Ymmärsinkö nyt oikein, että vaihtoehtoiset toimintamallit ovat aseen käyttäminen ja teen keittäminen? Mitä ihmettä me aseettomat teemmekään tilanteen ollessa päällä?
On muitakin vaihtoehtoja. Kerron omakohtaisen, ei niin mukavan, kokemuksen viime syyskuulta. Asun kävelymakan päässä Lappeenrannan keskustasta rauhallisella omakotitaloalueella. Syyskuisena arkiyönä (muistaakseni ti-ke yö) koira alkoi haukkumaan vimmatusti noin kello 02.30 aamuyöstä. Lähdin yläkerran makuuhuoneesta katsomaan mikä on vialla. Kun laskeuduin alas portaita kuulin, että joku räpelsi ulko-oven lukkoa. Laitoin eteisen- ja ulkovalot päälle. Katsoin oven viereisestä ikkunasta, että joku maastopukutakkinen kaveri siinä oli oven takana. Tässä kohtaa unisena harkintani petti ja oletin kaverin olleen joku eksynyt juhlia, joka oli väärällä ovella. Ovasin oven ja kysyin mitä asiaa ja ilmoitin herran olevan nyt väärässä osoitteessa. Todellisuus paljastuu kun t-vadin kokoisten pupillien takaa tuli tuimaa katsetta ja sekavaa selitystä homoista ja neekereistä lukuisten kirosanojen sävyttävänä. Ovi takasin kiinni ja huuto rouvalle, että soittaa 112 ja käskee poliiseja paikalle, mielusti aika vitun nopeesti. Itse tulin pois ovelta ja etsin astaloa käteen. Työkalupakin vierestä nappasin vajaan metrin mittaisen sorkkaraudan käteen. Huusin oven läpi narkkarille, että poliisit on tulossa ja vielä ehtii lähteä! Tämä piripää yrittää vaan aktiivisesti päästä ovesta sisään. Ulko-oven vieressä on ikkuna, mistä tuo aina välillä kävi katsomassa sisään. Mikäli jätkä olisi alkanut tulla ikkunasta läpi sisään, niin iltateetä tuskin olisin tarjonnut sorkkaraudan sijaan. Sen verran kovilla adrenaliinit tilanteessa kävi, että varmaan istuisin linnassa pahoinpitelystä tai surmasta, mielummin kuin olisin laskenut piripään sisään asuntoon, jossa on itseni lisäksi vaimo. Oli ehkä elämäni pisimmät 10 minuuttia odotta virkavaltaa paikalle. Pari poliisipartiota tuli paikalle ja joutuivat käskyttämään ja käyttämään aika kovia voimakeinoja, että kutsumattoman vieraan saivat nippuun.
Opin tästä, että joka ilta käyn vielä varmistamassa, että ulko-ovi on varmasti lukossa. Lisäksi tuskin avaan enää ovea jos joku tulee myöhäisemmällä ajankohdalla vierailulle vaan kyselen asiat oven läpi. Myös tulevaisuudessa astalo tulee olemaan käden ulottuvilla. Ja koira sai hyvästä toiminnasta ylimääräisen palkintoluun.