Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Juuri näin. Mikähän mahtaa olla tilanne maaseudulla ja syrjäkylillä tulevaisuudessa mikäli työperäistä maahanmuuttoa ei saada hoidetuksi kuntoon Suomessa.

Sisäinen maahanmuutto on jo tuttu ilmiö Suomessa. Syrjäkylien väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja väestön määrä pienenee jatkuvasti maaseututaajamissa, koska porukka muuttaa suuriin asutuskeskuksiin etupäässä pääkaupunkiseudun palveluiden luokse. Pitovoimatekijä ei ole kovin suuri syrjäkylillä.

Vaikka työperäistä maahanmuuttoa saapuu eripuolille Suomea niin osa heistä muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle joka tapauksessa.

Yle tekikin juuri mainitsemastasi asiasta mielenkiintoisen jutun eilen.

Tuore väestökysely: Maahanmuuttajat eivät juurikaan nosta Etelä-Karjalan väkilukua

Lappeenrannan tulevaisuutta määrittelee osaltaan kyky houkutella ja ennen kaikkea pitää maahamuuttajat, mutta kaikkea se ei ratkaise.

yle.fi

Se että maahanmuuttajat keskittyvät ennen kaikkea suurimpiin kasvukeskuksiin on tietysti täysin globaali ilmiö. Kyllähän se Tallinnakin varmasti houkuttelee tulijoita enemmän, kuin Kohtla-Järve, tai Tukholma enemmän, kuin Skellefteå.

Yleinen ilmiöhän on se, että maahanmuuttaja saattaa ensiksi asettuakin pienemmälle paikkakunnalle maakunnissa, mutta päätyy sitten lopulta PK-seudulle.Mitään ihmeellistä siinä ei toki ole. Jos veto- / pitovoima on Suomessa syntyneidenkin keskuudessa heikko, niin ei se ole sitä isompi maahanmuuttajienkaan keskuudessa. Mielenkiintoista nyt esim. nähdä, miten itse asiassa aika tasaisesti eri puolille Suomea asettuneet ukrainalaiset tulevat siirtymään jos tulevat, maamme sisällä.

Toki ulkomaalaistaustainen väestö on kasvamassa käytännössä maamme joka kolkassa, myös ikääntyneillä muuttotappioalueilla, jo tästäkin syystä maahanmuuttoon voisi olettaa suhtauduttavan erityisen myönteisesti pienemmillä paikkakunnilla, mitkä eivät maan sisäisestä muuttovoitosta nauti ja väestö on ikääntynyt. Paino toki sanalla olettaa.

 

[Ann Arbor]

Tuore väestökysely: Maahanmuuttajat eivät juurikaan nosta Etelä-Karjalan väkilukua

Lappeenrannan tulevaisuutta määrittelee osaltaan kyky houkutella ja ennen kaikkea pitää maahamuuttajat, mutta kaikkea se ei ratkaise.

yle.fi

Voimakas maahanmuuttokaan ei pelasta pohjalaiskuntia tyhjenemiseltä – ennusteessa muutama ilahduttava poikkeus

Väestöennusteet näyttävät, miten Suomen alueet eriytyvät, ja pienemmät kunnat tyhjenevät. Maahanmuutto ei kykene kompensoimaan syntyvyyden vähenemistä.

yle.fi

Kymenlaakson väestökehitys laskee vauhdilla – korkea maahanmuutto hidastaisi kehitystä vain hiukan

Maahanmuuton merkitys korostuu tulevaisuudessa varsinkin Kotkan kaltaisissa kaupungeissa. Erityisesti työikäisten määrä kasvaisi.

yle.fi

Niin ikään Yleltä eilen mielenkiintoisia juttuja "maakuntien Suomen" väestökehityksestä. Riittävä maahanmuutto tulee olemaan niin monen seudun elinvoiman kannalta aivan kriittinen asia, mutta ei sekään kaikkea ratkaise. Joka tapauksessa myös syrjäseuduilla maahanmuutto tulee mitä oletettavimmin lisääntymään, ihan jo sote-sektorin huutavan työvoimapulan vuoksi.

 

[Ann Arbor]

Yrittäjägallup: Työvoimapula pysyy, vaikka työttömyys kasvaa

– On tärkeää, että työperäistä maahanmuuttoa edistetään eikä ammatillista koulutusta vaurioiteta liialla säästämisellä, sanoo SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

www.iltalehti.fi

Mikael Pentikäisestä voi olla mitä mieltä haluaa, mutta on hienoa nähdä, että hän on noussut yhdeksi työperäisen maahanmuuton näkyvimmistä puolestapuhujista maassamme.

 

[Ann Arbor]

Eilen oli jälleen kerran kuukauden mielenkiintoisin päivä, Migrin julkistaessa viimeisimmät oleskelulupatilastot. Tammi-elokuussa ensimmäisiä oleskelulupia on myönnetty yhteensä 31 487 kappaletta, mikä on 1201 vähemmän, kuin vuonna 2023 vastaavana ajankohtana, joten ennätyksellisestä maahanmuuttovuodesta 2023 vuosi 2024 tulee mitä oletettavimmin jäämään hivenen. Joka tapauksessa hienoja lukuja ja mitatun historian toiseksi suurin nettomaahanmuutto on tulossa vuodelle 2024, mikä taloustilanne huomioiden on hieno asia. Hyvä Suomi!

Tilastot — Maahanmuuttovirasto

Osoitteesta tilastot.migri.fi löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat sekä viraston tekemät päätökset, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

tilastot.migri.fi

 

[ipaz]

Tämä Suomen Kuvalehden artikkeli (maksumuurin takana) on jo toukokuulta enkä nyt lähtenyt kahlaamaan ketjua, että onko sitä täällä jo sivuttu. Itselleni iski silmään yksi lause koko artikkelista koskien Suomen terveydenhuoltojärjestelmää:

”Ennaltaehkäisevien terveystoimien osuus Suomen terveydenhoidon 23 miljardin kokonaiskuluista on vain 1,6 prosenttia. Ikääntyvässä Suomessa on siis terveydenhuoltojärjestelmä, joka pitää ihmisiä hengissä, mutta ei terveinä.”

Vanhat ihmiset ovat ainoa kasvava luonnonvara – Otetaan siitä ilo irti

On aika siirtyä väestön ikärakenteen kauhistelemisesta kysymyksiin, miten vanhenemme ja minkälainen on yhteiskunta, jossa yhä useampi on iältään vanhempi.

suomenkuvalehti.fi

Tässä kun samalla katselen National Geographylta ohjelmaa "Year Million", jossa mm. pohditaan tekniikan valtavan nopeaa kehittymistä, jonka ansiosta tulevaisuudessa ihmiset elävät yhä pidempään ja pidempään. Jo nyt kehitellään mikroskooppisen pieniä robotteja, jotka korjaavat verisuonia sisältäpäin estämällä tukoksia, lääkitsevät yksittäisiä soluja, sekä tunnistavat ja tuhoavat syöpäkasvaimia hyvissä ajoin ennen kun ne kasvavat liian suuriksi ja ovat kuolemaksi.

Tuo edellämainittu on todellisuutta jossain hamassa tulevaisuudessa, mutta tämän päivän Suomessa jossa väestö vanhenee ja samalla kansantalouden tuottosuhde keikahtaa yhä enemmän sellaiseksi, että kulut nousevat nopeammin kuin tulot, niin olisi tärkeää jotta myös senioriväestö olisi hyväkuntoista ja pystyisi jatkamaan työntekoa pitempään. Se toisi enemmän tuottavuutta ja terveempi kansa kuluttaisi vähemmän terveydenhuoltoa. Ihan vaan lähisukuni varttuneempaa väestöä katsellessa tulee mietittyä, että tuotako se eläkeaika sitten on. Seitsemänkymppisenä istutaan sohvalla tv:tä katsellen ja käydään kerran viikossa jossain kunnan järjestämässä seniorijumpassa. Ja sitten valitetaan kun joka paikkaan kolottaa ja liikkuminen on hankalaa.

Japanissa jo joka kolmas 70-75 vuotias on edelleen työelämässä. Siellä on järjestelmää muutettu niin, että eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä kannustetaan sekä terveeseen elämään, että jatkamaan joustavasti työntekoa. Japanin on ollut vähän pakko löytää keinoja, koska väestö vanhenee rajusti eikä uusia lapsia synny. Ja Japaissa ihmiset elävät todella pitkään. Yli 100-vuotiaita on 100 000 ja keskimääräinen elinikä on 88 vuotta.

Suomessa väki vanhenee ja kulut nousevat. Nyt pitäisi saada lähitulevaisuudessa eläkeikää lähestyvät ihmiset isosti miettimään sitä tosiasiaa, että koska terveysteknologian tehostumisen vuoksi pysyy todennäköisesti pitempään hengissä, niin voisiko myös itse tehdä jotakin oman toimintakuntonsa parantamiseksi. Ettei vaan pysy hengissä, vaan että pysyy hengissä terveenä.

 

[Ann Arbor]

Japanissa jo joka kolmas 70-75 vuotias on edelleen työelämässä. Siellä on järjestelmää muutettu niin, että eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä kannustetaan sekä terveeseen elämään, että jatkamaan joustavasti työntekoa. Japanin on ollut vähän pakko löytää keinoja, koska väestö vanhenee rajusti eikä uusia lapsia synny. Ja Japaissa ihmiset elävät todella pitkään. Yli 100-vuotiaita on 100 000 ja keskimääräinen elinikä on 88 vuotta.

Suomessa väki vanhenee ja kulut nousevat. Nyt pitäisi saada lähitulevaisuudessa eläkeikää lähestyvät ihmiset isosti miettimään sitä tosiasiaa, että koska terveysteknologian tehostumisen vuoksi pysyy todennäköisesti pitempään hengissä, niin voisiko myös itse tehdä jotakin oman toimintakuntonsa parantamiseksi. Ettei vaan pysy hengissä, vaan että pysyy hengissä terveenä.

Suomella ja monella muulla länsimaalla olisi varmasti opittavaa Japanilta, miten he ovat kyenneet pitämään seniorikansalaisensa niin toimintakykyisinä.

Washington Postin juttu aiheesta. Opinion Japan can teach the world a better way to age


Varmasti terveellisemmillä elintavoilla, alkaen ravinnosta ja liikuntatottumuksista pääsee jo varsin pitkälle. Liikkumattomuuden kustannuksethan ovat suorastaan hälyttäviä ja mielestäni asiaan olisi syytä puuttua enemmän.

Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa - UKK-instituutti

Lue tutkittua tietoa suositusta vähäisemmän liikkumisen eli liikkumattomuuden kustannuksista Suomessa.

ukkinstituutti.fi

 

[Ann Arbor]

Kysely: Yritykset tyytymättömiä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan: ”Lopettakaa rasismilla flirttailu”

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Yritykset tyytymättömiä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Kyselyssä hallitus sai yrityksiltä kouluarvosanan 6,7 koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikan toimista.

Yrityksistä erittäin tyytymättömiä oli reilut 20 prosenttia, kun taas erittäin tyytyväisiä oli alle 10 prosenttia. Kyselyyn osallistui noin tuhat yritystä.

Erityisesti työperäisen maahanmuuton tilanne ja Suomen ilmapiiri herättivät huolta yritysten keskuudessa.

– Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.

 

[Ann Arbor]

Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa - Tilastokeskus

stat.fi

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun 2024 lopussa 5 625 011. Maamme väkiluku kasvoi tammi–elokuun aikana 21 160 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 32 073 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 8 717 vähemmän kuin kuolleita.


Maahanmuuttoja oli edellisvuotta vähemmän

Tammi–elokuun aikana syntyi 29 257 lasta eli 194 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Kuolleiden määrä oli 37 974, mikä on 1 004 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Elokuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi–elokuussa 41 280 henkeä ja Suomesta muutti pois 9 207 henkeä. Maahanmuuttoja oli 5 089 vähemmän ja maastamuuttoja 875 vähemmän kuin edellisvuoden tammi–elokuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 4 722 ja maastamuuttajista 5 522 henkeä.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–elokuun aikana 194 345. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kuntien väliset muutot lisääntyivät 1 505 muutolla vuoden 2024 kuntajaon mukaan.

Ennen kaikkea taloustilanteen, sekä ukrainalaisten saapumisen vähenemisen voi olettaa vaikuttavan vähentyneeseen maahanmuuttoon, eikä välttämättä vielä Orpon hallituksen toimien, mutta nähtäväksi jää, millainen trendi tulee olemaan loppuvuonna, sekä 2025.