Saa nähdä, miten kohuttu 3- / 6-kuukauden sääntö tulee tähän vaikuttamaan. Tyhjän päälle jääneiden kun on nopeasti työllistyttävä, tai joutuvat sitten poistumaan Suomesta.
Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kupari suli Kupittaan kuumuudessa: Chiefs nappasi täydet pisteet KuKiltaLue lisää »
-
PWHL aloittaa toisen kautensa – mukana kolme suomalaispelaajaa ja uudelleen nimetyt joukkueetLue lisää »
-
Kiekko-Espoo niukasti sarjan kärkipaikalta pudonnutta HIFK:ta parempi pääkaupunkiseudun taistossaLue lisää »
-
Joel Olkkonen jättää Liigan – pelipaikka löytyi länsinaapurin jumbojoukkueestaLue lisää »
-
Liiga-kierros: HPK pilasi SaiPan täydellisen marraskuun, Anders Koch espoolaisten sankari NordiksellaLue lisää »
-
Tappara jälleen aktiivinen pelaajamarkkinoilla – kokenut Mario Kempe kirvesrintoihinLue lisää »
Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?
- Viestiketjun aloittaja Ann Arbor
- Alkaa
- 329 469
- 4 122
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Kovat otteet käytössä.
search.app
"Ikävä yllätys Straussien perheelle oli se, kun heidän poikansa karkotettiin Suomesta. Tämä oli 17-vuotias, kun perhe muutti Suomeen. 18 vuotta täytettyään poika joutui lähtemään maasta."
Wolt-johtajan poika karkotettiin Suomesta Yhdysvaltoihin, vaimo jäi ilman töitä
Wolt, Supercell ja Nokia kertovat, millaista kilpailu kansainvälisistä osaajista on. Suomeen muuttaneet törmäävät usein kielimuuriin.
search.app
"Ikävä yllätys Straussien perheelle oli se, kun heidän poikansa karkotettiin Suomesta. Tämä oli 17-vuotias, kun perhe muutti Suomeen. 18 vuotta täytettyään poika joutui lähtemään maasta."
Tuossa jutussa oli muuten mielenkiintoinen kohta.Kovat otteet käytössä.
Wolt-johtajan poika karkotettiin Suomesta Yhdysvaltoihin, vaimo jäi ilman töitä
Wolt, Supercell ja Nokia kertovat, millaista kilpailu kansainvälisistä osaajista on. Suomeen muuttaneet törmäävät usein kielimuuriin.
"Ikävä yllätys Straussien perheelle oli se, kun heidän poikansa karkotettiin Suomesta. Tämä oli 17-vuotias, kun perhe muutti Suomeen. 18 vuotta täytettyään poika joutui lähtemään maasta."
”Kukaan ei pakota minua työskentelemään kymmentä tuntia päivässä, Kocaman sanoo.
Näistä syistä moni perheellinen ulkomaalainen erityisosaaja valitsee Suomen asuinmaakseen.”
Välillä paheksutaan, että Suomessa työntekijät tekevät liian vähän töitä. Olisiko kuitenkin niin, että ei sitä muuallakaan pelkästä rakkaudesta työntekoon ympäripyöreitä päiviä paahdeta. Moni haluaisi elämältään muutakin, jos olisi mahdollisuus valita.
Kielikysymystäkin on hyvin käsitelty tässä artikkelissa, ja nostan sieltä esiin tämänKovat otteet käytössä.
Wolt-johtajan poika karkotettiin Suomesta Yhdysvaltoihin, vaimo jäi ilman töitä
Wolt, Supercell ja Nokia kertovat, millaista kilpailu kansainvälisistä osaajista on. Suomeen muuttaneet törmäävät usein kielimuuriin.
"Ikävä yllätys Straussien perheelle oli se, kun heidän poikansa karkotettiin Suomesta. Tämä oli 17-vuotias, kun perhe muutti Suomeen. 18 vuotta täytettyään poika joutui lähtemään maasta."
"tai rekrytoivan yhtiön nykyisellä henkilöstöllä ei ole halua tai kykyä työskennellä englanniksi."
"Koskela kannustaa yrityksiä joustamaan kielitaitovaatimuksista, koska väestön ikääntyessä työvoimaa tarvitaan ulkomailta.
Videolla Koskela kertoo, että ”rallienglannilla” pärjää hyvin."
Olen itse käynyt aikoinaan läpi tuon rumban Suomessa olevassa työpaikassa (huonosta B arvosanan ylioppilasenglannin "osaajasta" täysin työasiat englannilla kykenemään hoitavaksi työntekijäksi), ja se on ollut eräs elämäni parhaita asioita mitä sain mukaan työelämästä.
Ihan ymmärrettävää että kansainvälisessä firmassa asiantuntijatyötä tekevä selviää elämästään täällä puhumatta sanakaan suomea, mutta esim. asiakaspalvelutiskillä mummoja palvelevalla tulisi suomen kieli olla hallussa.
Paljon on puhuttu siitä, että Helsingissä (ja jonkin verran myös täällä Tampereella) ravintolasta ei saa enää suomenkielistä palvelua. Ikävä totuus tässä on se, että suomenkielisiä sopivia tekijöitä ei näihin töihin löydy tarpeeksi. Monet ravintolat ovat myös täysin ulkomaalaisten omistamia, niin kieli ja monesti henkilökunta ovat jo lähtökohtaisesti muunkielisiä.
Itse aloitan puhumisen aina suomeksi oli kyseessä minkänäköinen ihminen tahansa. Ei saisi olettaa, että ns. "ulkomaalaisen" näköinen ihminen ei osaisikaan suomea. Kyllä hän sitten kertoo, että voitaisiinko puhua englantia jos suomella ei onnistu.
Paljon on puhuttu siitä, että Helsingissä (ja jonkin verran myös täällä Tampereella) ravintolasta ei saa enää suomenkielistä palvelua. Ikävä totuus tässä on se, että suomenkielisiä sopivia tekijöitä ei näihin töihin löydy tarpeeksi. Monet ravintolat ovat myös täysin ulkomaalaisten omistamia, niin kieli ja monesti henkilökunta ovat jo lähtökohtaisesti muunkielisiä.
Itse aloitan puhumisen aina suomeksi oli kyseessä minkänäköinen ihminen tahansa. Ei saisi olettaa, että ns. "ulkomaalaisen" näköinen ihminen ei osaisikaan suomea. Kyllä hän sitten kertoo, että voitaisiinko puhua englantia jos suomella ei onnistu.
Edelleenhän saa tosiaan kuulla, että montaa "ei-valkoihoista", mutta Suomessa kasvanutta ja kielen täydellisesti hallitsevaa suomalaista puhutellaan englanniksi. Jotenkin sitä voisi olettaa, että skandinaaviblondin ulkonäöstä poikkeavan ihmisen ei enää 2020-luvulla ajateltaisi lähtökohtaisesti olevan Suomeen vasta äskettäin muuttanut ja täten suomen kieltä vain auttavasti, jos sitäkään osaavan. Kaiketi mielikuvat ovat jääneet jonnekin vuosituhannen vaihteeseen monilla.
Mitä tulee ravintola-alaan, sikälihän "asiakaspalvelusuomen alkeet" olettaisi useimpien alalla työskentelevien oppivan enintään muutamassa kuukaudessa, mikäli motivaatiota riittää. Niin vaikeaksi vaikka me suomalaiset itsekin usein kielemme miellämmekin, kieli se on loppujen lopuksi muiden joukossa ja opittavissa, mikäli siihen on valmis käyttämään omaa aikaa. Sikäli vaikka täysin englanninkielisiä urapolkuja eri aloilla tätä nykyä Suomessa riittääkin, kyllä suomen kielen taidon oletan edelleen avaavan maahanmuuttajille monia ovia ja voin sanoa omalta kohdaltani, että mikäli jonain päivänä muuttaisin esim. Ranskaan tai vaikka Thaimaahan, totta kai haluaisin tehdä parhaani, että saisin paikallisen kielen sujuvasti haltuun.
Hyvin kaunis ajatus tällainen, että "kyllähän sen kielen oppii nopeasti, jos vain haluaa", mutta kun valitettavasti näissä Suomeen työn tai muun asian perässä tulevista läheskään kaikki eivät edes halua tai välitä opiskella sitä suomen kieltä, vaikka sitä heidän työssä tarvisikin. Toiset vaan tykkäävät enemmän siitä, että heille puhutaan ja että he saavat puhua töissä sitä englantia vielä senkin jälkeen, kun ovat esim. 10 vuotta täällä asuneet ja tavallaan integroituneet Suomeen, kun ovat tulleet tänne ns. "Jäädäkseen", jos heillä on täällä puoliso, perhettä, työpaikka ym. vastaavaa, joka pitää heidät Suomessa.
Olen itse tämän huomannut useaan kertaan, kun Helsingissä ei tahdo saada läheskään aina sitä suomen kielistä palvelua ja omallakin alalla näkee valitettavan usein näitä ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät ole oppineet sitä suomea yhtään vielä vuosienkaan jälkeen ja joskus se on myös asettanut tiettyjä haasteita joissakin asioissa.
Pointtini oli ennen kaikkea siinä, että vaikka suomen kieli voi opintojen alkuvaiheessa melkoiselta haasteelta saattaa vaikuttaakin, kyllähän ihan jo "elämässä menestyminen" sitä motivaatiota kieliopinnoille voisi olettaa lisäävän. Kyse ei toki ole yksistään suomen vaikeudesta, sillä olen kuullut jopa Ruotsissa asuvan ihmisiä, ketkä eivät monen vuoden jälkeenkään ole kieltä kovin hyvin oppineet, vaikka ruotsi esim. englantia osaavalle nähdään yleensä varsin helppona kielenä.
Jokaisella meistä on kuitenkin vain yksi tsäänssi tällä pallolla ja jos jonkun tie on hänet vienyt Suomeen ja tarkoituksena on täällä useampi vuosi viettää, kyllähän siinä ennen kaikkea itselleen sen karhunpalveluksen tekee, mikäli kieliopinnoille ei halua omistautua riittävästi. Yhtäältä toki mainittujen kaltaisten henkilöiden lisäksi Suomesta toki löytyy tuhansia ja taas tuhansia aikuisena tänne asettuneita, ketkä kielen ovat ottaneet hyvin haltuun, enkä usko yhdenkään heistä sitä katuvan.
Tästä kohua herättäneestä Wolt-johtajan pojan tapauksesta olisi sinänsä mielenkiintoista tietää vähän enemmän. Kyse kun on ilmeisesti ollut 18 vuotta täyttäneestä, muun kuin EU-maan kansalaisesta, niin hänen on pitänyt hakea omaa oleskelulupaa, eikä kaiketi Migri ole tälle nähnyt myöntämisperusteita. Jos kyseisellä henkilöllä on ollut opiskelu- tai työpaikka, niin varsin outo ratkaisu, jos tähän ovat viranomaiset päätyneet, ettei oleskeluluvalle ole perusteita, onhan esim. suomalaisissa lukioissa tätä nykyä paljon ulkomailta tulleita opiskelijoita.
Juu siis kyse ei ollutkaan siitä, etteikö siitä suomen kielen tai minkä tahansa paikallisen kielen oppimisesta olisi nimenomaan just valtavaa hyötyä siellä uudessa kotimaassa. Mutta kun valitettavan monet tänne tulevat ulkomaalaiset eivät vaan edes halua opetella sitä suomen kieltä, vaikka he olisivatkin tulleet tänne ns. "Jäädäkseen", kun he käytännössä vaativat muita suomalaisia puhumaan heille itselleen vain sitä englantia ja vastaavat aina vaan englanniksi, jos heille edes yrittää vähän puhua sitä suomea ja sen alkeellisempiakin sanoja.
Ainakin omassa työssäni olen huomannut just nimenomaan paljon juurikin tätä, että ne tänne muuttaneet ulkomaalaiset työkaverit eivät vaan halua/suostu sitä suomea ikinä missään puhumaan.
Viestisi pitää varmasti paikkansa, ja olisihan se kiva jos kaikki osaisivat suomea.
Tuo "vaatia" sana vain hieman särähti minun korvaan.
Noin yksilötasolla suomalaiselle, onko se nyt vaatimus jos pitää englantia puhua joskus?
Eikö se ole itsellekin vaihtelua ja etenkin opettavaista käytännön treeniä ja hyödyllistä jos vaikka esimerkiksi itse lähtee joskus ulkomaille?
Jep, jep...
Kaikille suomalaisille olisi hyvä osata edes ruotsin- ja englanninkielen alkeet. Koskaan ei tiedä milloin se on hyödyksi itse kullekin. Monessa hyvin palkatussa työtehtävässä vaaditaan hyvää kielitaitoa.
Sonny Burnett
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lukko
Olisikohan tuo pojan verkossa suoritettava high school joku yksityinen ja epävirallinen verkkokurssi joka ei Suomessa kelpaa oleskeluluvan perusteeksi.
Erikoinen yksittäistapaus. Toisaalta hyvä ettei Suomessa näköjään pysty edes miljonäärien aikuiset lapset pyörimään toimettomina. Hyvä viesti esim. oligarkeille ja heidän perheilleen.
Kuinkahan moni kovanluokan yritysjohtaja ei halua Suomeen tekemään töitä koska ilmapiiri on tunkkainen ja vastenmielinen Suomessa. Mitenkä heidän puolisonsa ja perheensä viihtyvät Suomessa, jos he eivät saa duunia ja hyviä opiskelumahdollisuuksia korkeatasoista oppilaitoksista omalla äidinkielellä.
Osaltaan ihan aiheellinen huoli tämä, mutta sitten toisaalta... Onkohan sittenkään kovinkaan monessa maassa tämä monella tapaa käsitettävä "ilmapiiri" ulkomailta saapuville valkokaulustyöläisille sitten loppujen lopuksi Suomen kasvukeskuksia oleellisesti parempi?
Onko sen yli satatonnia vuodessa tienaavan, englantia pääasiallisena arjen kielenään käyttävän osaajan arki niin paljon auvoisempaa Helsingin sijaan Tallinnassa, Kööpenhaminassa, tai vaikka Wienissä? Nyt siis en viittaa ilmastoon, verotukseen jne. vaan juurikin yhteiskunnan ilmapiiriin. Toki tilanne saisi olla maassamme nykyistä parempi, mutta samat makrotrendit ne ilmenevät muualla, byrokratian rattaat saattavat olla ruosteessa ja rasismikaan ei tietenkään ole mitenkään Suomeen rajoittuva ilmiö.
Olen Suomea aika tarmokkaasti tässäkin threadissa soimannut, mutta vaikka yhtäältä näen isänmaassamme monia korjattavia epäkohtia, mutta isossa kuvassa kyllä Suomen uskon silti olevan yksi parhaita paikkoja asettua ns. expateille, mikäli viileä ilmasto ja korkea verotus eivät ole kynnyskysymyksiä.
On se silloin mielestäni hieman liikaa vaadittu, jos sitä vaatii henkilö, joka on asunut maassa jo useita vuosia, mutta ei ole siltikään viitsinyt/halunnut opetella sitä suomen kieltä edes alkeellisempien lauseiden ja sanojen verran. Sitten kun varsinkin asiakkaista löytyy hyvinkin paljon ihmisiä, jotka eivät sitä englantia aina kovin hyvin tai välttämättä ollenkaan osaa, kuten vanhemmat ihmiset ja myös jotkut nuoremmat.
Olen vaan ehkä itse sen verran vanhanaikainen, että mielestäni se paikallinen kieli on opeteltava silloin, jos sinne toiseen maahan muuttaa ja varsinkin jos aikoo jäädä sinne pysyvästi asumaan. Joten ainakaan mun mielestä sitä ei voi vaan aina vaatia toisessa maassa sitä, että kaikki muut alkaisivat puhua ja jopa parantamaan sitä heidän omaa englannin kielen taitoaan vain sen takia, jos tai kun tänne muuttaa sellaisia ulkomaalaisia, jotka eivät ole halunneet sitä paikallista kieltä opetella. Kun tässä ei ole suinkaan kyse vain pelkästään itsestäni, vaan myös siitä, että näitä suomea osaamattomia työntekijöitä näkee nykyisin valitettavan paljon sellaisilla ammattialoilla, joissa sitä suomea pitäisi osata ihan jo asiakkaidenkin takia, kuten nyt vaikka omalla alallani.
Kyllä minä sen ymmärrän että ei kaikilta voi välittömästi odottaa mitään erikoista suomen osaamista, mutta jos aletaan puhumaan jostakin ihmisestä joka on ollut Suomessa vuosikymmenen tai kauemmin niin alan miettimään miksi tätä kieltä ei ole opiskeltu. Joo kyseessä ei ole indo-eurooppalainen kieli, mutta eivät ole arabia, somali tai kiinakaan indo-eurooppalaisia. Jos on saatu englanti haltuun erikoisesta lähtökohdasta niin ei sille oikein ole syytä miksei voisi toistakin "erikoista" kieltä opetella.
Toki jos sitä on jossain englanninkielisellä työpaikalla ja kaveripiiri koostuu muista maahanmuuttajista ja koulutetuista suomalaisista niin ei se ole ihme jos kieli ei niin tartu.
Toki jos sitä on jossain englanninkielisellä työpaikalla ja kaveripiiri koostuu muista maahanmuuttajista ja koulutetuista suomalaisista niin ei se ole ihme jos kieli ei niin tartu.
Jep, tämmöisessä tilanteessa toki aivan selvää kun työnkuvaan kuuluu osata suomea.
Itse näen asian sillä tavalla, että kerranhan me vain tällä pallolla kukin dallailemme ja jos esim. allekirjoittaneen tie veisi jonain päivänä asumaan Suomen sijaan johonkin toiseen maahan, niin totta kai käytännön arjen sujumisen, mutta myös paikalliseen elämänmenoon ja kulttuuriin syvemmin kiinnipääsemiseksi pyrkisin parhaimpaani sikäläisen kielen haltuun ottamiseksi, etenkin jos alkaa näyttä sillä, että visiitti viivähtää vuosien pituiseksi.
Sinänsähän maahanmuuttajat ovat selvästi jakautumassa kahteen eri porukkaan, mitä heiltä kielitaidon osalta odotetaan. En ihmettelisi, että vaikka samat (suomalaiset) ihmiset paheksuvat, mikäli terveysaseman hoitaja puhuu suomea voimakkaasti murtaen ja natiivia suppeammalla sanavarastolla, mutta sen englanninkielisessä työympäristössä uraa tekevän valkokaulusihmisen tervehdyssanoihin ja numeroihin rajoittuva kielitaito ymmärretään täysin.
Voi olla, että suomalaisilla on osaltaan vähän heikko itsetuntokin tässä. Jossain Ranskassa, Japanista puhumattakaan odotetaan, että ulkomailta sinne asettuneet paikallisen valtakielen omaksuvat. Itsekin pidin suomea pitkään "vähäpätöisenä kielenä", enkä nähnyt maamme englanninkielistymistä minkäänlaisena issuena.
Tätä olen itsekin just sanonut, että se uuden ja paikallisen kielen opiskelu ja sen käyttäminen uudessa ympäristössä antaa mielestäni kyseisestä henkilöstä just sellaisen kuvan, että hän selvästi haluaa sopeutua ja kotiutua siihen uuteen ympäristöönsä osaksi sitä paikallista yhteiskuntaa, kun hän viitsii, vaivautuu ja haluaa vaikka väkisin oppia sen uuden kielen ja vielä vaikka jopa riittävän hyvin.
Olen itsekin tavannut työni puolesta monia ulkomaalaisia, joista jotkut ovat oppineet sen suomen kielen yllättävänkin nopeasti, sillä jotkut ovat oppineet sen jopa vuodessa tai kahdessa ja jotkut varsinkin pidemmän aikaa täällä asuneet ovat myös oppineet ymmärtämään ja jopa puhumaan tiettyjä murteita, joka taas on mielestäni todella hienoa ja osoittaa sitä todellista aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta tämänkin asian suhteen.
Sitten taas toiset jotka ovat päättäneet jäädä tänne pysyvästi asumaan esim. perhe- ja avioliitonkin vuoksi, niin eivät vaan ole siltikään viitsineet ja vaivautuneet opettelemaan sitä suomea edes yksinkertaisten fraasien vertaa, vaikka he olisivat asuneet täällä tyyliin jo viimeiset kymmenen vuotta.
Ainakin itseäni ärsyttää töissä se asia, kun osa työkavereista ei osaa suomea yhtään, vaikka osa heistä on asunut täällä jo sen vuosikymmenen verran ja sitten jos suomalaisten työkavereiden kanssa jotain puhutaan, niin heti pitäisi olla aina kääntämässä kaikkea heille englanniksi, kun hekin haluaisivat päästä osaksi keskustelua. Ainakin itselläni tulisi kyllä jo aikaisemminkin mieleen se, että "Olisikohan jo korkea aika opetella/osata sitä paikallista kieltä", kun että pitäisi aina olla jonkun toisen sitä lausetta mulle englanniksi kääntämässä.
Suomi ampuu itseään jalkaan sillä, ettei kielen opiskeluun kannusteta enempää.
Se on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää, ettei kieltä osaa tänne tullessaan. Mutta sitä pitäisi alkaa opiskelemaan siinä vaiheessa, kun tänne muuttaa.
Toistan, mitä olen sanonut aiemminkin. Olen asunut ylivoimaisen valtaosan aikuisiästäni muualla. Aloin ymmärtää asuinmaani kulttuuria, tapoja ja mentaliteettia vasta siinä vaiheessa, kun kieli alkoi olla riittävän hyvin hallussa. Viihdyin kyllä sitäkin ennen ja pärjäsin englannilla, mutta se on täysin eri asia. Se oli pintapuolista viihtymistä, millä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että ymmärtäisin miksi asiat ovat niinkuin ovat ja toimivat niinkuin toimivat - ja miksi ihmiset ajattelevat, kuten ajattelevat. Vasta kielen opittuani tunsin olevani kunnolla osa yhteiskuntaa.
Kielitaito | ”Ei pitäisi olla edes kysymys” – Yksi Suomen menestyneimmistä maahanmuuttajista sanoo suorat sanat suomen opiskelusta
Suomen kielen opiskelemisen ei pitäisi olla edes kysymys vaan itsestäänselvyys, sanoo Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.
www.hs.fi
Essee | Eliitin englanti on köykäinen kielitaito
Alaluokan maahanmuuttajien halutaan oppivan parempaa suomea samalla, kun koulutettu yläluokka kommunikoi keskenään englanniksi. Olisiko tässä jokin ristiriita, kysyy kielitieteen tutkija Janne Saarikivi.
www.hs.fi
Tuosta jälkimmäisestä jutusta - siis Saarikiven kolumnista - semmoinen huomio kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää, että tarjoamme englanninkielisiä korkeakoulutusohjelmia. Näin olemme onnistuneet saamaan tutkinto-opiskelijoita ulkomailta, mikä on Suomelle elintärkeää. Siitä huolimatta heidänkin opetussuunnitelmaansa tulisi lisätä merkittävästi pakollista suomen kielen opetusta, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomessa valmistuttuaan. Korkeakouluopettajana tiedän, että heillä on suomen kielen opiskeluun enemmän motivaatiota kuin mahdollisuuksia.
Suomen kieli on erilainen, kuin muut eurooppalaiset kielet. Sen opiskelu ei kuitenkaan ole rakettitiedettä. Kuten ensimmäisessä linkittämässäni jutussa mainitaan, jokaisessa kielessä on helpot ja vaikeat asiansa. Me emme edelleenkään ymmärrä kunnolla sitä, että moni haluaa opiskella suomea: Suomea puhuvaa maahanmuuttajaa katsotaan usein edelleen kuin jotain marsilaista. Että "miten sä oot oppinut tän kielen ja miksi oot ylipäätään alkanut sitä opiskelemaan?". Reaktiot yleensä kertovat vastauksen paremmin, kuin kärsivälliset selitykset asiasta: hei haloo, mä asun täällä. Samalla usein etenkin korkeasti koulutettuja tai koulutettavia maahanmuuttajia suorastaan kannustetaan olemaan opiskelematta kieltä: vähintäänkin epähuomiossa.
Viimeksi muokattu:
Suomi ampuu itseään jalkaan sillä, ettei kielen opiskeluun kannusteta enempää.
Se on täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää, ettei kieltä osaa tänne tullessaan. Mutta sitä pitäisi alkaa opiskelemaan siinä vaiheessa, kun tänne muuttaa.
Toistan, mitä olen sanonut aiemminkin. Olen asunut ylivoimaisen valtaosan aikuisiästäni muualla. Aloin ymmärtää asuinmaani kulttuuria, tapoja ja mentaliteettia vasta siinä vaiheessa, kun kieli alkoi olla riittävän hyvin hallussa. Viihdyin kyllä sitäkin ennen ja pärjäsin englannilla, mutta se on täysin eri asia. Se oli pintapuolista viihtymistä, millä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, että ymmärtäisin miksi asiat ovat niinkuin ovat ja toimivat niinkuin toimivat - ja miksi ihmiset ajattelevat, kuten ajattelevat. Vasta kielen opittuani tunsin olevani kunnolla osa yhteiskuntaa.
Kielitaito | ”Ei pitäisi olla edes kysymys” – Yksi Suomen menestyneimmistä maahanmuuttajista sanoo suorat sanat suomen opiskelusta
Suomen kielen opiskelemisen ei pitäisi olla edes kysymys vaan itsestäänselvyys, sanoo Genelecin toimitusjohtaja Siamäk Naghian.
Essee | Eliitin englanti on köykäinen kielitaito
Alaluokan maahanmuuttajien halutaan oppivan parempaa suomea samalla, kun koulutettu yläluokka kommunikoi keskenään englanniksi. Olisiko tässä jokin ristiriita, kysyy kielitieteen tutkija Janne Saarikivi.
Tuosta jälkimmäisestä jutusta - siis Saarikiven kolumnista - semmoinen huomio kuitenkin, että on äärimmäisen tärkeää, että tarjoamme englanninkielisiä korkeakoulutusohjelmia. Näin olemme onnistuneet saamaan tutkinto-opiskelijoita ulkomailta, mikä on Suomelle elintärkeää. Siitä huolimatta heidänkin opetussuunnitelmaansa tulisi lisätä merkittävästi pakollista suomen kielen opetusta, jotta heillä on paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomessa valmistuttuaan. Korkeakouluopettajana tiedän, että heillä on suomen kielen opiskeluun enemmän motivaatiota kuin mahdollisuuksia.
Suomen kieli on erilainen, kuin muut eurooppalaiset kielet. Sen opiskelu ei kuitenkaan ole rakettitiedettä. Kuten ensimmäisessä linkittämässäni jutussa mainitaan, jokaisessa kielessä on helpot ja vaikeat asiansa. Me emme edelleenkään ymmärrä kunnolla sitä, että moni haluaa opiskella suomea: Suomea puhuvaa maahanmuuttajaa katsotaan usein edelleen kuin jotain marsilaista. Että "miten sä oot oppinut tän kielen ja miksi oot ylipäätään alkanut sitä opiskelemaan?". Reaktiot yleensä kertovat vastauksen paremmin, kuin kärsivälliset selitykset asiasta: hei haloo, mä asun täällä. Samalla usein etenkin korkeasti koulutettuja tai koulutettavia maahanmuuttajia suorastaan kannustetaan olemaan opiskelematta kieltä: vähintäänkin epähuomiossa.
Näin on asiat. Kuten tässä ketjussa olen monesti todennut: kontrasti kilpailijamaihin on valtava. Esimerkiksi jo Ruotsissa ja Saksassa paljon työuralla reissanneena ja aikaa viettäneenä, voi sanoa että noissa maissa mentaliteetti on sellainen, että joko opit kielen tai itket ja opit. Romaanisten kielten maista puhumattakaan. Tai suoraan sanottuna ei tule mieleen juuri yhtään toista maata, jossa samalla lailla suhtautuisimme maahanmuuttajien kielen opiskeluun, kuin Suomessa. Eli sellainen suhtautuminen, että "oppii jos oppii, ja eihän se mikään pakko ole oppia nyt meidän takia tätä vaikeaa ja outoa kieltä. Ja muutenkin se varmaan kohta muuttaa kuitenkin pois".
Yllättävän paljon tulee vastaan henkilöitä, jotka ovat työskennelleet täällä jopa vuosikymmeniä, eikä silti osaa juurikaan suomen kieltä. En ole kohdannut tälläistä missään muualla. Ja tosiaan suomen kieli ei ole maailman ainoa vaikea kieli, vaikka sellaiseen tunnutaan välillä uskovan.
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy