Ei tosiaan mene. "Hovioikeuden mukaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus voidaan ottaa rangaistusta määrättäessä huomioon rangaistusta alentavana seikkana."
Eikö se pikemminkin pitäisi ottaa huomioon rangaistusta koventavana seikkana? Ainakin minun oikeustajuni mukaan.
Selittäisikö joku juristi tai muuten vaan asiasta tietävä tätä matematiikkaa hieman minullekin.
Ottamatta kantaa Iltiksen jutussa mainittuun tapaukseen, kyseessä ei artikkelin harhaanjohtavasta sanamuodosta ("hovioikeuden mukaan") huolimatta ole mikään tuomioistuimen oma mielipide vaan kyseinen periaate seuraa suoraan rikoslaista. Aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen ottaminen huomioon rangaistusta alentavana seikkana ei myöskään koske kaikkia aikaisempia rikoksia vaan ainoastaan niitä, joista tekijä olisi voitu tuomita rangaistukseen samalla kertaa.
Rikoslain 7 luvun 6 §:n 1 momentti:
"Jos ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittua syytetään hänen ennen tämän rangaistuksen tuomitsemista tekemästään muusta rikoksesta, voidaan aikaisempi ehdoton vankeusrangaistus ottaa uutta rangaistusta määrättäessä kohtuuden mukaan huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana. Uudesta rikoksesta voidaan myös tuomita laissa sille säädettyä vähimmäisaikaa lyhyempään vankeusrangaistukseen tai katsoa aikaisempi rangaistus riittäväksi seuraamukseksi myös myöhemmin käsiteltäväksi tulleesta rikoksesta."
Kyseisen lainkohdan logiikka perustuu siihen, että useasta rikoksesta pyritään aina tuomitsemaan yhteinen rangaistus, joka on tavallisesti lievempi kuin useasta rikoksesta erikseen tuomittavat rangaistukset yhteensä. Yksinkertaistettu esimerkki: jos henkilö X syyllistyy tänään pahoinpitelyyn ja ylihuomenna törkeään rattijuopumukseen, hänelle tuomitaan muutaman kuukauden kuluttua tekopaikan käräjäoikeudessa yhteinen rangaistus törkeästä rattijuopumuksesta ja pahoinpitelystä - sanotaan nyt vaikka kuvitteellisesti 5 kuukautta vankeutta. Joskus voi kuitenkin esimerkiksi poliisitutkintaan liittyvistä tai muista syistä käydä niin, että tällaiset rikokset tulevatkin tuomituiksi eri kerroilla: törkeä rattijuopumus ehditään tutkia ja viedä käräjille ensin, jolloin siitä tuomitaan 4 kuukautta vankeutta, ja pahoinpitelyasia tulee tuomittavaksi vasta myöhemmin, jolloin siitä tuomitaan 2 kuukautta vankeutta. Ilman aikaisemman tuomion huomioimista lopputuloksena olisi, että henkilö X tuomittaisiin mainituista rikoksista kahteen eri rangaistukseen, joiden yhteispituus olisi kuusi kuukautta eli suurempi kuin tilanteessa, jossa hänelle olisi tuomittu rikoksista yhteinen rangaistus eli 5 kuukautta.
Aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen huomioon ottamisella pyritään näin ollen siihen, että tuomion pituus ei riippuisi siitä sattumanvaraisesta seikasta, tulevatko rikokset käsiteltäväksi samalla kertaa vai eri kerroilla. Esimerkkitilanteessa, jossa pahoinpitelyrikos käsiteltäisiin vasta rattijuopumustuomion antamisen jälkeen, tuomioistuimen pitäisi pyrkiä hahmottamaan, kuinka pitkä yhteinen vankeusrangaistus olisi tuomittu, jos neljän kuukauden tuomioon johtanut törkeä rattijuopumus olisi käsitelty samalla kertaa pahoinpitelyrikoksen kanssa. Ideaalitilanteessa tuomioistuin kykenisi myös hahmottamaan, että yhteinen rangaistus olisi todennäköisesti ollut viiden kuukauden luokkaa - ja antaisi siten pahoinpitelyrikoksesta kuukauden pituisen vankeusrangaistuksen.
Kuten sanottu, aikaisemman ehdottoman vankeusrangaistuksen alentava vaikutus koskee ainoastaan niitä rikoksia, jotka voitaisiin teoreettisesti käsitellä tuomioistuimessa samalla kertaa. Jos henkilö X sen sijaan syyllistyy ensin törkeään rattijuopumukseen, josta hänet tuomitaan neljäksi kuukaudeksi vankeuteen, ja hän tämän vankeusrangaistuksen suoritettuaan syyllistyy sitten pahoinpitelyyn, ei rattijuopumuksesta annettua tuomiota oteta enää huomioon pahoinpitelystä tuomittavaa rangaistusta mitattaessa. Pahoinpitelyrikos on tässä tapauksessa tehty rattijuopumusta koskevan tuomion antamisen jälkeen, joten siitä ei olisi voitu tuomita yhteiseen rangaistukseen rattijuopumusrikoksen kanssa. Tällainen aikaisempi rikollisuus voitaisiin myös periaatteessa ottaa huomioon rangaistusta koventavana seikkana, jos kyse olisi samankaltaisista teoista (esimerkiksi toistuvasta syyllistymisestä rattijuopumuksiin).
Pahoitteluni ilmeisen epäselvästä kirjoitustyylistä, mutta parempaan en näin äkkiseltään pysty. Lisättäköön vielä, että yllä mainittujen esimerkkirangaistusten pituuksilla tuskin on mitään tekemistä todellisen rangaistuskäytännön kanssa. Joku asioista paremmin perillä oleva selittäköön paremmin ja korjatkoon mahdolliset virheet, jos on aihetta.