Suomi ampuu itseään jalkaan sillä, ettei kielen opiskeluun kannusteta enempää.
Se on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää, ettei kieltä osaa tänne tullessaan. Mutta sitä pitäisi alkaa opiskelemaan siinä vaiheessa, kun tänne muuttaa.
Toistan, mitä olen sanonut aiemminkin. Olen asunut ylivoimaisen valtaosan aikuisiästäni muualla. Aloin ymmärtää asuinmaani kulttuuria, tapoja ja mentaliteettia vasta siinä vaiheessa, kun kieli alkoi olla riittävän hyvin hallussa. Viihdyin kyllä sitäkin ennen ja pärjäsin englannilla, mutta se on täysin eri asia. Se oli pintapuolista viihtymistä, millä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että ymmärtäisin miksi asiat ovat niinkuin ovat ja toimivat niinkuin toimivat - ja miksi ihmiset ajattelevat, kuten ajattelevat. Vasta kielen opittuani tunsin olevani kunnolla osa yhteiskuntaa.
Suomen kielen opiskelemisen ei pitäisi olla edes kysymys vaan itsestäänselvyys, sanoo Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.
www.hs.fi
Alaluokan maahanmuuttajien halutaan oppivan parempaa suomea samalla, kun koulutettu yläluokka kommunikoi keskenään englanniksi. Olisiko tässä jokin ristiriita, kysyy kielitieteen tutkija Janne Saarikivi.
www.hs.fi
Tuosta jälkimmäisestä jutusta - siis Saarikiven kolumnista - semmoinen huomio kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää, että tarjoamme englanninkielisiä korkeakoulutusohjelmia. Näin olemme onnistuneet saamaan tutkinto-opiskelijoita ulkomailta, mikä on Suomelle elintärkeää. Siitä huolimatta heidänkin opetussuunnitelmaansa tulisi lisätä merkittävästi pakollista suomen kielen opetusta, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomessa valmistuttuaan. Korkeakouluopettajana tiedän, että heillä on suomen kielen opiskeluun enemmän motivaatiota kuin mahdollisuuksia.
Suomen kieli on erilainen, kuin muut eurooppalaiset kielet. Sen opiskelu ei kuitenkaan ole rakettitiedettä. Kuten ensimmäisessä linkittämässäni jutussa mainitaan, jokaisessa kielessä on helpot ja vaikeat asiansa. Me emme edelleenkään ymmärrä kunnolla sitä, että moni haluaa opiskella suomea: Suomea puhuvaa maahanmuuttajaa katsotaan usein edelleen kuin jotain marsilaista. Että "miten sä oot oppinut tän kielen ja miksi oot ylipäätään alkanut sitä opiskelemaan?". Reaktiot yleensä kertovat vastauksen paremmin, kuin kärsivälliset selitykset asiasta: hei haloo, mä asun täällä. Samalla usein etenkin korkeasti koulutettuja tai koulutettavia maahanmuuttajia suorastaan kannustetaan olemaan opiskelematta kieltä: vähintäänkin epähuomiossa.