Verkkolehden uusimmat jutut
-
Myönnän erehtyneeni: Sergei Bobrovski on edelleen erinomainen maalivahtiLue lisää »
-
Pikkuleijonat MM-kotiavaukseen näillä kentällisillä – Petteri Rimpinen vartioi Suomen maaliaLue lisää »
-
Ässät jykevöittää takalinjojaan Radek KučeříkillaLue lisää »
-
NHL-runkosarja: Maccelli Arizonan viimeisen kauden onnistujia, suomalaismaalivahdit eivät loistaneet − Jatkoaika jakoi NHL:n runkosarjapalkinnotLue lisää »
-
Kåsastul Kouvolaan – ”Hän antaa joukkueelleen 100% jokaisessa vaihdossa”Lue lisää »
-
Jukurit kalasteli Pohjois-Savossa – haaviin tarttui kolme kevään Mestis-mestariaLue lisää »
Suomen Nato-jäsenhakemuksen ratifioinnin seurantaketju
- Viestiketjun aloittaja Fordél
- Alkaa
- 506 974
- 3 748
Kun kerran äänestämään päästiin, niin kyllähän tämä tällä hetkellä näyttää sellaiselta ryöpytykseltä, että suomalais-amerikkalais-italialaisen yhteistyön kunniaksi on melkein pakko ottaa tuollainen paksupohjainen pannupizza ananaksella ja aurajuustolla.
Nämä kansanedustuslaitokset ovat aina vähän vaikeita paikkoja, mutta kyllä Yhdysvaltojen alahuoneen ja senaatin lähes yksimielinen tuki tulee kantamaan kauas.
Eikö nää tule ihan random-järjestyksessä, miten nyt sattuvat käydä näyttämässä peukaloa alas/ylös laskijalle. Joku siellä vielä on jossain pskalla... On tääkin systeemi.
Pisin Kääpiö 186cm
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Kun jotain tällaista on koko ikänsä odottanut (vaikka välietappi tämäkin vasta tietysti on), niin ilme on täällä kuin vuoristoneuvos Tuuralla tämän lausuessa ”voi tätä ilon ja onnen päivää”. Eivät meitä enää tule mitkään Uunot uunottamaan, ei se Erdoganin Uunokaan.
Ah, saattaa kyllä olla niinkin :D
No, kuten sanoin keväällä, tässä ratifiointiprosessin aikana oppii yhdestä jos toisestakin maasta kaikenlaista uutta. Ukrainan maantiede lienee meille asiaa seuranneille jo todella tuttua, ja tässä ratifiointiprosessissa tulee tutustuttua yhden jos toisenkin maan hallintoon. Tällainen "Euroopan kierros" Pohjois-Amerikka (Yhdysvallat ja Kanada) koukaten.
Joo, on kieltämättä ollut melko epätodellinen olo koko kevään, ja niin on nytkin.
Siis, olen seuraamassa Yhdysvaltojen senaatin ratifiointia Suomen Nato-jäsenyydestä. Uskotteko kotona?
Odotan vastaavaa striimiä myös Turkin ratifiointiäänestyksestä.
Vaikuttavinta ei ehkä ole äänestystulos (joka on kyllä ihan vaikuttava), vaan se, että Yhdysvaltojen senaatti pystyy ratifioimaan Nato-jäsenyyden kuukaudessa.
Tuossa kun Ranskasta ja sen ratifiointiprosessista vähän luin, niin jonkun verran teki vaikutusta se, että Ranskan virkamieskoneisto onnistui vääntämään parissa viikossa byrokratiansa rattaisiin sellaisen 100-sivuisen dokumentin siitä, miksi Suomi ja Ruotsi pitäisi hyväksyä Natoon.
Kesti sadasosasekunnin verran huomioida tämä yhteys!
Missä Juti-pumppu v. -22? Missä VHS-nauha pelistä?
Hienot pari päivää, kun on saatu kolmen ison maan ratifioinnit: Ranskan, Italian ja USA:n. Vielä lienee viikon parin sisällä mahdollista saada Kreikan, Slovakian ja ehkä jopa Espanjan ratifioinnit (näitä positiivisia yllätyksiä on tullut koko ajan), jolloin olisi kasassa 25-26 maata. Sitten tullee pieni tauko ja syyskuusta lähtien odotetaan Tsekkiä, Unkaria ja Portugalia sekä toki pahnan pohjimmaisena ystäväämme Turkkia.
Hyvässä lykyssä siis lähes kaikki maat olisivat hoitaneet ratifioinnin syyskuun aikana, ja jos Turkkikin vielä lopettaisi jarruttelun, ehkä lokakuussa koko prosesssi olisi ohi. Oma toive, että viimeistään seuraavana itsenäisyyspäivänä oltaisiin Naton-jäseniä, näyttää hyvälle, mutta kaikki on toki edelleen kiinni Turkista.
Hyvässä lykyssä siis lähes kaikki maat olisivat hoitaneet ratifioinnin syyskuun aikana, ja jos Turkkikin vielä lopettaisi jarruttelun, ehkä lokakuussa koko prosesssi olisi ohi. Oma toive, että viimeistään seuraavana itsenäisyyspäivänä oltaisiin Naton-jäseniä, näyttää hyvälle, mutta kaikki on toki edelleen kiinni Turkista.
YLE:ltä ihan hyvää koostetta tapahtumista:
yle.fi
Analyysi: Yhdysvaltojen poliittisen johdon laaja tuki vahvistaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemistä
Yhdysvaltojen senaatin päätös ratifioida eli vahvistaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys täyttää Suomen poliittisen johdon kaikki odotukset, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.
yle.fi
Ihan vaan itsekseni mietin, että 7 maata jäljellä ja mietin sitä, että kuka maista haluaa olla viimeinen ratifioija:
- Espanja, Portugali ja Kreikka: En usko, että näillä mailla on mitään isompaa syytä kiirehtiä prosessia, eli voivat hyvin olla viimeisten maiden joukossa.
- Tsekki, Slovakia ja Unkari: On tavallaan hämmentävää, että Visegrad-maista ainoastaan Puola on ratifioinut sopimuksen. Mun oma käsitys on se, että kaikesta huolimatta, näillä mailla on jonkun verran painetta seurata Puolan esimerkkiä. Ainakin vielä tällä hetkellä Unkarista on luvattu, ettei asiasta tehdä sisäpoliittista kysymystä, vaan ratifiointi otetaan työlistalle, kunhan kesätauko on ohi.
- Turkki: No, Turkki on Turkki.
Mutta about loppusuoralla aletaan olla, niin eiköhän tämä tästä jossain vaiheessa.
- - -
Lisäys: Ihan alkukeväästä, kun Nato-Suomi oli vasta spekulaatio, ajattelin (ja sanoin Nato-ketjussa), että on ihan fifty-sixty, että kumman linjan Turkki valitsee: joko asettuu vastahankaan tai sitten toivottaa sydämellisesti tervetulleeksi. Turkki sitten asettui vastahankaan. Molemmilla lähestymistavoilla on puolensa, mutta kyllä tällä hetkellä kaikkineen vielä näen asian niin, että Turkilla olisi ollut hieno mahdollisuus kaikkineen korottaa poliittista pääomaansa. Nyt tällä hetkellä se kuluttaa sitä. Se riittää johonkin saakka, ja vaikka Turkki saisi Suomen ja Ruotsin kanssa lähes kaikki vaatimuksensa läpi, niin minusta itsestäni voitto jäisi laihaksi. Yhdessä Ukrainan tukemisen kanssa, Turkilla olisi kyllä ollut mahtava mahdollisuus lähentyä muun Euroopan kanssa.
Mutta kun ei, niin ei - jostain syystä Erdoganille on tärkeämpää pari vastustajaa maailmalla kuin Euroopan tuki omalle maalleen.
- Espanja, Portugali ja Kreikka: En usko, että näillä mailla on mitään isompaa syytä kiirehtiä prosessia, eli voivat hyvin olla viimeisten maiden joukossa.
- Tsekki, Slovakia ja Unkari: On tavallaan hämmentävää, että Visegrad-maista ainoastaan Puola on ratifioinut sopimuksen. Mun oma käsitys on se, että kaikesta huolimatta, näillä mailla on jonkun verran painetta seurata Puolan esimerkkiä. Ainakin vielä tällä hetkellä Unkarista on luvattu, ettei asiasta tehdä sisäpoliittista kysymystä, vaan ratifiointi otetaan työlistalle, kunhan kesätauko on ohi.
- Turkki: No, Turkki on Turkki.
Mutta about loppusuoralla aletaan olla, niin eiköhän tämä tästä jossain vaiheessa.
- - -
Lisäys: Ihan alkukeväästä, kun Nato-Suomi oli vasta spekulaatio, ajattelin (ja sanoin Nato-ketjussa), että on ihan fifty-sixty, että kumman linjan Turkki valitsee: joko asettuu vastahankaan tai sitten toivottaa sydämellisesti tervetulleeksi. Turkki sitten asettui vastahankaan. Molemmilla lähestymistavoilla on puolensa, mutta kyllä tällä hetkellä kaikkineen vielä näen asian niin, että Turkilla olisi ollut hieno mahdollisuus kaikkineen korottaa poliittista pääomaansa. Nyt tällä hetkellä se kuluttaa sitä. Se riittää johonkin saakka, ja vaikka Turkki saisi Suomen ja Ruotsin kanssa lähes kaikki vaatimuksensa läpi, niin minusta itsestäni voitto jäisi laihaksi. Yhdessä Ukrainan tukemisen kanssa, Turkilla olisi kyllä ollut mahtava mahdollisuus lähentyä muun Euroopan kanssa.
Mutta kun ei, niin ei - jostain syystä Erdoganille on tärkeämpää pari vastustajaa maailmalla kuin Euroopan tuki omalle maalleen.
Viimeksi muokattu:
The Nikkari
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kiekko-Espoo, BJR, Keijo Kaarisade
Kertoo aika paljon Euroopan tuen arvostuksesta Euroopan ulkopuolella. Venäjä ja Turkki linjaavat Euroopan turvallisuudesta samalla, kun EU:ssa pohditaan rautateiden raideleveyksiä ja kastematoyhdyskuntien intersektionaalisuutta.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy