Etpä taida saada hovioikeutta noiden argumenttien taakse, sillä tuo päättely on väärä. Se, että virkamies kuolee virantoimituksessa, ei yksin tee rikosta tapoksi.
Eli kuten vähän arvelinkin, alkua ja loppua ei saa erottaa toisistaan.
Onhan se kai ihan hyväkin, ettei puhtaasta vahingosta rangaista liiaksi, koska itse tappo ilmeisesti oli vahinko. Tosin tässä tapauksessa vahingosta puhuminen tuntuu ensin hölmöltä, mutta kun tarkemmin ajattelee niin teit rikoksia, ja pakoreissusi johti jonkun tahattomaan kuolemaan. Olit todella varomaton, jolloin törkeä kuolemantuottamus on ok nimike. Hyvä on, tuomio oli oikea.
Seuraavaksi kiinnostaisi kuulla asiantuntijoiden kommentteja siitä, että mitäs tuo loppuosa tuosta virkamiehen taposta murhaksi tarkoittaa. "Rikos on myös
kokonaisuutena arvostellen törkeä."
Tarkoittaako tämä siis sitä, että huomioon on otettava osumahetken nopeus ja vaikkapa pakomatkan pituus tai vaikuttava promillelukema? Entä vaikuttaako se miksi olet pakenemassa, ryöstettyäsi aseella pankin vai naapurin tädiltä omenoita? Mitä siis tuo
kokonaisuutena tarkoittaa? Sitä puitiin tuolla jo aiemmin, mutta en vieläkään saanut haraviini, nimittäin:
1. Jos et tee yliajoa tahallasi, niin maksimirangaistus on törkeä kuolemantuottamus, tapahtuipa ennen osumaa mitä tahansa muuta.
2. Jos taas päätät ajaa jonkun yli tahallasi, mutta saat sen päähäsi sekunti ennen osumaa, ei voida tuomita murhaa, eli tappotuomio lienee sopivin.
3. Jos nyt kuitenkin päätät ajaa jonkun yli, ja se onneton on vieläpä virantoimituksessa oleva virkamies, niin mitä väliä on sillä millainen vauhti sinulla on? Tai sillä miten kauan ja miten lujaa ja miksi olet paennut? Miten siis erotellaan rikoksena törkeä tahallinen yliajo ja tahallinen yliajo? Tai jos tulkitsin tämän väärin ja kyse on koko rikosvyyhdistä, vaikkapa siitä mitä tapahtui ennen takaa-ajon alkamista, niin kysynpä vaan että mitäs helskatin väliä sillä on suhteessa yliajoon???
Entä miksi sitten virkamiehiä nostetaan jalustalle tässä asiassa, jos näin ei tehdä silloin kun on kyse tahattomuudesta? En ole aivan varma siitä, miksi suhteessa virkamiehiin asteikko tuossa kohtaa on kovempi, mutta eiköhän sillä jokin tällainen työturvallisuuteen ja rikoksen ennaltaehkäisemiseen liittyvä side ole. Miksi sitten se tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun tapon tunnusmerkistö on täyttynyt? Eli miksei virkamiesasema näy vielä törkeässä kuolemantuottamuksessa tms. alemmissa syytteissä, jos se kuitenkin jossain vaiheessa otetaan mukaan?
Luultavasti tulkitsin näin aamuyöstä jokaisen lain kirjaimen täysin väärin, mutta joku viisaampi jos jaksaa opastaa niin hyvä homma. Jotenkin vain kummastuttaa tietyt seikat tässä kohdin lakia..