Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Cobol]

Minä olen viimeistä ikäluokkaa, jolla oli tasoryhmät. Olen syntynyt 1971. Tasoryhmät poistuivat yli 35 vuotta sitten. Olisiko kaipaamaasi oikeistolaista politiikkaa sitten tasoryhmien palauttaminen? Millaisia konkreettisia ehdotuksia sinulla oli, joita et saanut läpi? Olisi oikeasti mielenkiintoista kuulla.

Ehdottomasti. Soitin tutulle vararehtorille, joka totesi peruskoulun nykytilanteen niin hälyttäväksi, että erityisluokkia ja/tai tasoryhmiä on nykyaikaistettuna harkittava. Peruskoulun neljännellä on paljon oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla edes lukea. Hän on ollut vihreiden ehdokkaana vaaleissa, joten järkipuhetta löytyy muualtakin kuin oikeistosta.

Eikä hän ainoa ole. Alla linkki opettajan kirjoitukseen samasta asiasta:

Lukijan mielipide | Tasoryhmät takaisin peruskouluihin

Oppimistulosten heikentyminen johtuu oppilaiden tasoeroista.

www.hs.fi

Muutenkin koulutus kaipaa uudistamista. Ei voi olla niin, että ammattikorkeassa koulutetaan englanniksi hoitajia, joiden tulee valmistuttuaan poistua Suomesta. Oleskelulupaongelmat ovat vain yksi syy. Suurempi syy on se, että heille ei löydy Suomesta töitä, koska kielitaitovaatimukset ovat syystäkin tiukat.

 

[Ann Arbor]

Nyt kun yhteiskuntamme entisen kruununjalokiven, eli ympäri maailmaa mainetta niittäneen peruskoulumme tilasta on käyty laajaa julkista keskustelua, toivon mukaan puheista siirryttäisiin jossain vaiheessa tekoihin. Syöksykierrettä ei pidä vain katsella, vaan siihen on pyrittävä puuttumaan, vaikka se resursseja luonnollisesti vaatiikin.

116. Juhlapäivän jälkipyykki: "Voi tulkita keskisormen nostoksi Linnan juhlille" | Politiikan puskaradio | Podplay

Puskiksessa käsittelyssä syyt Suomen alati heikentyvien Pisa-tulosten takana: Mikä on kun koululaiset eivät enää pärjää? Koulumaailman lisäksi palaamme juhlaviin tunnelmiin, kun itsenäisyyspäivän v...

www.podplay.com

Muutaman viikon takaisessa Politiikan puskaradiossa (Alkaen kohdasta 1:09.) Suomen peruskoulun tilasta saa kyllä hälyttävän kuvan. Täydellinenhän koulujärjestelmämme ei ole ollut koskaan, mutta suorastaan hämmästyttävää, miten paljon koulunkäynti on muuttunut omista peruskouluajoistani (2000-2009.) eikä pelkästään parempaan suuntaan.

 

[kyykäärme]

Ehdottomasti. Soitin tutulle vararehtorille, joka totesi peruskoulun nykytilanteen niin hälyttäväksi, että erityisluokkia ja/tai tasoryhmiä on nykyaikaistettuna harkittava. Peruskoulun neljännellä on paljon oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla edes lukea. Hän on ollut vihreiden ehdokkaana vaaleissa, joten järkipuhetta löytyy muualtakin kuin oikeistosta.

Eikä hän ainoa ole. Alla linkki opettajan kirjoitukseen samasta asiasta:

Lukijan mielipide | Tasoryhmät takaisin peruskouluihin

Oppimistulosten heikentyminen johtuu oppilaiden tasoeroista.

www.hs.fi

Muutenkin koulutus kaipaa uudistamista. Ei voi olla niin, että ammattikorkeassa koulutetaan englanniksi hoitajia, joiden tulee valmistuttuaan poistua Suomesta. Oleskelulupaongelmat ovat vain yksi syy. Suurempi syy on se, että heille ei löydy Suomesta töitä, koska kielitaitovaatimukset ovat syystäkin tiukat.

Tasoryhmät ovat resurssikysymys, kuten kaikki muukin. Heikommin pärjäävien oppilaiden ryhmien pitää olla selvästi pienempiä kuin muiden, mutta muutkaan ryhmät eivät saisi kasvaa nykyisestä. Tämä tulisi maksamaan. Jostain syystä päättäjät eivät ole valmiita pienentämään ryhmäkokoja, vaikka lähes poikkeuksetta opettajien mielestä tämä olisi tehokkain parannus. Raha? Yliopiston kasvatustieteen professorit sitten ovatkin eri mieltä, heitä varmaan mieluummin kuunnellaan kuin meitä ruohonjuuritason tyyppejä.

Erityisluokat eivät ole kouluista mihinkään kadonneet. Meilläkin on niitä yhdeksän + valmistava luokka yhtenäiskoulussa, missä olen töissä. Tuen tarve vaan olisi suurempi.

Nykyhallitus on lisäämässä vuosiviikkotunnin alakouluun matematiikkaan ja äidinkieleen. Varmasti tarpeellinen lisäys. Tehokkaampaa kuitenkin olisi ryhmäkokojen pienentäminen, jotta niiden lisätuntien aikana jotain voitaisiin tehokkaasti tehdäkin.

 

[Cobol]

Tasoryhmät ovat resurssikysymys, kuten kaikki muukin. Heikommin pärjäävien oppilaiden ryhmien pitää olla selvästi pienempiä kuin muiden, mutta muutkaan ryhmät eivät saisi kasvaa nykyisestä. Tämä tulisi maksamaan. Jostain syystä päättäjät eivät ole valmiita pienentämään ryhmäkokoja, vaikka lähes poikkeuksetta opettajien mielestä tämä olisi tehokkain parannus. Raha? Yliopiston kasvatustieteen professorit sitten ovatkin eri mieltä, heitä varmaan mieluummin kuunnellaan kuin meitä ruohonjuuritason tyyppejä.

Erityisluokat eivät ole kouluista mihinkään kadonneet. Meilläkin on niitä yhdeksän + valmistava luokka yhtenäiskoulussa, missä olen töissä. Tuen tarve vaan olisi suurempi.

Nykyhallitus on lisäämässä vuosiviikkotunnin alakouluun matematiikkaan ja äidinkieleen. Varmasti tarpeellinen lisäys. Tehokkaampaa kuitenkin olisi ryhmäkokojen pienentäminen, jotta niiden lisätuntien aikana jotain voitaisiin tehokkaasti tehdäkin.

Ryhmäkoon pienentämisestä on jokainen tuntemani ammattilainen samaa mieltä. S2-oppilaat kärsivät ehkä eniten, mutta samalla kärsivät myös muut. Jos oikein muistan, vassari Li Andersson ei vahtivuorollaan tästä välittänyt.

Vantaalla syys-lokakuussa 2022 tehdyssä kyselyssä viisi kuudesta peruskoulun luokanopettajasta, aineenopettajasta ja rehtorista katsoo, ettei inkluusio ole mahdollista oman koulun nykyisillä resursseilla. Tästäkään tuskin kukaan on eri mieltä.

Orpon hallitus antoi sentään lisää rahaa. Perusopetuksen rahoitus kasvaa vaalikauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla koulutuksen laadun vahvistamiseksi, oppimiserojen tasaamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi.

 

[Ann Arbor]

Orpon hallitus antoi sentään lisää rahaa. Perusopetuksen rahoitus kasvaa vaalikauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla koulutuksen laadun vahvistamiseksi, oppimiserojen tasaamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi.

Vaikka tulokset antavat odottaa itseään vasta vuosien päästä, yllättävän vähän (Jos yhtään?) Orpon hallitus on saanut tästä kiitosta. Nähtäväksi toki myös jää, millaisena opetusministerinä Anna-Maja Henriksson tulee kaudellaan profiloitumaan. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, miten häneen suhtaudutaan kentällä. Muistan taannoin erään lukio-opettajani haukkuneen meille oppilaillekin silloista opetusministeriä Henna Virkkusta tuon tuosta.

 

[Cobol]

Vaikka tulokset antavat odottaa itseään vasta vuosien päästä, yllättävän vähän (Jos yhtään?) Orpon hallitus on saanut tästä kiitosta.

Vasemmistoa tämä tietenkin harmittaa ja siksi sen mölinä suunnataan mm. aikuiskoulutustukeen. Samaan aikaan Orpon hallitus haki ratkaisun, jolla muita leikkauksia estettiin.

Kunnille on kertymässä vuosina 2025–2027 satoja miljoonia euroja ennakoitua vähemmän valtionosuuksia M-hallituksen typerien päätösten seurauksena. Perusopetus on kuntien suurin menoerä. Orpon hallitus päätti, että kunnat eivät joudu leikkaamaan koulutuksesta.

 

[kyykäärme]

Ryhmäkoon pienentämisestä on jokainen tuntemani ammattilainen samaa mieltä. S2-oppilaat kärsivät ehkä eniten, mutta samalla kärsivät myös muut. Jos oikein muistan, vassari Li Andersson ei vahtivuorollaan tästä välittänyt.

Vantaalla syys-lokakuussa 2022 tehdyssä kyselyssä viisi kuudesta peruskoulun luokanopettajasta, aineenopettajasta ja rehtorista katsoo, ettei inkluusio ole mahdollista oman koulun nykyisillä resursseilla. Tästäkään tuskin kukaan on eri mieltä.

Orpon hallitus antoi sentään lisää rahaa. Perusopetuksen rahoitus kasvaa vaalikauden aikana pysyvästi 200 miljoonalla eurolla. Vuonna 2024 rahoitusta nostetaan 50 miljoonalla eurolla koulutuksen laadun vahvistamiseksi, oppimiserojen tasaamiseksi ja segregaation ehkäisemiseksi.

Toivottavasti tuo 50 miljoonaa tulee sen kahden vuosiviikkotunnin päälle, muuten siitä haukkaantuu siihen jo miltei puolet. Muutenkin tuo on todella pieni raha, jos sillä lähdetään ryhmäkokoja pienentämään. Melkein veikkaan että yhdistettynä väheneviin valtionosuuksiin koulujen kokonaispotti on negatiivinen.

Anderssonin suuri satsaus oli oppivelvollisuuden pidentämiseen. Sen tulokset näemme tulevaisuudessa. Paljon tuli kritiikkiä jo valmisteluvaiheessa ja ensimmäisten vuosien aikana, esimerkiksi lukion opettajilta, joiden työmäärä lisääntyi. Ammatillisella puolella olisivat ennemmin kaivanneet korjausliikkeitä edellisiin leikkauksiin kuin oppivelvollisuuden pidentämistä. Nyt saivat paljon lisää opiskelijoita, joilla motivaatio on olematon.

Joidenkin syrjäytymisuhan alla olleiden nuorten tulevaisuus luultavasti saatiin tällä pelastettua, ja joidenkin köyhien perheiden nuorten ammattiin valmistumista helpotettua. Perusopetus nyt ei saanut sitä lisäresurssia, mitä olisi tarvittu.

 

[Ann Arbor]

Voi olla, että näen asian jopa naiivisti, mutta mielestäni laadukas peruskoulu on ollut yksi maamme menestyksen takaajista. Suomessa vanhemmat, eri taustoista ovat huoletta voineet sijoittaa lapsensa lähimpään peruskouluun. Vaikka ongelmakouluja ja ns. koulushoppailua on esiintynyt jo pitkään, olen huolissani, joutuvatko yhä useammat näkemään suurta vaivaa taatakseen lapsilleen hyvän koulutien. Toki koulujen entisestään eriytyminen "hyviin" ja "huonoihin" kouluihin ei ole myöskään hyvä asia, mikäli haluamme suitsia yhteiskuntamme polarisaatiota.

 

[Ann Arbor]

Hallitus | Hallitus päätti ensi vuoden teemat strategiselle tutkimukselle – Maahanmuutto ei päässyt mukaan

Maahanmuuttoteema lykätään vuoteen 2025. Lykkäyspäätös on poikkeuksellinen.

www.hs.fi

Parempi että 2025, kuin ei ollenkaan, mutta silti mielestäni hallitukselta outo päätös.

Lykkäyspäätös on poikkeuksellinen. Vastaavaa ei ole STN:n kymmenvuotisessa historiassa koskaan aiemmin nähty. Vaikka hallitus tekee päätöksen strategisen tutkimuksen rahoista, tähän asti tutkimusteemat ovat tulleet selkeästi tiedeyhteisöltä.

Kaiketi Persut voivat tämän kannattajilleen "voittona" esitellä?

 

[Ann Arbor]

Nasima Razmyar pöyristyi hallituksen päätöksestä siirtää maahanmuuttotutkimusta

SDP:n varapuheenjohtajan Nasima Razmyarin mukaan oli selvää, että perussuomalaiset halusivat estää tutkimuksen.

www.iltalehti.fi

Opposition kansanedustaja Nasima Razmyar (Sd.) selvästi pettynyt hallituksen päätökseen. Nähtäväksi jää, mitä hallituksen päätös tulee käytännössä vaikuttamaan.

Sikäli luulisi Perussuomalaisille, vaikka maahanmuuttokriittinen puolue ovatkin, että maahanmuuton vaikutuksista maallemme olisi korkealaatuista ja ajankohtaista tutkimustietoa.

 

[Ann Arbor]

Sikäli vaikka perussuomalainen pohjavire maahanmuuttoon olisikin keskimäärin muita porvareita selvästi kriittisempi, kaiketi hekin haluaisivat näkemyksensä tueksi ajankohtaista tutkimustietoa nimenomaan Suomesta?

Vaikka itse näen maahanmuuton Suomelle ennen kaikkea mahdollisuutena ja menestyksen edellytyksenä, totta kai haluan asiaa tutkittavan, vaikka maahanmuuttomyönteiseen narratiiviin tulokset saattaisivat olla kielteisiäkin. Ihme juttu siis tämä Perussuomalaisten toiminta.

 

[hege]

Rajallisten resurssien tilanteessa tuntuu, että koulumaailmassa on ajautunut vastakkain ehkä jossain määrin se minkä verran pitäisi panostaa heikoimpien oppilaiden tukemiseen ja se missä määrin pitäisi esimerkiksi mahdollistaa vaikka matemaattis-luonnontieteelisesti painotettuja luokkia.

Omien lasten yläasteella oli valintaperusteinen luokka juurikin matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen mutta sitä jonkin verran vastustettiin juurikin sen perusteella että siihen käytetyt resurssit ovat a) poissa heikoimpien oppilaiden opetuksesta (koska painotetun opetuksen oppilaat pärjäisi tietysti normiluokassakin) ja b) sillä, että tuon kaltainen painotus on ideologisesti väärin koska se suuntautuu tilastollisesti hyvätuloisten tai koulutettujen vanhempien lapsille ja heillä sitten olisi itselläänkin mahdollista teettää lapsilla haastavampia asioita.

Kohdan a) näen itse ymmärrettävänä jos rehtorilla on paha valinta tilanne rajallisten resurssien takia, mutta ideologista puolta en sitten kun toisaalta taideaineiden tai vaikka urheilun osalta pidetään ihan normaalina ja perusteltuna että on musiikki- tai urheiluluokkia.

Itseasiassa olisi voinut mennä johonkin toiseen ketjuun paremmin, mutta tuli mieleen tässä olleen koulutuskeskustelun ansiosta.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Pysyvän oleskeluluvan saaminen reiluksi

Mistä johtuu, että emme pidä kiinni maahamme täydellisesti integroituneista nuorista veronmaksajista?

www.hs.fi

Ajatuksia herättävä Hesarissa julkaistu mielipidekirjoitus.

Olen vahvasti samaa mieltä, että Suomeen integroituneista maahanmuuttajista tulisi kyetä pitämään kiinni.

 

[Ann Arbor]

Olisi mielestäni ihan ns. no brainer-osastoa, että Suomeen jo asettuneista ja työllistyneistä ihmisistä haluttaisiin pitää kiinni. Ilmasto, palkkataso jne. eivät ole yhden hallituksen säädettävissä, mutta Suomen tulisi mielestäni ottaa selkeäksi tavoitteekseen olla oleskelulupakäytänteiden osalta Euroopan sujuvin maa.

 

[Byvajet]

Rajallisten resurssien tilanteessa tuntuu, että koulumaailmassa on ajautunut vastakkain ehkä jossain määrin se minkä verran pitäisi panostaa heikoimpien oppilaiden tukemiseen ja se missä määrin pitäisi esimerkiksi mahdollistaa vaikka matemaattis-luonnontieteelisesti painotettuja luokkia.

Jos matemaattisesti painotetun luokan käynyt muuttaa ulkomaille tai päätyy Suomessa perusduuniin, painotettu luokka menee hukkaan.

Huipulle pääsemiseen ei riitä lahjakkuus tai vahva koulutustausta, vaan siihen tarvitaan sisäistä paloa ja intohimoa riippumatta siitä, onko kysymys urheilusta, taiteesta vai insinööritieteistä. Siksi painotetut luokat ovat vähän niin ja näin.

Intohimo ei myöskään likikään aina kohdistu tutkimukseen ja kehitykseen, vaan se voi liittyä pelkästään oman uran pönkittämiseen, josta ei hyödy Suomi.

Tärkeämpää olisi pyrkiä pitämään koko jengi mukana, jotta mahdollisimman moni pystyisi elättämään edes itsensä. Suuresta joukosta joku saattaa myös nousta esiin.

Minun puolestani kaikki koulunkäynnin erityismuodot voisi lopettaa, koska raha ei riitä edes laadukkaaseen peruskoulutukseen.

 

[Ann Arbor]

Olen ymmärtänyt osalla painotettuun lapsensa haluavilla vanhemmille kyse olisi osaltaan eräänlaisesta koulushoppailusta. Tokihan haaste tulee olemaan, mikäli "normiluokille" kertyvät kaikki ongelmaperheiden lapset, sekä myös korostetusti maahanmuuttajaperheiden lapset, mikäli heikosti Suomea osaavat vanhemmat eivät ole tietoisia lapsilleen tarjolla olevista vaihtoehdoista.

 

[Sonny Burnett]

Sikäli vaikka perussuomalainen pohjavire maahanmuuttoon olisikin keskimäärin muita porvareita selvästi kriittisempi, kaiketi hekin haluaisivat näkemyksensä tueksi ajankohtaista tutkimustietoa nimenomaan Suomesta?

En millään muotoa voi olla samaa mieltä siitä että perussuomalaiset puolueena olisivat porvareita. Vaikka Orpon hallituksessa nyt ovatkin maahanmuuttovastaisilla vaihtokaupoilla köyhää kansaa vastaan.

 

[Ann Arbor]

En millään muotoa voi olla samaa mieltä siitä että perussuomalaiset puolueena olisivat porvareita. Vaikka Orpon hallituksessa nyt ovatkin maahanmuuttovastaisilla vaihtokaupoilla köyhää kansaa vastaan.

Kyllähän kaiketi ihan asiantuntijoidenkin mukaan Perussuomalaiset ovat ottaneet Halla-ahon ja Purran aikana askelia kohti poliittista oikeistoa, mitä tulee talouspolitiikkaankin ja huomioiden maahanmuuttokriittisyyden nousseen yhä tärkeämmäksi osaksi puolueen agendaa, kyllähän oikeistopuolueeksi Perussuomalaiset ainakin itse miellän. Englanninkielinen Wikipedia määrittelee puolueen poliittisen position "right-wing to far-right". Tokihan käsite "porvari" on 2020-luvun poliittisessa keskustelussa muutenkin vanhahtava termi.

Sori offari.

 

[Sonny Burnett]

Kyllähän kaiketi ihan asiantuntijoidenkin mukaan Perussuomalaiset ovat ottaneet Halla-ahon ja Purran aikana askelia kohti poliittista oikeistoa, mitä tulee talouspolitiikkaankin ja huomioiden maahanmuuttokriittisyyden nousseen yhä tärkeämmäksi osaksi puolueen agendaa, kyllähän oikeistopuolueeksi Perussuomalaiset ainakin itse miellän. Englanninkielinen Wikipedia määrittelee puolueen poliittisen position "right-wing to far-right". Tokihan käsite "porvari" on 2020-luvun poliittisessa keskustelussa muutenkin vanhahtava termi.

Sori offari.

Ei syytä pahoitella. Korkeintaan minun, jonka on vaikea päästä yli tämän modernin poliittisen sekamelskan termeistä. Olen poliittiseen keskustaan asemoitunut filantrooppi joka ymmärtää maahanmuuttoon liittyvät ongelmat- ja tarpeet. Persua en itsestäni tunnista.

 

[Ann Arbor]

Hyvää uutta vuotta tähänkin threadiin. Päättynyt vuosi 2023 on ollut maamme demografisen kehityksen kannalta ennen kaikkea mielenkiintoinen. Luonnollisen väestönkasvun trendi on yhä synkempi, edelleen laskeneen syntyvyyden ja nousseen kuolleisuuden myötä, mutta ennätyksellinen maahanmuutto on pitänyt Suomen kasvu-uralla. Nähtäväksi jää mitä alkava vuosi 2024 tuo tullessaan.

 

[Ann Arbor]

Uusi juttusarja | Suomeen töihin tulleet kertovat, mikä vetää Suomeen ja miten heitä on kohdeltu

Avun uudessa juttusarjassa tutustutaan vuoden 2024 aikana kymmeniin Suomeen töihin tulleisiin ihmisiin, kirjoittaa päätoimittaja Marja Aarnipuro.

www.apu.fi

Aloitetaan vuosi 2024 positiivisissa merkeissä. Apu on aloittamassa erittäin mielenkiintoisen juttusarjan Suomeen asettuneista ja työllistyneistä maahanmuuttajista. Mielestäni erittäin tärkeää nykyisessä kireässäkin asenneilmastossa tuoda esille ruohonjuuritason tilannetta. Eivät ne maahanmuuttajat sen kummoisempia ihmisiä todellakaan ole.

 

[Ann Arbor]

Suomiko byrokraattinen maa? Angelo Tursi muutti Italiasta Suomeen, eikä yhdy valituskuoroon

Italialainen Angelo Tursi muutti Suomeen rakkauden perässä ja perusti palkitun pitserian. Nyt hän kertoo, millainen maa Suomi on yrittäjälle.

www.apu.fi

Ensimmäisessä osassa Italiasta Suomeen muuttaneen yrittäjän tarina. Mielenkiintoistahan näitä muualta tulleiden näkökulmia on lukea, itse kun olen koko ikäni Suomessa asunut.

Tursin mielestä Suomessa on helpompaa perustaa yritys ja menestyä kuin Italiassa.
– Kun laittaa laatua, on helpompaa erottautua kuin Italiassa. Suomessa ihmiset tunnistavat hyvän meiningin ja palaavat. Italiassa olisimme vain yksi laaturavintola miljoonasta.
Suomea pidetään usein byrokraattisena maana. Angelo on eri mieltä.

– Italiassa se on paperia paperin perään kuukausien ajan. Ehkä valittajilla ei ole vertailukohtaa. Jos on aina ajanut Fiat 500:lla, helposti ajattelee, että se on tosi nopea. Mutta jos saakin ajaa Ferrarilla, se nyt vain on nopeampi, Angelo nauraa.

 

[Ann Arbor]

Italialaiset ovat sinänsä mielenkiintoinen väestöryhmä Suomessa. Vaikka Suomen on hyvin vaikea kuvitella Italiassa juuri kiinnostavan, on maamme italialaistaustaisten määrä kuitenkin noussut kuluvan vuosituhannen aikana reilusta 700:sta vajaaseen 3000:teen, eli yli nelinkertaistunut. Tämä luku ei pidä sisällä suomalaisia, joiden vanhemmista toinen on italialaistaustainen.

 

[Ann Arbor]

Vastaukset paljastavat: vain yksi presidenttiehdokas on täysin eri mieltä maahanmuuttoväitteestä

Presidenttiehdokkailta kysyttiin Ylen vaalikoneessa kaksi maahanmuuttoa sivuavaa kysymystä. Vastaukset jakautuvat janan ääripäiden välillä.

yle.fi

Erittäin mielenkiintoista nähdä, millaisen arvojohtajan Suomi saa, mitä tulee näkemyksiin maahanmuutosta. Yhtäältä huomioiden, että ulkomaalaistaustaisten äänestäjien osuus kasvaa maassamme vaali vaalilta, en ole ainakaan huomannut näissä vaaleissa yhdenkään ehdokkaan pyrkivän selvästi tavoittamaan tätä moninaista joukkoa. -Tokihan heihin pitää suhtautua ennen kaikkea suomalaisina, joten en tätä varsinaisesti huonona asiana näe.

Olli Rehn otti pari kuukautta sitten Fuengirola-paikallismediassa kantaa maahanmuuton puolesta ja ainakin Stubb on tunnettu maahanmuuttomyönteisenä poliitikkona.

 

[Ann Arbor]

50-vuotias | Kielentutkija Lari Kotilainen: Kun joku yrittää puhua suomea, älä vaihda englantiin

Suomen oppiminen ei ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan kielien, Lari Kotilainen sanoo. ”Aikuiselle mikä tahansa kieli on vaikea.”

www.hs.fi

Hyvä kommentti liittyen ajankohtaiseen kielikeskusteluun. Liiallinen suomen kielen vaikeuden mystifioiminen tulisi jo jättää sikseen. Itse olenkin alkanut toimimaan arjessani, että jos minulle auttavaakin suomea puhutaan, vastaan kyllä suomeksi takaisin, enkä heti vaihda englanniksi.