Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Jep.

Helsinginkään lähiöt eivät ole lähellekään niin eristyksissä, vaan lähempänä muuta kaupunkirakennetta. Lisäksi Helsingin lähiöt ovat kaavoituksellisesti onnistuneempia, koska lähes kaikissa niistä on monentyyppistä asumista eikä pelkästään 60-70 luvun betonisia vuokrataloja.

Ei Helsinkikään integraation kannalta kaupunkisuunnittelullisesti mikään optimaalinen ole, muttei läheskään myöskään verrattavissa Tukholmaan, joissa nuo lähiöt ovat täysin epäonnistuneita.

Boldaus oma. Tässä minussa asuu pieni demari. On mielestäni toivottavaa, että tuettu vuokra-asuminen ei keskity vain muutamalle alueelle, vaan on pyritty hajauttamaan mahdollisimman tasaisesti eri puolille kaupunkia.

Hyvin kansainvälinen Helsinki on toistaiseksi säästynyt "no go zoneilta" ja kuten kirjoitit, ei niiden muodostuminen ole mikään tae myöskään vieläkin kosmopoliittisemmissa ja suuremmissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Läheisin suhde allekirjoittaneella on Saksan Berliiniin, missä tunsin oloni rehellisesti turvallisemmaksi kuin Helsingissä.

 

[Ann Arbor]

@BitterX Pitää nostaa vielä tuo mainitsemasi suomalainen kebab-kulttuuri. Saman ilmiön olen alkanut huomaaman myös täkäläisessä kiinalaisessa ruoassa, mikä susheineen ja kääretorttujälkkäreineen on jo osa suomalaista ruokakulttuuria. Kertaakaan en ole muuten jäänyt vaille suomenkielistä palvelua etnisissä rafloissa.

 

[BitterX]

Boldaus oma. Tässä minussa asuu pieni demari. On mielestäni toivottavaa, että tuettu vuokra-asuminen ei keskity vain muutamalle alueelle, vaan on pyritty hajauttamaan mahdollisimman tasaisesti eri puolille kaupunkia.

Hyvin kansainvälinen Helsinki on toistaiseksi säästynyt "no go zoneilta" ja kuten kirjoitit, ei niiden muodostuminen ole mikään tae myöskään vieläkin kosmopoliittisemmissa ja suuremmissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Läheisin suhde allekirjoittaneella on Saksan Berliiniin, missä tunsin oloni rehellisesti turvallisemmaksi kuin Helsingissä.

Juu, juuri noin Wienissä on toimittu ja se on ehkä EU:n demarein suurkaupunki :D. Olen täysin samaa mieltä, tuo on ainoita asioita, jossa myönnän sisälläni asuvan pienen demarin.

Kun mainitsit Google Maps ekskursion Rinkebyn ja Tenstan osalta, niin Kölnissä on yksi erittäin maahanmuuttajavaltainen lähiö, jossa oli jokunen vuosi sitten selkeitä sosiaalisia ongelmia ja se oli otsikoissakin (Chorweiler). Nykyään se on sosiaali- ja rakennusprojektien myötä ok ja täysin turvallinen, mutta ei siellä edelleenkään ole mitään, miksi sinne olisi tarvetta tai syytä mennä jos siellä ei asu. Google Mapsista ja kuvia lähiöstä katsomalla selviää hyvin, että miksi siellä on ollut ongelmia: se on erillään muusta kaupunkirakenteesta ja varsinaisen lähiön alueella on lähes yksinomaan 70-luvun tornitaloja. Läntisessä Saksassa tuo on lähes ainoa rinkeby laatuaan (nyttemmin kuitenkin siis onnistuneesti kehitetty). Vanhassa DDR:ssä niitä on tietysti paljon enemmän, koska kommunistit niitä tunnetusti tykkäsivät rakentaa. Siellä toisaalta on paljon vähemmän maahanmuuttajia, jos Berliiniä ei oteta huomioon.

Mitä tulee Berliiniin, niin siellä toki on Wienin tavoin alueita, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus on erittäin korkea (luokkaa 60-75 prosenttia, arvioisin). Neukölln nyt yhtenä hyvänä esimerkkinä. Mutta ne ovat pääsääntöisesti täysin kiinni muussa kaupunkirakenteessa ja palveluiltaan täysin urbaaneja kahviloineen, baareineen ja kauppoineen, eli eivät ole varsinaisesti lähiöitä. Ei ne ole tosiaankaan mitään no go zoneja, vaan niissä voi tehdä baarikierroksia ihan yhtä turvallisesti, kuin muuallakin Berliinissä. Itse asiassa ne ovat semmoiseen hyvin mukavia ja keskustaa edullisempia.

Eli siis summasummarum: olen kanssasi täysin samaa mieltä.

 

[Ann Arbor]

@BitterX Helsingissä on yhtäältä ymmärretty kehittää (metro-)radanvarren vanhoja betonilähiöitä ja esimerkiksi Myllypuro täydennysrakentamisen myötä pöhisee kuin Kallio. Turussa maahanmuuttajavaltaisena alueena tunnettua Varissuota ei valitettavasti ole ymmärretty samoissa määrin kehittää, minkä takia toivon sikäläisen ratikkahankkeen toteutuvan.

Voinen kertoa itsestäni, että buljaan eräässä Helsingin kehyskunnassa, missä vieraskielisten osuus väestöstä on lähemmäs 15%, mutta ainakin toistaiseksi elo on ollut hyvinkin harmonista. Mitään näkyviä etnisiä konflikteja ei ole ja toivottavasti ei tule oleman.

 

[JZZ]

Turussa maahanmuuttajavaltaisena alueena tunnettua Varissuota ei valitettavasti ole ymmärretty samoissa määrin kehittää, minkä takia toivon sikäläisen ratikkahankkeen toteutuvan.

Ei Varissuo ole Turun edes pahin ongelmalähiö, ja kyllä siellä on heti Varissuon lenkin ulkopuolella omakoti- ja rivitaloasumista ja ihan miellyttävää seutua tuo on. Lenkin sisäpuolen iso kerrostalokeskittymä toki oli joskus 90-luvulla hyvinkin pahamaineinen, silloin lähinnä siitä syystä, että siellä asui ihan kantasuomalaisten ongelmakeskittymät ja alueelle alkoi virrata myös maahanmuuttajia. Nyt siellä asuu paljon maahanmuuttajaperheitä, mutta esimerkiksi Halisten punaiset kerrostalot Kardinaalinkadulla ovat huomattavasti pahempi segregaatiokeskittymä. Toki tuohon verrattuna Varissuo on iso, mutta siellä on kyllä aika paljon erilaisuutta ja Varissuolaiset ovat ihan ylpeitä siitä, että ovat saaneet homman toimimaan ja jokunen vuosi sitten Varissuo saikin jonkun onnellisen kaupunginosan palkinnon.

Yleisesti ottaen Turussa on kuitenkin onnistuttu pitämään ongelma-alueet hyvinkin pieninä. Niitä toki on, mutta rajoittuvat yleensä ihan muutamaan kerrostaloon jonka ympärillä sitten on paljon monenlaista asumista eri yhteiskuntaluokista.

 

[Ann Arbor]

@JZZ Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. En tiedä Turun lähiöistä, kuin pintapuolisesti, mutta Varissuon ja Runosmäen maine on kiirinyt halki maan, hyvä muistaa arkielämän todellisuuden olevan eri asia. Satun itsekin asumaan suht. "pahamaineisella" kerrostaloalueella, mutta olen viihtynyt ympäristössä erinomaisesti lähes puolet elämästäni.

 

[JZZ]

@JZZ Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta. En tiedä Turun lähiöistä, kuin pintapuolisesti, mutta Varissuon ja Runosmäen maine on kiirinyt halki maan, hyvä muistaa arkielämän todellisuuden olevan eri asia. Satun itsekin asumaan suht. "pahamaineisella" kerrostaloalueella, mutta olen viihtynyt ympäristössä erinomaisesti lähes puolet elämästäni.

Runosmäkihän on ihan nukkumalähiö, siisti ja hiljainen. Toki se on valtava, joten siinä mielessä tuonne kyllä mahtuu toki kaikenlaista ja tapahtumaa on, mutta en usko, että siellä keskimäärin on yhtään sen enempää ongelmia kuin missään muussakaan kerrostalokeskittymässä.

Itse välttelisin nykyään Halista, Pansiota, Pernoa ja Laustetta, about tuossa järjestyksessä.

 

[Ann Arbor]

Vaikka arkipäivän kunnioittaminen meneekin kaikenmoisten krumeluurien edelle, voisiko Suomi olla edelläkävijä ja nostaa liputuspäiväksi "Maahanmuuttajien päivän?" Juhlapäivää on yhdelle jos toisen merkkihenkilön ja tahon kunniaksi, mutta ainakin allekirjoittaneella on suuri kiitollisuus niitä ihmisiä kohtaan, ketkä vapaaehtoisesti, usein toiselta puolen maailmaa haluavat tulla osaksi sinivalkoista kansaamme ja tehdä osansa Suomen yhteiskunnan rakentamiseksi.

 

[Ann Arbor]

EU needs a million migrants yearly, says EU commission

The EU needs a million migrants annually to make up for a demographic shortfall, says the European Commission.

euobserver.com

Maahanmuutton on tunnetusti koko Euroopan mittapuulla tulenarka keskustelunaihe, mutta Euroopan komission näkemys on varsin selvä. Harmaantuva Eurooppa tarvitsee laajan mittakaavan maahanmuuttoa.

The EU needs a million migrants annually to make up for a demographic shortfall, says the European Commission.

The comments made in Athens, Greece on Monday (8 January) by EU home affairs commissioner Ylva Johansson come on the back of Europe's ongoing struggle to attract top talent.

The EU's working-age population declines by around a million every year, Johansson said.
"That means that legal migration should grow more or less with one million per year and that is really a challenge to do that in an orderly way," she said.
She noted that around 3.5 million migrants already arrive lawfully every year, compared with around 300,000 that enter irregularly.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän "kriisitietoisuuden" maamme väestön ikääntymisestä aiheutuvista haasteista voisi sanoa viime vuosina lisääntyneen ja pidän itse positiivisena asiana, että työperäinen maahanmuutto on vihdoin noussut omaksi puheenaiheekseen. Silti näen paljon olevan vielä tehtävää. Keskustelua ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa tunnutaan käyvän maahanmuuttokriitikoiden johdolla ja tässäkin mielessä näen tärkeänä, että "maahanmuuttomyönteiset" olisivat aktiivisempia vähintään argumentoimaan alas virheellisiä väittämiä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuttajista muokkaantuu Suomeen työväen alaluokka | Jyväskylän yliopisto

YTM Qivine Ndomo tutki väitöksessään, kuinka Suomen maahanmuuttohallinto ja kotouttamisen instituutiot muokkaavat maahanmuuttajista Suomen työmarkkinoiden alisteista työvoimaa.

www.sttinfo.fi

Tuore väitöstutkimus ennustaa Suomelle hyvin samanlaista realiteettia, mikä on monissa kehittyneissä maissa ollut arkipäivää jo vuosikymmenet. Maahanmuuttajat tekevät enenevissä määrin "ikävät työt".
Vaikka työperäinen maahanmuutto on Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätöntä, on mielestäni tärkeää, että he ovat tietoisia oikeuksistaan työntekijöinä. Tässä mielessä suomen kielen riittävä oppiminen on yhtä lailla tärkeää.

 

[Ann Arbor]

Toki puhuttaessa maahanmuuttajien Suomessa syntyneistä jälkeläistä ammatilliset erot verrattuna kantaväestöön tasoittuvat, kuten muutkin erot kulttuurillisesti.

Sikäli kaiken netissä huutelun ohessa mielenkiintoista nähdä myös maahanmuuttoon liittyvää akateemista tutkimusta.

 

[Ann Arbor]

Yuka Orihara, 23, harkitsee luopuvansa Japanin kansalaisuudesta, jotta saisi Suomen passin – taustalla unelma olympialaisista

Jäätanssijat Yuka Orihara ja Juho Pirinen tavoittelevat EM-kisoissa sijoittumista kymmenen parhaan joukkoon. Orihara tiesi jo lapsena, että menestys jäätanssissa vaatii muuttoa pois Japanista.

yle.fi

Hyvän mielen artikkeli Yleltä. Suomeen asettuvat huippu-urheilijat ovat toki varsin marginaalinen väestönosa, mutta samalla lailla hekin kohtaavat uuden asuinmaansa arjen.

Tokion ja Vancouverin jälkeen Helsinki tuntui Oriharasta hiljaiselta ja pieneltä. Suurkaupungin sykkeessä yksinäisyyden tunne oli pysynyt loitolla. Korona-ajan Helsinki oli seikkailumieliselle ja ulospäin suuntautuneelle nuorelle ankea paikka.

– Helsingissä koin huonommat puolet siitä, millaista on asua yksin vieraassa maassa. Aiemmin ajattelin, että täällä on kamalan tylsää verrattuna Tokioon ja Vancouveriin. Nykyään osaan arvostaa kiireettömyyttä. Pidän siitä, että oloni on todella rauhallinen, Orihara sanoo.

Ulkomailla kilpailureissuilla Orihara on huomannut kaipaavansa Suomea. Kotiin on aina mukavaa palata.

– Aion asua Suomessa ainakin urani loppuun. Toivon, että siihen on vielä pitkä aika. Voisin kuvitella asuvani täällä uran jälkeenkin, Orihara sanoo.

 

[Ann Arbor]

Suomessa asuvat japanilaistaustaiset henkilöt ovat sinänsä mielenkiintoinen väestönryhmä. Heidän määränsä kun on kuluvan vuosituhannen aikana liki kolminkertaistunut (Vuoden 2022 heitä asui maassamme vajaat 1500.), vaikka vauraasta teollisuusmaasta kotoisin olevilla japanilaisilla voisi lähtökohtaisesti olevan mitään erityistä syytä asettua Suomeen, toisin kuin köyhemmistä maista tulevilla.

 

[Tuplatorkkari]

Japanilaisia naurattaa suomalainen leuaton kala, mutta myös Kummeli-vitsit – Porilaistunut koomikko Gen Takagi tietää miksi

Japanilaiset ovat innostuneet tekemään meemejä Helsingin Luonnontieteellisessä museossa esillä olevasta erikoisen näköisestä leuattomasta kalasta, josta on tullut somehitti Japanissa.

yle.fi

Tuli mieleen tämä juttu Suomessa asuvasta koomikosta. Katsoin joskus jonkun hänen videon ja puhuu todella hyvää suomea, vaikka ei ole asunut edes pitkään vielä. Tuo Orihara äänsi myös minusta aika hyvin suomea, taitaa olla ääntämykseltään helpompi omaksua japanilaiselle kuin monelle muunmaalaiselle.

 

[Ann Arbor]

Gen Takagin tiedän myös somevaikuttajana. Hänellähän suomen kielen opiskelu on ollut hyvin määrätietoista ja säntillistä. Oletettavasti myös puhetyöläisenä lahjakkuutta kielen omaksumiselle on myös.

Japanin fonologiassa on tiettyjä yhtäläisyyksiä suomen kanssa, vaikka eri kielikuntaan kuulummekin, suomalaisellekin japanin oppiminen saattaa myös olla helpompaa, kuin vaikka ranskaa äidinkielenään puhuvalle.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=2o87lrKxjc4

Toinen videoita tehnyt Japanista Suomeen asettunut yhtä lailla "mallimaahanmuuttaja" on kokki ja ravintoloitsija Daiki Yoshikawa. Mielestäni kaiken negatiivissävyisen keskustelun keskellä mielestäni tärkeää huomata, että lukemattomat maahanmuuttajat ovat ennen kaikkea positiivinen asia maallemme.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=c2jl5K-Uv5w

Mitä tulee YouTube-sisällöntuottajiin, pitää taas kerran antaa krediittiä Couple of Expats-kanavalle. Englanninkielistä faktaa arjesta Suomessa toki löytyy tekstimuodossa runsaasti, mutta suomalaiseen tyyliin kovin kalsealla tavalla. Tämänkaltaiset sisällöntuottajat ovat parasta mahdollista mainosta Suomelle.

 

[Ann Arbor]

Germany eases rules for foreigners seeking citizenship

New law cuts time that applicants must live in the country and lifts ban on dual nationality for those from outside EU

www.ft.com

Saksan samanaikaisesti helpottavan kansalaisuusvaatimuksia, näen Suomen kaavailemat kiristykset niin kansalaisuuteen, kuin pysyvään oleskelulupaan valitettavina. Huomioiden Saksan tunnetut vetovoimatekijät Suomeen nähden jo nykyisellään, melkoinen ässä hihasta tämä heiltä on.

 

[Ann Arbor]

Vaikka Suomi ja Saksa reilun tuhannen kilometrin päässä toisistaan olevatkin, näen kansojemme välillä kuitenkin monia yhtäläisyyksiä. Laajasta keskinäisestä yhteistyöstä huolimatta, olemme kuitenkin kilpailemassa samasta globaalista talentista. Nyt kun Saksa on tehnyt itsestään ihan koko maailman mittakaavassa erittäin kilpailukykyisen maan asettua, ei Suomen tulisi vastata tähän hankaloittamalla oleskelupakäytäntöjämme ja kansalaisuusvaatimuksiamme entisestään, vaan jos emme kykene vastaamaan haasteeseen, edes pitämään jo tiukat vaatimuksemme ennallaan.

Myönnän olevani jonkin sortin germanofiili. Tietoisuus taloudellisen tilanteen vaatimista päätöksistä näyttää olevan Saksassa huipussa.

 

[Ann Arbor]

Vapaa sana | Itä-Suomen eväät menestykselle – Elinkeinopolitiikka on avainasemassa

Viime aikoina on keskusteltu Itä-Suomesta.

www.iisalmensanomat.fi

Mikael Pentikäiseltä erinomainen pointti Iisalmen Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa.

Neljäs mahdollisuus on maahanmuutto. Kun maassamuutto kiihtyy, sitä tärkeämpää on maahanmuutto ja kyky kotouttaa maahanmuuttajia. Se helpottaa onnistuessaan palveluiden järjestämistä ja yritysten pysyvyyttä.

Hupeneva väkiluku on ollut Itäisen Suomen haaste jo vuosikymmenet, joten maahanmuuton mahdollisuuksiin voisi olettaa siellä suhtauduttavan erityisen myönteisesti.

 

[Ann Arbor]

Tilastokeskus ennusti koronabuumia – Hus: Pieleen meni, syntyvyys laskee odotettua nopeammin

Vuonna 2023 synnytysten määrä Husin alueella laski 1,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

www.kauppalehti.fi

Suomalaisten syntyvyys laskee entisestään, myös lapsiperherikkaalla Uudellamaalla.

Synnytysten määrä on jatkanut laskuaan Uudellamaalla, ja vauhti on odotettua nopeampi. Kun vuonna 2022 synnytyksiä oli 15 521, synnytettiin viime vuonna 15 285 kertaa. Laskua oli 1,5 prosenttia. Vuotta aikaisemmin pudotusta oli peräti 10,1 prosenttia.

Vauvoja syntyi Husin sairaaloissa 15 493, mikä on 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2022. Hus hoitaa synnytyksiä neljässä sairaalassa, eli Naistenklinikalla, Espoossa, Hyvinkäällä ja Lohjalla.

“Syntyneiden lasten määrä oli merkittävästi pienempi kuin mitä Tilastokeskus vuonna 2021 niin sanotun koronabuumin alla ennusti”, sanoo ylilääkäri, synnytysten ja naistentautien päivystystoiminnan linjajohtaja Aydin Tekay Husin tiedotteessa.

Vaikea kysymyshän tämä on kaikkinensa. Yhtäältä tämä korostaa maahanmuuton ja tulijoiden onnistuneen integraation merkitystä.

 

[Ann Arbor]

THL ja lapsettomien yhdistys ajavat hedelmällisyysvalistusta oppilaitoksiin – moni yli 35-vuotias järkyttyy kuullessaan, että hedelmällisyys on jo laskussa

Vaikka käsitys nuoruudesta on pidentynyt, ei ihmisen hedelmällinen aika ole pidentynyt, muistuttaa Simpukka-yhdistys.

www.ts.fi

Vähän edelliseen liittyen. Vaikka biologisen kellon tikittämisen kaikki kyllä tiedämme, voi perheenperustamisiän jatkuvasti noustessa vaikuttavan siihen, että syntyvyys alenee. Ensimmäisen lapsen syntyessä +35-vuotiaana, voi toisen saati kolmannen saaminen olla vaikeaa.

 

[Ann Arbor]

Jollain aikavälillä olisi mielenkiintoista lukea esim. väitöstutkimus, mitä Suomessa tapahtui 2009-2019, kun länsieurooppalaisittain korkeahko syntyvyys romahti yhdeksi alaisimmista. Syntyvyys on viime vuosina ollut laskussa myös muualla, mutta yhtä rajua romahdusta en tiedä tapahtuneen yhdessäkään toisessa maassa. Ei Suomi ole esim. ainoa talousongelmien kanssa paininut maa.

Toki useimpiin muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna globaalista etelästä tulevien maahanmuuttajien osuus väestöstä on alhainen, mutta en usko sen selittävän kaikkea.

 

[Ann Arbor]

Lukijalta | Trevor Noahkin sen tietää, mikä on avain integroitumiseen: kieli

Yhteinen kieli on avainasemassa maahanmuuttajien syrjinnän, rasismin ja jengiytymisen vähentämisessä, kirjoittaa Tiina Vilen.

www.aamulehti.fi

Erinomainen Aamulehdessä julkaistu kirjoitus, miten kieli yhdistää ihmisiä. Allekirjoittaneellakin on suuri joukko ulkomaalaistaustaisia tuttuja, mutta kun meillä on yhteinen kieli, eli suomi, sama aaltopituus syntyy automaattisesti, vaikka perhetaustamme olisivatkin erilaiset.