Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Näinhän se taitaa monesti mennä ja maahanmuuttokeskustelu kiertää samaa kehää vuosi toisensa jälkeen. Sentään viime vuonna työperäinen maahanmuutto nousi kutakuinkin ensimmäistä kertaa omaksi erilliseksi asiaksi, mistä on käyty laajaa julkista keskustelua.

 

[Ann Arbor]

vaikka kuinka joku Chinatown, Little Italy tai juutalaiskorttelit olisivat siistejä paikkoja vierailla Yhdysvalloissa. Eivät ne sitä ole aina olleet. Segregaatiota pitäisi välttää kaikin mahdollisin tavoin.

Jep. USA:n Pikku-Italiathan ym. ovat olleet vuosikymmenet etupäässä turisteille tarkoitettuja ravintolakeskittymiä, missä ei kyseisen taustan omaavat ihmiset enää väestössä korostu. Chinatowneissa ymmärtääkseni edelleen jonkin verran näitä vasta maahan muuttaneita. Valtaosahan amerikankiinalaisista on täysin amerikkalaistuneita.

 

[Mediakuutio]

Jossainhan Ruotsi on toden totta epäonnistunut "verrokkimaihin" verrattuna, sillä vaikka esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on merkittävästi Suomea isompi, ei heillä ole lähellekään saman mittaluokan segregaatio- ja jengiytymisongelmaa, kuten ei myöskään mainitulla Kanadalla, missä ulkomailla syntyneen väestön osuus hivenen Ruotsia korkeampi. Australiassa maahanmuuttajia on peräti 30% väestöstä, mutten ole vielä kuullut "palavista lähiöistä".

Kanada ja Australia taitavat olla äärimmäisen tarkkoja siitä ketä maahan pääsee. Molemmat maat ovat myös sijainniltaan sellaisia, että sinne ei kovin helposti rajalle pääse turvapaikkaa hakemaan.

 

[Ann Arbor]

Kanada ja Australia taitavat olla äärimmäisen tarkkoja siitä ketä maahan pääsee. Molemmat maat ovat myös sijainniltaan sellaisia, että sinne ei kovin helposti rajalle pääse turvapaikkaa hakemaan.

Tämä on täysin totta. Lisäksi huomioiden molempien tunnetut vetovoimatekijät, pystyvät he toden totta pitämään tiukahkoa seulaa, ketä maahan päästetään.

Viimeinenhän pätee osaltaan myös Suomeen, sillä olemme käytännössä Euroopan laidalla oleva saari ja tästäkin syystä Suomeen kohdistunut humanitäärinen maahanmuutto on ollut melko vähäistä, poislukien 2015 ja 2022-2023.

 

[Ann Arbor]

Työperäinen maahanmuutto hipoo edelleen ennätyslukemia – näistä maista Suomeen tullaan nyt töihin

Viime vuonna yli 20 000 ulkomaalaista tuli Suomeen suoraan töihin. Tänä vuonna jäädään todennäköisesti noin 18 000 tasolle, arvioi erityisasiantuntija Markus Suutari Maahanmuuttovirastosta.

yle.fi

Yleltä mielenkiintoinen juttu liittyen Suomeen kohdistuvaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Töihin on tullut tänä vuonna etenkin filippiiniläisiä, venäläisiä, intialaisia ja thaimaalaisia. EU-maista eniten töihin tulijoita on ollut Virosta, Latviasta, Romaniasta ja Puolasta.

– Oleskeluluvalla EU:n ulkopuolelta tulijoiden joukossa uutena ja tosi nopeasti kasvavana ryhmänä on Filippiinit. Sieltä tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon tekijöitä tosi paljon. Lähtömaissa on myös Sri Lankaa, Intiaa, Kiinaa, Bangladeshia, Pakistania ja Vietnamia, Suutari sanoo.

Varsinainen kasvu tälle vuodelle tulee opiskelijalupien määrän kasvusta ja työn perässä tänne muuttaneiden perheiden yhdistämisestä.

– Perheenjäsenten tulo on loogista. Meille on koronan jälkeen tullut yhä enemmän ensimmäisen luvan maahanmuuttajia ja he voivat nyt maassa ollessaan hakea tänne perheenjäseniään eli perhesidehakemusten määrät ovat nousseet, Suutari sanoo.

EU-maiden ulkopuolelta Suomeen on tultu opiskelemaan aiempaa enemmän muun muassa Bangladeshista, Kiinasta, Sri Lankasta, Pakistanista ja Venäjältä.

 

[Ann Arbor]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=DYUw2N4hX_8

Pitää antaa taas kerran krediittiä loistavalle Couple of Expacts-Youtube-kanavalle. Pyyteetöntä työtä Suomen maabrändin eteen ja maahanmuuttajille tarkoitettujen informatiivisten videoiden tekemisessä. Näitä näkisi mielellään myös julkisten instanssien tekemänä.

 

[Ann Arbor]

Helsinkiin iskee pian Suomen pahin työvoimapula – näihin kuuteen ammattiin tarvitaan eniten tekijöitä

Helsingissä jää lähivuosina eläkkeelle tuhansia hoitajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja lääkäreitä. Pääkaupungissa pula ammattilaisista on vaikeampi kuin muualla Suomessa, koska työntekijöitä tarvitaan paljon.

yle.fi

Yleltä mielenkiintoinen juttu Helsingissä kohta koittavasta eläköitymisestä johtuvasta työvoimapulasta. Toivon mukaan kaupungissa ollaan hereillä asian osalta ja Helsinki tekee oman osuutensa työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

 

[Ann Arbor]

Tällaisista työntekijöistä on nyt suurin pula – kysely paljasti ”pysäyttävät” luvut

Keskuskauppakamarin mukaan maahanmuuton kasvattaminen on keskeinen keino vähentää osaajapulaa.

www.is.fi

Taloussanomilta tänään mielenkiintoinen juttu meneillään olevasta laajasta työntekijäpulasta.

TYÖNTEKIJÄPULA rajoittaa kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä merkittävässä osassa suomalaisyrityksiä, käy ilmi tuoreesta Kauppakamarikyselystä.

Kyselyn mukaan lähes 60 prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. Suhdanteiden heikentymisestä huolimatta vain neljä prosenttia yrityksistä kertoo, että osaavasta työvoimasta on ylitarjontaa.

– Nämä luvut ovat pysäyttäviä. Kun heikentyneessä suhdannetilanteessakin iso osa yrityksistä kärsii edelleen työvoiman saatavuudesta, niin kyllä tämä ongelma on edelleen Suomessa hyvin akuutti, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola tiedotteessa.

 

[Ann Arbor]

Virta käy taas kaupunkeihin, elinvoima kasvaa maahanmuuton voimin

Muuttoliike on kääntynyt suuriin kaupunkeihin ja nostanut ne Alueiden tutkimuksen kärkisijoille. Maahanmuutto on ennätyksellistä, vihreät investoinnit kasvavat, mutta päästöt eivät vähene. Tuulivoima puhaltaa kasvua länteen, itä kärsii sodan vaikutuksista ja pohjoinen hyötyy, kertoo WSP...

aamuset.fi

Aamusilta mielenkiintoinen juttu viimeaikaisesta väestötrendistä ja maahanmuuton vaikutuksesta.

 

[Ann Arbor]

Euroopan muuttoliikeverkosto: Turvapaikanhakijoilla on lakiin perustuva oikeus työntekoon, mutta työllistymistä tukevia käytännön toimia on vähän | Maahanmuuttovirasto

migri.fi

Mielenkiintoinen Migrin julkaisema juttu.

Mielestäni on erittäin tärkeää, että humanitäärisistä syistä maahan tulleet työikäiset ja työkykyiset maahanmuuttajat työllistyisivät pian maahan saavuttuaan. Työ on parasta kotiutumista.

 

[Ann Arbor]

Denisa puhuu kieltä, jota kaverit eivät ymmärrä – Monen kantti ei kestä suomea

Kaarlen yliopistossa Prahassa suomen kieli kiinnostaa opiskelijoita.

www.iltalehti.fi

Mielenkiintoinen juttu Iltalehdeltä. Vaikka suomi usein mielletään vaikeaksi kieleksi oppia, onnistuu se myös ulkomailta käsin.

 

[Ann Arbor]

Tulevaisuusarviot | Maahanmuuttovirasto

migri.fi

Migri päivittänyt tulevaisuusarvionsa Suomeen kohdistuvasta maahanmuutosta. Mielenkiintoista luettavaa kaikkinensa.

 

[Ann Arbor]

Finland continues to see near record levels of immigration

IMMIGRATION to Finland is continuing at a record pace despite a slight dip in work-based immigration, according to YLE. The Finnish public broadcasting company reported at the start of the week that the number of first residence permits and registrations of EU citizens on grounds of work, study...

www.helsinkitimes.fi

Myös englanninkielinen Helsinki Times uutisoi viimeisimmästä maahanmuuttotrendistä.

 

[Ann Arbor]

Germany's new immigration law aimed at attracting skilled workers to become effective in November

Germany's new immigration law, set to take effect in November, aims to attract skilled workers from non-EU countries with non-academic training. The law includes a points-based system that considers professional qualifications, age, and language skills. The legislation, championed by multiple...

economictimes.indiatimes.com

Kovan haasteen Saksanmaa on heittämässä meillekin, mitä tulee maahanmuuttajien houkuttelemisessa. Kyseessä siis intialaisen Economic Timesin juttu Saksan uudistuvasta mahaanmuuttopolitiikasta.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Tervetuloa oppimaan suomea

Suomen ja ruotsin kieltä on mahdollista opiskella esimerkiksi vapaan sivistystyön kansalaisopistoissa.

www.hs.fi

Mielenkiintoinen Hesarissa julkaistu mielipidekirjoitus suomen kielen opiskelemisen mahdollisuuksista. Sinänsähän vaikka suomi vaikeaksi kieleksi oppia mielletäänkin, on se mielestäni mahdollisuuksien rajoissa ja tätä tulee maahanmuuttajilta odottaa.

 

[Redimor]

Tiedä sitten, eroaako Suomen tilanne tältä osin merkittävästi muista länsimaista, mitä tulee ulkomailta tulevien hoitajien kohteluun. Palkkataso Suomessa ei toki yhtä korkea, kuin monissa muissa maissa, mutta onko suhtautuminen vaikkapa siihen thaimaalaiseen tai intialaiseen sairaanhoitajaan myönteisempi Ruotsissa ja Saksassa?

No norjassakaan ei voi tehdä englanniksi hoitotyötä eli jos kieli muodostuu ongelmaksi niin miten voit silloin tehdä työtä jossa ihmisten ymmärtäminen on oltava hyvää?

 

[Redimor]

Helsinkiin iskee pian Suomen pahin työvoimapula – näihin kuuteen ammattiin tarvitaan eniten tekijöitä

Helsingissä jää lähivuosina eläkkeelle tuhansia hoitajia, varhaiskasvatuksen opettajia ja lääkäreitä. Pääkaupungissa pula ammattilaisista on vaikeampi kuin muualla Suomessa, koska työntekijöitä tarvitaan paljon.

yle.fi

Yleltä mielenkiintoinen juttu Helsingissä kohta koittavasta eläköitymisestä johtuvasta työvoimapulasta. Toivon mukaan kaupungissa ollaan hereillä asian osalta ja Helsinki tekee oman osuutensa työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

Tästä voi tulla helsingille toisenkinlainen muutos jos niistä tuhansista yli puoletkaan päättää muuttaa "kotiseudulleen" eläkkeelle takaisin. Verotulojen ja kulutusrahojen määrä saattaa äkkiä vähentyä.

 

[Ann Arbor]

No norjassakaan ei voi tehdä englanniksi hoitotyötä eli jos kieli muodostuu ongelmaksi niin miten voit silloin tehdä työtä jossa ihmisten ymmärtäminen on oltava hyvää?

Osassa sotesektoria riittävä suomen kielen osaaminen on kriittisen tärkeää. Itsellä ei toki olisi ongelmaa käydä jollain "English only"-klinikalla, mutta esimerkiksi vanhustenhoidossa ulkomailtakin tulevilta on syytä odottaa suomen kielen osaamista.

Norja toki hyötyy Suomeen nähden germaanisesta kielestään, mikä on esimerkiksi englantia jo valmiiksi osaavalle helppo oppia. Itsekään en puhu sanaakaan norjaa, mutta englantia ja jonkin verran ruotsia osaavana pystyn ymmärtämään etenkin kirjoitetusta norjasta paljon.

Myönnän että oma Norja-tuntemukseni on melko suppeaa. Tunnen ainoastaan yhden Norjassa asuvan henkilön (Kaakkois-Aasiasta lähtenyt maahanmuuttaja) ja en tiedä eroaako norjalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon oleellisesti suomalaisista. Erittäin kansainvälinen maa Norja nykyään on ja osaltaan maahanmuuton seurauksena maan ikärakenne eroaa oleellisesti Suomesta. -Väkiluku on edelleen Suomea alhaisempi, mutta lapsia on maassa syntynyt enemmän jo 1990-luvun lopulta lähtien. Muutenkin Norjassa näyttää vallitsevan "eteenpäinmenon ilmapiiri", mistä nyreys loistaa poissaolollaan.

 

[Redimor]

Osassa sotesektoria riittävä suomen kielen osaaminen on kriittisen tärkeää. Itsellä ei toki olisi ongelmaa käydä jollain "English only"-klinikalla, mutta esimerkiksi vanhustenhoidossa ulkomailtakin tulevilta on syytä odottaa suomen kielen osaamista.

Norja toki hyötyy Suomeen nähden germaanisesta kielestään, mikä on esimerkiksi englantia jo valmiiksi osaavalle helppo oppia. Itsekään en puhu sanaakaan norjaa, mutta englantia ja jonkin verran ruotsia osaavana pystyn ymmärtämään etenkin kirjoitetusta norjasta paljon.

Myönnän että oma Norja-tuntemukseni on melko suppeaa. Tunnen ainoastaan yhden Norjassa asuvan henkilön (Kaakkois-Aasiasta lähtenyt maahanmuuttaja) ja en tiedä eroaako norjalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon oleellisesti suomalaisista. Erittäin kansainvälinen maa Norja nykyään on ja osaltaan maahanmuuton seurauksena maan ikärakenne eroaa oleellisesti Suomesta. -Väkiluku on edelleen Suomea alhaisempi, mutta lapsia on maassa syntynyt enemmän jo 1990-luvun lopulta lähtien. Muutenkin Norjassa näyttää vallitsevan "eteenpäinmenon ilmapiiri", mistä nyreys loistaa poissaolollaan.

Useampi tuttava siellä työuraansa luonut niin heiltä näitä oppii.

Ehkä merkittävin ero on palkkauksessa, mutta esimerkiksi sveitsiin verrattuna verotushan on ihan "pohjoismainen" ja kustannusrakenne kallis.

Lisäksi heillä on osattu myydä maa turismille. Aasialaisia käynyt viimeiset 30 vuotta aika hyvin, jossa meillä vasta hapuillaan osaamisen kanssa.

Ehkä Norja erottuu sellaisena jämäkkänä päätösten tekijänä näissä maahanmuuton asioissa, heillä ei vatuloida edes takaisin päätösten ja päättämättömyyden välillä.

 

[Ann Arbor]

Öljyllähän Norjan yhteiskunta on jouhevaksi toden totta voideltu ja kansasta riippumattomista maantieteeseen liittyvistä asioista maa toden totta on erittäin suosittu turistikohde, vaikka sillä on kääntöpuolensa, kuten esim. YLE eilen uutisoi.

Lofoottien luonto täyttyy ihmisulosteista – Norjassa kokeillaan ratkaista kakkaongelmaa ilmaisilla kakkapusseilla

Ihmisten ulosteiden määrä puolittui Lofoottien luonnossa, kun suosituissa turistikohteissa alettiin jakamaan ilmaisia kakkapusseja ihmisille.

yle.fi

Vähän offaria, mutta Suomessahan on valitettavan myöhään ymmärretty, että turismi voi olla oikeasti merkittävä osa talouttamme. Pohjoismaista Suomi tässäkin taas kerran se hännänhuippu.

Sikäli yhtäältä mielenkiintoista, että kasvava maahanmuutto tunnutaan Suomessa ajateltavan johtavan kuuluisalle Ruotsin tielle. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on yhtä lailla merkittävästi Suomea suurempi, mutta segregaatio ja järjestäytynyt rikollisuus (En väitä etteikö näitä tietyssä mittakaavassa olisi.) eivät ole samanlainen ongelma kuin Ruotsissa.

 

[Ann Arbor]

Sisäministeri Rantanen: Tätä kansalaisuuskoe pitää sisällään

Suomi aikoo kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja muun muassa pidentämällä asumisaikaedellytystä kahdeksaan vuoteen.

www.iltalehti.fi

Vaikka esim. riittävä kielitaito tulee olla edellytys Suomen kansalaisuuden saamiseksi, en ole muuten vakuuttunut, ovatko nykyiset kansalaisuudensaantikriteerit liian helppoja? Joitain korruptiolla passin saaneita oligarkkeja lukuunottamatta en ole kuullut nykysysteemissä olevan merkittävää ongelmaa, mitä nyt hakemuksien suuresta määrästä huolimatta odotusaika on pitkä.

Samaan aikaan kun Saksa on alentamassa asumisvaatimusta viiteen vuoteen, on Suomi nostamassa sitä kahdeksaan. Jos haluamme olla aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto osaajien houkuttelemisessa, voi tälläkin olla kannaltamme merkitys. Kun toisessa maassa saat EU-passin käteen viidessä vuodessa verrattuna kahdeksaan.

 

[Ck]

Sisäministeri Rantanen: Tätä kansalaisuuskoe pitää sisällään

Suomi aikoo kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja muun muassa pidentämällä asumisaikaedellytystä kahdeksaan vuoteen.

www.iltalehti.fi

Vaikka esim. riittävä kielitaito tulee olla edellytys Suomen kansalaisuuden saamiseksi, en ole muuten vakuuttunut, ovatko nykyiset kansalaisuudensaantikriteerit liian helppoja? Joitain korruptiolla passin saaneita oligarkkeja lukuunottamatta en ole kuullut nykysysteemissä olevan merkittävää ongelmaa, mitä nyt hakemuksien suuresta määrästä huolimatta odotusaika on pitkä.

Samaan aikaan kun Saksa on alentamassa asumisvaatimusta viiteen vuoteen, on Suomi nostamassa sitä kahdeksaan. Jos haluamme olla aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto osaajien houkuttelemisessa, voi tälläkin olla kannaltamme merkitys. Kun toisessa maassa saat EU-passin käteen viidessä vuodessa verrattuna kahdeksaan.

Täytyy sanoa, että erittäin hyviä uudistuksia on tulossa. Kansalaisuuden saaminen ei tosiaan pidä olla mikään oikeus, mikä saadaan ilman henkilön omaa vahvaa panostusta integraatioon ja omaa vastuuta tekemisistään.

 

[Cobol]

Samaan aikaan kun Saksa on alentamassa asumisvaatimusta viiteen vuoteen, on Suomi nostamassa sitä kahdeksaan. Jos haluamme olla aidosti kilpailukykyinen vaihtoehto osaajien houkuttelemisessa, voi tälläkin olla kannaltamme merkitys. Kun toisessa maassa saat EU-passin käteen viidessä vuodessa verrattuna kahdeksaan.

En usko, että Saksassa näin toimitaan. Oppositio on täysin vastaan (CDU ja AfD, kaksi joissakin gallupeissa suurinta) ja vain odottaa, että Scholz uudistuksen veisi läpi. CDU johtaa selvästi kahta vuotta ennen 2025 liittopäivävaaleja, mutta Saksassa toki riittää muitakin vaaleja sitä ennen.

Suomen osalta kannattaa muistaa esityksen tausta. Meillä on paljon Venäjän kaksoiskansalaisia ja Venäjältä viime vuosina tulleita. Oletan, että jatkossa työperäiseen maahanmuuttoon luodaan erillinen kaista tiettyjä maita/ammatteja/asiantuntijoita varten.

 

[Ice71]

Sen kummemmin kantaa ottamatta uusiin kansalaisuuskriteereihin, niin näihin suunniteltuihin kansalaisuuskokeisiin ei kannata ottaa Tanskasta mallia. Sen verran on älyttömiä ja täysin turhia kysymyksiä heillä. Itse tiesin kahteen kysymykseen vastaukset eli turha olisi meikäläisen hakea Tanskan kansalaisuutta.
Kannatan kyllä jonkin asteista kansalaisuuskoetta, jossa mitattaisiin hakijan tietoutta Suomen yhteiskunnallisista asioista ja ehkä jopa pinnallista tietoa Suomen historiasta. Mutta nämä Tanskan-mallin kysymykset olivat lähinnä naurettavia.

 

[Ann Arbor]

Täytyy sanoa, että erittäin hyviä uudistuksia on tulossa. Kansalaisuuden saaminen ei tosiaan pidä olla mikään oikeus, mikä saadaan ilman henkilön omaa vahvaa panostusta integraatioon ja omaa vastuuta tekemisistään.

Kansalaisuuden saamista ei toden totta pidä pitää minään automaationa, mutten ole edelleenkään vakuuttunut, että systeemi olisi nykyiselläänkään "rikki", vaan Suomen passin saadakseen maahanmuuttajilta vaaditaan paljon.

Kielitaitovaatimus on mielestäni kaikista tärkein. Sujuva suomen kielen taitaminen ei tarkoita pelkkää käytännön kielitaitoa, vaan determinaatiota integroitua yhteiskunnan jäseneksi. Vaikka Suomen kielen vaikeutta usein päivitelläänkin, tunnen itsekin lukuisia suomea erinomaisesti puhuvia maahanmuuttajia, joten haaste ei ole ylivoimainen.

Näin yleisestikin toivoisin Suomelta ns. tervetulokulttuuria. Nyt kaavaillut kiristykset kansalaisuuden saamiseen eivät mielestäni ole askel tätä kohti. Jakolinjoja ns. kantasuomalaisten ja ulkomaalaistaustaisten välillä ei ole syytä syventää.