Se että kaikki saavat eläkettä samassa suhteessa kun ovat eläketurvamaksua maksaneet on tasapuolista.Niin, siitähän tässä on kysymys, että korkeasti koulutetuilla ei ole mahdollisuutta noina ikävuosina tienata, kun he kouluttautuvat eivätkä ole ansiotyössä. Siinä se ero. Jos sen estäminen, että korkeasti koulutettujen eläkkeet eivät laskisi 400-500 euroa kuussa, on välistäveto, niin mikähän sitten on duunariliittojen ehdotus? Ryöstö?
En miellä väärinkäytöksenä sitä, että työskentelemistä yli 65-vuotiaana kannustetaan pienellä ekstralla. Varsinkin, kun melko aktiivisesti julkisuudessa puhutaan myöhemmän eläköitymisen puolesta.Tämä on myös ainoa tapa jolla estetään nykyiset väärinkäytökset, että viimeisinä vuosina pumpataan ulos hirveät edut kun tiedetään, että yhteiskunta palkitsee ne kunnon kertoimilla.
Jos homma olisikin niin, että eläke alkaisi karttua korkeammalla prosentilla 65-vuodesta eteenpäin, niin tämähän olisi kaikinpuolin hieno juttu, mutta kun nykyään korkeampi prosentti alkaa juosta 53 vuodesta ja Akava haluaisi siitä pitää kiinni. Hitaammille kerrottakoon, että tuossa on eroa 12 vuotta.En miellä väärinkäytöksenä sitä, että työskentelemistä yli 65-vuotiaana kannustetaan pienellä ekstralla. Varsinkin, kun melko aktiivisesti julkisuudessa puhutaan myöhemmän eläköitymisen puolesta.
Mikäli olen saanut oikeansuuntaista infoa, niin tuosta 65 ikävuoden jälkeisestä 4,5% vuotuisesta kertymästä luovutaan.Jos homma olisikin niin, että eläke alkaisi karttua korkeammalla prosentilla 65-vuodesta eteenpäin, niin tämähän olisi kaikinpuolin hieno juttu, mutta kun nykyään korkeampi prosentti alkaa juosta 53 vuodesta ja Akava haluaisi siitä pitää kiinni.
Kannustaminen myöhempään eläkkeelle jäämiseen on minun mielestäni kunnon peruste. Miksi jatkaa töissä pidempään, jos siitä ei ole selkeää hyötyä?Minä en kannata oikeastaan mitään ekstra-karttumia. Nuo tuovat juuri sitä kestävyysvajetta, kun maksetaan korkeampaa eläkettä ilman kunnon perustetta.
Kuten yllä jo kirjoitin, korkeampi karttuma ennen eläkeikää työuran lopussa ei minusta millään muotoa kannusta jatkamaan työuraa, kun karttuma kasvattaa eläkettä jo ilman työuran jatkoa. Superkarttumassa minimieläkeiän jälkeen tilanne hieman eri, mutta vielä pidempään kannustaa jatkamaan ilman ekstrakarttumaa. Ja jos ei nappaa, niin eläke jää pienemmäksi kuin nykymallilla, joten kaikki hyvin. Eläkkeet maksetaan eläkemaksuin kerätyin varoin ja niiden tuotolla. Siksi eläkkeen suuruus on oikeudenmukaista määräytyä maksettujen maksujen eli samalla tienatun palkan mukaan. Samasta syystä en kannata eläkekattoa. Toki järjetöntä maksaa yhteisistä varoista kymmenien tuhansien eläkkeitä, mutta jos katto tulisi, niin myös eläkemaksuille tulisi asettaa vastaava katto.Kannustaminen myöhempään eläkkeelle jäämiseen on minun mielestäni kunnon peruste. Miksi jatkaa töissä pidempään, jos siitä ei ole selkeää hyötyä?
Kun se on järjetöntä niin asetetaan molemmille katto.Samasta syystä en kannata eläkekattoa. Toki järjetöntä maksaa yhteisistä varoista kymmenien tuhansien eläkkeitä, mutta jos katto tulisi, niin myös eläkemaksuille tulisi asettaa vastaava katto.
Minusta jo tuo ajatus, että työuran lopussa eläke kertyisi paremmin, vaikka eläkemaksuja maksetaan saman verran, on kansantaloudellisesti järjetön. Sitä paitsi tuo ei kaikissa tapauksissa edes kannusta pidempään työuraan, kun korkeamman karttuman johdosta moni saisi haluamansa eläkkeen ilman työuran pidennystä.
Vuoden 2025 loppuun saakka 53-62-vuotiaiden palkoista kertyy siirtymäkauden ajan 1.7 prosenttia eläkettä vuodessa, koska he menettäisivät korotetun karttuman, mutta eivät hyödy uudesta tavasta laskea eläkekertymää koko työuran ajalta.Korotettu karttuma sen sijaan oli se mikä hiersi, julkisuudessa olleet Akavan esitykset olivat kai luokkaa 1,7% 56-vuotiaasta alkaen (ja siihen korkeampi palkansaajan eläkemaksu), eli mallien ero oli eläkekertymän osalta minimaalinen. Reilu prosentti.
Vuoden 2025 loppuun saakka 53-62-vuotiaiden palkoista kertyy siirtymäkauden ajan 1.7 prosenttia eläkettä vuodessa, koska he menettäisivät korotetun karttuman, mutta eivät hyödy uudesta tavasta laskea eläkekertymää koko työuran ajalta.
Näinhän ei ole nyt eikä ollut tuossa mallissa, mikä oli nyt vaatimuksissa ollut esillä, vaan nämä korkeamman karttuman (joka on siis eri asia kuin ns. "superkarttuma", eli se 63-vuotiaasta eteenpäin saatava) saajat maksavat nimenomaan enemmän eläkemaksua. Hatusta heittäen luvut, voivat heittää siis, 52-vuotiaat ja nuoremmat maksavat 5,5 % ja 53-vuotiaat ja vanhemmat 7,05 %.
Mielestäni tuo ns. normaali karttuma on niin olematon, etten pidä sitä kannustavana.Kuten yllä jo kirjoitin, korkeampi karttuma ennen eläkeikää työuran lopussa ei minusta millään muotoa kannusta jatkamaan työuraa, kun karttuma kasvattaa eläkettä jo ilman työuran jatkoa.
Yhteiskunnan kannalta vuosien ajan kestävä "oman alan etsiminen" ei ole millään tavalla toivottavaa. Ei sillä etteikö viinan juonti ja välivuosien pitäminen kivaa olisi.Oudosti asetettu kysymys, mutta yritetään ensin ymmärtää, kysyjän aivoitusta. Jos kysymyksesi koskee sitä, miksi kuukausieläkkeen pitäisi olla suurempi niillä, joilla on työuran loppuvaiheessa suurempi palkka kuin pienempipalkkaisilla, niin sen perustelut ovat jo keskustelussa jo tulleet moneen kertaan: kannustavuus parempiin suorituksiin, pidempään työuraan, mahdollisuus käyttää aikaa oman alan etsimiseen, itsensä kouluttamiseen jne. Siis kaikkia niitä asioita, joita yhteiskuntamme edistys pitää toivottavana.
Tuo on juuri järkyttävä tilanne, että molemmat ovat maksaneet eläketurvamaksua yhtä paljon ja silti toiselle maksettaisiin 450€ enemmän eläkettä.Nyt otat vakioksi työuran pituuden. Jos asiaa tarkastellaan vakioiden myös elinaika tulee tarkastelusta mielenkiintoinen: Matti Mutterinvääntäjä aloittaa työuransa 18-vuotiaana, ja Aimo Akateeminen 25-vuotiaana. Jos he molemmat tekevät yhtä pitkän työuran, vaikkapa 44, vuotta, jää Mutterinvääntäjä eläkkeelle 62-vuotiaana ja Akateeminen puolestaan 69-vuotiaana (ei siis ihan realismia, mutta 68 on nykysäännöilläkin). Sovitaan, että työuran ansiot ovat samat ja että Mutterinvääntäjän ansiot loppupäässä ovat 3000 €/kk ja Akateemisen 4000 €/kk, ja Mutterinvääntäjä saa eläkettä 1300 €/kk ja Akateeminen 1750€/kk. Luvut ovat hatusta, mutta ne ovat oikein suhteessa argumenttiin uran loppuvaiheen tienaamisen kannattavuudesta. No niin, nyt olemme saaneet molemmat eläkkeelle. Sitten tulee viikatemies ja korjaa papparaiset pois kuljeksimasta. Tämä tapahtuu suomalaisten miesten elinajan odotteen mukaisesti 77 vuotiaana (siis nykyiset 60-vuotiaat). Saldo: Mutterinvääntäjä nautti eläkettä 234 t€ ja Akateeminen 168 t€.
Ja nyt sitten Mutterinvääntäjälle pitäisi antaa vielä lisää???
On eri asia kannattaa lukukausimaksuja kuin vastustaa pitkän koulutuksen perusteella tapahtuvaa etujen jakamista.Kysyin jo aiemmin, että kannatatko lukukausimaksuja, mutta sen kielsit, mutta silti jatkat jäkätystä niiden puutteesta.
Mielestäni tuo ns. normaali karttuma on niin olematon, etten pidä sitä kannustavana.
Nyt jäi hieman epäselväksi, mitä merkitystä alemman koulutustason suuremmalla työttömyysriskillä on sen kanssa, että pyritään houkuttelemaan ihmisiä jatkamaan työuraansa vielä 65 ikävuoden jälkeen.Työeläke on kuitenkin ansioperusteinen eli mitä suurempi palkka, sen suurempi eläke. Akateemisten keskipalkka on selvästi suurempi kuin duunarien. Läpi työuran. Sen lisäksi vähemmän kouluteuilla on huomattavasti suurempi riski joutua työttömäksi.
Nyt jäi hieman epäselväksi, mitä merkitystä alemman koulutustason suuremmalla työttömyysriskillä on sen kanssa, että pyritään houkuttelemaan ihmisiä jatkamaan työuraansa vielä 65 ikävuoden jälkeen.
Minun tulokulmani asiaan on se, että työssäjatkaminen ikävuosina 65-70 olisi perusteltua pitää kannustavana, jotta ihmiset jatkaisivat työelämässä senkin jälkeen, kun mahdollisuus eläkkeellehakeutumiseen on täyttynyt. Jos merkitys on marginaalinen, kuten uusi eläkelinjaus näyttäisi, niin moniko haluaa jatkaa työelämässä enää tuon 65 ikävuoden jälkeen.