Suomen kielen historia

[mjr]

Oltiin melkoisen rauhanomaisia metsästäjä-keräilijöitä harvaan asuen laajaa havumetsäaluetta Uralilta Ruotsiin. Piti sittemmin omaksua runsaslukuisten indoeurooppalaisten tulokasmaanviljelijöiden sanastoa ja tekniikkaa ja yrittää väistellä niiden sotaisuutta... Tälläinen (epäilemättä idealisoitu) kuva minulle on muodostunut itämerensuomalaisten kielten alkuhistoriasta.

 

[Sue]

Pidän ymmärrettävänä huolta suomen rappeutumisesta ja jopa täydellisestä kadosta. Jo nyt ollaan lähellä tilannetta, että kaikkia tieteellisiä termejä ei enää joko käännetä suomeksi tai tehtyjä käännöksiä ei käytetä (esimerkkinä mainos muutaman viikon takaa, jossa myytiin palvelua 'devaajille', siis (ohjelmisto)kehittäjille). Välillä myös tieteellisen tekstin lukeminen on työlästä, kun se vilisee vierassanoja. Itsekin käytän arkikielessä kaikenlaista huttua: rationaalinen, konsensus, korrelaatio jne., mutta yritän, yritän käyttää äidinkielisiä vastineita enemmän ja enemmän. Jos tieteellinen kieli vaatii rinnalleen sanakirjan, on menty pahasti metsään, eikä tieto ole enää kaikkien saatavilla.

Minusta meillä on valtavan kekseliäs ja leikkisä kieli, jonka eteen on nähty vaivaa. Lempilapsiani ovat ajatella (kantasanana ajaa eli edetä) sekä tietää (kantasanana tie eli kulkea pitkin tietä, tunnettua reittiä). Mikä mahtava logiikka! Meillä on myös (taivutus)rakenteita, jotka ovat syrjäisen sijaintimme vuoksi säilyneet iänkaiken käyttökelpoisina ja joita sukukielten tutkijat penkovat jäljittääkseen oman kielensä historiaa. Lisäksi suomi on tavattoman taloudellinen kieli, esimerkiksi verbi voi sisältää subjektin (ei tarvitse sanoa 'minä ajan', vaan pelkkä 'ajan' riittää) tai voimme sitoa merkityskokonaisuuksia yhdeksi sanaksi (lempilapsettakaan) <- SURKEA esimerkki, mutta ehkä ymmärrätte. Ja rakastan ilmaisua "Sataa." Yksi sana sisältää _kaiken_.

No joo, vouhkaan vielä vähän ja sitten menen nukkumaan, anteeksi jo etukäteen vuodatus. Nimittäin minua kiinnostaa, kuuletteko puheessanne jäännöslopukkeen tai sen puuttumisen? Jäännöslopuke on varmasti monille tuttu mutta sinänsä pitkä juttu. Sitä esiintyy monin eri tavoin, mutta äidinkielisesti satakuntalaisena minua kiinnostaa täsmällisesti tämä ilmiö:

tule tänne (lausuttuna tulet_tänne)
tervetuloa (tervettuloa)
hernekeitto (hernekkeitto) jne.

Tämän etymologinen tausta on e : ee-tyyppisten sanojen päättyminen muinoin h:hon. Esimerkkinä veneh : venehen, jolloin yhdyssanat ovat olleet muotoa venehsatama. Aikojen saatossa kielentutkimuksen mukaan h on liikuskellut (edelleen runoudessa esiintynyt venhe) ja sittemmin hälventynyt tykkänään pois - paitsi että se on jäänyt tuona välihenkosena leijumaan.

Satakuntalaisilta jäännöslopuke yleensä puuttuu (kuunnelkaa ensi kerralla Isomäen hallilla, kun joku sanoo teille "tervetuloo" ilman keski-t:n tuplaantumista), myös Kotkan seutuvilla ainakin on murrealue, josta tämä piirre puuttuu. Satakuntalaisten on ilmeisesti aika vaikea edes kuulla tämän piirteen olemassaoloa, koska kielikorva ei sitä sano. Tämä on myös yksi viimeisistä piirteistä, joka kavaltaa puhujan, jonka ei-äidinkielinen suomi on liki täydellistä, mutta jokin puuttuu.

Uh, eipä tässä muuta. Kuin että rakastakaa tätä kieltä. Aika ainutlaatuista kieltä puhutaan ja siitä on syytä olla ylpeä.

 

[Hatchetman]

Oltiin melkoisen rauhanomaisia metsästäjä-keräilijöitä harvaan asuen laajaa havumetsäaluetta Uralilta Ruotsiin. Piti sittemmin omaksua runsaslukuisten indoeurooppalaisten tulokasmaanviljelijöiden sanastoa ja tekniikkaa ja yrittää väistellä niiden sotaisuutta... Tälläinen (epäilemättä idealisoitu) kuva minulle on muodostunut itämerensuomalaisten kielten alkuhistoriasta.

Sitten oli tietysti ne 35%, jotka vittuuntui hippeihin, jotka ammuskeli meidän lehmiä ja lampaita, niinkuin vapaata riistaa, joita piti käydä kirveellä ojentamassa, kunnes tajusivat siirtyä kauemmaksi Kokemäenjoen seuduilta.

Ne oli niitä, jotka keksi rakentaa kivestä ja puusta taloja, hautasi vainajansa kumpuihin, asui perheittäin, ei suvuittain, ja tietysti kantoi monikäyttöistä, jopa kaksiteräistä , kirvestä työkalunaan ja aseenaan. Ei itäläistä partakirvestä, joka oli tehty leikkaamaan, vaan sellaista nasevaa, millä pystyi lyömään läpi niin puun, kuin itäläisen kilven tai kypärän.

Niille työkaluille jäi tosin venäläisperäinen nimi, eikä ne olleet terästä vielä pitkään aikaan.

#howtheeastwaswon

 

[arvee]

Ehkä uppoaa tähän ketjuun kuitenkin paremmin kuin johonkin toiseen:

ÅA-barometer: Var tredje finlandssvensk har upplevt trakasserier för att ha talat svenska - samtidigt upplever sig hälften som tvåspråkiga (Från 2020)

Stora regionala skillnader gällande språkanvändningen.

svenska.yle.fi

Ja. Minä omistan laudaturin ruotsinkielestä, tekniikan ruotsin arvosanailun, jolla virkamiesruotsin olen kuitannut eli fallesmanniksikin pätevyyden iänkaiken kai siinä kielessä. Ja sain PohjolaNordenilta kirjapalkinnon, tämän haluan aina mainita.
Ja kuuntelen toisinaan Ylen Vegaa, enemmän kyllä katson FST5n tarjoamia norjalaisia ohjelmia.

Joillakin suomenruotsalaisilla on oma traumansa, koska muka kaikki suomalaiset eivät puhukaan tai edes ymmärrä suomenruotsia puhuvia.
Järkyttävä tajuntaylimiemisyys. Jokainen suomalainen, kainuulainenkin on peruskoulutettu ruotsinosaaja eli kaikki osaavat.
Mutta kun eivät halua, ovat periaatteessa muka kielivastaisia eli perussuomalaisia saatanoita.

Hurrit ihmettelevät ankkalammikossaan, toimittajansa keksivät jutun aiheita kanavalleen.
Suhteellisuuden tajunta sikseen, vähemmistö siinä kuin toinenkin. Eva Biaudet on jumalatar.

Paitsi mikäli fyffe menisi tosi tiukalle, niin ruotsinkieli, ketut, tomaatit ja varsinkin Säätiöt ovat ensisijaiset pelastettavat.
Ifkoot seuraavat kyllä automaattisesti systeemiä.

 

[Hatchetman]

Paitsi mikäli fyffe menisi tosi tiukalle, niin ruotsinkieli, ketut, tomaatit ja varsinkin Säätiöt ovat ensisijaiset pelastettavat.
Ifkoot seuraavat kyllä automaattisesti systeemiä.

Olenkin joskus ehdottanut, että veroilmoitukseen:

[ ] suomenkielinen
[ ] Svenskspråkig

..näin voidaan kaikkien verorahat ohjata omankielisiin tv-ohjelmiin YLE:llä, omankielisiin vanhainkoteihin, omankielisiin kouluihin ja terveyskeskuksiin, koulukirjoihin, kulttuuriin ym. palveluihin.

Näin ei perussuomalaisten tarvitsisi huolehtia, että heidän veroillaan ylläpidetään vihaamaansa kieltä.

Ja vastaavasti toista kotimaista puhuvien ei tarvitsisi ylläpitää perussuomalaisia.

Samalla pakkoruotsin voisi poistaa, mutta pakollinen kielikoe vaadittaisiin verokortin saamiseen.

Kaikki voittaisivat. Eikö?

 

[arvee]

Olenkin joskus ehdottanut, että veroilmoitukseen:

[ ] suomenkielinen
[ ] Svenskspråkig

..näin voidaan kaikkien verorahat ohjata omankielisiin tv-ohjelmiin YLE:llä, omankielisiin vanhainkoteihin, omankielisiin kouluihin ja terveyskeskuksiin, koulukirjoihin, kulttuuriin ym. palveluihin.

Näin ei perussuomalaisten tarvitsisi huolehtia, että heidän veroillaan ylläpidetään vihaamaansa kieltä.

Ja vastaavasti toista kotimaista puhuvien ei tarvitsisi ylläpitää perussuomalaisia.
i
Samalla pakkoruotsin voisi poistaa, mutta pakollinen kielikoe vaadittaisiin verokortin saamiseen.

Kaikki voittaisivat. Eikö?

Minä pidän suomalaisen kulttuurin ruotsalaisvaikutuksesta.
En ole vielä äänestänyt Persuja, en vaivautunut äänestämään Sinisiäkään.

Olisi jännä yhteiskunnallinen kokeilu tuo infrastruktuurinen painotus äänestyslipuskassa, vähänkö amerikkaa, mutta olisin ihan pelimielessä valmis ottamaan riskin: vaikka Yle Extremin rahoituksen.

Aina on ollut Malaxissa ja Körsnäsissä hyvät pikitiet, seiskytluvullakin, mutta ovat toki kettufarmarit ne itse maksaneet.
Siellä hurreissa näin muuten elämäni ensimmäisen kerran Mersun 450-sarjalaisen. Siitä oli autoveroa maksettu pirusti.

Minä arvostan suomenruotsalaisten elämäntapaa ja veropanostustaan kansakuntamme kirstuun.

Minä olisin silti valmis raksimaan ruudun suomenkielinen, kun kerran rankan ehdotuksen esitit.
Pelin hengessä katsotaan sitten mitä viivan alle kenellekin jäisi.

RKP ratsastaa intersektionaasella yksisarvisella, Eva Viukunviukun Biaudet valjaissa.
Vähemmistöä ei saa ikinä mistään kritisoida. Hurrit ovat syrjittyjiä tovereita.

Tai ai niin, eiväthän olekaan: he pärjäävät omillaan ja vielä enemmän. He pyörittävät suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa veropanoksellaan.

 

[finnjewel]

Nimittäin minua kiinnostaa, kuuletteko puheessanne jäännöslopukkeen tai sen puuttumisen? Jäännöslopuke on varmasti monille tuttu mutta sinänsä pitkä juttu. Sitä esiintyy monin eri tavoin, mutta äidinkielisesti satakuntalaisena minua kiinnostaa täsmällisesti tämä ilmiö:

tule tänne (lausuttuna tulet_tänne)
tervetuloa (tervettuloa)
hernekeitto (hernekkeitto) jne.

Tämä on myös yksi viimeisistä piirteistä, joka kavaltaa puhujan, jonka ei-äidinkielinen suomi on liki täydellistä, mutta jokin puuttuu.

Aika myöhässä tätä kommentoin, mutta oma tarkahko kielikorvani huomaa tämän vaivatta. Varsinkin virolaiset, jotka puhuvat kutakuinkin täydellistä suomea, paljastaa jäännöslopukkeen puuttuminen. Kuten myös se mikrotauko, jonka suomalainen panee peräkkäisten vokaaliin päättyvän ja vokaalilla alkavan sanan väliin: Ei ole, anna olla. Virolainen sanoo pötköön: eiole, annaolla.
Ruotsalaiset paljastuvat osittain samasta syystä, kuten myös ainaisesta akkusatiivivirheestä (akkusatiivin kahta eri muotoa ei osata) sekä pehmeästä l-kirjaimesta. Koskee myös suomen kieltä pitkään käyttämättömiä ruotsinsuomalaisia.

 

[vdx mua zorbas]

Satakuntalaisilta jäännöslopuke yleensä puuttuu (kuunnelkaa ensi kerralla Isomäen hallilla, kun joku sanoo teille "tervetuloo" ilman keski-t:n tuplaantumista), myös Kotkan seutuvilla ainakin on murrealue, josta tämä piirre puuttuu.

Ehkä kovimmassa satakuntalaisperäisessä laulussa koskaan missään lauletaan: " Ei tarvitsemennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin". Sitä olen joskus taannoin miettinyt, että onko kyseessä tyylikeino vai tavujaosta johtuva oikaisu, mutta jostain olen myöhemmin lukenut, että kyse on samasta murteellisesta ilmiöstä kuin Sue yllä puhuu.

 

[Sue]

"Ei tarvitsemennä nukkumaan itkeäkseen itsensä unelmiin".

Dingo on jäännöslopukkeiden kultakaivos! Tässä esimerkissä se itse asiassa kuuluu kahdesti: ei tarvitsemennänukkumaan. Toinen johtuu kieltomuodosta (ei + predikaatti) ja toinen 1. infinitiivistä (mennä*).

Huomionarvoista on myös se, että toisessa helmessä sinä ja minä seisovat liikennevaloissa, ei missään kankeissa liikennevvaloissa. *hihi* No joo, tämä tästä.

 

[vdx mua zorbas]

Huomionarvoista on myös se, että toisessa helmessä sinä ja minä seisovat liikennevaloissa, ei missään kankeissa liikennevvaloissa. *hihi* No joo, tämä tästä.

Hyvä kun mainitsit myös liikennevalot. En olisi osannut ajatella, että myös siinä rajageminaatiolle näytetään rehvakasta porilaispersettä. Olen vain ajatellut, että se kuulostaa muuten vaan eksoottiselta ja tuo biisiin tietynlaista lisähohtoa. Ihminenhän tykkää jos laulussa tuotetaan uudenlaista kieltä/sanontoja.

 

[vdx mua zorbas]

Tuohon Suen mainitsemaan hernekeitto-esimerkkiin on lisättävä vielä se, että kun vaikkapa Alivaltiosihteerin J. Heikura puhuu radiossa hernekeitosta, niin olen aiemmin ajatellut, että hän brassailee, tapailee ikään kuin jonkinlaista virallista puhuntaa, ja sanoo hernekeiton siksi ilman rajaG:tä. Kysymys voikin itse asiassa olla siitä, että Heikura on kotoisin Karvialta eikä välttämättä tunnista sanan oikeaoppista lausumista.

Niin tai näin, voi olla, että rajageminaation rannalle jättämisellä on mahdollista tapailla jonkinlaista virallista puhetapaa tai antaa sellaisesta vaikutelma.

 

[mjr]

Satakuntalaisilta jäännöslopuke yleensä puuttuu (kuunnelkaa ensi kerralla Isomäen hallilla, kun joku sanoo teille "tervetuloo" ilman keski-t:n tuplaantumista), myös Kotkan seutuvilla ainakin on murrealue, josta tämä piirre puuttuu. Satakuntalaisten on ilmeisesti aika vaikea edes kuulla tämän piirteen olemassaoloa, koska kielikorva ei sitä sano. Tämä on myös yksi viimeisistä piirteistä, joka kavaltaa puhujan, jonka ei-äidinkielinen suomi on liki täydellistä, mutta jokin puuttuu.

Sisäistin tämä Huovinrinteellä v. 1994 - se "sinnepäi" ja "tännepäi" jne. tuntui tosi eksoottiselta... Myös huomiota herätti "si'", siis esim. "mennään si'" - laitan heittomerkin loppuun kun siinä melkein kuuluu jonkinlainen glottal stop, kun loppuu niin täysin kesken. Eteläpohjalaisena (kuitenkin lähinaapurina) sitä sanoisi "mennähän sitte" hyvin painokkaasti. Vaan lieneeköhän tuo jotain turkulaista puolestaan, paikka oli täynnä kumpiakin. Omasta alokastuvasta muistan kiivaan väittelyn termin "juuriharja" merkityksestä eteläpohjalaisten ja erinäisten lounaissuomalaisten välillä.

 

[finnjewel]

Myös huomiota herätti "si'", siis esim. "mennään si'" - laitan heittomerkin loppuun kun siinä melkein kuuluu jonkinlainen glottal stop, kun loppuu niin täysin kesken. Eteläpohjalaisena (kuitenkin lähinaapurina) sitä sanoisi "mennähän sitte" hyvin painokkaasti.

Vähän keskemmälle Suomea kun mennään, niin se on siltä väliltä eli "mennään sit".
Kymenlaaksolainen mummoni olisi sanonut: "männäh siit" Ja savolainen appiukkoni olisi sanonut: "Voiahan myö mennäkki"

 

[HPL76]

Olen tutkinut suomen kieltä jonkin verran kuluneen vuoden aikana. Mieli tekee kehittyä äidinkielensä osaamisessa aina vaan taitavammaksi ja monipuolisemmaksi. Sadan tuhannen sanan varasto jos tallentuisi aivoihin... murteet eivät kiinnosta, kirjakieli kiinnostaa. Kirjoitan murteella vain välinpitämättömyyttäni. Vakavana kaikki hoituu aina kirjakielellä jokaisessa mahdollisessa asiayhteydessä. Suomen kielellä on kiinnostava historia. Kielemme on ruotsin, venäjän, saksan, englannin ja muiden uralilaiskielten sekoitus. Sanojen kehittyminen jos jokin on kiinnostavaa.

Samoilla poluilla olet. Paitsi että mulla se kieli oli englanti, mutta sitä nyt on sitten tullut tutkittua jo pidempään.

Kyllä kotimainenkin aina tietysti kiinnostaa, ja näin ulkomailla asuvana tunsin lähes pakottavaa tarvetta esimerkiksi liittyä Jatkoaikaan. Näin pyrin pitämään tätä meidän omaa marginaalikieltämmekin edes jotenkin yllä.

Mutta joo, kielet ovat kyllä mielenkiintoisia ja mun puolesta saisivat kaikki säilyä hyvinkin pitkään että me sitten voisimme niitä tutkiskella.

 

[Ollakseni]

Paitsi että mulla se kieli oli englanti, mutta sitä nyt on sitten tullut tutkittua jo pidempään.

Eihän englanti ole oikea kieli. Se vain kulkee pi meillä kujilla kolkkaamassa muita kieliä ja etsii niiden taskusta kieliopin palasia joita sitten liimaillaan sopiviin kohtiin.

 

[HPL76]

Eihän englanti ole oikea kieli. Se vain kulkee pi meillä kujilla kolkkaamassa muita kieliä ja etsii niiden taskusta kieliopin palasia joita sitten liimaillaan sopiviin kohtiin.

No niinhän tuo on tehnyt jo pitkän aikaa. Sekin ihan mielenkiintoinen tutkiskelun kohde.

 

[Sue]

Niin tai näin, voi olla, että rajageminaation rannalle jättämisellä on mahdollista tapailla jonkinlaista virallista puhetapaa tai antaa sellaisesta vaikutelma.

Tämä on hurjan kiinnostava ajatus, koska nyt kun sanoit, olen pannut merkille saman ilmiön. Syystä tai toisesta rajaG/jäännöslopuke voi jäädä pois mm. tilanteissa, joissa ihminen hermostuneesti esiintyy. Tämä on huikea tilannesidonnainen ilmiö, kerta kaikkiaan.

(Syy miksi sisukkaasti käytän jäännöslopuketta vaikka vaihtoehtona olisi mm. rajageminaatta tai aspiraatio, on lauhkea ajatukseni ylläpitää näitä täysin suomesta rakennettuja termejä. :)

Mainitsemaasi oikeaoppisuuteen lienen satakuntalaisena jäävi ottamaan kantaa, mutta käsittääkseni kumpainenkin on sinänsä oikein.

 

[Sue]

Myös huomiota herätti "si'", siis esim. "mennään si'" - laitan heittomerkin loppuun kun siinä melkein kuuluu jonkinlainen glottal stop, kun loppuu niin täysin kesken. Eteläpohjalaisena (kuitenkin lähinaapurina) sitä sanoisi "mennähän sitte" hyvin painokkaasti. Vaan lieneeköhän tuo jotain turkulaista puolestaan, paikka oli täynnä kumpiakin.

Sanoisin (ja porilaiset ystäväni sanoisivat) mennää sit/sitte, joten uumoilen 'si':n liittyvän nimenomaan lounaismurteisiin. Toisaalta voisin kuvitella tamperelaistenkin tätä käyttävän?

 

[finnjewel]

No niinhän tuo on tehnyt jo pitkän aikaa. Sekin ihan mielenkiintoinen tutkiskelun kohde.

Jo eläkkeelle jäänyt työkaverini, joka oli kääntänyt englantia (sekä en-su että su-en) työkseen koko ikänsä - ei paljonkaan kaunokirjallisuutta vaan tutkimuksia, puheita, lakitekstejä jne. sanoi noin viisikymppisenä, että mitä enemmän hän on englantia oppinut, sitä vähemmän hän on huomannut sitä osaavansa.

 

[karotenoidi]

Sanoisin (ja porilaiset ystäväni sanoisivat) mennää sit/sitte, joten uumoilen 'si':n liittyvän nimenomaan lounaismurteisiin. Toisaalta voisin kuvitella tamperelaistenkin tätä käyttävän?

Sekä "si" että "sit" tuntuu luontevilta. Sanoisin mieluiten "si(m) mennää(n)."

 

[Ollakseni]

"Teit sit silleen" on hauska rimpsu kun kuuluu porilaisen suusta.

 

[vdx mua zorbas]

Tämä on hurjan kiinnostava ajatus, koska nyt kun sanoit, olen pannut merkille saman ilmiön.

Ilmiö johtunee ainakin osittain siitä, että virallisessa puheessa pyritään selkeyteen ta-vu kerrallaan.

Ehkä ensimmäistä kertaa itsenäisen Suomen historiassa porilainen puheenparsi ja virallinen puhetapa mainitaan samassa yhteydessä. Torille!

Kun ensimmäistä kertaa kuulin, miksi hernekeitto lausutaan kuten se lausutaan, niin se oli kuin viesti muinaisilta esi-isiltä. Ja kun kysymys on nimenomaan suullisestä perinnöstä, joka on kulkenut sukupolvelta toiselle, niin se tekee ilmiöstä vielä taianomaisemman.

 

[Everton]

Avautuipa minulle, että Ahvenanmaa on ollut joskus "suomalaisten" asuttama ja "suomenkielinen". Itse asiassa ilmeisesti jopa kahteen otteeseen. Lainausmerkit siksi, että suomalaisuutta tai suomea ei ole tietty silloin ollut olemassakaan sillä lailla kuten ne nykyään käsitämme.

Aiheesta oli mainittu sivulauseessa eräässä jutussa, joka käsitteli suomenruotsalaisten alkuperää (kolonialismi mainittu!). Ja piti sitten käydä ihan Wikipediasta katsomassa, kun enpä ollut koskaan Ahvenanmaan ensimmäisiä asukkaita ajatellutkaan.

Syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella Suomesta. Saarten vanhimmat arkeologiset löydöt edustavat idästä levinnyttä kampakeraamista kulttuuria noin ajalta 4000 eaa. Noin 2500 eaa. Ahvenanmaalle saapui kuoppakeraamisen kulttuurin edustajia Ruotsin puolelta.
...
900-luvun lopussa Ahvenanmaa autioitui, mihin on arveltu syyksi viikinkiajan rauhattomia oloja. Paikannimitutkimuksen perusteella on päätelty, että Varsinais-Suomesta ja lounaisesta saaristosta olisi muuttanut suomenkielistä väestöä Ahvenanmaalle pääasiassa 1100-luvulla. Samanaikaisesti tai hiukan myöhemmin muuttajia olisi tullut myös Ruotsista. Maakunnan suomalaisväestö sulautui ruotsalaisiin, koska ruotsinkielinen asutus oli suomenkielistä vahvempaa.

 

[Hatchetman]

Avautuipa minulle, että Ahvenanmaa on ollut joskus "suomalaisten" asuttama ja "suomenkielinen". Itse asiassa ilmeisesti jopa kahteen otteeseen. Lainausmerkit siksi, että suomalaisuutta tai suomea ei ole tietty silloin ollut olemassakaan sillä lailla kuten ne nykyään käsitämme.

Aiheesta oli mainittu sivulauseessa eräässä jutussa, joka käsitteli suomenruotsalaisten alkuperää (kolonialismi mainittu!). Ja piti sitten käydä ihan Wikipediasta katsomassa, kun enpä ollut koskaan Ahvenanmaan ensimmäisiä asukkaita ajatellutkaan.

No, noista nauhoista ja nyöreistä ei jäänyt paljoakaan jälkiä, germaaniset heimot vyöryivät Ruotsiin ja Norjaan, ja myöhemmin asuttivat rannikkoa aina Pohjois-Pohjanmaalta Viipuriin. Nämä nyörit ja kuopathan olivat tummaihoisia ja lyhyenläntiä, ja sangen kivikautisia keräilijä/metsästäjiä.

Kuten ketjussa aikaisemmin todettiin, kieli tuli idästä, Novgorodista, jossa sitä kirjoitettiin tuoheen kyyrillisillä kirjaimilla.

Onneksi geenit tulivat lännestä. Ensin pronssi-ja sitten rautakirveiden kanssa.

Pirkkalasta löydettiin juuri 800-luvulta peräisin olevia "kirveskansan" hautoja, ja Nokialta 900-luvulta peräisin oleva kylä.

Ei yllätä tämmöistä "Mouhijärveläistä", meillä oli Kutalassa 600-700- luvulta asti keskellä peltoja semmoisia kivikasoja, mihin ei koskettu. Ettei Museovirasto vie peltoja. Ja ettei esi-isät häiriinny.

Sen alkuperäisen kansan geenejä löytyy muuten eniten Latviasta ja Liettuasta. Ja puhtaimmat geeninäytteet ugrilaisuudesta saa saamelaisista.

Sitten on tietysti tämä vaaleatukkainen ja sinisilmäinen MaTu-väestö: tässä esiintymisalue:

 

[Hatchetman]

Khanty-Mansiskista löytyy muuten täysin puhdas-rotuisia ugrilaisia: lähempää sukua mongooleille kuin nykysuomalaisille: tässä tuore perhepotretti kaikille persuille, joilla ei ole mitään tekemistä ruotsalaisten kanssa: onneksi olkoon :

(Vähän ehkä venäläistä lipsahtanut sekaan)