja siten riskinä.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Stubbia äänestäisin erittäin mielelläni. Ei toki osannut sisäpolitiikkaa, mutta ei presidentin tarvitsekaan. Sen sijaan on loistavat kansainväliset verkostot ja rautainen osaaminen sekä erittäin vahva länsiorientaatio. Todella hieno ja harvinainen yhdistelmä tässä maassa.
Minäpä olin liikkeellä jo kaksi vuotta sitten...
 

Dino

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Vielähän tässä ehtii kaikenlaista tapahtumaan, mutta vähän on kyllä minullakin sellainen fiilis, että Haaviston juna meni ohi jo silloin 12 vuotta sitten kun jäi kakkoseksi. Edellisissä vaaleissa oli oikeastaan edes turha olla mukana, ja en tiedä että vaikuttaako se iso tappio viime vaaleissa vielä nytkin, kun tuntuu että Haaviston kampanja ei ole lähtenyt oikein kunnolla liikkeelle. Voi olla myös vaikutuksensa sillä, että Vihreillä on ollut muutenkin laskusuhdannetta ja Haavistollakin ollut omat negatiiviset kohunsa tässä matkalla.

Momentum on kyllä nyt ihan selkeästi Stubbin puolella, ja jos Stubb ei lähde nyt ihan vallan perseilemään kampanjassaan niin etumatka muihin saattaa vaan kasvaa kun mennään kohti vaaleja.

Rehn saattaa harmaudestaan huolimatta vielä yllättää, ja nousta jopa ohi Haaviston toiselle kierrokselle. Tämä riippunee ehkä vähän siitäkin, miten Urpilaisen edelleen lähtökuopissa oleva kampanja lähtee liikkeelle, ja miten paljon Uprilainen syö Haavistolta ääniä.

Halla-aho taitaa olla liian polarisoiva persoona, että hänellä olisi todellisia mahdollisuuksia. Mestari-kultti toki äänestää häntä joka tapauksessa, mutta maltillisemman pään oikeistolaiset saattavat taktikoida ja äänestää Stubbia ihan vaan blokatakseen vasemmiston voiton.

Aaltolan juna suhahti ihan hirveää vauhtia aseman ohi.
 

Tuamas

Jäsen
Halla-ahon kannatus on jymähtänyt tuohon, mikä on itselleni pieni yllätys. Vaikuttaako sitten se, että hänen valituksi tulemisensa on käytännössä mahdotonta, koska hän herättää myös niin paljon vastustusta. Koetaanko äänen menevän hukkaan. Toinen syy voisi olla myös siinä, että hänen Venäjä-linjansa on ehdokkaista jyrkin ja lausunnot suorimpia ja kovimpia. Pelottaako eskalaation mahdollisuus jos Halla-aho presidenttinä? Meillä on kuitenkin pitkä suomettuneisuuden historia, joka leimaa kahta elossa olevaa sukupolvea. Kenties Halla-aho koetaan liian suorana ja siten riskinä.

Nähdäkseni sille on kaksi syytä, ensimmäinen on tuo äänestäjienkin tiedostama polarisoiva asema, jossa Halla-aho on tässä kisassa se hevonen ketä vastaan äänestetään ylivoimaisesti vahvimmin ja laajimmalla äänestäjäspektrillä, jos sellainen paikka tulee.

Haavisto on toinen vastaava, mutta pienemmissä määrin, jossa konservatiivishenkiset vastustajansa tulevat äänestämään toisella kierroksella ihan ketä vaan, kunhan se ei ole Haavisto.

Toinen syy on sitten se, että presidentiltä odotetaan tietynlaista imagoa ja presidentillisyyttä, varsinkin konservatiivisempien äänestäjien taholta ja Halliksesta ei hyvällä tahdollakaan saa mitään karismaattista keulakuvaa kansalle.

Noiden kahden väitän vastaavan ~90% siitä miksei Halliksella ole ns. palaakaan näissä vaaleissa ja kannatus jää selvästi alle persujen peruskannatuksen.

Venäjä-politiikkaa ja sen jyrkkyys on nähdäkseni vaikuttava tekijä vain sellaiselle porukalle (suomettuneet), jolle Halla-ahon äänestäminen ei olisi todennäköistä muutenkaan. Toki pieni osuus äärioikean höpönassuista saattaisi jättää tämän takia äänestämättä, mutta ei heille ole ketään muutakaan ehdokasta tarjolla, kun Huhtasaari ja hörhöprinsessa eivät tule kannattajakortteja saamaan kasaan.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Nähdäkseni sille on kaksi syytä, ensimmäinen on tuo äänestäjienkin tiedostama polarisoiva asema, jossa Halla-aho on tässä kisassa se hevonen ketä vastaan äänestetään ylivoimaisesti vahvimmin ja laajimmalla äänestäjäspektrillä, jos sellainen paikka tulee.

Haavisto on toinen vastaava, mutta pienemmissä määrin, jossa konservatiivishenkiset vastustajansa tulevat äänestämään toisella kierroksella ihan ketä vaan, kunhan se ei ole Haavisto.

Toinen syy on sitten se, että presidentiltä odotetaan tietynlaista imagoa ja presidentillisyyttä, varsinkin konservatiivisempien äänestäjien taholta ja Halliksesta ei hyvällä tahdollakaan saa mitään karismaattista keulakuvaa kansalle.

Noiden kahden väitän vastaavan ~90% siitä miksei Halliksella ole ns. palaakaan näissä vaaleissa.

Venäjä-politiikkaa ja sen jyrkkyys on nähdäkseni vaikuttava tekijä vain sellaiselle porukalle (suomettuneet), jolle Halla-ahon äänestäminen ei olisi todennäköistä muutenkaan. Toki pieni osuus äärioikean höpönassuista saattaisi jättää tämän takia äänestämättä, mutta ei heille ole ketään muutakaan ehdokasta tarjolla, kun Huhtasaari ja hörhöprinsessa eivät tule kannattajakortteja saamaan kasaan.
Tämän lisäksi Aaltola näyttää vievän "maltillisten konservatiivien" äänet Halla-Aholta. Heh. Stubb toki myös.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vielähän tässä ehtii kaikenlaista tapahtumaan, mutta vähän on kyllä minullakin sellainen fiilis, että Haaviston juna meni ohi jo silloin 12 vuotta sitten kun jäi kakkoseksi. Edellisissä vaaleissa oli oikeastaan edes turha olla mukana, ja en tiedä että vaikuttaako se iso tappio viime vaaleissa vielä nytkin, kun tuntuu että Haaviston kampanja ei ole lähtenyt oikein kunnolla liikkeelle. Voi olla myös vaikutuksensa sillä, että Vihreillä on ollut muutenkin laskusuhdannetta ja Haavistollakin ollut omat negatiiviset kohunsa tässä matkalla.

Toisaalta aika iso asia monestakin näkökulmasta on se, että Haaviston juna silloin 12 vuotta sitten ylipäätään vei siihen pisteeseen. Kun kampanjaa aloiteltiin, niin Haaviston kannatus taisi olla jotain 4-5 % (ulkomuististista) ja jo toiselle kierrokselle pääsemistä voitiin pitää todellisena ihmeenä. Se, että Haaviston kaltainen ja taustalla varustettu henkilö on edes vakavasti otettava haastaja, on todella merkittävä saavutus ja sillä voi olla myös jonkunlaista vaikutusta ilmapiirille myös jatkossa.

Elisabeth Rehn oli aikoinaan merkittävä henkilö siinä, että hän oli ensimmäinen potentiaalinen naisehdokas ja ainakin harvoja pienpuolueesta tulevia lähelle päässeitä ehdokkaita. Kävi tällä kertaa miten tahansa, niin Haavisto on kyllä ollut ehdokkaana ollessaan samanlainen lasikattojen murtaja omalla tavallaan. Ei siis syytä suureen murheeseen, vaikka haaveeksi taitaa jäädä tälläkin kertaa.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Halla-ahon kannatus on jymähtänyt tuohon, mikä on itselleni pieni yllätys. Vaikuttaako sitten se, että hänen valituksi tulemisensa on käytännössä mahdotonta, koska hän herättää myös niin paljon vastustusta. Koetaanko äänen menevän hukkaan. Toinen syy voisi olla myös siinä, että hänen Venäjä-linjansa on ehdokkaista jyrkin ja lausunnot suorimpia ja kovimpia. Pelottaako eskalaation mahdollisuus jos Halla-aho presidenttinä? Meillä on kuitenkin pitkä suomettuneisuuden historia, joka leimaa kahta elossa olevaa sukupolvea. Kenties Halla-aho koetaan liian suorana ja siten riskinä.

Perussuomalaisten ehdokkaat eivät ole toistaiseksi vielä kertaakaan pärjänneet pressanvaaleissa kovin hyvin suhteessa puolueen yleiseen kannatukseen. Haasteina ovat ainakin se että puolueelta on vaikea löytää ehdokasta joka keräisi suuren määrän ääniä yli puoluerajojen ja toisaalta se, että moni persujen äänestäjä ei itsekään halua puoleensa edustajaa presidentiksi; esimerkiksi nyt osa heistä äänestäisi mieluummin Stubbia kuin jumaloitua Halla-ahoa. Tämä liittyy nähdäkseni puolueen erityisluonteeseen: presidentin pitäisi olla koko kansaa yhdistävä, puhutteleva ja palveleva puoluepolitiikan ulkopuolella pysyttelevä hahmo mikä taas sotii persujen koko ideologiaa vastaan. Jos Halla-aho olisi presidentti, hän ei olisi enää "meidän mies".
 

Analyzer

Jäsen
Nähdäkseni sille on kaksi syytä, ensimmäinen on tuo äänestäjienkin tiedostama polarisoiva asema, jossa Halla-aho on tässä kisassa se hevonen ketä vastaan äänestetään ylivoimaisesti vahvimmin ja laajimmalla äänestäjäspektrillä, jos sellainen paikka tulee.

Haavisto on toinen vastaava, mutta pienemmissä määrin, jossa konservatiivishenkiset vastustajansa tulevat äänestämään toisella kierroksella ihan ketä vaan, kunhan se ei ole Haavisto.

Toinen syy on sitten se, että presidentiltä odotetaan tietynlaista imagoa ja presidentillisyyttä, varsinkin konservatiivisempien äänestäjien taholta ja Halliksesta ei hyvällä tahdollakaan saa mitään karismaattista keulakuvaa kansalle.

Noiden kahden väitän vastaavan ~90% siitä miksei Halliksella ole ns. palaakaan näissä vaaleissa ja kannatus jää selvästi alle persujen peruskannatuksen.

Venäjä-politiikkaa ja sen jyrkkyys on nähdäkseni vaikuttava tekijä vain sellaiselle porukalle (suomettuneet), jolle Halla-ahon äänestäminen ei olisi todennäköistä muutenkaan. Toki pieni osuus äärioikean höpönassuista saattaisi jättää tämän takia äänestämättä, mutta ei heille ole ketään muutakaan ehdokasta tarjolla, kun Huhtasaari ja hörhöprinsessa eivät tule kannattajakortteja saamaan kasaan.

Näistähän se syy muodostuu. @Tadun mainitsema Aaltolan ehdokkuus varmaan myös muutaman prosenttiyksikön on kannatuksesta vienyt.

Karisma ja sen arviointi on aina vähän subjektiivista. Esim minun on aivan mahdotonta nähdä Tarja Halosessa pisaraakaan karismaa. Mutta niin vain tuli valituksi presidentin virkaan - ja vieläpä kahdesti.

Gallupeista tulee usein myös itseään toteuttavia ennustuksia. Esim jos Urpilainen onnistuisi saamaan n. 10 % kannatusnoteerauksen, niin medioiden kirkuessa ” URPILAINEN NOUSI KÄRKIKAMPPAILUUN” voisi tapahtua hyvin huomattavia muutoksia kannatustilanteessa. Toki ehdokkaan pitää itse se ensimmäinen kannatushyppy jostain loihtia, että media pääsee ilmiön syntymistä avittamaan.
Hallis ei ole onnistunut tällaista nostetta luomaan joka avaisi sitten tietä kasvavan mediakiinnostuksen myötä korkeammille luvuille.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Toisaalta aika iso asia monestakin näkökulmasta on se, että Haaviston juna silloin 12 vuotta sitten ylipäätään vei siihen pisteeseen. Kun kampanjaa aloiteltiin, niin Haaviston kannatus taisi olla jotain 4-5 % (ulkomuististista) ja jo toiselle kierrokselle pääsemistä voitiin pitää todellisena ihmeenä. Se, että Haaviston kaltainen ja taustalla varustettu henkilö on edes vakavasti otettava haastaja, on todella merkittävä saavutus ja sillä voi olla myös jonkunlaista vaikutusta ilmapiirille myös jatkossa.
Niin, Haavisto ikään kuin löydettiin uudestaan silloin 2012 ja nyt sama on käynyt/käymässä Stubbille. Ei tuossa mielestäni sen kummemmasta ole kysymys. Tuore hernekeitto maistuu yleensä paremmalta kuin pariin kertaan lämmitetty.

Mutta se täytyy kanssa sanoa että jos 90-luvulla sanonut että Suomessa on joskus homoseksuaali poliitikko joka on kahteen kertaan pressanvaalien kakkonen ja johtaa galluppeja pitkään vielä kolmannella kerralla, olisin toivottanut onnea ja pitkää ikää.
 

Analyzer

Jäsen
Perussuomalaisten ehdokkaat eivät ole toistaiseksi vielä kertaakaan pärjänneet pressanvaaleissa kovin hyvin suhteessa puolueen yleiseen kannatukseen. Haasteina ovat ainakin se että puolueelta on vaikea löytää ehdokasta joka keräisi suuren määrän ääniä yli puoluerajojen ja toisaalta se, että moni persujen äänestäjä ei itsekään halua puoleensa edustajaa presidentiksi; esimerkiksi nyt osa heistä äänestäisi mieluummin Stubbia kuin jumaloitua Halla-ahoa. Tämä liittyy nähdäkseni puolueen erityisluonteeseen: presidentin pitäisi olla koko kansaa yhdistävä, puhutteleva ja palveleva puoluepolitiikan ulkopuolella pysyttelevä hahmo mikä taas sotii persujen koko ideologiaa vastaan. Jos Halla-aho olisi presidentti, hän ei olisi enää "meidän mies".

Näinhän se on toistaiseksi ollut, joskin täytyy ottaa huomioon, että Huhtasaaren noteeraus oli mainio suhteutettuna sen aikaisiin persujen kannatuslukuihin.

Soini tosiaan jäi sinne 9 % hujakoille, vaikka oli 2012 suosionsa huipulla.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Mutta se täytyy kanssa sanoa että jos 90-luvulla sanonut että Suomessa on joskus homoseksuaali poliitikko joka on kahteen kertaan pressanvaalien kakkonen ja johtaa galluppeja pitkään vielä kolmannella kerralla, olisin toivottanut onnea ja pitkää ikää.
Totta, asenteet ovat avartuneet oikeastaan ihan hämmästyttävästi - ehkä siksikin tulee tätä konservatiivista vastareaktiota, kun vanhat ennakkoluulot ovat murtuneet ihan silmissä pitkälti vain yhden sukupolven aikana. Tietyille piireille tulee varmasti aika orpo olo tässä menossa. (No pun intended: Petteri lienee about yhtä vapaamielinen kuin allekirjoittanutkin.)
 

MegaForce

Jäsen
Mikäs siitä Haavistosta pätevän tekee? Halu pitää rajat auki al-holilaisille, venäläisille sun muille? Vaikka presidentti ei noista tietenkään päätä, osoittaa se suurta vastuuttomuutta, ymmärryksen puutetta ja sokeaa oman ideologiansa seuraamista. Presidenttiä on yleisesti kuitenkin pidetty arvojohtajana sekä mielipidevaikuttajana, joten en minä ainakaan halua Haaviston kaltaista presidenttiä tähän maahan. Ei myöskään alaisten kyykyttäminen ja bussin alle heittely lisää arvostusta tai luottamusta sen enempää.
Haavisto on hyvä neuvottelija. Esimerkiksi toiminta Turkin ja Unkarin kanssa Suomen NATO-prosessin aikana oli etevää. Al-holista sen verran, että Suomen kansalaisina niillä ihmisillä olisi ollut joka tapauksessa mahdollisuus tulla takaisin Suomeen myöhemmin. Pahimmillaan etenkin siellä syntyneet lapset olisivat voineet radikalisoitua leirillä pahemmin, kuin täällä koulut käymällä, jolloin he olisivat voineet tulevaisuudessa olla vielä suurempia turvallisuusuhkia. Tuskinpa siinä oli kyse islamistisen symppaamisesta, miten jotkut haluavat sen näkeä.
 

rpeez

Jäsen
Haavisto on hyvä neuvottelija. Esimerkiksi toiminta Turkin ja Unkarin kanssa Suomen NATO-prosessin aikana oli etevää.
Mielelläni kuulisin jotain konkreettisia faktoja mitä etevää siinä oli?
Itselleni jäi enemmän kuva Haavistosta vaan ihmisenä joku uskoi Unkarin vakuuttelut kerta toisensa jälkeen aikataulusta joka siirtyikin sitten aina eteenpäin kuukausi kerrallaan. Varmaan siellä kulisseissa jotain muutakin neuvottelua tapahtui, mutta kun ei ole tietoa.

Eilen Asian Ytimessä oli Essayah, Rehn ja Hallis puhumassa itärajan tilanteesta. Essayah mielestäni loisti tuossa kolmikossa terävyydellään ja selkeydellään. Äänestäisin jos olisi kärkikolmikossa oikeasti kisaamassa paikasta. (Edit. Nyt tajusin miksi Sari miellyttää minua tuohon postiin, hän on badass. @hooceebruins sen sanoi itärajaketjussa: "Essayah toki kuulosti jopa aika kylmältä ihmiseltä").

Rehn on ehkä eniten Niinistön kaltainen pohdiskeleva presidenttityyppi jos sellaista haluaa, Ollilta tosin puuttuu luonnollisesti Salen nykyinen kokemus. Hallis oli Hallis.
 
Viimeksi muokattu:

Fat Cat

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
Jännästi näyttää liukuvan voitto jo näin aikaisessa vaiheessa Stubbille. Suomalaiset ovat aika gallupkuuliaista kansaa ja nämä ennusteet alkavat varmaan jo toteuttaa itse itseään. Unibet tarjoaa Stubbille tällä hetkellä kerrointa 1,33 (ehdin itse laittaa panoksen sisään kertoimella 3,25).

Nyt ei Stubbin edes kannata mitään seisauttavaa lähteä väittelyissä sanomaan, vaan niinistömäinen tyhjien puhuminen riittänee maaliin asti.

Vähän ehkä sääliksi käy Haavistoa (vaikkei mikään ole vielä varmaa), tosin jos huhut käytöksestä alaisia kohtaan on totta, niin ei niin paljoa.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minulla ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten Haavisto on alaisiaan kohtaan käyttäytynyt, mutta sen tiedän, että etenkin julkisen sektorin, esim valtionhallinnon, johtamiseen liittyy monenlaisia sellaisia ilmiöitä, joita ei käsittääkseni yksityisellä puolella ole. Ensinnäkin esimerkiksi ministeriöissä tehtävä työ on hyvin paljon arvosidonnaista ja vaikka organisaatioissa pitäisi lähtökohtaisesti toteuttaa organisaation strategiaa ja johdosta tulevia operatiivisia ohjeita, niin oma agenda ja ajatusmaailma ohjaavat työtä monesti niin vahvasti, että kohtuullisen napakkaa ohjausta saatetaan tarvita, jotta päästäisiin asiassa eteenpäin johdon toivomaan suuntaan. Toisekseen insentiivit työsuorituksen ohjaamiseen ovat vähäisemmät tai ainakin erilaiset kuin yrityksissä. Ministeriön tai kunnankin viranhaltija voi hyvin hiihdellä haluamaansa suuntaan vuosikausia ilman, että siihen mitenkään yksiselitteisesti pystyttäisiin puuttumaan, jos varsinaista virhettä ei tapahdu. Myöskään työpanosta ei ole ihan yksinkertaista mitata ja heikkoon tai väärään suuntaan vievää työsuoritusta ei ole esimerkiksi tuloksellisuuden näkökulmasta ihan helppo aina oikaista.

Summa summarum: jos Haavisto on puhunut ministerin tehtävässä ministeriön virkamiehille tiukasti silloin, kun nämä ovat vetäneet omaa agendaansa sen sijaan, että olisivat toteuttaneet toimivan johdon ajatuksia, niin tällainen napakampi ohjaus on ollut ihan paikallaan. Ymmärrän, että joku korkeampi virkamies voi tällaisesta pahoittaa mielensä, mutta ehkä noissa pesteissä olisi kuitenkin hyvä myös muistaa, että se soittaa jolla on hanuri, vaikka oma ajatus ei aina kulloisenkin ministerin ajatuksiin just natsaisikaan.

Varmaan jollain on tarkempaa tietoa tästä alaisten kohtelusta?
 

MegaForce

Jäsen
Mielelläni kuulisin jotain konkreettisia faktoja mitä etevää siinä oli?
Itselleni jäi enemmän kuva Haavistosta vaan ihmisenä joku uskoi Unkarin vakuuttelut kerta toisensa jälkeen aikataulusta joka siirtyikin sitten aina eteenpäin kuukausi kerrallaan. Varmaan siellä kulisseissa jotain muutakin neuvottelua tapahtui, mutta kun ei ole tietoa.
Suomi oli NATO-prosessissa yhdessä Ruotsin kanssa ja pysyi lojaalina sille, kunnes Ruotsissa tuli koraaninpolttokohuja, jolloin täytyi poiketa linjasta ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Vielä keväällä 2022 ei ollut muutenkaan kaikkien Euroopan maiden kohdalla selvää, että ratifioivatko he, sillä huolet tilanteen eskalaatiosta jne. taisivat olla yllättävän monella. Siitä huolimatta Suomi saatiin Ruotsin kanssa mukaan jo Madridin NATO:n huippukokoukseen.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Suomi oli NATO-prosessissa yhdessä Ruotsin kanssa ja pysyi lojaalina sille, kunnes Ruotsissa tuli koraaninpolttokohuja, jolloin täytyi poiketa linjasta ja tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Vielä keväällä 2022 ei ollut muutenkaan kaikkien Euroopan maiden kohdalla selvää, että ratifioivatko he, sillä huolet tilanteen eskalaatiosta jne. taisivat olla yllättävän monella. Siitä huolimatta Suomi saatiin Ruotsin kanssa mukaan jo Madridin NATO:n huippukokoukseen.
Suomi ei tehnyt mitään itsenäisiä ratkaisuja tuossa vaiheessa prosessia. Ne olivat aivan muut tahot, jotka päättivät Suomen etenevän prosessissa kohti maalia siinä vaiheessa, kun Ruotsi jää vielä ladulle hinkkaamaan sakkokierroksia. Jos jokin ratkaisu piti tehdä, niin piti ymmärtää olla ämpyilemättä vastaan, jos Suomelle käydään raottamaan NATO-ovea ilman Ruotsia.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomi ei tehnyt mitään itsenäisiä ratkaisuja tuossa vaiheessa prosessia. Ne olivat aivan muut tahot, jotka päättivät Suomen etenevän prosessissa kohti maalia siinä vaiheessa, kun Ruotsi jää vielä ladulle hinkkaamaan sakkokierroksia. Jos jokin ratkaisu piti tehdä, niin piti ymmärtää olla ämpyilemättä vastaan, jos Suomelle käydään raottamaan NATO-ovea ilman Ruotsia.

Pitääkö tämä siis ymmärtää niin, että olisi ollut aivan se ja sama, kuka siellä Haaviston hommissa olisi ollut pyörimässä? En siis väitä, että Haavisto olisi ollut mikään erityinen sateentekijäkään tässä asiassa, mutta olisiko lopputulos ollut sama, jos noissa kokouksissa olisi ollut ihan kuka tahansa muu?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös