Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 324 775
  • 4 100

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaikesta päätellen laitokset ovat yksinkertaisesti todenneet Venäjä-kuvion kaikista kustannustehokkaimmaksi tavaksi saada julkista rahoitusta.
Mahdollisesti näin. Ristiriitainen asia kaikkinensa. Sikälihän ulkomailla opiskelusta kiinnostuneiden venäläisten olettaisi suuntavan ennemmin Serbiaan ja Unkariin, kuin Suomeen. Sikäli olisi erittäin mielenkiintoista nähdä, paljonko venäläisiä on 2022-2023 muuttanut muihin Pohjoismaihin. Vaikka Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan on kohdistunut maahanmuuttoa ihan eri mittakaavassa kuin Suomeen, on Suomen venäläiyhteisö kuitenkin Pohjoismaista ylivoimaisesti suurin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mukava hyvän mielen juttu. Vaikka erinomaisesti integroituneet maahanmuuttajat eivät tietenkään ole mikään uusi asia, on mielestäni kaikki negaatio huomioiden hyvä, että myös näitä tarinoita nostetaan esille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän maahanmuuttajayrittäjien panos osana palvelusektoria olisi koko kansan hyvä noteerata. Lukemattomat yrittäjät alaisineen painavat pitkää päivää aloilla, minne ns. kantasuomalaisia on todella vaikea saada. Ilman maahanmuuttajien työpanosta lukemattomat yksityiset ja myös ketjuihin kuuluvat ravitsemusliikkeet ja vähittäiskaupan yksiköt eivät pysyisi pystyssä. Kansantalous kiittää yhtä lailla.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Aika moni vähän syrjemmällä oleva kyläkeskus voisi olla vielä hiljaisempi ilman maahanmuutaustaisen rittäjän pyörittämää ravintolaa tai muuta palvelualan yritystä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Aika moni vähän syrjemmällä oleva kyläkeskus voisi olla vielä hiljaisempi ilman maahanmuutaustaisen rittäjän pyörittämää ravintolaa tai muuta palvelualan yritystä.
100% tämä. Eikä tarvitse mennä edes syrjäseuduille huomatakseen, miten merkittävä ja kasvava osuus palveluyrityksistä ja ns. duunariammateista on maahanmuuttajien varassa. Tämä on mielestäni syytä muistaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka jotkut tiukan linjan maahanmuuttokriitikot ehkä mielessään pyörittelevätkin jotain "Suomi ilman maahanmuuttajia"-fantasiaansa, on heidänkin syytä muistaa, että ikääntyvä Suomi ei selviäisi käytännössä päivääkään, mikäli kaikki ulkomailla syntyneet työntekijät jäisivät päiväksi kotiin.

Riittävä maahanmuutto ja tulijoiden onnistunut integraatio on maallemme kohtalonkysymys.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka suomalaistoimittajalle turistit saattavatkin olla korostuneen kohtelijaita, kuitenkin mielestäni hyvä huomata, ettei ulkomaalaisille synkin ja kylmin aika vuodesta ole automaattiseati kielteinen asia.

Itse olen tässä threadissa ennenkin asiasta kirjoittanut, mutta mielestäni Suomen olisi syytä ottaa rohkeasti ilmastomme valttikortiksemme, mikä oletettavimmin myös tulevaisuudessa pysyy inhimillisenä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kyllähän kun tilannetta katsoo eteläisen Euroopan osalta, puhumattakaan vielä lämpimämmän ilmaston maista, kyllä voi sanoa, että me suomalaiset tulemme pääsemään vähällä. Ilmastointilaitteet toki kehittyvät, mutteivat ne kuitenkaan kaikkea ratkaise, eivätkä ennen kaikkea kuivuuden mukaan tuomia haasteita. En ole klimatologi, mutta uskoisin tulevina vuosikymmeninä juuri Suomen olevan yksi maailman parhaista paikoista elää, mitä tulee luonnonvoimiin.
 

Byvajet

Jäsen
Tuossa on (YLE) aikaisempaan keskusteluun liittyen esimerkki suomen oppimisen vaikeudesta. Ei onnistunut tohtorisnaiselta, mutta ruotsi rupesi sujumaan nopeasti. Suomi jäi kesken, vaikka B1-taso on matalaakin matalampi. Sillä ei pysty tekemään juuri mitään järkevää.

Salo keskustelee YKI-testeistä maahanmuuttajien kanssa päivittäin. Osa maahanmuuttajista on aluksi yrittänyt YKI-testejä suomeksi, mutta he vaihtavat ruotsiin.

– Se koetaan paljon helpommaksi kuin suomi.

Tolmacheva valittaa, että suomen opiskelu oli kielioppipainotteista. Ja sehän vaikeiden kielten ongelma on, että sen on pakko olla. Englantia voi oppia käyttämällä. Sen kuin laittaa sanoja peräkkäin ja vähän jotain väliin. Sen kuin matkii mallia.

Suomea, venäjää tai vastaavia kieliä ei voi. Jotta niitä oppisi puhumaan oikein, täytyy ensin oppia kielenkäytön taustalla olevat säännöt. Myöhemmin ne voi unohtaa, mutta jos opiskeluvaiheessa ei ole valmis tekemään kieliopin osaamiseen vaadittavaa kovaa työtä, jonka varaan kielen automatisoituminen rakentuu, kieli ei koskaan kehity oikeasti käytettävälle tasolle.

Kielitaitovaatimus pitäisi nostaa vähintään tasolle B2. Silloin sen mittaamisessa olisi edes jokin järki. Kun vaatimustaso on liian matala, kieltä opiskellaan ulkoisten tavoitteiden eikä yhteiskuntaan sopeutumisen vuoksi.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tokihan indoeurooppalaista kieltä ja eritoten englantia jo valmiiksi ruotsi on merkittävästi helpompi kieli oppia, kuin suomi. Silti varmasti maahanmuuttajille tarkoitetuissa kieliopinnoissa käytännönläheisyyttä voisi olla enemmän. Kyllähän sitä kieltä oppii helpommin, kun pääsee sitä alusta asti käyttämään. Hyvin formaalista kieliopin pänttäämisineen näyttää suomen kielen opiskelu edelleen olevan virallisissa opinahjoissa. En sitten tiedä ovatko internetin kieltenopiskeluohjelmat tässä mielessä parempia.

Englantia voi oppia käyttämällä. Sen kuin laittaa sanoja peräkkäin ja vähän jotain väliin. Sen kuin matkii mallia.
Kyllähän tämä pätee osaltaan myös suomeen. "Minä huomenna ostaa auto." Kielioppipoliisit eivät pidä, mutta asia kyllä tulee selväksi.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Suomi on myös yhteiskunta, jossa koulutetuimmatkin ihmiset puhuvat hyvin muodollisissakin tilanteissa sellaista suomen puhekieltä, mikä kaiketi monissa muissa maissa olisi esim. luokkaerojen takia poikkeuksellista ja jopa epäasiallista. En tiedä, onko Suomi tuolta osin kaikkien maailman yhteiskuntien joukossa erityisen poikkeuksellinen paikka, mutta kieltä oppiville on varmasti tärkeää myös päästä kuulemaan ja puhumaan aika varhaisessa vaiheessa oppimisprosessia natiivien kanssa. ”Se o menos himaa” voi kuulostaa aika oudolta, jos on kuullut koulunpenkillä vain ”hän on menossa kotiinsa” -version.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Hyvä huomio. Itsekin olen havainnut joidenkin vasta vähän aikaa Suomessa asuneiden maahanmuuttajien käyttävän hyvinkin kirjakielisiä ilmauksia puheessaan, mitä oletettavasti ovat kielitunneilla oppineet. Onko on onko, eikä "onks" jne.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikälihän tämä keskustelu suomen kielen vaikeudesta tai helppoudesta maahanmuuttajille on yhtäältä mielenkiintoinen, mutta kuitenkin ehkä kehän kiertämistä. Suomeen kohdistuva laajemman skaalan maahanmuuttohan ei ole mikään uusi ilmiö, vaan tänne on tultu eri puolilta maailmaa tuhansien vuositahdilla jo vuosikymmenet.

Tuo käyttäjä @Byvajet linkittämä juttu on sinänsä mielenkiintoinen, että siinä esitelty henkilö oli yhdeksestä asumisvuodesta ja seitsemästä alkeiskurssista huolimatta "nostanut kädet pystyyn". Vaikka Suomen kielellä omat haasteelliset lainalaisuudet ovatkin, kyllä valtaenemmistön olettaisi silti kielen oppivan, mikäli oma motivaatio on korkea. Itsekin tunnen henkilöitä, jotka ovat parissa vuodessa oppineet oikein hyvän kielitaidon ja vuosien varttuessa eivät Roman Schatz ja Neil Hardwick ole ainoita laatujaan.

Jos Japaniin muuttavat ihmiset kykenevät oppimaan sikäläisen kielen kirjoitusjärjestelmineen, ei suomen oppimisen voisi olettaa olevan ylivoimainen tehtävä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka suomen kiellä omat haastavat lainalaisuudet eräisiin muihin kieliin verrattuna onkin, mielestäni voisimme varmasti konsultoida muita maita, mitä tapoja he ovat havainneet menestyksekkäiksi maahanmuuttajien kielenopiskelussa.

Perinteinen maahanmuuton suurvalta Saksa voisi olla hyvä tässä mielessä. Vaikka englantia jo hyvin osaavalle saksa onkin vain pala kakkua, saapuu maahan silti paljon maahanmuuttajia esimerkiksi Kiinasta ja arabimaista, joille germaaniset kielet saattavat olla joka tapauksessa varsin vieraita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kirvestä ei kuitenkaan kannata missään tapauksessa heittää kaivoon. Itse tapaan päivittäin maahanmuuttajia, ketkä ovat tämän vuoren nimeltä suomen kieli kyenneet onnistuneesti ylittämään ja uskon valtaenemmistön tänne tulevista kielen oppimaan, mikäli vain työkalut ja motivaatio ovat kunnossa.

Sikäli kuitenkin mielenkiintoista nähdä suuriakin eroja. Jotkut oppivat sujuvan suomen parissa vuodessa, mutta joillain kymmenenkin vuoden jälkeen osaaminen saattaa olla edelleen varsin auttavalla tasolla.

Paljolti lienee kiinni siitä, käyttääkö kieltä aktiivisesti. Itsekin olen päässyt läpi peruskoulun ja lukion ruotsin kokeista, mutten silti väitä kieltä kovin hyvin hallitsevani. (Tekstejä kykenen varsin hyvin ymmärtämään, mutta ruotsalaisten kanssa puhun suoraan englantia.) Jos maahanmuuttaja käyttää suomea jatkuvasti esimerkiksi työpaikalla, tai puolisonsa kanssa, niin totta kai kielitaito kehittyy huomaamatta, mutta jos päivässä suomea käyttää ainoastaan kaupan kassalla "moi" ja "kiitos", niin ei ihme jos esimerkiksi kansalaisuuteen vaadittava kielitaito ei kerry.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka samanaikaisesti maamme kärsii osaajapulasta monilla aloilla, on monilla maahanmuuttajilla yhtä lailla vaikea työllistyä. Erittäin mielenkiintoinen Britanniasta Suomeen muuttaneen, hyvin integroituneen ja kansalaisuudenkin saaneen tarina, jolla on kuitenkin ollut vaikeuksia saada työpaikkaa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sikälihän mitään varsinaisesti helpotettuja kriteerejä rekrytointiin ei ole mielestäni maahanmuuttajille syytä ottaa laajalti käyttöön, mutta tietoinen ns. kantasuomalaisten suosiminen ei myöskään ole hyväksyttävää.

Suomalainen yhteiskunta on vuosi vuodelta enemmän ja enemmän ulkomailta tulleiden työpanoksen varassa ja mielestäni he ansaitsevat siitä tunnustuksen.
 

Hermes#41

Jäsen
Suosikkijoukkue
Arkijärki
Sikälihän mitään varsinaisesti helpotettuja kriteerejä rekrytointiin ei ole mielestäni maahanmuuttajille syytä ottaa laajalti käyttöön, mutta tietoinen ns. kantasuomalaisten suosiminen ei myöskään ole hyväksyttävää.

Suomalainen yhteiskunta on vuosi vuodelta enemmän ja enemmän ulkomailta tulleiden työpanoksen varassa ja mielestäni he ansaitsevat siitä tunnustuksen.
Juuri näin, samalla viivalla kaikkien pitää olla. Juuri kotimatkalla mietin, että montakohan bussivuoroakin jäisi ajamatta ilman maahanmuuttajia?

Omasta kokemuksesta haasteellisemmin työllistyvästä ihmisestä saa todella lojaalin ja tunnollisen työntekijän, kun oikea tehtävä löytyy.
 

KVANTAA

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Vantaa
Eipä se työpaikan löytäminen koulutuksen vastaavalta alalta ole suomalaisilla myöskään helppoa Suomessa, itse hain ulkomaille ja pääsin heti töihin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Juuri näin, samalla viivalla kaikkien pitää olla. Juuri kotimatkalla mietin, että montakohan bussivuoroakin jäisi ajamatta ilman maahanmuuttajia?

Omasta kokemuksesta haasteellisemmin työllistyvästä ihmisestä saa todella lojaalin ja tunnollisen työntekijän, kun oikea tehtävä löytyy.
Juurikin näin. Ikääntyvä Suomi on koko ajan riippuvaisempi ulkomailta tulevasta työvoimasta ja toden totta ilman maahanmuuttajien työpanosta yhä useampi bussivuoro jäisi ajamatta, leikkaus leikkaamatta ja koodi koodaamatta. Yhtä lailla mikäli haluamme saada taloutemme uuteen nousuun, ei se tule onnistumaan ilman riittävää maahanmuuttoa.

Vaikka tämän realiteetin monet (Kenties useimmat?) tiedostavatkin, ei sitä kovin usein kuitenkaan sanota.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Eipä se työpaikan löytäminen koulutuksen vastaavalta alalta ole suomalaisilla myöskään helppoa Suomessa, itse hain ulkomaille ja pääsin heti töihin.
Hakemusrumba on toden totta uuvuttavaa, oli kyseessä sitten täällä syntynyt tai maahanmuuttaja. Sikäli olisi mielenkiintoista tietää, erottuuko Suomi todella kielteisesti verrannollisista maista. Toki ihan kävelemällä nykyään harvahkoon työpaikkaan päässee ulkomaillakaan.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähintään se oleskelulupa käteen suoritetusta tutkinnosta tulisi olla Suomen linja. -Jos tänne jo asettuneella ja integroituneella henkilöllä on halua jäädä pidemmäksi aikaa, ei viranomaisten tulisi asettua tässä poikkiteloin, vaan olla pikemminkin kannustavia.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös