Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=BUB1YjGEGhE

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=GEJtp3tZ-V8

Vaikka Suomi on parhaimmillaan kesällä, mielestäni hienoa että myös talven turistit ovat löytäneet Suomen ja täten levittävät myönteistä maabrändiä. Olen jo jonkin aikaa ollut sitä mieltä, että ainainen valittelu ilmastostamme tulisikin kääntää päälaelleen, maahanmuuttajien houkuttelussa. Suomessa on hyvä ilmasto.

 

[Ann Arbor]

Kyytiä maahanmuuton myyteille!

Johdanto Muuttoliikemyytit Maahanmuuttomyytit Muuttoliikepropaganda Lopuksi Johdanto Kuilun ylittämisen tarve Muuttoliikkeen moninaisuus Politiikka ongelmien aiheuttajana Kuilun ylittämisen tarve ”…

pasisaukkonen.wordpress.com

Maahanmuuttoasiantuntija Pasi Saukkoselta jälleen kerran hyvä blogikirjoitus. Tällä kertaa hän toimii "myytinmurtajana". Huomioiden maahanmuuttokeskustelun olevan laaja ja ajoittain räiskyvääkin, faktat on syytä aina pitää mielessä.

 

[Ann Arbor]

Erityisesti Saukkosen kirjoituksessaan nostama nelospointti on on ajatuksia herättävä.

4 Yhteiskuntamme ovat moninaisempia kuin koskaan​

Eurooppaan suuntautunut muutto, ja yhteiskuntien havahtuminen monien muuttajien jäämiseen, on tuottanut kokemuksia yhteiskuntien etnisen ja kulttuurisen moninaisuuden (monikulttuurisuuden) dramaattisesta lisääntymisestä. Joillekin tämä on ollut ilon ja jopa juhlinnan aihe, toisille taas kauhistus, ja uhka niin kulttuurille kuin yhteiskunnalle laajemminkin. Molemmilla laidoilla muutosta liioitellaan suuresti ja kärjistetään muuton vaikutuksia.

Kansainvälistä liikkuvuutta on ollut aina, jopa Euroopassa, vaikka maanosan ulkopuolelta suuntautuneella muutolla on lyhyempi historia. Jokaisessa maassa on myös ollut enemmän tai vähemmän suurempia tai pienempiä vähemmistöjä. Moni aikaisemmin sopeutumattomana pidetty ihmisryhmä on muuttunut erottamattomaksi osaksi kantaväestöä ja valtakulttuuria tai muuten löytänyt oman paikkansa luontevasti – myös muiden mielestä. Saksassa epäiltiin pitkään itäeurooppalaisia, Ranskassa eteläeurooppalaisia.


Kaikkineen viime vuosikymmeninä on tapahtunut valtaisaa kulttuurista yhtenäistymistä, niin kansallisesti kuin alueellisesti ja globaalistikin. Tähän on pitkälti ollut seurauksena koulutuksen ja viestinnän leviäminen laajoille kansanpiireille niin horisontaalisesti (alueellisesti) kuin vertikaalisestikin (sosiaalisesti). Tästä assimiloitumisesta ovat saaneet kärsiä useat kielelliset ja kulttuuriset vähemmistöt, ja suuri osa maahanmuuton tuottamista yhteisöistä sulautuu niin ikään parissa-kolmessa sukupolvessa.

Monissa yhteiskunnissa on isoja ongelmia esimerkiksi sosiaalisessa koheesiossa ja keskinäisessä luottamuksessa. Ei ole kuitenkaan kyetty osoittamaan, että nämä ongelmat olisivat yhteydessä maahanmuuttoon tai moninaisuuteen. Moninaisuus sinänsä ei olekaan yhteiskunnille uhka, mutta se voidaan tehdä sellaiseksi. Rasismi, vihapuhe ja muu syrjintä ovat vaarallisia, koska ne estävät yhteenkuuluvuuden tunnetta kasvamasta erilaisten ihmisten kesken.

Muuttoliikkeet eivät toden totta ole mikään uusi asia ja onpa meitä suomalaisiakin kohtaan esiintynyt voimakkaita ennakkoluuloja Yhdysvalloissa ja sittemmin Ruotsissa. Vaikka yhtä lailla kulttuurit elävät ajassa, kyllä maahanmuuttajat ennen kaikkea heidän jälkeläisensä integroituvat osaksi valtaväestöä useimmiten, mikäli sille annetaan puitteet.

 

[Ann Arbor]

Pekka Haavisto vaalikiertueella: ”Työperäinen maahanmuutto yksi ratkaisu hoitajapulaan”

PORVOO, KUNINKAANPORTTI Presidentinvaalien ensimmäisen ennakkoäänestyspäivän aamuna väkeä oli kerääntynyt Kuninkaanportin Shellin liikenneasemalle.

www.itavayla.fi

Yleisökysymyksessä ehdokkaalta kysyttiin maahanmuutosta.

– Omassa ajattelussani lähden siitä, että meidän pitää olla avoimia tänne tulevalle työvoimalle, joka tulee nimenomaan hoivasektorille, Haavisto vastasi.

Ehdokas kertoi vähän aikaa sitten keskustelleensa miespuolisen suomalaisen kanssa, joka työskentelee laitoksessa, jossa on ympärivuorokautinen apu ja päivystys.

– Hän sanoi, että oli ainoa suomalaistaustainen yövuorossa. Kaikki muut olivat maahanmuuttajataustaisia naisia ja miehiä. Hänen mukaan ilman maahanmuuttajien työpanosta ihmiset jäisivät auttamatta.

Hän nosti yhdeksi keinoksi järjestelmän, joka Suomessa on ollut käytössä esimerkiksi filippiiniläisiä sairaanhoitajia varten: ihmisiä on voitu kouluttaa alalle ja kielitaidossa jo ennen heidän tuloaan Suomeen.

– Näen työperäisessä maahanmuutossa yhden ratkaisun työvoimaongelmaan tällä hetkellä. Osittain me kilpailemme osaavasta työvoimasta muiden Euroopan maiden kanssa, jolloin työolosuhteet täytyisi olla kohdallaan.

Haavisto muistutti myös yhteiskuntaa leimaavasta rasismista ja piilorasismista.

– Kukaanhan ei halua töihin maahan, jossa hänen työpanostaan ei arvosteta, eikä hän koe olevansa tervetullut.

Pakko myöntää, että olen pettynyt ettei maahanmuutosta ole pahemmin keskusteltu vaalitenteissä. Vaikka tasavallan presidentti ei Suomen maahanmuuttolinjauksia päätäkään, on hänellä arvojohtajana kuitenkin sanansa sanottavana moneen asiaan. Hienoa nähdä, että Pekka Haavisto suhtautuu työperäiseen maahanmuuttoon myönteisesti.

Erityisesti viimeinen sitaatti on puhutteleva. Meillä ei ole yhtään varaa rasismiin, jos samanaikaisesti pyrimme lisäämään työperäistä maahanmuuttoa.

 

[Ann Arbor]

Syntyvyys | Jokaisen kannattaisi miettiä, miten suhtautuu pieniin lapsiin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö

Myönteisellä lapsiperhepuheella on valtava merkitys siihen, miten ihmiset suhtautuvat lastensaantiin, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.

www.hs.fi

Mielestäni hyvä kommentti tähän väliin. En jaksa uskoa suomalaisten poikkeavan muista länsimaalaisista ainakaan mitenkään oleellisesti, mitä tulee suhtautumiseen lapsiin ja lapsiperheisiin, mutta niin vain syntyvyytemme on tällä hetkellä yksi koko maailman alhaisimmista.

 

[Ollakseni]

Jollain aikavälillä olisi mielenkiintoista lukea esim. väitöstutkimus, mitä Suomessa tapahtui 2009-2019, kun länsieurooppalaisittain korkeahko syntyvyys romahti yhdeksi alaisimmista. Syntyvyys on viime vuosina ollut laskussa myös muualla, mutta yhtä rajua romahdusta en tiedä tapahtuneen yhdessäkään toisessa maassa. Ei Suomi ole esim. ainoa talousongelmien kanssa paininut maa.

Toki useimpiin muihin Länsi-Euroopan maihin verrattuna globaalista etelästä tulevien maahanmuuttajien osuus väestöstä on alhainen, mutta en usko sen selittävän kaikkea.

Kyllä veikkaisin että vuodesta 2009 jatkunut taloudellinen epävarmuus on vaikuttanut asioihin ainakin jonkin verran. Samoin nämä kulttuurisodat yms. paskahommelit varmaan näkyvät maailmassa ja ihmisten ajatuksissa. Moni naispuolinen kaverini on kertonut vähän kauttarantain erinäisistä peloistaan sen suhteen jos saa lapsia. Kuinka keho muuttuu, vapautta ei enää ole samalla tavalla jne.

Vertailukohtia on vähän nihkeä etsiä kun Japanissa ja Etelä-Koreassa tuo on tapahtunut jo aiemmin. Kai sitä voi syntyvyyttä saada vähän nousuun erinäisten vero hyötyjen tms. kautta mutta en sitten tiedä kuinka moni hankkisi lapsia pelkästään rahallisen hyödyn takia? Tai millaisiin perheisiin heitä tulisi.

 

[Ann Arbor]

Samoin nämä kulttuurisodat yms. paskahommelit varmaan näkyvät maailmassa ja ihmisten ajatuksissa. Moni naispuolinen kaverini on kertonut vähän kauttarantain erinäisistä peloistaan sen suhteen jos saa lapsia. Kuinka keho muuttuu, vapautta ei enää ole samalla tavalla jne.

Toisaalta tämän olettaisi olevan case kaikissa kehittyneissä maissa, mutta niin vain esimerkiksi länsimaisessa ja proggressiivisessa Islannissa, missä maahanmuuttajiakin on vain vähän, eikä talousongelmiltakaan maa ole välttynyt, syntyvyys on pysynyt korkeahkolla tasolla 2020-luvulle asti.

Sikälihän en jaksaisi uskoa olevan maailman muuttuneen n. vuosikymmenessä niin paljoa. Varmasti lastenhankintaa lykättiin silloinkin erinäisistä syistä, mutta niin vain syntyvyys romahti vuoden 2010 1,87-tasosta vuoden 2022 1,32-tasolle.

 

[Wiljami]

Radiouutisissa kerrottiin että Kanadassa on ongelmana maan liian hyvä kuva maahanmuuttajien keskuudessa ja mm. viime vuonna miljoonalla hengellä kasvanut väestö aiheuttaa asuntopulaa ja rasitusta sosiaalijärjestelmälle joka ei skaalaudu ylöspäin riittävän nopeasti. Ovat sitten tuon takia esimerkiksi päättäneet myöntää kolmanneksen vähemmän opiskelijaviisumeita viime vuoteen verrattuna (lukema silti yhä jotain 300-400k). Jos Suomeen haluttaisiin ulkomaalaisia motivoituneita korkeakouluopiskelijoita, niin nyt olisi oletettavasti maailmalla viidennesmiljoona joiden haave Kanadaan muutosta on kariutunut.

Toki noiden houkuttelu vaatisi, että maahan ylipäätään haluttaisiin hallituksen toimesta kestävyysvajetta paikkaavaa opiskelija/asiantuntijamaahanmuuttoa.

 

[Ann Arbor]

Radiouutisissa kerrottiin että Kanadassa on ongelmana maan liian hyvä kuva maahanmuuttajien keskuudessa ja mm. viime vuonna miljoonalla hengellä kasvanut väestö aiheuttaa asuntopulaa ja rasitusta sosiaalijärjestelmälle joka ei skaalaudu ylöspäin riittävän nopeasti. Ovat sitten tuon takia esimerkiksi päättäneet myöntää kolmanneksen vähemmän opiskelijaviisumeita viime vuoteen verrattuna (lukema silti yhä jotain 300-400k). Jos Suomeen haluttaisiin ulkomaalaisia motivoituneita korkeakouluopiskelijoita, niin nyt olisi oletettavasti maailmalla viidennesmiljoona joiden haave Kanadaan muutosta on kariutunut.

Toki noiden houkuttelu vaatisi, että maahan ylipäätään haluttaisiin hallituksen toimesta kestävyysvajetta paikkaavaa opiskelija/asiantuntijamaahanmuuttoa.

Kanada toden totta on ollut yksi globaalin muuttoliikkeen hot spoteista jo vuosikymmenet ja kovaa vauhtia kasvaneelle väestölle on pitänyt rakentaa suuri määrä infrastruktuuria.

Toki Suomi ei monestakaan syystä ole Kanadaan nähden ihan yhtä houkutteleva maa, mutta varmasti kykenemme nostamaan profiiliamme merkittävästi, mikäli sitä itse haluamme.

 

[Ann Arbor]

Palatakseni vielä syntyvyyteen, mielenkiintoista nähdä, missä vaiheessa pohja tullaan saavuttamaan. Vuonna 2023 syntyvyys kun on ollut taas kerran edellisvuotta alhaisempi, mutta jatkuuko trendi vuosi toisensa jälkeen myös tulevaisuudessa.

Mikäli työikäisten maahanmuutto jatkuu korkealla tasolla, tai lisääntyy nykyisestä, vaikuttaa se varmasti myös syntyvyyteen. Tälläkin hetkellä kun 1/10 maamme lapsista syntyy maahanmuuttajaäideille. Muiden Pohjoismaiden korkeampi syntyvyys kun merkittävältä osin liittyy pitkän aikavälin suurempaan nettomaahanmuuttoon.

 

[Ann Arbor]

Wikipedia rankkaa Suomen 204:stä valtiosta/territoriosta sijalle 180, mitä tulee syntyvyyteen. Euroopan maista alhaisempi syntyvyys on ainoastaan Kroatiassa, Albaniassa, sotaa käyvässä Ukrainassa, Espanjassa, Italiassa, Kyproksella, Bosnia ja Hertsegovinassa, Maltalla ja San Marinossa.

En ole koulukuntaa, mikä on patistamassa ihmisiä hankkimaan lapsia. Kyse on henkilökohtaisesta asiasta. Silti huomioiden maamme demografisen romahduksen olevan yksi tulevaisuutemme hyvinvointia eniten uhkaavia tekijöitä, ei asiasta voi ainakaan liikaa puhua.

Mitä tulee taloudelliseen epävarmuuteen, on syytä huomioida, että 1990-luvun lama ei vaikuttanut syntyvyyteen millään tavalla. Allekirjoittanut syntyi laman kenties synkimpänä vuonna 1993, jolloin meitä syntyi n. 20 000 enemmän, kuin kolme vuosikymmentä myöhemmin.

 

[Tadu]

Mitä tulee taloudelliseen epävarmuuteen, on syytä huomioida, että 1990-luvun lama ei vaikuttanut syntyvyyteen millään tavalla. Allekirjoittanut syntyi laman kenties synkimpänä vuonna 1993, jolloin meitä syntyi n. 20 000 enemmän, kuin kolme vuosikymmentä myöhemmin.

Voi olla, että se 90-luvun lama vaikuttaa syntyvyyteen juuri nyt.

Näin jonkun otsikon, että Yhdysvalloissa on tutkittu, että milleniaalit ovat ensimmäinen sukupolvi, jolla on asiat huonommin kuin edellisellä sukupolvella. Tässä erilaisia mitattavia tekijöitä olivat mm. raha ja onnellisuus. Varmasti se näkyy syntyvyydessä juuri nyt. Ei 80- ja 90-luvulla syntyneillä ole hinkua tehdä lapsia.

 

[Ann Arbor]

Voi olla, että se 90-luvun lama vaikuttaa syntyvyyteen juuri nyt.

Näin jonkun otsikon, että Yhdysvalloissa on tutkittu, että milleniaalit ovat ensimmäinen sukupolvi, jolla on asiat huonommin kuin edellisellä sukupolvella. Tässä erilaisia mitattavia tekijöitä olivat mm. raha ja onnellisuus. Varmasti se näkyy syntyvyydessä juuri nyt. Ei 80- ja 90-luvulla syntyneillä ole hinkua tehdä lapsia.

Sukupolvet toden totta "kaikuvat" demografisesti. Esimerkiksi Venäjän toisen maailmansodan valtaisat miestappiot ymmärtäneekseni ovat kaikuneet pullonkauloina muutaman vuosikymmenen välein.

Itse synnyin sikäli onnellisten tähtien alla, ettei kummankaan vanhemman työllisyyteen lama vaikuttanut, vaan kasvoin keskiluokkaisessa kuplassa lapsuuteni, mutta voi olla että vuosikymmenten takainen realiteetti yhdistettynä muihin tekijöihin näkyy juuri nyt.

 

[Ann Arbor]

Yhtä lailla en voi olla pohtimatta vuonna 2010 "kellotettua" 1,87-syntyvyyttä. Pitää mennä aina vuoteen 1969, kun syntyvyys on ollut tätä korkeammalla tasolla. (1,94.) Vuonna 2010 elettiin Vanhasen kakkoshallituksen / Kiviniemen hallituksen loppuaikoja ja itse pääministerin sanoista huolimatta "lama koski Suomea". Taloudellinen tilanne oli epävakaa, mutta niin vain meitä syntyi reilut 15 000 enemmän, kuin viime vuonna.

Muistan vuoden hyvin elävästi. Täytin 17 vuotta, enkä rehellisesti voi sanoa silloisen Suomen mitenkään dramaattisesti poikkeavan nykypäivästä. Eivät kai pelkät älypuhelimet voi kaikkea muuttaa?

 

[Ann Arbor]

Jos Suomen voi sanoa jääneen jälkeen muista Pohjoismaista, mitä tulee taloudelliseen kehitykseen, näin voi sanoa yhtä lailla demografiaan. Näin alkuvuodesta 2024 lopullisten tilastojen menneeltä vuodelta uupuessa lienee kuitenkin paremman puutteessa laittaa tilanne toissavuodelta. (2022)

Islanti 1,59
Tanska 1,55
Ruotsi 1,52
Norja 1,41
Suomi 1,32

Hiljattaisen hedelmällisyysluvun ohella on syytä huomioida myös pidemmän välin trendi. Huomioiden Suomeen kohdistuneen maahanmuuton olleen merkittävästi alhaisempaa aivan viime vuosiin asti, tämän voi olettaa näkyvän myös syntyvyydessä.

 

[Ann Arbor]

Huomioiden miten Afrikan väestöräjähdyksen uhasta aina silloin tällöin puhutaankin, on mielestäni huomionarvoista, että maahanmuutto Afrikan ja Suomen välillä on ollut hyvin maltillista.

Tilastokeskuksen dataa lukemalla Suomen afrikkalaistaustainen väestö on kasvanut jo pitkään pitkään n. 3000 vuositahtia, mistä huomattava osa Suomessa syntyneitä.

 

[Ann Arbor]

Sikäli huomioiden Afrikan väestönkasvusta huolestumisen nousseen jonkinmoiseksi puheenaiheeksi Suomessakin, pitäisi se uhan ohella nähdä harmaahapsistuvalle Euroopalle yhtä lailla myös mahdollisuutena.

Turvapaikanhakuprosessin käyttämisen ja Välimeren yli tapahtuvan liikenteen sijaan afrikkalaisille tulisi tarjota laillisia väyliä työperäiselle siirtolaisuudelle. -Näinhän toki on jo asian laita nykyään, mutta mielestäni mittakaavaa on mahdollista kasvattaa. Mikäli halukkaita tulijoita on, olisi tällöin varaa käyttää myös melko tiukkaa seulaa, keille oleskelulupia myönnetään.

 

[Ann Arbor]

Vaikka Suomi onkin harjoittanut hyvin tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, on maamme afrikkalaistaustainen väestö kuitenkin viime vuosikymmeninä kasvanut kymmenen vuoden välein seuraavasti. Huomionarvoista, että tämä siis sisältää Afrikassa syntyneet ja kahdelle Afrikassa syntyneelle vanhemmalle Suomessa syntyneet henkilöt.

1992 n. 4600
2002 n. 13 700
2012 n. 34 000
2022 n. 65 000

Kasvu on siis ollut merkittävää, mutta on syytä huomioida, että nämä 54:stä Afrikan maasta taustansa juontavat ovat edelleen pienempi väestö, kuin esim. maamme venäläistaustaiset.

Vaikka kaikkien afrikkalaisten työikäisten ulkomaille muuttaminen ei olekaan toivottavaa, uskon että Suomi voisi varmasti hyötyä nykyistä enemmän afrikkalaisten saapumisesta Suomeen. Tämä toki vaatii onnistumista integraatiossa.

 

[Ann Arbor]

Suomen tulisi myös muutenkin pyrkiä kehittämään Afrikka-osaamistaan. Afrikka on ihmiskunnan alkukoti, mutta ainakin itse näen sen myös tulevaisuuden mantereena, mitä alueen huomattavasti nuorekkaampi demografinen profiili tulee korostamaan. Yhtä lailla Afrikalla on lukuisia tunnettuja haasteita aina ruoka- ja vesihuollosta, sekä lukuisista konflikteista lähtien, mutta yhtä lailla potentiaalia tulevaisuudelle on valtavasti.

Mikäli Euroopan Unioni joskus on perustamassa erillistä Afrikka-virastoa, tulisi mielestäni Suomen pyrkiä tarjoamaan esimerkiksi Tamperetta (Kemikaalivirasto sijaitsee jo Helsingissä.) sen sijoituspaikaksi. Myös uuden Afrikkaan keskittyvän kulttuuri-instituutin näkisin mielelläni Suomessa. Jos ikkunamme Venäjälle on sulkeutunut hyvin pitkäksi aikaa, tulisi uusi avata Afrikkaan.

 

[Ann Arbor]

Villa Karo – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Ei voi toki väittää, etteikö Suomella mitään yhteyksiä Afrikan maihin olisi. Beninissä sijaitsevan Villa Karon ohella maallamme on suurlähetystö 13:sta Afrikan maassa. Silti herää väkisinkin kysymys, onko Suomen näkyvyys Afrikassa silti riittävää? Kuinka moni esim. Ghanasta tai Mosambikista Eurooppaan muuttoa suunnitteleva on tietoinen Suomen mahdollisuuksista?

 

[Ann Arbor]

Käsityksemme Afrikan siirtolaisuudesta vaatii päivityksen | Kehityslehti

Maahanmuutto on välttämätöntä ja hyödyllistä inhimilliselle kehitykselle. Nyky-Afrikassa tämän tosiasian tunnustaminen on erittäin tärkeää.

kehityslehti.fi

Vaikka tämä kirjoitus onkin jo vuodelta 2018, ovat sen pointit edelleen ajankohtaisia. Yleinen mielipideilmasto Afrikasta länsimaihin kohdistuvasta siirtolaisuudesta tuntuu olevan valitettavan negatiivisvoittoinen. Luonnollisesti osalla tänne tulevista on haasteita integroitua osaksi yhteiskuntaa, mutta ainakin itse pidän Afrikasta Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa ennen kaikkea mahdollisuutena.

Orpon hallituksen työperäisen maahanmuuton kohdemaiden (Brasilia, Intia, Vietnam ja Filippiinit) lisäksi Suomen tulisi mielestäni vähintään tutkia yhtä lailla työperäisen maahanmuuton edistämistä myös joistain Afrikan maista. Toki Euroopan maista monilla Britannia, Ranska ja myös Portugali lienevät monilla kielen takia ensisijaisia muuttokohteita, mutta uskon Suomellakin olevan mahdollisuus kohottaa profiiliaan, mikäli sitä haluamme.

 

[Ann Arbor]

Kuolleisuus oli Eurostatin mukaan Suomessa tavallista korkeampi marraskuussa 2023 – taustalla korona ja väestön ikääntyminen - THL

thl.fi

Melko karua kieltä harmaantuvan Suomen realismista.

Kuolleiden määrän kehitykseen ylipäänsä vaikuttaa Suomessa erityisesti väestön ikärakenteen muutos. Suomessa vanhimpien ikäluokkien koko on kasvanut muihin EU-maihin nähden poikkeuksellisen nopeasti.

”Runsas kolmasosa Eurostatin raportoimasta 40 prosentin ylikuolleisuudesta johtuu sitä, että Suomessa iäkkäiden ihmisten määrä on kasvanut”, Koskinen sanoo.

Ikärakenteen huomioimisen jälkeenkin kuolleiden määrä oli Suomessa marraskuussa 2023 kuitenkin selvästi odotettua suurempi. Syynä on korona. Marraskuussa koronaan liittyviä kuolemia oli erityisen paljon, noin 500 enemmän kuin lokakuussa.

Loppuvuodesta epidemiapiikki tasaantui, ja koronaan liittyvien kuolemien määrä näyttää joulukuussa palautuneen lokakuun tasolle.

Joskus menneinä vuosikymmeninä Suomea tykättiin kutsua Euroopan Japaniksi, viitaten ennen kaikkea korkeaan talouskasvuun, nyttemminhän tämä käsite pätee ennen kaikkea väestön ikääntymiseen.

 

[Ann Arbor]

Lasse Lehtisen kolumni: Suomi on Euroopan Japani

Iso ero Suomen ja Japanin välillä on valtionvelassa. Suomessa velanoton haamuraja on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Japanissa velkaa on mätetty velan päälle jo pitkälti yli 200 prosenttia, kirjoittaa Lasse Lehtinen.

www.is.fi

Lasse Lehtisen kolumni aiheeseen liittyen vuodelta 2018 on hyvin ajankohtainen lähes kuuden vuoden jälkeenkin.

JAPANISSA ei rohkaista maahanmuuttoa, alle 2 prosenttia väestöstä on ulkomaalaisia. Heistä useimmat tulevat ”väliaikaisella harjoittelijaviisumilla”, kuten poliittisesti korrekti määritelmä kuuluu. Silti Japanissakin on pulaa työvoimasta etenkin hoiva-alalla, turistielinkeinossa, rakentamisen ja maatalouden alalla.


Suomalaiset eivät karsasta muukalaisia yhtä pahasti kuin japanilaiset, mutta toimet työperäisen maahanmuuton helpottamisesta nostattavat meilläkin tunteita. Ilman maahanmuuttoa työikäisen väestön määrä Suomessa vähenee vuoteen 2050 mennessä runsaalla puolella miljoonalla henkilöllä.

Viime vuosikymmenen lopusta työperäinen maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt, mutta samanaikaisesti syntyvyys laskenenut entisestään.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän itse muistan "väestöpyramidin käänytymisestä kärjelleen" ja tulevien vuosikymmenten haasteista keskustellun vähintään niin pitkään kun allekirjoittaneella on muistikuvia, mutta vaikka asia jollain tasolla lienee useimpien meistä tiedossa, on konkretia demografisen trendimme korjaamiseksi ollut vähissä.

Antti Rinne spoilasi keskustelun syntyvyyden lisäämisestä pitkäksi aikaa ja vaikkei liberaalidemokratiassa ihmisiä olekaan syytä patistaa lisääntymään, olisi vähintään kattavaa tutkimusta syytä tehdä, mikä on saanut suomalaisia hankkimaan lapsia yhä vähemmän.

Yhtä lailla mahaahanmuuton myönteisistä vaikutuksista demografiselle tilanteelle olisi syytä puhua enemmän.

 

[Ann Arbor]

Tilastokeskus

Suomeen muutti viime vuonna ennakkotietojen mukaan 71 918 henkeä, mikä on tilastohistorian suurin määrä. Aiempi ennätys oli edellisvuodelta. Maahanmuuttoja oli 21 920 enemmän kuin vuonna 2022. Myös nettomaahanmuutto oli vuonna 2023 mittaushistorian korkein, 58 496 henkeä. Maahanmuuttojen määrä...

www.stat.fi

Tilastokeskukselta mielenkiintoinen katsaus maahanmuuttotrendiin. Vaikka syntyvyys onkin ennätyksellisen alhaalla, on hienoa että Suomi kiinnostaa maahanmuuttokohteena.