Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Juuri näin. Mikähän mahtaa olla tilanne maaseudulla ja syrjäkylillä tulevaisuudessa mikäli työperäistä maahanmuuttoa ei saada hoidetuksi kuntoon Suomessa.

Sisäinen maahanmuutto on jo tuttu ilmiö Suomessa. Syrjäkylien väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla ja väestön määrä pienenee jatkuvasti maaseututaajamissa, koska porukka muuttaa suuriin asutuskeskuksiin etupäässä pääkaupunkiseudun palveluiden luokse. Pitovoimatekijä ei ole kovin suuri syrjäkylillä.

Vaikka työperäistä maahanmuuttoa saapuu eripuolille Suomea niin osa heistä muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle joka tapauksessa.

Yle tekikin juuri mainitsemastasi asiasta mielenkiintoisen jutun eilen.

Tuore väestökysely: Maahanmuuttajat eivät juurikaan nosta Etelä-Karjalan väkilukua

Lappeenrannan tulevaisuutta määrittelee osaltaan kyky houkutella ja ennen kaikkea pitää maahamuuttajat, mutta kaikkea se ei ratkaise.

yle.fi

Se että maahanmuuttajat keskittyvät ennen kaikkea suurimpiin kasvukeskuksiin on tietysti täysin globaali ilmiö. Kyllähän se Tallinnakin varmasti houkuttelee tulijoita enemmän, kuin Kohtla-Järve, tai Tukholma enemmän, kuin Skellefteå.

Yleinen ilmiöhän on se, että maahanmuuttaja saattaa ensiksi asettuakin pienemmälle paikkakunnalle maakunnissa, mutta päätyy sitten lopulta PK-seudulle.Mitään ihmeellistä siinä ei toki ole. Jos veto- / pitovoima on Suomessa syntyneidenkin keskuudessa heikko, niin ei se ole sitä isompi maahanmuuttajienkaan keskuudessa. Mielenkiintoista nyt esim. nähdä, miten itse asiassa aika tasaisesti eri puolille Suomea asettuneet ukrainalaiset tulevat siirtymään jos tulevat, maamme sisällä.

Toki ulkomaalaistaustainen väestö on kasvamassa käytännössä maamme joka kolkassa, myös ikääntyneillä muuttotappioalueilla, jo tästäkin syystä maahanmuuttoon voisi olettaa suhtauduttavan erityisen myönteisesti pienemmillä paikkakunnilla, mitkä eivät maan sisäisestä muuttovoitosta nauti ja väestö on ikääntynyt. Paino toki sanalla olettaa.

 

[Ann Arbor]

Tuore väestökysely: Maahanmuuttajat eivät juurikaan nosta Etelä-Karjalan väkilukua

Lappeenrannan tulevaisuutta määrittelee osaltaan kyky houkutella ja ennen kaikkea pitää maahamuuttajat, mutta kaikkea se ei ratkaise.

yle.fi

Voimakas maahanmuuttokaan ei pelasta pohjalaiskuntia tyhjenemiseltä – ennusteessa muutama ilahduttava poikkeus

Väestöennusteet näyttävät, miten Suomen alueet eriytyvät, ja pienemmät kunnat tyhjenevät. Maahanmuutto ei kykene kompensoimaan syntyvyyden vähenemistä.

yle.fi

Kymenlaakson väestökehitys laskee vauhdilla – korkea maahanmuutto hidastaisi kehitystä vain hiukan

Maahanmuuton merkitys korostuu tulevaisuudessa varsinkin Kotkan kaltaisissa kaupungeissa. Erityisesti työikäisten määrä kasvaisi.

yle.fi

Niin ikään Yleltä eilen mielenkiintoisia juttuja "maakuntien Suomen" väestökehityksestä. Riittävä maahanmuutto tulee olemaan niin monen seudun elinvoiman kannalta aivan kriittinen asia, mutta ei sekään kaikkea ratkaise. Joka tapauksessa myös syrjäseuduilla maahanmuutto tulee mitä oletettavimmin lisääntymään, ihan jo sote-sektorin huutavan työvoimapulan vuoksi.

 

[Ann Arbor]

Yrittäjägallup: Työvoimapula pysyy, vaikka työttömyys kasvaa

– On tärkeää, että työperäistä maahanmuuttoa edistetään eikä ammatillista koulutusta vaurioiteta liialla säästämisellä, sanoo SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

www.iltalehti.fi

Mikael Pentikäisestä voi olla mitä mieltä haluaa, mutta on hienoa nähdä, että hän on noussut yhdeksi työperäisen maahanmuuton näkyvimmistä puolestapuhujista maassamme.

 

[Ann Arbor]

Eilen oli jälleen kerran kuukauden mielenkiintoisin päivä, Migrin julkistaessa viimeisimmät oleskelulupatilastot. Tammi-elokuussa ensimmäisiä oleskelulupia on myönnetty yhteensä 31 487 kappaletta, mikä on 1201 vähemmän, kuin vuonna 2023 vastaavana ajankohtana, joten ennätyksellisestä maahanmuuttovuodesta 2023 vuosi 2024 tulee mitä oletettavimmin jäämään hivenen. Joka tapauksessa hienoja lukuja ja mitatun historian toiseksi suurin nettomaahanmuutto on tulossa vuodelle 2024, mikä taloustilanne huomioiden on hieno asia. Hyvä Suomi!

Tilastot — Maahanmuuttovirasto

Osoitteesta tilastot.migri.fi löydät Maahanmuuttovirastoon vireille tulleet asiat sekä viraston tekemät päätökset, jotka koskevat oleskelulupaa, kansainvälistä suojelua, kansalaisuutta ja maasta poistamista.

tilastot.migri.fi

 

[ipaz]

Tämä Suomen Kuvalehden artikkeli (maksumuurin takana) on jo toukokuulta enkä nyt lähtenyt kahlaamaan ketjua, että onko sitä täällä jo sivuttu. Itselleni iski silmään yksi lause koko artikkelista koskien Suomen terveydenhuoltojärjestelmää:

”Ennaltaehkäisevien terveystoimien osuus Suomen terveydenhoidon 23 miljardin kokonaiskuluista on vain 1,6 prosenttia. Ikääntyvässä Suomessa on siis terveydenhuoltojärjestelmä, joka pitää ihmisiä hengissä, mutta ei terveinä.”

Vanhat ihmiset ovat ainoa kasvava luonnonvara – Otetaan siitä ilo irti

On aika siirtyä väestön ikärakenteen kauhistelemisesta kysymyksiin, miten vanhenemme ja minkälainen on yhteiskunta, jossa yhä useampi on iältään vanhempi.

suomenkuvalehti.fi

Tässä kun samalla katselen National Geographylta ohjelmaa "Year Million", jossa mm. pohditaan tekniikan valtavan nopeaa kehittymistä, jonka ansiosta tulevaisuudessa ihmiset elävät yhä pidempään ja pidempään. Jo nyt kehitellään mikroskooppisen pieniä robotteja, jotka korjaavat verisuonia sisältäpäin estämällä tukoksia, lääkitsevät yksittäisiä soluja, sekä tunnistavat ja tuhoavat syöpäkasvaimia hyvissä ajoin ennen kun ne kasvavat liian suuriksi ja ovat kuolemaksi.

Tuo edellämainittu on todellisuutta jossain hamassa tulevaisuudessa, mutta tämän päivän Suomessa jossa väestö vanhenee ja samalla kansantalouden tuottosuhde keikahtaa yhä enemmän sellaiseksi, että kulut nousevat nopeammin kuin tulot, niin olisi tärkeää jotta myös senioriväestö olisi hyväkuntoista ja pystyisi jatkamaan työntekoa pitempään. Se toisi enemmän tuottavuutta ja terveempi kansa kuluttaisi vähemmän terveydenhuoltoa. Ihan vaan lähisukuni varttuneempaa väestöä katsellessa tulee mietittyä, että tuotako se eläkeaika sitten on. Seitsemänkymppisenä istutaan sohvalla tv:tä katsellen ja käydään kerran viikossa jossain kunnan järjestämässä seniorijumpassa. Ja sitten valitetaan kun joka paikkaan kolottaa ja liikkuminen on hankalaa.

Japanissa jo joka kolmas 70-75 vuotias on edelleen työelämässä. Siellä on järjestelmää muutettu niin, että eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä kannustetaan sekä terveeseen elämään, että jatkamaan joustavasti työntekoa. Japanin on ollut vähän pakko löytää keinoja, koska väestö vanhenee rajusti eikä uusia lapsia synny. Ja Japaissa ihmiset elävät todella pitkään. Yli 100-vuotiaita on 100 000 ja keskimääräinen elinikä on 88 vuotta.

Suomessa väki vanhenee ja kulut nousevat. Nyt pitäisi saada lähitulevaisuudessa eläkeikää lähestyvät ihmiset isosti miettimään sitä tosiasiaa, että koska terveysteknologian tehostumisen vuoksi pysyy todennäköisesti pitempään hengissä, niin voisiko myös itse tehdä jotakin oman toimintakuntonsa parantamiseksi. Ettei vaan pysy hengissä, vaan että pysyy hengissä terveenä.

 

[Ann Arbor]

Japanissa jo joka kolmas 70-75 vuotias on edelleen työelämässä. Siellä on järjestelmää muutettu niin, että eläkeiän kynnyksellä olevia ihmisiä kannustetaan sekä terveeseen elämään, että jatkamaan joustavasti työntekoa. Japanin on ollut vähän pakko löytää keinoja, koska väestö vanhenee rajusti eikä uusia lapsia synny. Ja Japaissa ihmiset elävät todella pitkään. Yli 100-vuotiaita on 100 000 ja keskimääräinen elinikä on 88 vuotta.

Suomessa väki vanhenee ja kulut nousevat. Nyt pitäisi saada lähitulevaisuudessa eläkeikää lähestyvät ihmiset isosti miettimään sitä tosiasiaa, että koska terveysteknologian tehostumisen vuoksi pysyy todennäköisesti pitempään hengissä, niin voisiko myös itse tehdä jotakin oman toimintakuntonsa parantamiseksi. Ettei vaan pysy hengissä, vaan että pysyy hengissä terveenä.

Suomella ja monella muulla länsimaalla olisi varmasti opittavaa Japanilta, miten he ovat kyenneet pitämään seniorikansalaisensa niin toimintakykyisinä.

Washington Postin juttu aiheesta. Opinion Japan can teach the world a better way to age


Varmasti terveellisemmillä elintavoilla, alkaen ravinnosta ja liikuntatottumuksista pääsee jo varsin pitkälle. Liikkumattomuuden kustannuksethan ovat suorastaan hälyttäviä ja mielestäni asiaan olisi syytä puuttua enemmän.

Liikkumattomuuden kustannukset Suomessa - UKK-instituutti

Lue tutkittua tietoa suositusta vähäisemmän liikkumisen eli liikkumattomuuden kustannuksista Suomessa.

ukkinstituutti.fi

 

[Ann Arbor]

Kysely: Yritykset tyytymättömiä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan: ”Lopettakaa rasismilla flirttailu”

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Yritykset tyytymättömiä hallituksen maahanmuuttopolitiikkaan.

Kyselyssä hallitus sai yrityksiltä kouluarvosanan 6,7 koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikan toimista.

Yrityksistä erittäin tyytymättömiä oli reilut 20 prosenttia, kun taas erittäin tyytyväisiä oli alle 10 prosenttia. Kyselyyn osallistui noin tuhat yritystä.

Erityisesti työperäisen maahanmuuton tilanne ja Suomen ilmapiiri herättivät huolta yritysten keskuudessa.

– Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen tiedotteessa.

 

[Ann Arbor]

Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa | Tilastokeskus

stat.fi

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli elokuun 2024 lopussa 5 625 011. Maamme väkiluku kasvoi tammi–elokuun aikana 21 160 hengellä. Väestönkasvua ylläpiti muuttovoitto ulkomailta, sillä maahanmuuttoja oli 32 073 enemmän kuin maastamuuttoja. Syntyneitä oli 8 717 vähemmän kuin kuolleita.


Maahanmuuttoja oli edellisvuotta vähemmän

Tammi–elokuun aikana syntyi 29 257 lasta eli 194 lasta enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2023. Kuolleiden määrä oli 37 974, mikä on 1 004 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Elokuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen tammi–elokuussa 41 280 henkeä ja Suomesta muutti pois 9 207 henkeä. Maahanmuuttoja oli 5 089 vähemmän ja maastamuuttoja 875 vähemmän kuin edellisvuoden tammi–elokuussa. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 4 722 ja maastamuuttajista 5 522 henkeä.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi tammi–elokuun aikana 194 345. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kuntien väliset muutot lisääntyivät 1 505 muutolla vuoden 2024 kuntajaon mukaan.

Ennen kaikkea taloustilanteen, sekä ukrainalaisten saapumisen vähenemisen voi olettaa vaikuttavan vähentyneeseen maahanmuuttoon, eikä välttämättä vielä Orpon hallituksen toimien, mutta nähtäväksi jää, millainen trendi tulee olemaan loppuvuonna, sekä 2025.

 

[Kilgore Trout]

Demografia on perseellään, mutta onneksi elämänlaatu on kunnossa!

Tässä ovat 10 elämänlaadultaan parasta maata​

1. Tanska
2. Ruotsi
3. Sveitsi
4. Norja
5. Kanada
6. Suomi
7. Saksa
8. Australia
9. Alankomaat
10. Uusi-Seelanti

Elämänlaatu | Tutkimus: Näissä maissa on paras elämänlaatu

Kolme Pohjoismaata sijoittui elämänlaadultaan Suomea paremmaksi.

www.hs.fi

 

[Ann Arbor]

Demografia on perseellään, mutta onneksi elämänlaatu on kunnossa!

Tässä ovat 10 elämänlaadultaan parasta maata​

1. Tanska
2. Ruotsi
3. Sveitsi
4. Norja
5. Kanada
6. Suomi
7. Saksa
8. Australia
9. Alankomaat
10. Uusi-Seelanti

Elämänlaatu | Tutkimus: Näissä maissa on paras elämänlaatu

Kolme Pohjoismaata sijoittui elämänlaadultaan Suomea paremmaksi.

www.hs.fi

Kyllähän Suomen tulisi käyttää juuri näitä meille edullisia realiteetteja enemmän markkinoinnissaan, kuten myös faktaa, että olemme maailman onnellisin maa. Vaikka Suomessa puutteensa ja ongelmansa onkin, uskon maailmasta kuitenkin löytyvän iso joukko ihmisiä, ketkä tänne voisivat olla halukkaita muuttamaan.

 

[Ann Arbor]

Suomen kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika pitenee

Uutiset nopeasti ja luotettavasti.

yle.fi

Vaikka päätöstä nostaa Suomen kansalaisuuteen vaadittavaa mekaanista asumisaikaa viidestä kahdeksaan vuoteen olen pitänyt lähtökohtaisesti vääränä päätöksenä, hieno asia, että takaportti viidelle vuodelle on edelleen jätetty.

Erityistapauksissa riittää, että hakija on asunut maassa vähemmän aikaa. Esimerkiksi riittävän kielitaidon omaavilla henkilöillä vaadittu asumisaika on viisi vuotta ja Pohjoismaiden kansalaisilla kaksi vuotta.

Pitänee varmaan tutustua, mikä sitten määritellään "riittäväksi kielitaidoksi", mutta hieno asia kaiken kaikkiaan, että integraatioon kaikista determinoituneimmat eivät joudu odottamaan kolmea ylimääräistä vuotta vastaisuudessakaan.

 

[rpeez]

Kyllähän Suomen tulisi käyttää juuri näitä meille edullisia realiteetteja enemmän markkinoinnissaan, kuten myös faktaa, että olemme maailman onnellisin maa. Vaikka Suomessa puutteensa ja ongelmansa onkin, uskon maailmasta kuitenkin löytyvän iso joukko ihmisiä, ketkä tänne voisivat olla halukkaita muuttamaan.

Jos oikein ymmärrän, onnellisuusmittaus on kyselytutkimus, onkohan tämä?
Joka tapauksessa suhtaudun kyselytutkimuksiin hieman epäillen, koska tiedän kyselytutkimuksiin voivan vastattavan tavoitehakuisesti kun tiedetään mihin se johtaa. Esimerkiksi taannoin oikein hyvässä työpaikassani porukka vastaili täysiä pisteitä ettei tarvitsisi alkaa johonkin typeriin lisäkuormaa aiheuttaviin parantamistoimiin. Lisäksi oma osasto näytti hyvältä graafeissa ;-)

Joka tapauksessa, tuo linkkaamasi elämänlaadun tutkimustulos maittain näyttää hyvin uskottavalta, ja nimikin on parempi.

 

[Ann Arbor]

Jos oikein ymmärrän, onnellisuusmittaus on kyselytutkimus, onkohan tämä?
Joka tapauksessa suhtaudun kyselytutkimuksiin hieman epäillen, koska tiedän kyselytutkimuksiin voivan vastattavan tavoitehakuisesti kun tiedetään mihin se johtaa. Esimerkiksi taannoin oikein hyvässä työpaikassani porukka vastaili täysiä pisteitä ettei tarvitsisi alkaa johonkin typeriin lisäkuormaa aiheuttaviin parantamistoimiin. Lisäksi oma osasto näytti hyvältä graafeissa ;-)

Joka tapauksessa, tuo linkkaamasi elämänlaadun tutkimustulos maittain näyttää hyvin uskottavalta, ja nimikin on parempi.

Reaktiohan tuohon statukseemme maailman onnellisimpana kansanahan taitaa aika usein olla tyyliin "Miten ihmeessä muka tuo voi pitää paikkansa, kun tässä maassa on niin paljon pahoinvointia?" tjsp. Toki ainahan asiat voisivat paremminkin olla, mutta isossa kuvassa useimpien meistä asiat lienevät ihan kohdillaan.

Tosiaan, vaikka itsekriittisinä ja pessimistiin taipuvaisina usein Suomea dissaammekin, kyllähän elämänlaatu täällä viimeistään globaali ulottuvuus huomioiden on yksi parhaimmista, vaikka Marinin tai Orpon hallituksesta ei pitäisikään.

 

[Ann Arbor]

Työntekijöiden oleskeluluvat käsitellään kaksi kertaa nopeammin kuin vuosi sitten | Verkkouutiset

Työntekijöiden oleskeluluvat käsitellään kaksi kertaa nopeammin kuin vuosi sitten | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Jotain positiivista!

Työhön perustuvien oleskelulupien käsittelyajat ovat nopeutuneet merkittävästi.

Asian vahvistaa Helsingin Sanomille Tuuli Huhtilainen Maahanmuuttoviraston lupa- ja kansalaisuusosastolta.

Vuosi sitten kaikkien työhön perustuvien oleskelulupien keskimääräinen käsittelyaika oli 70 vuorokautta, kun mukaan lasketaan sekä myönteiset että kielteiset päätökset. Tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä käsittelyaika on ollut 33 vuorokautta.

Jos otetaan huomioon kaikki myönteiset työperusteiset päätökset, käsittelyaika vuosi sitten oli 59 vuorokautta, kun se nyt on 21 vuorokautta.

Myös erityisosaajien lupakäsittelyajat ovat nopeutuneet aiemmasta 27 vuorokaudesta 12 vuorokauteen.

Huhtilainen sanoo HS:lle, että kehitys alkoi jo edellisellä hallituskaudella vuonna 2020.

 

[Ann Arbor]

Suomenhan olisi mielestäni hyvä ottaa tavoitteekseen olla maailman ykkönen, mitä tulee maahanmuuttobyrokratian sujuvuuteen. Hienoa nähdä, että kehitys on jo muutamassa vuodessa ollut näin selkeää. Olisihan se hienoa, jos valtaenemmistö työperäisen maahanmuuton hakemuksista pystyttäisiin käsittelemään muutamassa päivässä.

 

[rpeez]

Kai @Ann Arbor olet jo huomannut mielenkiintoisen Pikku-Intia artikkelin HS:n kuukausiliitteessä?

Viime vuoden aikana intialaisia muutti Suomeen jo yli 2 800! Intialaisia tulee niin paljon, ettei kaikille meinaa riittää töitä jos jää työttämäksi vaikka koulutusta on ja englanninkieltä osataan, ja suomen kieltä opiskellaan. Ihmettelevät miksi. Ulkomaan nimisiä työnhakijoita tuntuvat työnantajat aristelevan.

Mutta mikä pitää intialaiset menestyjät Suomessa? Saan mukaan artikkelista kaksi asiaa, joista erittäin merkittävä intialaisten keskuudessa on Suomen verraton tasapaino työn ja muun elämän välillä. Ja se toinen on, että Suomessa on turvallista.

 

[Ann Arbor]

@rpeez Mitä hienoin nosto! Juttua en ole lukenut, mutta pitää korjata asia.

Itse fanitan intialaisten maahanmuuttoa Suomeen. He ovat varsin nopeasti kohonneet varsin nopeasti yhdeksi suurimmista maahanmuuttajakansallisuuksistamme ja ainakin itse sanon, lämpimästi tervetuloa! Alkuvuoden (Tammi-elokuun.) 2024 aikana ensimmäisiä oleskelulupia on myönnetty jo lähes 2400:lle intialaiselle, joten viime vuoden luku tulee mitä oletettavimmin tänä vuonna ylittymään selvästi.

Vaikka laajojen kansanjoukkojen muuttoliikkeellä Intiasta länsimaihin onkin todella pitkä historia, ei intialaisia vielä vuosituhannen vaihteessa Suomessa juuri asunut, mutta trendi on ollut hyvin nousujohteinen.

Suomessa asuvat intialaistaustaiset. (Luvut pitävät sisällään niin ulkomailla, kuin Suomessa syntyneet.)

2003 n. 1700
2013 n. 5500
2023 n. 16 000

20 000:n rajapyykki tuleekin mitä oletettavimmin viimeistään ensi vuonna täyteen. Vaikka luvut saattavatkin kuulostaa isoilta, pitää huomioida se, että intialaisilla on ollut keskimäärin hyvä rekordi, mitä tulee integraatioon länsimaissa, erityisesti englanninkielisissä maissa he ovat profiloituneet keskiluokkaisina työntekijöinä.

Yksi hyvä indikaattori intialaisten ja kantaväestön välisistä hyvistä suhteista on myös se, että Tilastokeskuksen mukaan suomalaistaustaisten ja intialaistaustaisten muodostamat perheiden määrä on merkittävästi kasvanut viime vuosina.

Nyt vain uusi vaihde silmään. Somemarkkinointia esim. intialaisille Suomen tarjoamista mahdollisuuksista, sekä kutsutaan intialaisia somevaikuttajia tänne reissuun.

 

[rpeez]

Nyt vain uusi vaihde silmään. Somemarkkinointia esim. intialaisille Suomen tarjoamista mahdollisuuksista, sekä kutsutaan intialaisia somevaikuttajia tänne reissuun.

Ilmeisesti ollaan kuitenkin jo nyt aika rajoilla, että kaikille tulijoille riittää koulutusta vastaavaa työtä. Sen kanssa pitää olla tarkkana, ja (nimi)syrjinnästä päästävä eroon.

Muuten olen ihan samaa mieltä. Eipä taida koulutetut intialaiset aiheuttaa yhteiskunnassamme ongelmia, vaan pärjäävät hyvin koska osaavat englantia jne. Tervetuloa vaan. Olen ehkä maininnut aiemminkin, että olen katsonut paljon intialaisia elokuvia, koska niissä intialaiset on suht hauskaa, henkisesti notkeaa ja temperamenttista sakkia. Pärjääminen Suomen yhteiskunnassa ei yllätä.

 

[Wiljami]

Ilmeisesti ollaan kuitenkin jo nyt aika rajoilla, että kaikille tulijoille riittää koulutusta vastaavaa työtä. Sen kanssa pitää olla tarkkana, ja (nimi)syrjinnästä päästävä eroon.

Muuten olen ihan samaa mieltä. Eipä taida koulutetut intialaiset aiheuttaa yhteiskunnassamme ongelmia, vaan pärjäävät hyvin koska osaavat englantia jne. Tervetuloa vaan. Olen ehkä maininnut aiemminkin, että olen katsonut paljon intialaisia elokuvia, koska niissä intialaiset on suht hauskaa, henkisesti notkeaa ja temperamenttista sakkia. Pärjääminen Suomen yhteiskunnassa ei yllätä.

Tuossa jutussa jota parasta aikaa itsekin luen, ilmenee kyllä ettei edes niitä toivottuja ja ainakin virallisesti jopa PS:n hyväksymiä intialaisia saisi käsitellä pelkkänä yhtenäisenä massana, vaan sekaan mahtuu monenlaista elämäntarinaa ja esimerkiksi kovapalkkaisen IT-inssin mukana voi tulla "väärälle" alalle kouluttautunut puoliso, jolle tarjolla on lähinnä wolt-kuskin hommia. Lisäksi on erinomaisen oleellista muistaa että

...
Jutuissa ei ole kerrottu, miten vaikeaa kotoutuminen voi olla.

Kotoutumisen pitäisi olla kädestä pitämistä, Deshpande sanoo.

Hän oli vasta muuttanut Suomeen, kun suomalainen ystävä vei hänet ruokakauppaan. Sitten ystävä vei kotiinsa ja teki perunoista keittoa.

Mutta aika harvalla tulijalla on alussa kädestäpitäjää.
...

Tuohon on alettu kiinnittää toki huomiota ainakin akateemisissa piireissä, ja olen itsekin mukana kielikaveritoiminnassa, jossa tarkoituksena on nimenomaan tuommoiset matalan kynnyksen arkikohtaamiset kuten vaikka ihan suomalaisessa ruokakaupassa käynti, mikä voi olla hyvinkin eksoottinen kokemus eri kulttuuripiiristä (jopa eurooppalaistaustaisesta) tulleelle. Toki tuommoiseen toimintaan osallistuminenkin vaatii motivaatiota oppia kieltä ja kulttuuria ja se puolestaan vähintään jonkuntasoista varmuutta siihen ettei ole vain käymässä nopeasti, mikä voi olla akateemisella puolella hyvinkin epävarmaa, kun työtilaisuuksia etsitään tyypillisesti globaaleilta markkinoilta hyvin laajalti ja toisaalta englannillakin pärjää.

 

[Ann Arbor]

Ilmeisesti ollaan kuitenkin jo nyt aika rajoilla, että kaikille tulijoille riittää koulutusta vastaavaa työtä. Sen kanssa pitää olla tarkkana, ja (nimi)syrjinnästä päästävä eroon.

Muuten olen ihan samaa mieltä. Eipä taida koulutetut intialaiset aiheuttaa yhteiskunnassamme ongelmia, vaan pärjäävät hyvin koska osaavat englantia jne. Tervetuloa vaan. Olen ehkä maininnut aiemminkin, että olen katsonut paljon intialaisia elokuvia, koska niissä intialaiset on suht hauskaa, henkisesti notkeaa ja temperamenttista sakkia. Pärjääminen Suomen yhteiskunnassa ei yllätä.

Juuri näin. Kroonisen työvoimapulan aloille intialaiset ammattilaiset toki ovat tervetulleita suhdanteesta riippumatta ja mikäli nousukausi alkaa orastamaan, mitä oletettavimmin ainakin nykyiset muuttoluvut tulevat jatkumaan. Erityisasiantuntijoissa intialaiset ovat tälläkin hetkellä ylivoimainen ykkönen.

Sikälihän tätä n. 15 000 - 20 000 kokoista yhteisöä voinee jo pitää sen kokoisena, että intialaisten voi sanoa jo establisoituneen maahamme. Yhä useammalla intialaisella, siis Intiassa asuvalla on jokin kontakti Suomeen, tänne asettuneen sukulaisen tai ystävän myötä ja heillä lähtökohtaisesti lienee matalampi kynnys muuttaa perässä.

 

[Ann Arbor]

Tuohon on alettu kiinnittää toki huomiota ainakin akateemisissa piireissä, ja olen itsekin mukana kielikaveritoiminnassa, jossa tarkoituksena on nimenomaan tuommoiset matalan kynnyksen arkikohtaamiset kuten vaikka ihan suomalaisessa ruokakaupassa käynti, mikä voi olla hyvinkin eksoottinen kokemus eri kulttuuripiiristä (jopa eurooppalaistaustaisesta) tulleelle. Toki tuommoiseen toimintaan osallistuminenkin vaatii motivaatiota oppia kieltä ja kulttuuria ja se puolestaan vähintään jonkuntasoista varmuutta siihen ettei ole vain käymässä nopeasti, mikä voi olla akateemisella puolella hyvinkin epävarmaa, kun työtilaisuuksia etsitään tyypillisesti globaaleilta markkinoilta hyvin laajalti ja toisaalta englannillakin pärjää.

Monesti ei välttämättä käsitetä, millainen voimavara suomalainen puoliso tai seurustelukumppani voi olla integraatiossa. Niin monen asian omaksuminen alkaen kielestä ja kulttuurista, viranomaisten kanssa asioimisesta ja juurikin vaikka ihan ruokakaupassa asioimisesta helpottuu oleellisesti.

 

[Ann Arbor]

Mitä tulee paljon keskustelua ja kohuakin herättäneeseen kansalaisuusvaatimusten kiristämiseen, toivottavasti maahanmuuttajille ja tänne mahdollisesti muuttoa harkitseville tieto edelleen välittyy, että Suomen kansalaisuus on edelleen mahdollista saada viiden, ei kahdeksan asumisvuoden jälkeen. Vielä en ole täysin varma, kuinka tiukat kielitaitovaatimukset tulevat viiden vuoden jälkeen vastaisuudessa olemaan vs. nykytila, mutta paljon aikaa kieliopintoihinsa käyttänyt hyvin motivoitunut maahanmuuttaja ne monessa tapauksessa varmasti täyttää.

 

[Ann Arbor]

Näistä neljästä maasta hallitus haluaa maahanmuuttajia – seurasimme, kun joukko tavoiteltuja työntekijöitä saapui Suomeen

Maahanmuuttoa suitsitaan tällä hallituskaudella monin tavoin, mutta jo hallitusneuvotteluissa tietyt maat nostettiin ylitse muiden.

yle.fi

Erittäin mielenkiintoinen Ylen juttu Suomeen kohdistuvasta työperäisestä maahanmuutosta neljästä kumppanuusmaastamme ja erityisesti filippiiniläisistä, joiden maahanmuutosta on ehtinyt kehkeytyä jo trendi.

Aiemmassa viestissäni mainitsemiani intialaisia ja filippiiniläisiä yhdistää se, että suuremmissa joukoissa heidänkin maahanmuutto Suomeen on varsin tuore ilmiö. Intialaisten tapaan filippiiniläisillä on keskimäärin hyvä rekordi integraatiossa länsimaihin, mitä ennen kaikkea auttaa filippiiniläisten keskimäärin hyvä englannin kielen taito. Toivotan siis itse heidät lämpimästi tervetulleiksi Suomeen!

Suomessa asuvat filippiiniläistaustaiset. (Luvut pitävät sisällään niin ulkomailla, kuin Suomessa syntyneet.)

2003 n. 900
2013 n. 2600
2023 n. 13 700

Trendi ollut siis voimakkaasti kasvava ja vuonna 2024 filippiiniläiset ovatkin olleet ukrainalaisten jälkeen kaikista maailman maista toiseksi merkittävin maahanmuuttajaryhmä.

On syytä huomioida, etteivät tilastoissa näy ne suomalaiset, joiden vanhemmista toinen on kotoisin Filippiineiltä. Tilastokeskuksen datan perusteellahan suomalaistaustaisten ja filippiiniläistaustaisten muodostamat perheet ovat yleisiä ja trendi kasvussa. Sitä miten yleisiä avio- ja avoliitot ovat kantaväestön ja maahanmuuttajakansallisuuden välillähän voi pitää jonkinmoisena mittarina integraatiosta.

 

[Ann Arbor]

Yöelämä | Helsingin keskustassa on huomaamaton lounasbaari, joka muuttuu lauantaisin villiksi ”pikku Bangkokiksi”

Lounasravintola Helsingin keskustassa muuttuu lauantai-iltaisin riehakkaaksi juhlapaikaksi. Silloin Suomen thaimaalaisyhteisö bailaa kuin kotimaassaan.

www.hs.fi

Filippiiniläisten ohella, yksi merkittävimmistä Suomen maahanmuuttajaryhmistä ovat niin ikään Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevat thaimaalaiset. Thaimaalaisten maahanmuuton laajempi historia on jonkin verran filippiiniläisiä pidempi, mutta yhtä lailla yhteisö on on kasvanut ihan viime vuosinakin voimakkaasti.

Suomessa asuvat thaimaalaistaustaiset. (Luvut pitävät sisällään niin ulkomailla, kuin Suomessa syntyneet.)

2003 n. 2200
2013 n. 7200
2023 n. 11 700

Thaimaalaisia ja filippiiniläisiä yhdistää hyvä integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan. Itse olen tutustunut elämäni aikana lukuisiin Thaimaasta tänne asettuneisiin ja kaikkia heitä on yhdistänyt tietoinen halu integroitua, sekä ihailtava työnteon kulttuuri.

 

[Ann Arbor]

Finnish citizenship pathway 5 years for most, despite law change

Despite recent rhetoric about increasing residency requirements to eight years, most residents can apply for Finnish nationality after completing five years in Finland.

yle.fi

Jo viittaamastani asiasta Yle näemmä onkin tehnyt englanninkielisen uutisen. Myönnän, että itsekin vähän etukäteen kauhistelin tätä kahdeksan vuoden rajaa, mutta viisi vuotta tulee vastaisuudessakin olemaan hyvin integroituneilla rajana.