Suomen maalivahtitilanne MM-Kisoihin 2005

[Power]

Viestin lähetti Knightrider
Turun Sanomissa kirjoitettiin osuvasti, että esim. Brodeur tietää huonon pelin jälkeen, että huomenna tulee taas uusi mahdollisuus ja kokonaan uusi peli. Suomen maalivahti X:lle taas jokainen pomppu, imaisu tai vääräaikainen seikkailu maalin taakse ovat armottomia virheitä, jotka maksavat paljon. Aina on selän takana vaanimassa toinen huippumaalivahti, odottamassa vuoroaan kun valmennukselta ei löydy tarpeeksi luottoa maalivahti X:lle. Siinähän se itseluottamus kasvaa, kun tietää että pienenkin virheen sattuessa ollaan aina valmiita kokeilemaan sitä toista molaria.

On se kyllä kamalaa. Siis aivan hirveetä. Ja miten veskarin itsetuntoon vaikuttaa se, että jokainen virhe näkyy armotta tulostaululla, kun kenttäpelaajan moka saattaa johtaa vain valmentajan haukkuihin? Kaikki huipputason kassarithan ovat aikojen kuluessa päässeet ykkösmaalivahdin asemaan ilman kilpailua, joten on kohtuutonta edellyttää heidän kestävän sitä maajoukkueessa.

Ihan vakavasti puhuen: minun mielestäni maalivahti, joka ei kestä kilpailua, on väärässä ammatissa. Ja vielä väärällä pelipaikalla. Minun suosikkijoukkueessani ei koskaan tule olla sijaa maalivahdille, joka voi olla varma pelipaikastaan. Ei selkeitä ykkösiä eikä varsinkaan "hyviä kakkosmaalivahteja". Siellä pitää olla kaksi miestä, joista parempi pelaa: jos epäonnistut, ykkösveskarin paikka voi mennä mutta that´s life. Pitkällä tähtäimellä kaksikosta kyllä löytyy se kassari, jonka peluuttamisesta on joukkueelle enemmän hyötyä.

Turnaukset eroavat toki olennaisesti pitkistä pelikausista, mutta mielestäni ykkösmaalivahti kannattaa valita etukäteen vain, jos tähän aikaisempien esitysten perusteella on selkeästi aihetta (esim. Kiprusoff viime syksynä). Jos maalivahdit ovat ennakkoon tasaveroisia, niin on aiheellista kokeilla molempia - tai pikemminkin antaa kummallekin mahdollisuus näyttää kykynsä. Jos toinen sitten omassa näyttöpaikassaan kipsaa, niin se on todella henkilökohtainen voivoi.

Männä vuosina Aravirta valitsi ykkösmaalivahdin (Sulander) etukäteen vuosien 1999 ja 2000 MM-kisoissa. Turha kai sanoakaan, että esitykset eivät liiemmälti vakuuttaneet.

Olen samaa mieltä kanssasi jossittelun turhuudesta. Bäckström oli rankkarikisassa turisti, mutta vaatimukset Nurmisen peluuttamisesta ovat todellista jälkiviisautta. Vaikka äijä olisi millainen taistelija ja katupoika tahansa, olisi ollut todellista uhkarohkeutta heittää rankkarikisaan kylmä veskari Venäjän taitopelaajia vastaan. Jälkikäteen on toki helvetin helppo sanoa, ettei tulos olisi siitä ainakaan huonontunut.

 

[Knightrider]

Viestin lähetti Power
Ihan vakavasti puhuen: minun mielestäni maalivahti, joka ei kestä kilpailua, on väärässä ammatissa. Ja vielä väärällä pelipaikalla. Minun suosikkijoukkueessani ei koskaan tule olla sijaa maalivahdille, joka voi olla varma pelipaikastaan. Ei selkeitä ykkösiä eikä varsinkaan "hyviä kakkosmaalivahteja". Siellä pitää olla kaksi miestä, joista parempi pelaa: jos epäonnistut, ykkösveskarin paikka voi mennä mutta that´s life. Pitkällä tähtäimellä kaksikosta kyllä löytyy se kassari, jonka peluuttamisesta on joukkueelle enemmän hyötyä.

Niin, mutta ongelma tässä "pitkän tähtäimen suunnitelmassa" on se, että tämä turnaus on kohtuullisen lyhyt. Ei siinä jää aikaa odotella ja vuorotella molareita siinä toivossa, että selvitetään kumpi tekee vähemmän virheitä ja ansaitsee pelipaikkansa. Tämän tapaiset ratkaisut tulisi pikemminkin tehdä jo turnausta edeltävissä harkkamatseissa ja lopettaa se arpapeli, kun tosipelit alkavat. Luulisi, että koko joukkueelle olisi helpompi oppia pelaamaan yhden ja tietyn maalivahdin kanssa. Saataisiin mielummin kunnollinen, yhtenäinen ryhmä, jossa varsinkin puolustajat ja maalivahti osaavat pelata hyvin yhteen, kuin tälläistä epävarmaa sähläystä.

Ja mitä Norrenan tapaukseen tulee, on suorastaan paskamaista alkaa väittää, että hermot/taidot eivät kestäneet ja siksi mies lähti kotiin. Mielestäni Norre teki viisaan ratkaisun, kun päätti suosiolla lähteä koska torjumisesta ei olisi enää tullut mitään rintavamman takia. Norrena itse Veikkaajan haastattelussa totesi, että olisi aivan yhtä hyvin voinut välttää nämä ilkeät puheet istumalla penkillä loppu turnauksen ajan ja olemalla hiljaa loukkaantumisestaan. Vaan mitä jos Bäckströmille olisi tapahtunut jotain? Jos Norrena olisi pakotettu menemään maaliin ja epäonnistunut? Luulisi että puheet ja "miksei lopettanut ajoissa" -syytökset olisivat olleet samaa luokkaa kuin mitä Jani Hurmeen tapauksessa muutama vuosi sitten.

Sitäpaitsi olen saanut jo aikaisemmin sen kuvan, että Norrena olisi, ilman vammaansa, jatkanut maalilla USA:ta vastaan Ruotsi-matsista huolimatta. Nyt toivon entistä enemmän että Norrena saa uuden tilaisuuden, mieluiten ensi keväänä Latviassa.