Mainos
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Kanadan Spengler Cup -joukkueessa Liigasta ja NHL:stä tuttuja nimiäLue lisää »
-
Nuoret Leijonat kohtaa harjoitusottelussa Slovakian – Konsta Helenius sivussa kokoonpanostaLue lisää »
-
HIFK:n Melart ja SaiPan Nikkanen suihkuun ja kurinpitoon päähän kohdistuneista taklauksistaLue lisää »
-
Ilves mursi Ranteen ja kotipelikirouksensa Auroraliigassa − "Etukäteen ei voi pelejä pelata"Lue lisää »
-
Ilves osoitti kuuluvansa parhaaseen A-ryhmään – HIFK kaatui huippuottelussaLue lisää »
-
Jokereita viime kaudella edustanut Olavi Vauhkonen ripustaa hokkarit naulaanLue lisää »
Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?
- Viestiketjun aloittaja Ann Arbor
- Alkaa
- 332 337
- 4 127
Laitetaan näin juhannusaaton kunniaksi hivenen pidempi pohdinta.
Ns. toisen polven maahanmuuttajien, eli Suomessa syntyneiden maahanmuuttajavanhempien lasten tilanne nousee aina silloin tällöin esille mediassakin. Vaikka kyse onkin Suomessa syntyneistä suomalaisista, välillä näyttää siltä, että jotkut haluavat heidätkin syystä tai toisesta nähdä "ulkomaalaisina", vaikka heidän side Suomeen olisikin merkittävästi vahvempi, kuin vanhempiensa vanhaan kotimaahan.
Puhuttaessa Suomen demografisesta tilanteesta, maahanmuutto ja syntyvyys nähdään usein kahtena erillisenä asiana. Maahanmuutto kuitenkin edistää yhtä lailla syntyvyyttä, johtuen juuri siitä syystä, että maahanmuutossa korostuvat työikäiset ikäluokat ja heidän asettuessa Suomeen, moni hankkii jälkikasvua.
On ollut erittäin mielenkiintoista seurata, miten mainitsemani väestöryhmän koko on kasvanut. Laajemman mittakaavan maahanmuutto Suomeen on moniin muihin verrattuna edelleen nuori ilmiö, joten esim. Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna toisen- ja kolmannen polven maahanmuuttajia on vasta vähän, mutta merkittävässä kasvussa.
Tässä lueteltuna siis kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle Suomessa syntyneiden määrä kymmenen vuoden välein. Huomionarvoista syytä muistaa, että nämä luvut eivät pidä sisällään suomalaisia, joiden vanhemmista ainoastaan toinen on maahanmuuttaja, vaan he näkyvät tilastoissa suomalaistaustaisina.
1993 n. 6300
2003 n. 18 700
2013 n. 45 300
2023 n. 91 000
100 000:n raja on oletettavasti ylittymässä ensi vuonna. Määrä ei vielä tällä hetkellä kovin suurelta saata kuulostaa, mutta mikäli Suomeen kohdistunut maahanmuutto olisi esim. kuluneen 30 vuoden aikana ollut toteutunutta vähäisempää, näkyisi tämä siinä, että matala syntyvyytemme olisi ollut vieläkin matalammalla tasolla.
Ns. toisen polven maahanmuuttajien, eli Suomessa syntyneiden maahanmuuttajavanhempien lasten tilanne nousee aina silloin tällöin esille mediassakin. Vaikka kyse onkin Suomessa syntyneistä suomalaisista, välillä näyttää siltä, että jotkut haluavat heidätkin syystä tai toisesta nähdä "ulkomaalaisina", vaikka heidän side Suomeen olisikin merkittävästi vahvempi, kuin vanhempiensa vanhaan kotimaahan.
Puhuttaessa Suomen demografisesta tilanteesta, maahanmuutto ja syntyvyys nähdään usein kahtena erillisenä asiana. Maahanmuutto kuitenkin edistää yhtä lailla syntyvyyttä, johtuen juuri siitä syystä, että maahanmuutossa korostuvat työikäiset ikäluokat ja heidän asettuessa Suomeen, moni hankkii jälkikasvua.
On ollut erittäin mielenkiintoista seurata, miten mainitsemani väestöryhmän koko on kasvanut. Laajemman mittakaavan maahanmuutto Suomeen on moniin muihin verrattuna edelleen nuori ilmiö, joten esim. Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan verrattuna toisen- ja kolmannen polven maahanmuuttajia on vasta vähän, mutta merkittävässä kasvussa.
Tässä lueteltuna siis kahdelle ulkomailla syntyneelle vanhemmalle Suomessa syntyneiden määrä kymmenen vuoden välein. Huomionarvoista syytä muistaa, että nämä luvut eivät pidä sisällään suomalaisia, joiden vanhemmista ainoastaan toinen on maahanmuuttaja, vaan he näkyvät tilastoissa suomalaistaustaisina.
1993 n. 6300
2003 n. 18 700
2013 n. 45 300
2023 n. 91 000
100 000:n raja on oletettavasti ylittymässä ensi vuonna. Määrä ei vielä tällä hetkellä kovin suurelta saata kuulostaa, mutta mikäli Suomeen kohdistunut maahanmuutto olisi esim. kuluneen 30 vuoden aikana ollut toteutunutta vähäisempää, näkyisi tämä siinä, että matala syntyvyytemme olisi ollut vieläkin matalammalla tasolla.
Erittäin mielenkiintoista olisi yhtä lailla tietää, onko vuosien 2022 ja 2023 ennätyksellinen maahanmuutto jo vaikuttanut siihen, että alkuvuodesta 2024 maamme syntyvyys on ottanut hienoisen käänteen parempaan. Jatkuva laskutrendihän on nyt taittunut ainakin hetkellisesti, joskin syntyvyytemme on edelleen kaukana esim. kymmenen vuoden takaisesta.
On mielestäni tärkeä asia, että Suomi kykenisi pitämään kiinni täällä asuvista ulkomaalaistaustaisista perheistä.
On mielestäni tärkeä asia, että Suomi kykenisi pitämään kiinni täällä asuvista ulkomaalaistaustaisista perheistä.
Lisään vastaukset tähän ketjuun, koska täällä on samasta aineesta @Ann Arbor :n kanssa ennenkin väännetty.
Minä näen maahanmuuton tukemisen tältä kannalta eli siis että sillä hidastetaan demografian muutosta, mutta aivan kuten autioituvan maaseudun ja automaation murroksen kanssa en näe, että sillä ongelma ratkaistaan.
Meillähän on silti tavoitteena se, että maahan muuttavat ihmiset tulevat länsimaisiksi, heistä tulee koulutettuja ja (alempaa tai ylempää) keskiluokkaista työvoimaa. Kun kerran länsimaiden ongelma on pieni syntyvyys, niin itse uskon, että länsimaistuessaan ja kouluttautuessaan myös maahanmuuttajasta tulee länsimainen ja kotimaasta tutut "synnytystalkoot" laantuvat --> syntyvyys laskee sille tasolle, mitä se länsimaissa on.
Toisaalta taas minusta meidän isona globaalina tavoitteena olisi hyvä olla se, että muissakin maissa elintaso on sopivalla tasolla. Se minusta omalta osaltaan vähentää globaaleja kriisejä (pakolaiskriisit, sodat, sisällissodat). Se puolestaan tarkoittaa sitä, että pidemmällä tähtäimellä meiltä pitäisi loppua tällainen maahanmuuttajavirta - tai siis pitäisin sitä globaalilta kannalta hyvin toivottavana ratkaisuna, että ihmisillä olisi elämän mahdollisuudet myös siellä, missä asuvat.
Nuorten, työikäisten maahanmuuttajien houkuttelu länsimaihin rapistaa demografiaa lähtömaissa. Tällä hetkellä tilanne ei ole näiden maiden suhteen huolestuttava, koska niissä työikäistä väestöä on "yli tarpeiden", mutta jos haluamme pidemmällä aikavälillä pitää maahanmuuttovirtaa yllä, se tarkoittaisi sitä, että pitäisimme osan maailman maista sellaisessa tilassa, että (1) siellä syntyvyys pysyy korkeana, ja (2) siellä ei ole työikäisille elinkeinoa, joka pakottaa lähtemään.
Siksi olen itse esittänyt sitä, että työelämässä jaksamista tuettaisiin. Ensinnäkin, olisi hyvä koettaa iskeä nuorisotyöttömyyteen, syrjäytymiseen ja osittaiseen työkyvyttömyyteen. Demografian muutoksen seurauksena meillä on yhä vähemmän varaa pitää ihmisiä työelämän ulkopuolella. Toisekseen, olisi hyvä tukea työelämässä jaksamista. Minusta olisi esimerkiksi hyvä se, että "eläkevuosia" voisi siirtää käytettäväksi varhaisemmassa vaiheessa: niin, ettei tarvitsisi ajatella, että "sitten kun olen eläkkeellä, teen niin ja näin", vaan eläkeaikaa voisi alkaa käyttää jo vähän aiemmassa vaiheessa, jotta työura jatkuisi pidemmälle. Jotenkin näin.
Työelämässä jaksamista koettaisin tukea myös siten, että työtä ei teetettäisi jatkuvasti alimiehityksellä. Ainakin IT-alalla on ollut koko uran aikana tyypillistä se, että kaikki projektit tehdään alimiehitettynä. Syy on pitkälti se, että koodaaja maksaa firmalle X euroa ja sitten tuosta euromäärästä on saatava tarpeellinen panos, jotta projekti pysyy pystyssä ja asiakkaat sitä ostavat.
Olen esittänyt jotain sen tyyppistä, kuin että valtio tekisi yrityksille "ota 3, maksa 2" -tyyppisen tarjouksen, jolla esimerkiksi IT-alalle voisi tuoda vähän ylimääräisiä käsiä. IT-hommat eivät kaikki todellakaan tarvitse mitään "sankarikoodaria", vaan siellä on paljon sellaista työtä, jota voisi tehdä vähäisemmälläkin kokemuksella ja silti se auttaisi porukkaa saamaan hommansa tehtyä.
Koska syntyvyyden lasku on kaikkia teollistuneita maita kattava ilmiö, niin rohkeasti oletan, että tänne töihin tuleva maahanmuuttaja integroiduttuaan teolliseen yhteiskuntaan ei enää ylläpidä syntyvyyttä.
Tuossa edellä esitin myös syitä, miksi minusta isossa kuvassa olisi jopa parempi toimia sillä tavalla, että maahanmuuttajien määrä vähenee. Se ei vielä ole ongelma, mutta työikäisen väestön siirtäminen pois lähtömaistaan tänne länsimaihin tekemään töitä vaikeuttaa lähtömaiden tilannetta heikentämällä huoltosuhdetta. Kun me puhumme maahanmuutosta, haluaisimme tänne juuri työikäistä, valmiiksi koulutettua väestöä: emme puhu esimerkiksi vanhusten tai lasten tuomisesta maahan meidän hoidettavaksemme.
Minusta on. Siis, eli siis että, minäpä selitän. Näen, että yksi valtioiden tehtävä on jarruttaa rakenteellisia murroksia sen verran, että yhteiskunta ehtii sopeutua niihin. Yhteiskuntien rakenteet tuntuvat olevan sen kaltaisia, että liian nopeasti tapahtuva muutos murtaa niitä jostain paikasta, ja sitten käy helposti kuten padolle eli yksittäisestä halkeamasta alkaa kierre, joka murtaa koko padon.
Minä näen maahanmuuton tukemisen tältä kannalta eli siis että sillä hidastetaan demografian muutosta, mutta aivan kuten autioituvan maaseudun ja automaation murroksen kanssa en näe, että sillä ongelma ratkaistaan.
Meillähän on silti tavoitteena se, että maahan muuttavat ihmiset tulevat länsimaisiksi, heistä tulee koulutettuja ja (alempaa tai ylempää) keskiluokkaista työvoimaa. Kun kerran länsimaiden ongelma on pieni syntyvyys, niin itse uskon, että länsimaistuessaan ja kouluttautuessaan myös maahanmuuttajasta tulee länsimainen ja kotimaasta tutut "synnytystalkoot" laantuvat --> syntyvyys laskee sille tasolle, mitä se länsimaissa on.
Toisaalta taas minusta meidän isona globaalina tavoitteena olisi hyvä olla se, että muissakin maissa elintaso on sopivalla tasolla. Se minusta omalta osaltaan vähentää globaaleja kriisejä (pakolaiskriisit, sodat, sisällissodat). Se puolestaan tarkoittaa sitä, että pidemmällä tähtäimellä meiltä pitäisi loppua tällainen maahanmuuttajavirta - tai siis pitäisin sitä globaalilta kannalta hyvin toivottavana ratkaisuna, että ihmisillä olisi elämän mahdollisuudet myös siellä, missä asuvat.
Nuorten, työikäisten maahanmuuttajien houkuttelu länsimaihin rapistaa demografiaa lähtömaissa. Tällä hetkellä tilanne ei ole näiden maiden suhteen huolestuttava, koska niissä työikäistä väestöä on "yli tarpeiden", mutta jos haluamme pidemmällä aikavälillä pitää maahanmuuttovirtaa yllä, se tarkoittaisi sitä, että pitäisimme osan maailman maista sellaisessa tilassa, että (1) siellä syntyvyys pysyy korkeana, ja (2) siellä ei ole työikäisille elinkeinoa, joka pakottaa lähtemään.
Niin tulee. Vaikka maahanmuutolla voidaan tilannetta paikata, niin itse silti näkisin tärkeäksi alkaa tarttumaan itse ongelmaan. Olen itse henkisesti valmistautunut siihen, että eläkeikä tulee kohoamaan ainakin sen kaltaisilla aloilla, joissa itse työskentelen (IT-ala).
Siksi olen itse esittänyt sitä, että työelämässä jaksamista tuettaisiin. Ensinnäkin, olisi hyvä koettaa iskeä nuorisotyöttömyyteen, syrjäytymiseen ja osittaiseen työkyvyttömyyteen. Demografian muutoksen seurauksena meillä on yhä vähemmän varaa pitää ihmisiä työelämän ulkopuolella. Toisekseen, olisi hyvä tukea työelämässä jaksamista. Minusta olisi esimerkiksi hyvä se, että "eläkevuosia" voisi siirtää käytettäväksi varhaisemmassa vaiheessa: niin, ettei tarvitsisi ajatella, että "sitten kun olen eläkkeellä, teen niin ja näin", vaan eläkeaikaa voisi alkaa käyttää jo vähän aiemmassa vaiheessa, jotta työura jatkuisi pidemmälle. Jotenkin näin.
Työelämässä jaksamista koettaisin tukea myös siten, että työtä ei teetettäisi jatkuvasti alimiehityksellä. Ainakin IT-alalla on ollut koko uran aikana tyypillistä se, että kaikki projektit tehdään alimiehitettynä. Syy on pitkälti se, että koodaaja maksaa firmalle X euroa ja sitten tuosta euromäärästä on saatava tarpeellinen panos, jotta projekti pysyy pystyssä ja asiakkaat sitä ostavat.
Olen esittänyt jotain sen tyyppistä, kuin että valtio tekisi yrityksille "ota 3, maksa 2" -tyyppisen tarjouksen, jolla esimerkiksi IT-alalle voisi tuoda vähän ylimääräisiä käsiä. IT-hommat eivät kaikki todellakaan tarvitse mitään "sankarikoodaria", vaan siellä on paljon sellaista työtä, jota voisi tehdä vähäisemmälläkin kokemuksella ja silti se auttaisi porukkaa saamaan hommansa tehtyä.
Jeps. Minäkin olen tässä ketjussa käyttänyt tätä ajatusleikkiä, ja juuri samaan tarkoitukseen: mitä meidän kannattaisi tehdä jo nyt.
Oma oletukseni on se, että kun tänne tulee maahanmuuttajia paikkaamaan meidän demografiaa, niin emme me heitä tänne "synnytyskoneiksi" ota, vaan tarkoituksena olisi integroida maahanmuuttajat osaksi suomalaista työvoimaa. Haluaisimme heidän työllistyvän, kouluttavan lapsensa ja niin edelleen.
Koska syntyvyyden lasku on kaikkia teollistuneita maita kattava ilmiö, niin rohkeasti oletan, että tänne töihin tuleva maahanmuuttaja integroiduttuaan teolliseen yhteiskuntaan ei enää ylläpidä syntyvyyttä.
Tuossa edellä esitin myös syitä, miksi minusta isossa kuvassa olisi jopa parempi toimia sillä tavalla, että maahanmuuttajien määrä vähenee. Se ei vielä ole ongelma, mutta työikäisen väestön siirtäminen pois lähtömaistaan tänne länsimaihin tekemään töitä vaikeuttaa lähtömaiden tilannetta heikentämällä huoltosuhdetta. Kun me puhumme maahanmuutosta, haluaisimme tänne juuri työikäistä, valmiiksi koulutettua väestöä: emme puhu esimerkiksi vanhusten tai lasten tuomisesta maahan meidän hoidettavaksemme.
@Euro71 Mielenkiintoinen viesti kaikkinensa. Samoja asioita pohditaan varmasti kaikissa edes jonkin verran meihin verrannollisissa maissa. Puhuttaessa maahanmuutosta, asia mikä varsin usein näytetään unohtavan on se, että vaikka lopputilastot näyttävätkin, että maa x on ottanut vastaan sen ja sen määrän maahanmuuttajia siitä ja siitä maasta sinä ja sinä vuonna, on taustalla kuitenkin eri tahojen intressit.
Hyvin pitkälti vapaan kilpailun ja markkinatalouden kannattajana kannatan mahdollisimman kevyttä sääntelyä työvoiman liikkuvuuteen valtionrajojen välillä, mutta samalla toivon Suomen pienenä maana toimivan myös aktiivisesti etujensa puolesta ja toimia sitä kohti, että olisimme aidosti houkutteleva maa maahanmuuttajille. Tarvitsemme siis eräänlaista lainsäädännöllistä vipuvartta, sekä monesti esiin nostamaani tervetulokulttuuria.
Vaikka usein erityisesti työperäinen maahanmuutto nostetaan myönteisenä asiana esiin, toivoisin Suomelta nykyistä perhemyönteisempää kulttuuria myös maahanmuuttokäytänteissämme. Perheenyhdistäminen on edelleen mielestäni vaikeaa ja omasta mielestäni ydinperhe (puoliso ja mahdolliset lapset) olisi työntekijän syytä saada maahamme mahdollisimman vähällä byrokratialla. Sillä on myös demografisesti myönteinen vaikutus, mikäli erityisesti lapset saadaan juurtumaan Suomeen.
Hyvin pitkälti vapaan kilpailun ja markkinatalouden kannattajana kannatan mahdollisimman kevyttä sääntelyä työvoiman liikkuvuuteen valtionrajojen välillä, mutta samalla toivon Suomen pienenä maana toimivan myös aktiivisesti etujensa puolesta ja toimia sitä kohti, että olisimme aidosti houkutteleva maa maahanmuuttajille. Tarvitsemme siis eräänlaista lainsäädännöllistä vipuvartta, sekä monesti esiin nostamaani tervetulokulttuuria.
Vaikka usein erityisesti työperäinen maahanmuutto nostetaan myönteisenä asiana esiin, toivoisin Suomelta nykyistä perhemyönteisempää kulttuuria myös maahanmuuttokäytänteissämme. Perheenyhdistäminen on edelleen mielestäni vaikeaa ja omasta mielestäni ydinperhe (puoliso ja mahdolliset lapset) olisi työntekijän syytä saada maahamme mahdollisimman vähällä byrokratialla. Sillä on myös demografisesti myönteinen vaikutus, mikäli erityisesti lapset saadaan juurtumaan Suomeen.
TL;DR: Näen demografian ongelmat kytköksissä muihin Suomea ja länsimaita koskettaviin ongelmiin, josta syystä näen, ettei demografian ongelmia pysty ratkomaan "umpiossa".
Minä ajattelen asiaa vähän sillä tavalla, että jos me pystytään hoitamaan oma pesämme siistiksi, niin se on myös houkutteleva maahanmuuttoa ajatellen. Eli siis toisin sanoen, jos kantaväestö pitää Suomea hyvänä paikkana kasvattaa lapsia ja vanheta, niin myös maahanmuuttaja pitää sitä hyvänä asiana. Tässähän asiassa mulla on sitten asiat aina silloin tällöin ristikkäin monikulttuuri-ihmisten kanssa: minä kun näen asian sillä tavalla, että jos me halutaan pitää maamme houkuttelevana paikkana asua ja vanheta, niin silloin tarvitsemme väkeä, joka pitää tilanteen sellaisena. En jotenkin osaa nähdä sellaista tulevaisuutta kovin houkuttelevana, jossa meillä on maan sisällä "enklaaveja", eräänlainen paluu klaaniyhteiskuntaan (jonka kyvystä tuottaa hyvinvointia jäsenilleen on olemassa esimerkkejä niin nykyaika kuin historia pullollaan).
Muistutan, että puhun ketjun aiheesta eli siis Suomen demografiasta, sen kehityksestä ja siitä, mistä huomisen tekijät saadaan.
Kuten luonnonvarojen käytössä, niin näen, että meidän tulisi tähdätä demografiankin osalta kohti "kestävää kehitystä". Tällä tarkoitan sitä, että vaikka meillä on tarvetta paikata demografian puutteita maahanmuutolla, niin minusta sitä ei kannata ajatella pysyvänä ratkaisuna. Jos sen haluaa ajatella pysyvänä ratkaisuna, niin sitten loppuviimeksi päästään malliin, jossa meillä on kahden kerroksen väkeä: on se väestön osa, joka pystyy vanhenemaan tekemättä lapsia, koska on toinen väestönosa, joka niitä tekee ensimmäistä ryhmää palvelemaan. Pysyvänä ratkaisuna tämä tarkoittaa sitä, että tuo jälkimmäinen väestönosa on pidettävä sellaisissa olosuhteissa (joko täällä Suomessa tai sitten ulkoistettuna johonkin toiseen maahan), että siellä aikuisväestön kuolleisuus on riittävän korkealla syntyvyyteen nähden, jolloin ylijäämä voidaan käyttää jälkimmäisen osan tarpeisiin.
Meillähän on tietysti muitakin vaihtoehtoja paikata demografian vajetta. Voisimme esimerkiksi keskustella vanhustenhoidon ulkoistamista sellaisiin maihin, joissa on korkea syntyvyys, kuten Niger, Mali, Uganda ja Sambia. Meiltä eläkeläiset sinne, sieltä työikäiset tänne. Yllättäen tällainen ratkaisuvaihtoehto ei kuitenkaan saa kovin korkeaa kannatusta.
Myös keskustelu siitä, kuinka syntyvyyttä saataisiin ylemmäs, tuntuu kiinnostavan vain harvoja. Tässä keskustelussa olen tuolla aiemmin esittänyt vähän kieli poskessa sellaista mallia, että siirrytään eläkkeiden määräytymisessä lähemmäs "perinteistä mallia".
Historiassa - ja paikoin nykymaailmassa - lapsia on tehty turvaamaan vanhuuden päivät. Meillä kuitenkin tilanne on eläkejärjestelmässä se, ettei se palkitse lapsien, vaan (työuran aikaisen) BKT:n tekemisestä. Se tarkoittaa sitä, että "Kotiäiti-Kaijan" kaikki aikuisikään ja työelämään päässeet kahdeksan lasta eivät maksa äitinsä "Kaijan" eläkettä, vaan naapurissa asuvan lapsettoman, eläkkeellä olevan "Toimitusjohtaja-Tuijan" monen tuhannen euron kuukausieläkettä. "Kaijan" työtä demografian ylläpitämisessä ei huomioida millään tavalla.
Jos eläkejärjestelmä muutettaisiin sillä tavoin, että eläkkeesi määräytyisi sen mukaan, paljonko lapsesi maksavat palkastaan eläkemaksuja, niin moni asia muuttuisi. Ensinnäkin, vanhemmuudesta palkittaisiin suoraan eläkkeen muodossa. Toisekseen, eläkkeen muodossa palkittaisiin siitä, että huolehdit lapsesi sellaisiin töihin, joissa he pystyvät huolehtimaan eläkkeestäsi: toisin sanoen, käytännössä, lapsesi huolehtivat sinusta, vaikkeivät suoraan, vaan välillisesti.
Demografian ongelmien yhteydessä minusta kannattaa myös huomioida se, että ongelmaa ei minusta kannata millään muotoa pahentaa sillä, että työikäisiä ihmisiä on työvoiman ulkopuolella.
Minä ennustan, että valtiolla tulee olemaan isoja ongelmia pitää huolta työvoiman ulkopuolella olevasta väestöstä ihan eduskunnan ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Se tullee näkymään siinä, että keppi heiluu koko ajan kovemmin, ja porkkana tulee olemaan pieni ja laiha.
Jos minä olisin työvoiman ulkopuolella, niin suhtautuisin tosi nuivasti sellaisiin ihmisiin, jotka tulevat "osingolle" hatarin perustein. Kun yhä pienenevää kakkua on syömässä yhä useampi ihminen, niin se tulee kaikkein kipeimmin iskemään niihin, joilla ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa. Siksi minä en katsoisi pahasti sellaista, että jollain keinoin yhä suurempi osa pyritään saamaan edes jostain nurkasta kiinni rakentamaan suomalaista hyvinvointia, olivat nämä sitten eläkeläisiä, syrjäytyneitä, nuorisoa, osittain työkyvyttömiä tai ihan mitä tahansa.
Ja sitten viimeinen asia eli rakenteellinen työttömyys. Se alkoi 90-luvulla ja minusta on käynyt ihan päivänselväksi, että kerta kaikkiaan kaikista ihmisistä ei ole sellaisiin tehtäviin, joilla elintasoa saadaan luotua. Se on minusta fakta nyt kun ongelmaa on koetettu 30 vuotta ratkoa kaikissa länsimaissa. Kuten autioituvan maaseudun, automaation luoman murroksen ja demografisen kehityksen suhteen tässä olisi hyvä ottaa jo hiljalleen lusikka käteen ja alkaa miettiä, että miten tämän asian kanssa voidaan elää.
Ei, en usko, että ratkaisuna on kommunismi eli siis kaikille tasapuolisesti kurjuutta. En myöskään usko, että orjuus on ratkaisu, ts. orjuutetaan (veroprosentti 100%) se osa ihmisistä, jotka pystyvät tuottamaan hyvinvointia.
Jotain näppärämpää olisi syytä keksiä. Tähänkään minulla ei ole mitään vakioratkaisua, mutta koska syyt löytyvät yhteiskuntarakenteesta (esim. minimipalkka), niin ratkaisukin varmaan löytyy yhteiskuntarakenteesta. Minimipalkka tarkoittaa siis sitä, että yhteiskunnan säännöllä tehdään työtä kannattamattomaksi - yritys ei löydä asiakasta, joka olisi valmis maksamaan tehdystä työstä niin paljon kuin mitä sen tekeminen yritykselle itselleen maksaa. Suomessa matalapalkkaisemman työn tekemistä tuetaan jo verotuksen progressiivisuudella, mutta sitä ehkä saisi laajentaa.
Muitakin keinoja löytyy, esimerkiksi paljon mainitut muutokset yritysverotuksessa ja sen kaltaisissa asioissa. Minä voisin esimerkiksi pohtia jonkinlaista "automaatioveron" käyttöön ottamista. Automaatiolla tehdään työstä kannattamatonta siksi, kun automaattille ei ole olemassa minimipalkkaa, se ei maksa eläkettä (eikä myöskään nosta eläkettä), se ei maksa työttömyysmaksuja (eikä myöskään nosta työttömyyskorvausta) ja niin edelleen. Ideaalimaailmassa automatisoitu työ on sellaista, jota kenenkään ihmisen ei tarvitsisi tehdä: nyt vain on niin, ettei kaikista ihmisistä ole tekemään sitä työtä, jota ei vielä ole automatisoitu.
Sen sijaan nykytilanteessa kantaväestössäkin on jo paljon sellaisia, joiden tulevaisuudennäkymät ovat heikkoja: näköalattomia ihmisiä. Uskon, että heistä saadaan vieraanvaraisempia sillä, että heillä on elämässään näkymiä tulevaisuuteen. Uskon myös, että maahanmuuttajiakin kiinnostaa sellainen paikka, jossa on tarjolla tulevaisuudennäkymiä niin heille kuin kantaväestöllekin.
Uskon siis vakaasti tällaiseen ajatukseen: jos haluat ihmisen jakavan keskiluokkaisia arvoja, sinun pitää tehdä ihmisestä keskiluokkainen. Jos haluat ihmiselle akateemisen keskiluokkaisen arvot, sinun pitää tehdä hänestä sekä akateeminen että keskiluokkainen.
Toisaalta juurtunut maahanmuuttaja hänkin vanhenee ja aikanaan siirtyy eläkkeelle, jolloin hänestä tulee ratkaisun sijaan ongelma, ellei demografia ole ajan saatossa muuttunut. Mitä juurtuneempi maahanmuuttaja, sitä enemmän kantasuomalaisten ongelmien voisi odottaa koskevan häntä ja hänen lapsiaan.
Yhteenveto: Näen siis demografian muutoksen yhtenä osana länsimaita koskettavista ongelmista. Näillä ongelmilla on useita erilaisia ilmenemismuotoja. Näen, että jos demografiaa halutaan vahvistaa, sitä olisi vahvistettava useista suunnista: yksittäiset ratkaisut näen enemmän tilapäiskeinona, jotka saattavat lämmittää hetken, mutteivät välttämättä kovin kauaa (tai sitten poikivat lisäongelmia ratkottavaksi).
Ymmärrän sen hyvin. Vapaan kilpailun ja markkinatalouden suhteen olen jossain puolivälissä - ymmärrän, miten se toimii ja miksi puolivillaiset ratkaisut ovat puolivillaisia, ja taas toisaalta miksi se ei säännöstelemättömänä johda suurempaan inhimilliseen hyvinvointiin.
Minä ajattelen asiaa vähän sillä tavalla, että jos me pystytään hoitamaan oma pesämme siistiksi, niin se on myös houkutteleva maahanmuuttoa ajatellen. Eli siis toisin sanoen, jos kantaväestö pitää Suomea hyvänä paikkana kasvattaa lapsia ja vanheta, niin myös maahanmuuttaja pitää sitä hyvänä asiana. Tässähän asiassa mulla on sitten asiat aina silloin tällöin ristikkäin monikulttuuri-ihmisten kanssa: minä kun näen asian sillä tavalla, että jos me halutaan pitää maamme houkuttelevana paikkana asua ja vanheta, niin silloin tarvitsemme väkeä, joka pitää tilanteen sellaisena. En jotenkin osaa nähdä sellaista tulevaisuutta kovin houkuttelevana, jossa meillä on maan sisällä "enklaaveja", eräänlainen paluu klaaniyhteiskuntaan (jonka kyvystä tuottaa hyvinvointia jäsenilleen on olemassa esimerkkejä niin nykyaika kuin historia pullollaan).
Muistutan, että puhun ketjun aiheesta eli siis Suomen demografiasta, sen kehityksestä ja siitä, mistä huomisen tekijät saadaan.
Kuten luonnonvarojen käytössä, niin näen, että meidän tulisi tähdätä demografiankin osalta kohti "kestävää kehitystä". Tällä tarkoitan sitä, että vaikka meillä on tarvetta paikata demografian puutteita maahanmuutolla, niin minusta sitä ei kannata ajatella pysyvänä ratkaisuna. Jos sen haluaa ajatella pysyvänä ratkaisuna, niin sitten loppuviimeksi päästään malliin, jossa meillä on kahden kerroksen väkeä: on se väestön osa, joka pystyy vanhenemaan tekemättä lapsia, koska on toinen väestönosa, joka niitä tekee ensimmäistä ryhmää palvelemaan. Pysyvänä ratkaisuna tämä tarkoittaa sitä, että tuo jälkimmäinen väestönosa on pidettävä sellaisissa olosuhteissa (joko täällä Suomessa tai sitten ulkoistettuna johonkin toiseen maahan), että siellä aikuisväestön kuolleisuus on riittävän korkealla syntyvyyteen nähden, jolloin ylijäämä voidaan käyttää jälkimmäisen osan tarpeisiin.
Meillähän on tietysti muitakin vaihtoehtoja paikata demografian vajetta. Voisimme esimerkiksi keskustella vanhustenhoidon ulkoistamista sellaisiin maihin, joissa on korkea syntyvyys, kuten Niger, Mali, Uganda ja Sambia. Meiltä eläkeläiset sinne, sieltä työikäiset tänne. Yllättäen tällainen ratkaisuvaihtoehto ei kuitenkaan saa kovin korkeaa kannatusta.
Myös keskustelu siitä, kuinka syntyvyyttä saataisiin ylemmäs, tuntuu kiinnostavan vain harvoja. Tässä keskustelussa olen tuolla aiemmin esittänyt vähän kieli poskessa sellaista mallia, että siirrytään eläkkeiden määräytymisessä lähemmäs "perinteistä mallia".
Historiassa - ja paikoin nykymaailmassa - lapsia on tehty turvaamaan vanhuuden päivät. Meillä kuitenkin tilanne on eläkejärjestelmässä se, ettei se palkitse lapsien, vaan (työuran aikaisen) BKT:n tekemisestä. Se tarkoittaa sitä, että "Kotiäiti-Kaijan" kaikki aikuisikään ja työelämään päässeet kahdeksan lasta eivät maksa äitinsä "Kaijan" eläkettä, vaan naapurissa asuvan lapsettoman, eläkkeellä olevan "Toimitusjohtaja-Tuijan" monen tuhannen euron kuukausieläkettä. "Kaijan" työtä demografian ylläpitämisessä ei huomioida millään tavalla.
Jos eläkejärjestelmä muutettaisiin sillä tavoin, että eläkkeesi määräytyisi sen mukaan, paljonko lapsesi maksavat palkastaan eläkemaksuja, niin moni asia muuttuisi. Ensinnäkin, vanhemmuudesta palkittaisiin suoraan eläkkeen muodossa. Toisekseen, eläkkeen muodossa palkittaisiin siitä, että huolehdit lapsesi sellaisiin töihin, joissa he pystyvät huolehtimaan eläkkeestäsi: toisin sanoen, käytännössä, lapsesi huolehtivat sinusta, vaikkeivät suoraan, vaan välillisesti.
Demografian ongelmien yhteydessä minusta kannattaa myös huomioida se, että ongelmaa ei minusta kannata millään muotoa pahentaa sillä, että työikäisiä ihmisiä on työvoiman ulkopuolella.
Minä ennustan, että valtiolla tulee olemaan isoja ongelmia pitää huolta työvoiman ulkopuolella olevasta väestöstä ihan eduskunnan ja hallituksen kokoonpanosta riippumatta. Se tullee näkymään siinä, että keppi heiluu koko ajan kovemmin, ja porkkana tulee olemaan pieni ja laiha.
Jos minä olisin työvoiman ulkopuolella, niin suhtautuisin tosi nuivasti sellaisiin ihmisiin, jotka tulevat "osingolle" hatarin perustein. Kun yhä pienenevää kakkua on syömässä yhä useampi ihminen, niin se tulee kaikkein kipeimmin iskemään niihin, joilla ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa. Siksi minä en katsoisi pahasti sellaista, että jollain keinoin yhä suurempi osa pyritään saamaan edes jostain nurkasta kiinni rakentamaan suomalaista hyvinvointia, olivat nämä sitten eläkeläisiä, syrjäytyneitä, nuorisoa, osittain työkyvyttömiä tai ihan mitä tahansa.
Ja sitten viimeinen asia eli rakenteellinen työttömyys. Se alkoi 90-luvulla ja minusta on käynyt ihan päivänselväksi, että kerta kaikkiaan kaikista ihmisistä ei ole sellaisiin tehtäviin, joilla elintasoa saadaan luotua. Se on minusta fakta nyt kun ongelmaa on koetettu 30 vuotta ratkoa kaikissa länsimaissa. Kuten autioituvan maaseudun, automaation luoman murroksen ja demografisen kehityksen suhteen tässä olisi hyvä ottaa jo hiljalleen lusikka käteen ja alkaa miettiä, että miten tämän asian kanssa voidaan elää.
Ei, en usko, että ratkaisuna on kommunismi eli siis kaikille tasapuolisesti kurjuutta. En myöskään usko, että orjuus on ratkaisu, ts. orjuutetaan (veroprosentti 100%) se osa ihmisistä, jotka pystyvät tuottamaan hyvinvointia.
Jotain näppärämpää olisi syytä keksiä. Tähänkään minulla ei ole mitään vakioratkaisua, mutta koska syyt löytyvät yhteiskuntarakenteesta (esim. minimipalkka), niin ratkaisukin varmaan löytyy yhteiskuntarakenteesta. Minimipalkka tarkoittaa siis sitä, että yhteiskunnan säännöllä tehdään työtä kannattamattomaksi - yritys ei löydä asiakasta, joka olisi valmis maksamaan tehdystä työstä niin paljon kuin mitä sen tekeminen yritykselle itselleen maksaa. Suomessa matalapalkkaisemman työn tekemistä tuetaan jo verotuksen progressiivisuudella, mutta sitä ehkä saisi laajentaa.
Muitakin keinoja löytyy, esimerkiksi paljon mainitut muutokset yritysverotuksessa ja sen kaltaisissa asioissa. Minä voisin esimerkiksi pohtia jonkinlaista "automaatioveron" käyttöön ottamista. Automaatiolla tehdään työstä kannattamatonta siksi, kun automaattille ei ole olemassa minimipalkkaa, se ei maksa eläkettä (eikä myöskään nosta eläkettä), se ei maksa työttömyysmaksuja (eikä myöskään nosta työttömyyskorvausta) ja niin edelleen. Ideaalimaailmassa automatisoitu työ on sellaista, jota kenenkään ihmisen ei tarvitsisi tehdä: nyt vain on niin, ettei kaikista ihmisistä ole tekemään sitä työtä, jota ei vielä ole automatisoitu.
Uskon, että tervetulokulttuuri on olemassa, jos maahan tulee väkeä rakentamaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Sen sijaan nykytilanteessa kantaväestössäkin on jo paljon sellaisia, joiden tulevaisuudennäkymät ovat heikkoja: näköalattomia ihmisiä. Uskon, että heistä saadaan vieraanvaraisempia sillä, että heillä on elämässään näkymiä tulevaisuuteen. Uskon myös, että maahanmuuttajiakin kiinnostaa sellainen paikka, jossa on tarjolla tulevaisuudennäkymiä niin heille kuin kantaväestöllekin.
Uskon siis vakaasti tällaiseen ajatukseen: jos haluat ihmisen jakavan keskiluokkaisia arvoja, sinun pitää tehdä ihmisestä keskiluokkainen. Jos haluat ihmiselle akateemisen keskiluokkaisen arvot, sinun pitää tehdä hänestä sekä akateeminen että keskiluokkainen.
Jos maahanmuuttajista saadaan tehtyä suomalaisia, niin kyllä he tänne sitten ovat juurtuneet.
Toisaalta juurtunut maahanmuuttaja hänkin vanhenee ja aikanaan siirtyy eläkkeelle, jolloin hänestä tulee ratkaisun sijaan ongelma, ellei demografia ole ajan saatossa muuttunut. Mitä juurtuneempi maahanmuuttaja, sitä enemmän kantasuomalaisten ongelmien voisi odottaa koskevan häntä ja hänen lapsiaan.
Yhteenveto: Näen siis demografian muutoksen yhtenä osana länsimaita koskettavista ongelmista. Näillä ongelmilla on useita erilaisia ilmenemismuotoja. Näen, että jos demografiaa halutaan vahvistaa, sitä olisi vahvistettava useista suunnista: yksittäiset ratkaisut näen enemmän tilapäiskeinona, jotka saattavat lämmittää hetken, mutteivät välttämättä kovin kauaa (tai sitten poikivat lisäongelmia ratkottavaksi).
Viimeksi muokattu:
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen
Työperäinen maahanmuutto on kriittinen tekijä Suomen talouden ja työmarkkinoiden kehityksessä. Suomen startup-yhteisö julkaisi helmikuussa 2024 yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Ekonomit ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa selvityksen...
www.hel.fi
Sivuilta löytyy linkki koko julkaisuun, mutta esittelyn loppukaneetti on enemmän kuin ajankohtainen.
Kyllä Suomessa on kiinnitettävä erityistä huomiota työperäisen maahanmuuton edistämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.
Niin kauan kun Perussuomalaiset on hallituksessa niin maahanmuuttopolitiikkaa ei voida tehdä parhaalla mahdollisella tavalla pikaisesti ja ennenkaikkea järkiperusteisesti.
Juuri näin. Kyllä hallitus tietää hyvin miksi Suomessa tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Ainut ongelma on se, että Perussuomalaiset vastustavat lähestulkoon kaikkea maahanmuuttoa. Se on elämän ja kuoleman kysymys persuille. He puhuvat mielellään haittamaahanmuutosta ja sekoittavavat tarkoituksella kaiken maahanmuuton yhdeksi ongelmajätteiden kasaksi.Mitä tulee työperäisen maahanmuuton sujuvoittamiseen, erinomaisia ja toteuttamiskelpoisia ideoita Suomen startup-yhteisön helmikuussa 2024 yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Ekonomit ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa julkaisemassa selvityksessä.Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen
Työperäinen maahanmuutto on kriittinen tekijä Suomen talouden ja työmarkkinoiden kehityksessä. Suomen startup-yhteisö julkaisi helmikuussa 2024 yhteistyössä pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry:n, Teknologiateollisuus ry:n, Suomen Ekonomit ry:n ja Helsingin kaupungin kanssa selvityksen...
Sivuilta löytyy linkki koko julkaisuun, mutta esittelyn loppukaneetti on enemmän kuin ajankohtainen.
Niin kauan kun Perussuomalaiset on hallituksessa niin maahanmuuttopolitiikkaa ei voida tehdä parhaalla mahdollisella tavalla pikaisesti ja ennenkaikkea järkiperusteisesti.
Olen samaa mieltä. Mikäli visionamme on menestyvä ja hyvinvoiva Suomi, ei se yksinkertaisesti ole mahdollinen, ilman riittävää työperäistä maahanmuuttoa. Ikäluokkien nopea romahdus 2010-luvun taitteen jälkeen ei näytä edelleenkään olevan riittävän hyvin käsitetty asia. Työelämään astuvia nuoria on juuri nyt vielä paljon, mutta heidän määränsä tulee vuosikymmenen lopulla nopeasti pienenemään ja siihen on syytä mielestäni valmistautua ennakoiden.
Olkaamme optimisteja. Vihreä siirtymä rokkaa ja Suomeen syntyy kohta paljon uusia työpaikkoja. -Niihin* ei valitettavasti ole omasta takaa tulijoita.
*Työpaikat synnyttävät myös itsessään työpaikkoja. Ja mikäli esim. vetytehdas jollain paikkakunnalla työllistäisi 50 ihmistä, heidän palveluntarpeensa työllistävät monta lisää.
Ulkomaille töihin muuttaneet suomalaiset paljastavat palkkansa – ”Ensimmäinen reaktioni oli, että onko tämä joku huijaus”
Lämpimät säät, paremmat tienestit ja unelmien toteuttaminen. Näitä asioita suomalaiset ovat lähteneet metsästämään ulkomailta.
www.is.fi
Maastamuutto on maahanmuuton ohella ollut ikiaikainen ilmiö ja mahdollisuuksien kartoittaminen kotimaan ulkopuolelta täysin luonnollista myös meille suomalaisille. Yhtä lailla keskustelua Suomen pitovoimasta näkisin mielelläni enemmän. On tärkeää Suomen tulevaisuuden kannalta, että mahdollisimman moni näkisi kannattavimpana vaihtoehtona tehdä työuraa Suomessa.
IT-osaaja Nicoandres, 39, olisi voinut muuttaa Tukholmaan, mutta valitsi Helsingin – Näin Suomi on muuttanut kolumbialaista
Nicoandres Rodriguez muutti Suomeen käymättä sitä ennen kertaakaan Kolumbian ulkopuolella. Lähtiessään hän hyvästeli auringon, mutta näkeekin sitä Helsingissä enemmän kuin Bogotassa.
www.hameensanomat.fi
Nuoret | ”Tuontilukiolainen” Thy Nguyen, 19, tuli Suomeen kritisoidun hankkeen kautta: tulokset hämmästyttävät
19-vuotias Thy Nguyen sanoo osaavansa arvostaa monia sellaisia asioita Suomessa, joita suomalaiset eivät ehkä itse aina osaa.
www.hs.fi
Kyseinen nuori nainen oli Vesterbackan parina Amazing Race-ohjelmassa. Hän teki paljon ja Peter sai velttoilla. Kärsivälliseltä hän ainakin vaikutti, koska monelta olisi mennyt tuohon pariin hermot.Peter Vesterbackan ulkomaalaisia opiskelijoita Suomen lukioihin rekrytoiva Finest Future-hanke on ymmärrettävästi kerännyt laajaa kritiikkiä, mutta mielestäni ainakin ideatasolla asialla voi olla mahdollisuuksia. Suomessa syntyneiden lukio- ja ammattikouluikäisten määrä kun on muutaman vuoden kuluttua romahtavassa, tulevat oppilaitokset tyhjenemään merkittävästi. Yhtä lailla mikäli Suomeen opiskelemaan saapuneille tarjotaan reilu mahdollisuus jäädä maahan valmistumisen jälkeen, näen sillä olevan maallemme myönteinen vaikutus.Nuoret | ”Tuontilukiolainen” Thy Nguyen, 19, tuli Suomeen kritisoidun hankkeen kautta: tulokset hämmästyttävät
19-vuotias Thy Nguyen sanoo osaavansa arvostaa monia sellaisia asioita Suomessa, joita suomalaiset eivät ehkä itse aina osaa.
Pienenevien ikäpolvien vuoksi Suomen kouluverkko supistuu aikalailla nopeasti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei pienissä maaseututaajamissa kannata pitää kouluja auki oppilaiden käytössä lukuvuoden aikana. Koulumatkat pitenevät ja palvelut eri puolilla syrjäkylillä vähenevät pikkuhiljaa tahdoimme tai emme.
Kuinkahan moni nuori on haaveillut lähtevänsä parempien palveluiden ääreen maakuntien keskuskaupunkiin. Maaltamuuton lisääntyminen on todennäköistä tulevaisuudessa.
Maahanmuuton lisääntyminen huonon ilmastopolitiikan vuoksi voi lisääntyä huomattavasti. Mitähän Perussuomalaiset tykkäävät tästä mahdollisuudesta.
Kuinkahan moni nuori on haaveillut lähtevänsä parempien palveluiden ääreen maakuntien keskuskaupunkiin. Maaltamuuton lisääntyminen on todennäköistä tulevaisuudessa.
Maahanmuuton lisääntyminen huonon ilmastopolitiikan vuoksi voi lisääntyä huomattavasti. Mitähän Perussuomalaiset tykkäävät tästä mahdollisuudesta.
Ikäluokkien dramaattinen pieneneminen voi olla syrjäseutujen kuihtumiselle kenties se ratkaiseva tekijä. Tuskin kukaan vanhempi esim. haluaa lapsilleen pitkää päivittäistä koulumatkaa ja kun julkiset palvelut heikkenevät (Kaupallisista puhumattakaan.) koko ajan, yhä useamman voin kuvitella lähtevänsä isompiin keskuksiin.
Globaalin etelän väestö kasvaa ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vasta alussa. Yhtä laillahan kehittyvien maiden nuori väestö voi olla meille mahdollisuus, niin kuin se tälläkin hetkellä on ja mielestäni Suomen tulisikin pyrkiä nostamaan profiiliaan maahanmuuttokohteena esim. Afrikan ja Aasian osaajille.
Miksei Suomessa tehdä väestöennusteita? | Verkkouutiset
Risto Murron mukaan Tilastokeskuksen laskelma on liian yksinkertainen.
www.verkkouutiset.fi
Syntyvyys | Maahanmuutto ei riitä – tarvitaan vauvoja, sanoo dosentti
Tutkijoiden mukaan keskustelu syntyvyyden laskusta on Suomessa pitemmällä kuin muissa Pohjoismaissa. Patenttiratkaisua kehityksen kääntämiseen ei toistaiseksi ole keksitty, mutta tutkijat toivovat keskustelua Pohjoismaiden välillä.
www.hs.fi
”Vie Suomea aivan väärään suuntaan” – Hallituksen suunnitelmaa syytetään ”loukkaavaksi”
Kansalaisuuslain kiristäminen kirvoitti kovaa kritiikkiä oppositiolta perjantaina. Hallitus puolustautuu korostamalla turvallisuusnäkökulmaa.
www.uusisuomi.fi
Keskustelun vähäisyys liittyen Suomen kansalaisuuden vaatimusten kiristämiseen on joka tavalla valitettavaa. Kuinkakohan moni meistä ei ole asiasta juuri tietoinen, tai suhtautuu siihen lähinnä välinpitämättömästi?
Edelleenkään en ymmärrä, mikä nykyisessä mallissa on oleellisesti rikki? Mielestäni Suomen ei yksinkertaisesti ole varaa potkia maahanmuuttajia nykyistäkin enemmän.
Tiedä sitten onko monilla meistä ajatusmaailmana "ei koske minua". Vaikka maahanmuutto onkin maamme menestyksen ja hyvinvoinnin elinehto, taitavat tänne ulkomailta muuttaneet näyttäytyä monille edelleen "heinä".
Terveydenhuolto | Kokenut sairaanhoidon opiskelija varautuu jo siihen, ettei saa sairaanhoitajan töitä – Tällainen on maahanmuuttajan pitkä tie sairaanhoitajaksi Suomessa
Suomeen havitellaan hoitajia ulkomailta, mutta HS:n suuri osastonhoitajakysely paljasti, ettei arki töissä aina suju, jos kielitaito ei riitä. Mwimba Musukuma tähtää sujuvaa suomea puhuvaksi sairaanhoitajaksi.
www.hs.fi
Mediakuutio
Jäsen
Aika hankalaa on hoiva-alalle tuosta saada hopealuotia.Tärkeää journalismia Hesarilta. Tämä maa tarvitsee jutussa esitellyn kaltaisia motivoituneita maahanmuuttajia ja on mielestäni tärkeää antaa heille kasvot.Terveydenhuolto | Kokenut sairaanhoidon opiskelija varautuu jo siihen, ettei saa sairaanhoitajan töitä – Tällainen on maahanmuuttajan pitkä tie sairaanhoitajaksi Suomessa
Suomeen havitellaan hoitajia ulkomailta, mutta HS:n suuri osastonhoitajakysely paljasti, ettei arki töissä aina suju, jos kielitaito ei riitä. Mwimba Musukuma tähtää sujuvaa suomea puhuvaksi sairaanhoitajaksi.
Yllätystarkastuksen karu tulos: osa hoivakodin hoitajista ei osannut sanoa suomeksi juuri muuta kuin ”hei”
Avi vaatii Attendoa korjaamaan Saarijärven hoivakodin puutteet sakon uhalla. Attendon aluejohtajan mukaan ristiriita koskee sitä, mikä katsotaan riittäväksi kielitaidoksi.
yle.fi
Patenttiratkaisuja ei toden totta ole näköpiirissä ja erityisesti hoivakodeissa olisi tulevaisuudessakin syytä pyrkiä siihen, että henkilökunnan suomen (ruotsin) kielen taito olisi mahdollisimman hyvä. Työkokemuksen ja oman vapaa-ajan opiskelun myötä kielitaidon voi toki olettaa kehittyvän jokaisella alan ihmisellä, mikäli oma motivaatio vain on kunnossa ja itsekin tunnen lukuisia ulkomailta Suomeen muuttaneita alan ihmisiä, ketkä puhuvat suomea hyvin. Siltikin mikäli vaihtoehtona on hoitaja, joka puhuu suomea vain auttavasti, tai ei hoitajaa ollenkaan, totta kai ensimmäinen on aina parempi vaihtoehto.Aika hankalaa on hoiva-alalle tuosta saada hopealuotia.
Yllätystarkastuksen karu tulos: osa hoivakodin hoitajista ei osannut sanoa suomeksi juuri muuta kuin ”hei”
Avi vaatii Attendoa korjaamaan Saarijärven hoivakodin puutteet sakon uhalla. Attendon aluejohtajan mukaan ristiriita koskee sitä, mikä katsotaan riittäväksi kielitaidoksi.
Pottakameli
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- JYP
Jos puhutaan vanhuspuolesta, niin voisin väittää varmaan 80% työntekijöistä tekee mielummin vajaalla, kuin ottaa riittämättömällä kielitaidolla varustetun työntekijän vuoroon.
Siinä on niin paljon selvitettävää, väärinymmärryksiä, vaaratilanteita, asiakkaiden mahdollisia hermostumisia/pelkoja joita selvitellään.
Se vie hirveästi aikaa ja vaikeuttaa työvuoroa merkittävästi.
Vajaalla homma pysyy kuitenkin omissa näpeissä ja täytyy vaan suunnitella ja toimia sen mukaan miten pystytään.
Ei se mukavaa ole, mutta ei ole sellaista ylimääräistä koko ajan.
Mitä me voimme tehdä Suomessa paremmin sote- ja terveysalan palvelutuotannossa jotta suomalaiset viihtyisivät paremmin töissä? On puhuttu paljon työpaikoilla huonosta johtamista, työhyvinvoinnista ja ennenkaikkea huonosta ilmapiiristä työpaikoilla.
Ainainen kiire ja stressi ovat huonon organisoinnin yksi tärkeimmistä haittavaikutuksista. Onko töistä saatava palkka tarpeeksi hyvä?
Yksi suurimmista ongelmista sote- ja terveysalalla on jatkuva resurssipula ja rahapula. Tehostamiseen tulee panostaa todella paljon.
Se on selvää, että tarvitsemme osaajapulan takia runsaasti uusia maahanmuuttajia ja osaajia eri sektoreille teollisuudessa ja hoiva-alalla.
Ainainen kiire ja stressi ovat huonon organisoinnin yksi tärkeimmistä haittavaikutuksista. Onko töistä saatava palkka tarpeeksi hyvä?
Yksi suurimmista ongelmista sote- ja terveysalalla on jatkuva resurssipula ja rahapula. Tehostamiseen tulee panostaa todella paljon.
Se on selvää, että tarvitsemme osaajapulan takia runsaasti uusia maahanmuuttajia ja osaajia eri sektoreille teollisuudessa ja hoiva-alalla.
Vapaa sana | Laiffii ja wörkkii Ylä-Savossa – Työperäistä väkeä tarvitaan
Työperäinen maahanmuutto Ylä-Savon kuihtumisen pelastamiseksi väestön ja yritysten elinvoimaisuuden osalta, näyttää entistä tärkeämmältä asialta.
www.iisalmensanomat.fi
Maahanmuutto | Hallitus kiristää kansalaisuuden asumisaikavaatimusta
Uudistus pidentää kansalaisuuden saamisen kestoa erityisesti pakolaisten osalta.
www.hs.fi
Kansalaisuusvaatimukset ovat kuin ovatkin kiristymässä. Kaikkinensa ikävältähän tämä tuntuu, enkä ole ollenkaan varma, onko hanketta mietitty loppuun asti siltä kantilta, miten se tulee vaikuttamaan maamme vetovoimaan. Maahanmuuttoon lähtökohtaisesti kriittisesti suhtautuvat lienevät tyytyväisiä, mutta olen hyvin skeptinen onko tämä ollenkaan Suomen edun mukaista.
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy