Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus -Mistä huomisen tekijät?

  • 8 025
  • 138

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Mitä tehdään sellaisessa tilanteessa jossa lapsi on työkyvytön vaikkapa jonkin vammaisuuden vuoksi? Kaikki eivät pysty hankkimaan lapsia, pitäisikö heidät pakottaa hankkimaan lapsia adoption tai muun kautta? Tai jos lapsi tai lapset kuolevat onnettomuudessa aikuisena ennenkuin vanhemmat pääsevät eläkkeelle? Uutta yrittämään 60-vuotiaana ja sitten odotellaan 25 vuotta että lapsi pääsee oikeasti töihin ja tienaamaan?
Jokaisessa systeemissä on häviäjänsä.

Nykypäivän häviäjä on esimerkiksi 18-vuotiaana perheellistynyt ja kotiäidiksi jäänyt nainen. Hän on saattanut kasvattaa elämänsä aikana 5-10 lasta veronmaksajiksi, mutta ei silti saa työeläkettä, ei, vaikka hänen elämänmittaisella panoksellaan maksetaan myös naapurin lapsettoman toimitusjohtajan tai kansanedustajan 5000 euron eläke.

Pistetään äijä katuojaan, vaikka olisi maksanut veroja kuinka paljon?
Kyllä, koska kuten nykyään tapahtuu, tämä äijä on maksanut vanhempiensa sukupolven eläkkeet, ei omaansa. Nykyinen eläkesysteemi vain peittää tämän totuuden eikä siksi palkitse niitä, jotka tekevät töitä sen eteen, että eläkkeet tulevat maksettua tulevaisuudessakin.

Jos tämä nykysysteemi tehtäisiin näkyväksi, siis että lapset maksavat vanhempiensa eläkkeen, niin paitsi että se palkitsisi ne jotka pitävät eläkejärjestelmää pystyssä, se myös oikaisisi huoltovajeen hyvinkin nopealla aikataululla.

- - -

Myöhäinen lisäys: Ai niin, tuossa skenaariossa sidoin eläkkeen lasten verotuloihin vähän samaan tapaan kuin opiskelijoilla aikanaan tuet oli liitetty vanhempien verotuloihin. Tämä siksi, että silloin järjestelmä ei ainoastaan kannustaisi hankkimaan lapsia, vaan huolehtimaan siitä, että he päätyvät mahdollisimman isopalkkaiseen työhön. Voittajia olisi siis paljon: huoltosuhde oikenisi, eläkejärjestelmä pysyisi terveenä (s.o. ne hyötyvät eniten jotka ovat eläkejärjestelmän eteen tehneet eniten työtä), kouluissa ei tarvisi taistella vanhempia vastaan (vaan he jopa kannustaisivat lapsiaan opiskelemaan) jne. jne.

Myöskään harva mies kieltäytyisi sen jälkeen tunnustamasta isyyttään, itse asiassa saattaisi olla jopa pientä kilpailua, että kuka on kenenkin isä. Elatusmaksut pitäisi tietysti laittaa ehdoksi sille, että on myöhemmin oikeutettu lapsen tuloihin sidottuun eläkkeeseen.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä tulee ulkomaalaisiin opiskelijoihin, siis EU:n ulkopuolelta saapuviin, näkisin mielelläni Suomessa suoritetun kandi-/maisteri-/AMK-tutkinnon toimivan eräänlaisena "green cardina" tulevaisuuden rakentamiselle nimenomaan täällä. Liian usein Suomessa opiskellut ja joka tavalla ihmisiksi elänyt joutuu käymään epäinhimillisen paperisodan, mikäli valmistumisen jälkeen ihan ymmärrettävästi haluaisi jäädä pidemmäksikin aikaa töihin.

Pysyvä oleskelulupa "palkintona" tutkinnosta oikein markkinoituna voisi olla jopa kilpailuetu, miksi tavoitteellinen ja lahjakas kolumbialainen, indonesialainen, tai nigerialainen valitsisi Suomen.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Keskustelua kun on jo käyty Suomen tilanteesta muihin Pohjoismaihin verrattuna demografian osalta, päätin perjantaiyön iloksi laskea, miten tilanne tosiaan on viime vuosina kehittynyt.

Valitsin aikamääreeksi vuodet 2010-2021. Tässä n. vuosikymmenessä yksittäisten vuosien hajonta taittuu ja pitkäaikaisemmat trendit näyttäytyvät selvemmin, menemättä kuitenkaan liian kauas menneisyyteen. Luvut otettu Wikipediasta ja laitan ne tähän lukijaystävällisesti tuhannen tarkkuudella. Huomionarvoista on se, että nämä luvut eivät siis vielä sisällä Ukrainan sodan aiheuttamaa muuttoliikettä tänä vuonna.

Väestönkasvu neljässä suurimmassa Pohjoismaassa 2010-2021

Ruotsi +1 074 000
Norja +502 000
Tanska +325 000
Suomi +175 000

Suomi erottuu valitettavan negatiivisesti joukosta. Yksinkertaistettu laskelma ei lisäksi huomioi maamme epäedullisempaa ikärakennetta, mikä "pahentaa" tilannettamme. Muissa Pohjoismaissa väkeä syntyy edelleen enemmän kuin kuolee.

Vaikkei pelkkä väestömäärän kasvu teekään autuaaksi, on tässäkin threadissa lueteltu useaan otteeseen maamme heikon väestörakenteen aiheuttamat haasteet juurikin muihin Pohjoismaihin, kulttuuriltaan ja yhteiskuntamalliltaan läheisiin maihin verrattuna. Olemme ikään kuin sinänsä kaunis huonekasvi, muttemme saa tarpeeksi valoa ja vettä, siinä missä naapuriasuntojen kasvit saavat. Syntyvyyden pysyessä matalana ja suurten ikäluokkien ikääntyessä, ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä tulee oletettavimmin kasvamaan entisestään, ellemme lisää maahanmuuttoa oleellisesti nykyisestä.

Lopuksi pari pointtia vielä. Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää, mitkä todella ovat tekijät, miksi Suomi ei ilmeisestikään ole lähellekään yhtä houkutteleva kohde työikäisille ulkomaalaisille, kuin muut Pohjoismaat. Englantia jo hyvin osaaville (Esim. intialaiset ja filippiiniläiset +iso osa afrikkalaisista.) skandinaaviset kielet ovat suomea helpommin omaksuttavissa, tähän päälle hieman parempi palkkataso monilla aloilla saattaa olla vaikuttimena, miksi esimerkiksi sairaanhoitajan paperit omaava päätyy mieluummin Norjaan kuin Suomeen, olettaen maahanmuuttoprosessin olevan yhtä aikaa vievä. Lisäksi jo ennestään isommat yhteisöt, oikeastaan virolaisia ja venäläisiä lukuun ottamatta kaikissa kansallisuuksissa voi olettaa olevan vaikuttimena.

Suomea runsaampi humanitääristen maahanmuuttajien vastaanottaminen on luonnollisesti ollut merkittävä tekijä muiden Pohjoismaiden plusmerkkisille väestötilastoille, mutta nämä eivät yksistään ole taustalla. Esimerkiksi Norjassa, Suomea vielä hieman pienemmässä maassa on paljon suurempi määrä filippiiniläisiä, thaimaalaisia ja vietnamilaisia, lisäksi puolalaiset ovat Suomessa hyvin vähäisesti edustettuna, siinä missä esimerkiksi Norjassa heitä on yli 100 000.
 
Viimeksi muokattu:
(1)
  • Tykkää
Reactions: mjr

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Sisäministeriön tiedote eiliseltä, mistä pitää olla tyytyväinen. Ukrainalaisten ei siis tarvitse ryhtyä paperisotaan Suomen viranomaisten kanssa, jahka nykyinen "tilapäinen suojelu" heidän osaltaan loppuu.

Suomeen saapuvien ukrainalaisten määrän odotetaan tämän vuoden aikana kohoavan 48 000:teen. Luku on sen verran merkittävä, että vaikka sota ennen pitkää päättyykin, uskon Suomen saavan sen seurauksena kookkaahkon ukrainalaisvähemmistön.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Keskuskauppakamari kannattaa tarveharkinnasta luopumista ja pakko olla ihan samaa mieltä. Toivottavasti viimeistään seuraava, mitä oletettavimmin sini-punahallitus kykenee uudistamaan Suomen maahanmuuttopolitiikkaa merkittävästi.
 

lihaani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans
Käsittääkseni Suomen hallituksen on noudatettava lakia. Eduskunta voi muuttaa lakia. Siihen vaaditaan eduskunnan enemmistö.
Mikä tässä mättää?
Pitäisikö olla minuuteissa olla valmiita muuttamaan lainsäädäntöä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Käsittääkseni Suomen hallituksen on noudatettava lakia. Eduskunta voi muuttaa lakia. Siihen vaaditaan eduskunnan enemmistö.
Mikä tässä mättää?
Pitäisikö olla minuuteissa olla valmiita muuttamaan lainsäädäntöä?
En ole ihan varma, onko nykyisen eduskunnan kokoonpano vielä riittävä muutokselle.

Kokoomus, RKP ja Vihreät kannattanevat työperäistä maahanmuuttoa ja sen lisäämistä laajalti. Keskusta, SDP ja Vasemmistoliitto osittain. Perussuomalaisissa pakka lienee levällään ja KD:sta ja Liike Nytistä en osaa sanoa.

Asiaa ei tarvitse pikavauhtia runnoa, mutta toivottavasti ratkaisuihin kyettäisiin ensi vuonna, maamme demografisen kriisin jatkuessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Melko harvinaista kuulla näinkin myönteinen kommentti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon SDP:n riveistä ja vieläpä ministeritasolta. Ihan oikeilla linjoilla Haatainen lisäksi on, vaikka itse pidänkin hänen kannattamaansa saatavuusharkintaa yhtenä suurimmista esteistä maamme demograafisen kriisin torjumiseksi. Kuitenkin lupaa hyvää tulevien hallitusneuvottelujen kannalta.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit Suomessa
Melko harvinaista kuulla näinkin myönteinen kommentti liittyen työperäiseen maahanmuuttoon SDP:n riveistä ja vieläpä ministeritasolta. Ihan oikeilla linjoilla Haatainen lisäksi on, vaikka itse pidänkin hänen kannattamaansa saatavuusharkintaa yhtenä suurimmista esteistä maamme demograafisen kriisin torjumiseksi. Kuitenkin lupaa hyvää tulevien hallitusneuvottelujen kannalta.

SDP kannattaa lämpimästi työperäistä maahanmuuttoa puheissa. Aina. Katsotaan ne päätökset. SDP sääti hallituksessa työperäisen maahanmuuton niin, että 2021-2030 Suomeen tulisi 50 000 työperäistä maahanmuuttajaa eli rapiat vaivaiset 5 000 tulijaa vuodessa. Tätä hallitus kutsuu "panostamiseksi maahanmuuttoon". Määrähän on suorastaan pilkkaa Suomen työntekijäpulalle!

Verrokkina Kokoomus haluaa kansainväliset rekrytoinnit 30 000 tulijaan vuodessa.

Kokoomus luopuisi työvoiman saatavuusharkinnasta eli siitä, että työnantajan on etsittävä tehtävälle täyttäjää ensin kotimaasta sekä EU- ja ETA-alueelta. Kokoomus seurailee elinkeinoelämän polkua. Evan ekonomisti Sanna Kurronen julkaisi marraskuussa konsultti Jussi Pyykkösen kanssa tutkimuksen "Jäähyväiset nuivuudelle. Näin maahanmuutto pelastaa Suomen".

Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuutto ei ole toistaiseksi vaikuttanut taloudelliseen huoltosuhteeseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä matalampi, mutta maahanmuuttajista ja suomalaisista töissä käy yhtä moni. Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajista työikäisiä on 75 prosenttia, mutta kantasuomalaisista vain 60 prosenttia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomi kun ei kuulu lukuisten tekijöiden summana maailman houkuttelevimpiin kohdemaihin, mitä tulee kansainväliseen työvoiman liikkumiseen (Joskaan emme ole myöskään vihoviimeisten joukossa.), on valitettavaa, ettemme tästä huolimatta ole edes byrokratian keveyden ja tulijoiden aktiivisen houkuttelun osalta kärkipäässä, vaan juurikin esimerkiksi Ruotsi näyttäytyy tässäkin vaikkapa intialaiselle tai filippiiniläiselle duunarille houkuttelevampana kohdemaana.

Melko säännöllisesti saamme kuulla eri tahoilta avauksia maahanmuuton esteiden purkamiseksi, mutta valitettavan vähäistä Suomeen kohdistuva maahanmuutto on edelleen. 5000 työperäistä maahanmuuttajaa ei tule riittämään alkuunkaan, vaikka tämän päälle lisätään myös muut maahanmuuton lähteet.

SDP:n nuiva asenne on kieltämättä valitettava ja vähän vaikea käsittää. Vaikka puolue yhtäältä liputtaa monikulttuurisuuden puolesta, liekö "ne vie meidän työt"-asenne edelleen voimissaan, niin paradoksaalinen se nykyään työvoimapulan tietäen on.

Toivottavasti Kokoomus saa vähintään osan tavoitteistaan läpi, neuvotellessa SDP:n kanssa seuraavasta hallitusohjelmasta. Väestökato on vielä mahdollista pysäyttää.
 
Viimeksi muokattu:

Mojo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
SDP:n nuiva asenne on kieltämättä valitettava ja vähän vaikea käsittää. Vaikka puolue yhtäältä liputtaa monikulttuurisuuden puolesta, liekö "ne vie meidän työt"-asenne edelleen voimissaan, niin paradoksaalinen se nykyään työvoimapulan tietäen on.
Eiköhä siinä ole taustalla ihan vaan ay-liikkeen vastustus ettei ulkomaalaisia työntekijöitä haluta tänne määräänsä enempää. Eivät demarit halua asemoida itseään rahoittajaansa vastaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tutkimuksessa todetaan, että maahanmuutto ei ole toistaiseksi vaikuttanut taloudelliseen huoltosuhteeseen. Maahanmuuttajien työllisyysaste on kantaväestöä matalampi, mutta maahanmuuttajista ja suomalaisista töissä käy yhtä moni. Tämä selittyy sillä, että maahanmuuttajista työikäisiä on 75 prosenttia, mutta kantasuomalaisista vain 60 prosenttia.
Tässä toki taidetaan huomioida kaikki maahanmuuttajat yhtenä satojentuhansien ihmisten könttänä, huomioimatta eri kansallisuuksia.

Lienee päivänselvää kaikille, että tänne nimenomaan "töitä tekemään tulleiden" työllisyysaste ylittää ns. kantasuomalaisten vastaavan varsin selvästi. Tässä mielessä onkin valitettavaa, että työperäistä maahanmuuttoa juurikin vaikka Vietnamista, Kiinasta ja Intiasta halutaan tieten tahtoen suitsia valtiovallan ja viranomaisten toimesta. Oleskelulupaa hakiessa on luonnollisesti syytä selvittää tulijan taustat esimerkiksi rikostuomioiden osalta, mutta jos aikaansaava, usein korkeakoulutettu ihminen haluaa tulla rakentamaan Suomea, ei tätä pitäisi mielestäni estää, vaan pikemminkin markkinoida maatamme kohteena rakentaa tulevaisuutta.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eiköhä siinä ole taustalla ihan vaan ay-liikkeen vastustus ettei ulkomaalaisia työntekijöitä haluta tänne määräänsä enempää. Eivät demarit halua asemoida itseään rahoittajaansa vastaan.
Ilmeisesti AY-liikkeessä on laajalti vallallaan "me ja ne"-ajattelu suhtautuessa ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin. Loppupeleissähän sillä ei pitäisi olla yhtään väliä, onko ammatissa X asiansa osaava ulkomaalaistaustainen, vai ns. kantasuomalainen...

Kaiken kaikkiaan Suomen maahanmuuttopolitiikalta puuttuu tietty kunnianhimo ja tavoitteellisuus. Emme pysty kilpailemaan palkkatasolla, ilmastolla tai germaanisella kielellä, mutta kaikessa muussa Suomen pitäisi olla aivan eturintamassa houkuteltaessa tulevaisuuden tekijöitä. Tällä menolla kuilu Suomen ja muiden Pohjoismaiden välinen kuilu tulee kasvamaan syvemmäksi ja syvemmäksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Yleltä varsin positiivissävyinen artikkeli. Varsinaisestihan ei ole mikään yllätys, että moni työperäinen maahanmuuttaja Suomessa viihtyy, vaikka kilpailijoillamme eräitä etuja onkin puolellaan.

Toivottavasti työvoimapulaan herättäisiin pian myös Arkadianmäellä ja Suomi pyrkisi toden teolla houkuttelemaan tulevaisuuden tekijöitä maahamme.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös