Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[mjr]

Tilanne on edelleen se, että epätoivoisesti tarvitsemme tähän maahan suuria määriä ulkomaalaista nuorta halpatyövoimaa (jo toissapäivänä), vaikka sitten osin myös valtiollisesti subventoituna. Muuten demografinen taantuminen vain jatkuu samalla kun talouskasvulle ei ole näkyvissä mitään ilmeistä moottoria. Jokainen vuosi lisää vääjäämättömästi ja automaattisesti menoja ja huonontaa huoltosuhdetta. Ei siis todellakaan kannata pidättää hengitystään odottaessa julkisen vajeen eliminointia. Ei tule tapahtumaan. Eikä se nyt mikään prioriteetti olekaan, talouskasvu on: vaje on lähes täysin seuraus ongelmistamme eikä mikään merkittävä syy niihin.

 

[Ann Arbor]

@mjr Juurikin näin. Ns. huippuosaajista puhuminen on toki helppoa, sillä heidän maahantuloa eivät vastusta käytännössä ketkään, mutta heidän lisäksi tarvitsemme enenevissä määrin myös tavan duunareita, joista toivottavasti mahdollisimman moni jää pysyvämmin Suomeen ja perheellistyy.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuttajia kotoutetaan muun muassa tulitikkuaskin avulla – ruotsalaiset kiinnostuivat Tervolan mallista

Luontolähtöisessä kotoutumisessa tutustutaan luontoon muun muassa ruoan ja hyvinvoinnin tarjoajana.

yle.fi

Yleltä mielenkiintoinen juttu maahanmuuttajien kotouttamistoiminnasta Tervolassa.

 

[Ann Arbor]

Pääkirjoitus: Miksi Suomi ei tee kuin Kanada? EU:ssa linnoittaudutaan laittomia maahantulijoita vastaan

EU ja Suomi linnoittautuvat laittomia maahan pyrkiviä vastaan, mutta samaan aikaan halutaan lisää työperäistä maahanmuuttoa, kirjoittaa Kreeta Karvala.

www.iltalehti.fi

Kreeta Karvalalta hyvä kirjoitus maahanmuuton ilmiöistä ja haasteista.

Väestön ikääntyminen ja talouskasvu ovat suurimmat syyt sille, miksi länsimaissa halutaan lisää maahanmuuttoa. Esimerkiksi Kanadassa, jota pidetään yhtenä onnistuneimmista maista maahanmuuttopolitiikan suhteen, joka neljäs asukas on maahanmuuttaja. Lisää väkeä halutaan edelleen noin 500 000 maahanmuuttajan verran vuosittain, jotta maa ei ”näivety”.

Kanadan järjestelmä poikkeaa merkittävästi eurooppalaisesta ja suomalaisesta käytännöstä.

Kanadassa maahanmuuttajat on jo vuosia pisteytetty sen mukaan, löytyykö heille töitä, tai miten he hyödyttävät yhteiskuntaa. Vastaava pistejärjestelmä on käytössä myös Australiassa ja Uudessa Seelannissa.

Kanadassa myös yhteiskunnan ilmapiiri maahanmuutolle on ollut pääosin hyvin myönteinen, ja kotoutusta sekä kielikoulutusta tarjotaan tulijoille aktiivisesti.

Toki myös Kanadassa on maahanmuuttoon liittyvä ongelmia, jotka liittyvät muun muassa asumiseen, terveydenhoitoon sekä maahanmuuttovastaisten puolueiden nousuun, mutta sen kaltaista syrjäytymistä ja rikollisuutta kuin monissa Euroopan maissa on, ei Kanadassa ole nähty.

Kanadan mallissa on paljon myönteistä, josta Suomenkin kannattaisi ottaa oppia, kun tänne yritetään houkutella lisää väkeä töihin. Malli tarjoaa myös järjestäytyneen väylän paremman elintason perässä muuttaville.

 

[Ann Arbor]

Wassana Khangkheree sai vakituisen työpaikan päiväkodista – taustalla poikkeuksellinen kokeilu

Ei enää vuosia koulunpenkillä, vaan suoraa toimintaa. Maahanmuuttajien työllistymiseen tarkoitettu EU-rahoitteinen kokeilu saa kiitosta Helsingissä.

yle.fi

Mielenkiintoinen juttu Yleltä maahanmuuttajien uusista työllistämistoimista.

 

[mike owen]

Wassana Khangkheree sai vakituisen työpaikan päiväkodista – taustalla poikkeuksellinen kokeilu

Ei enää vuosia koulunpenkillä, vaan suoraa toimintaa. Maahanmuuttajien työllistymiseen tarkoitettu EU-rahoitteinen kokeilu saa kiitosta Helsingissä.

yle.fi

Mielenkiintoinen juttu Yleltä maahanmuuttajien uusista työllistämistoimista.

Mielenkiintoinen juttu kaikenkaikkiaan. Milloinka tekoälyä pystytään käyttämään todella hyvin hyödyksi oppimisprosessin eri vaiheissa. Tekoälyn hyväksikäyttö voisi olla tehokas apuväline kotouttamisen eri vaiheissa niin opiskelussa kuin muuallakin.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoinen juttu kaikenkaikkiaan. Milloinka tekoälyä pystytään käyttämään todella hyvin hyödyksi oppimisprosessin eri vaiheissa. Tekoälyn hyväksikäyttö voisi olla tehokas apuväline kotouttamisen eri vaiheissa niin opiskelussa kuin muuallakin.

Juurikin näin. Tekoälyn käytön yllä riittää kysymysmerkkejä, esimerkiksi kielenoppimisessa se tulisi ottaa käyttöön rohkeasti. Parhaimmillaanhan tämä voi tarkoittaa jokaisella meistä olevan 24h käytössä oma yksityisopettaja.

Suomen maahanmuuttopolitiikan (ja sosiaalipolitiikan yleensä) lähtökohtana tulisi olla, että jokainen työkykyinen työllistyy. TE-toimistot ja kuntien omat palvelut tekevät hyvää työtä joka päivä (Itsekin pääsin heidän auttamanaan vuosia sitten töihin.) ja niiden resursseista merkittävää leikkaamista en itse toivo.

 

[mike owen]

Kotouttamiseen pitää saada lisää resursseja ja rahaa. Kotouttamisen ongelmia tulee ratkoa parhainpäin. Ongelmia riittää yllin kyllin, mutta ne on ratkaistavissa, jos tahtoa riittää. Mitä pikimmiten maahanmuuttaja osaa suomea niin sen parempi kaikille.

Mitä pikimmiten maahanmuuttaja saadaan sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan työtä tekeväksi kansalaiseksi niin se on erittäin hyvä asia jokatapauksessa. Halusimme tai emme niin tänne saapuu jokatapauksessa uusia osaajia joka vuosi lisää.

 

[Ann Arbor]

Mitä pikimmiten maahanmuuttaja saadaan sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan työtä tekeväksi kansalaiseksi niin se on erittäin hyvä asia jokatapauksessa. Halusimme tai emme niin tänne saapuu jokatapauksessa uusia osaajia joka vuosi lisää.

Työnteko on parasta kotoutumista: Itse tienattua rahaa taskuun, yhteiskunnan eri toiminnot tulevat tutuksi ja usein kielitaitokin karttuu huomaamatta. Työnantajien kynnys palkata maahanmuuttaja tulisi olla mahdollisimman matala ja useinhan se on. Monessa duunariammatissa maahanmuuttajien osuus on korostuneen suuri, hommien "kelvatessa" huonosti täällä syntyneille.

 

[Cobol]

Sisäministeri Rantanen Ylen Ykkösaamussa:

”Aiomme tehdä niin, että sosiaaliturva kytketään kielitaitoon”

”Selvitämme Tanskan tyyppistä mallia, jossa kolmen vuoden jälkeen yhteiskunta ei enää maksa tulkkia. Tällä haetaan nimenomaan sitä, että ihmiset ymmärtävät, että suomalainen yhteiskunta auttaa alkuun, mutta edellytetään myös omaa vastuuta ja myös velvollisuutta opetella kieltä sen verran, että pystyy asioimaan suomalaisessa yhteiskunnassa”.

Noin sen pitäisikin mennä.

Hyvä linjaus. Yksi syy esimerkiksi sille, että maahanmuuttajat eivät hakeudu usein Kelan kuntoutukseen parantaakseen valmiuksiaan työelämään, liittyy todennäköisesti puutteelliseen kielitaitoon.

 

[Mojo]

Hyvä linjaus. Yksi syy esimerkiksi sille, että maahanmuuttajat eivät hakeudu usein Kelan kuntoutukseen parantaakseen valmiuksiaan työelämään, liittyy todennäköisesti puutteelliseen kielitaitoon.

Näin on. Siirsin viestin hallitusketjuun, kun kuuluu ehkä paremmin sinne.

 

[Ann Arbor]

Jos kyse on vasta maahan tulleesta ihmisestä, yhteiskunnan tarjoamat tulkkipalvelut ovat mielestäni ok, mutta toden totta jos kyse on jo vuosia maassa asuneesta, pitäisi kielitaito olla kehittynyt riittävästi, että asiointi onnistuu suomeksi tai ruotsiksi. (englanniksi)

Kielen oppiminen lisää osallisuutta yhteiskunnasta ja kulttuurista ja vaikka suomi mielletäänkin vaikeaksi kieleksi oppia, on se siitä huolimatta mahdollista oppia aikuisiälläkin. Vaivaa se toki vaatii, mutta tunti-pari päivässä omatoimista opiskelua ei ole mielestäni kohtuuton vaatimus. Työkaluja oppimista varten on tarjolla valtavasti.

En tiedä sitten näkevätkö jotkut asian eri tavalla. Jos muuttaisin itse Italiaan, totta kai pyrkisin oppimaan italian kielen mahdollisimman hyvin. Jos muuttaisin Liettuaan, niin liettuan jne.

 

[Ann Arbor]

Kielitaito parantaa myös seuraavan sukupolven asiaa. Mikäli maahanmuuttajataustaisen lapsen vanhemmat osaavat suomea vain heikosti, hankaloittaa se esimerkiksi koulutyössä ja harrastuksissa auttamista. Lapsen ei myöskään tulisi joutua toimimaan vanhempiensa tulkkina.

 

[Mauri-Antero]

Kielitaito parantaa myös seuraavan sukupolven asiaa. Mikäli maahanmuuttajataustaisen lapsen vanhemmat osaavat suomea vain heikosti, hankaloittaa se esimerkiksi koulutyössä ja harrastuksissa auttamista. Lapsen ei myöskään tulisi joutua toimimaan vanhempiensa tulkkina.

Meidän tehtaassa on nyt 11 vuotta ollu n. 15 puolalaisen työntekijän ryhmä. Näistä henkilöistä tasan yksi keskustelee hyvin jo suomeksi. Muille puolalaisille työnjohto puhuu edelleenkin vain englantia. Saattavat jonkun verran ymmärtää suomea, mutta kielen opiskelu ei ole paljoa näyttänyt napostelevan kaikki nämä vuodet. Tästä johtuen ovat vieläkin vähän niinkuin oma porukkansa.

Tähänkin asiaan tekisi mieli sanoa, että me on hävitty tää peli.

 

[Ann Arbor]

Vaikka englanti nykyajan ihmiskuntaa yhdistävänä lingua francana onkin hyvä asia, voi se toden totta hidastaa muiden kielten oppimista. Mikäli työnteko onnistuu englanniksi, pärjää Suomessa varsin mainiosti pelkkää englantia osaamalla. Yksilötasolla kritisointi on hedelmätöntä, mutta mikäli itse muuttaisin juurikin vaikka Puolaan, pyrkisin kyllä ottamaan kielen haltuun.

 

[Ann Arbor]

Työperäisen maahanmuuton kannatus kasvanut | Verkkouutiset

Suomen Yrittäjien mukaan Suomessa ymmärretään laajalti, että emme selviä ilman ulkomaista työvoimaa.

www.verkkouutiset.fi

Suomen yrittäjien teettämän gallupin mukaan työperäisen maahanmuuton kannatus on lisääntynyt Suomessa.

– Suomessa ymmärretään laajalti, että emme selviä ilman ulkomaista työvoimaa. On tärkeää, että hallitus toteuttaa määrätietoisesti myös ne hallitusohjelman kohdat, joilla edistetään työperäistä maahanmuuttoa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoi Porissa Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä.

Pentikäinen muistuttaa, että hallitusohjelmassa on useita kirjauksia, jotka edistävät työperäistä maahanmuuttoa.

– Hallitusohjelma on tältä osin mainettaan parempi, Pentikäinen totesi.

Hallitusohjelmassa luvataan muun muassa panostaa kansainväliseen rekrytointiin, sujuvoittaa ulkomaisten tutkintojen tunnustamista, panostaa lähtömaakoulutukseen sekä kotimaisten kielten koulutukseen ja kielitutkintojen tarjontaan ja laatuun. Ohjelmassa luvataan myös vahvistaa suurlähetystöjen valmiuksia kansainväliseen rekrytointiin ja edistää ulkomaisen työvoiman verokannustimia.

Työperäisen maahanmuuton kannatus on kasvanut tänä vuonna. Vielä tammikuussa Työelämägallupissa 50 prosenttia arvioi, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan.

Vähiten työperäistä maahanmuuttoa kannatetaan perussuomalaisten keskuudessa. Puoluetta kannattavista työelämässä olevista neljännes kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä, kun kokoomuksessa vastaava luku on 77 prosenttia.

 

[Ann Arbor]

Muut lehdet | Maahanmuuttoa pitäisi hoitaa Kanadan malliin

Iltalehti toteaa, että EU:ssa pitkään valmisteltu maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus on viittä vaille valmis.

www.hs.fi

Myös Helsingin Sanomat referoi Iltalehden kirjoitusta.

Sinänsähän keskustelu on mielestäni turhauttavaa seurattavaa, että merkittävä maahanmuuttajien määrä nähdään joidenkin toimesta automaattisesti "Ruotsin tienä". Vaikka kotoutumiseen liittyvät haasteet ovat todellisuutta kaikissa maahanmuuttajia vastaanottavissa maissa, on juurikin esimerkiksi Kanada onnistunut, vaikka maan väestöstä 23% on syntynyt ulkomailla.

 

[douppi]

Muut lehdet | Maahanmuuttoa pitäisi hoitaa Kanadan malliin

Iltalehti toteaa, että EU:ssa pitkään valmisteltu maahanmuutto- ja turvapaikkauudistus on viittä vaille valmis.

www.hs.fi

Myös Helsingin Sanomat referoi Iltalehden kirjoitusta.

Sinänsähän keskustelu on mielestäni turhauttavaa seurattavaa, että merkittävä maahanmuuttajien määrä nähdään joidenkin toimesta automaattisesti "Ruotsin tienä". Vaikka kotoutumiseen liittyvät haasteet ovat todellisuutta kaikissa maahanmuuttajia vastaanottavissa maissa, on juurikin esimerkiksi Kanada onnistunut, vaikka maan väestöstä 23% on syntynyt ulkomailla.

Niin ei kai tuolla Ruotsin tiellä tarkoiteta kun 2 asiaa, eli hallitsematon maahanmuutto pitkän aikaa, ja täysin lapsesta lähtenyt jengirikollisuus. Jos maa ottaa enemmän maahan ihmisiä kun on mahdollisuuksia käsitellä, niin siinä voi käydä noin. Segrekaatio ei myöskään onnistu halutulla tavalla, jos maahanmuuttajilla ei ole tietynlaista avointa asennetta sulautumisessa uuteen kulttuuriin, kieleen ja koko systeemiin vaan ovat voimakkaasti omissa kuvioissaan kiinni. Ja sitten maan pitää pystyä omalta osaltaan tekemään sen mikä on molemmille osapuolille hyvä asia, eli tukeminen, ohjaaminen ja työhön tai opiskeluun opastus jne.jne.

Ruotsissa on käsi nostettu ylös virheen merkiksi, ja tunnustettu faktat virheissä. Monta vuosikymmentä liian myöhään, mutta tunnustettu kuitenkin, ja ihan oikein että ovat naapurimaatan Suomea toistuvasti varoitellut virheistä.

 

[Ann Arbor]

Jossainhan Ruotsi on toden totta epäonnistunut "verrokkimaihin" verrattuna, sillä vaikka esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on merkittävästi Suomea isompi, ei heillä ole lähellekään saman mittaluokan segregaatio- ja jengiytymisongelmaa, kuten ei myöskään mainitulla Kanadalla, missä ulkomailla syntyneen väestön osuus hivenen Ruotsia korkeampi. Australiassa maahanmuuttajia on peräti 30% väestöstä, mutten ole vielä kuullut "palavista lähiöistä".

 

[douppi]

Jossainhan Ruotsi on toden totta epäonnistunut "verrokkimaihin" verrattuna, sillä vaikka esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on merkittävästi Suomea isompi, ei heillä ole lähellekään saman mittaluokan segregaatio- ja jengiytymisongelmaa, kuten ei myöskään mainitulla Kanadalla, missä ulkomailla syntyneen väestön osuus hivenen Ruotsia korkeampi. Australiassa maahanmuuttajia on peräti 30% väestöstä, mutten ole vielä kuullut "palavista lähiöistä".

Kyllä, ei palavia lähiöitä noissa ehkä olekaan. Tanskassa oli jotain orastavaa alkua, mutta ymmärtääkseni tilanne hallinnassa huomattavasti paremmin. Ehkä siellä tiedotettiin missä mennään.

Ja siis Suomikin tarvitsee paljon maahanmuuttoa, mutta pitäähän sen tilanteen aina hallinnassa olla. Ruotsissa tosiaan segrekaatiossa on epäonnistuttu raskaasti, ja politiikka ei ole tähän puuttunut. Suurin yksittäinen syy on lienee se, ettei asioista puhuta. Nyt 30+ vuotta myöhemmin Ruotsissa on alettu puhumaan suoraan 95%:n etnisestä taustasta, joka jengiytymisen tilanne on.

Tänään HS:ssa Vasemmistoliiton Sami Kuusela myöntää, että ainakin heidän piireissään on ollut aivan liian vaikea puhua asioista suoraan ja tuosta etnisyys-asiasta myös. Razmayar sanoo myös, että liian herkästi suora puhe on koettu rasistiseksi, joten liian helppoa on ollut sivuuttaa asia ja puhua vierestä. Suoraa jatkumoa Ohisalon kommenteille viimeviikolla. Nämä ovat hyviä avauksia, ja nyt kun Ruotsissa tilanne on aivan mahdoton, niin uskon Suomenkin ymmärtävän tilanteen ihan 100, eikä vaan 50%.

 

[Ollakseni]

Segrekaatio ei myöskään onnistu halutulla tavalla, jos maahanmuuttajilla ei ole tietynlaista avointa asennetta sulautumisessa uuteen kulttuuriin, kieleen ja koko systeemiin vaan ovat voimakkaasti omissa kuvioissaan kiinni. Ja sitten maan pitää pystyä omalta osaltaan tekemään sen mikä on molemmille osapuolille hyvä asia, eli tukeminen, ohjaaminen ja työhön tai opiskeluun opastus jne.jne.

En nyt tiedä mitä ihmettä haet tuolla segregaation epäonnistumisella kun ongelmat lähtevät nimenomaan segregaatiosta. Eli siis erottelusta. On pakattu ulkomaalaiset omille alueilleen tarkoituksellisesti tai pyritty miettimään mitä ongelmia tulee aiheeseen liittyen. Jos ideana on saada maahanmuuttajat kotoutettua paremmin niin segregaatio on niitä viimeisiä asioita mitä kannattaa tehdä, vaikka kuinka joku Chinatown, Little Italy tai juutalaiskorttelit olisivat siistejä paikkoja vierailla Yhdysvalloissa. Eivät ne sitä ole aina olleet. Segregaatiota pitäisi välttää kaikin mahdollisin tavoin.

 

[Ann Arbor]

Liian usein maahanmuuttohan mielletään edelleen yhdeksi köntäksi, vaikka kyseessä on erittäin heterogeeninen joukko ihmisiä eri puolilta maailmaa, joita monesti meidän kohdalla yhdistää lähinnä se, etteivät he ole Suomessa syntyneiltä.

Vaikka Suomen tuleekin tehdä kaikkensa segregaatiokehityksen pysäyttämiseen (hidastamiseen?) ja vastata nousseeseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen riittävän kovin ottein, ei sillä verukkeella tule mielestäni kuitenkaan pyrkiä suitsimaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. -Ei se filippiiniläinen sairaanhoitaja, intialainen ravintoloitsija, tai brasilialainen maisteriopiskelija ole autoja polttamassa.

Vaikka samanaikaisesti Suomi tarvitsee merkittävän mittakaavan maahanmuuttoa, on myös tänne tulevilta odotettava enemmän. Kielitaito ja yhteiskunnan pelisääntöjen allekirjoittaminen. Liian naiveja näiden itsestään toteutumiselle emme voi olla.

 

[IceWalker]

Jos kyse on vasta maahan tulleesta ihmisestä, yhteiskunnan tarjoamat tulkkipalvelut ovat mielestäni ok, mutta toden totta jos kyse on jo vuosia maassa asuneesta, pitäisi kielitaito olla kehittynyt riittävästi, että asiointi onnistuu suomeksi tai ruotsiksi. (englanniksi)

Kielen oppiminen lisää osallisuutta yhteiskunnasta ja kulttuurista ja vaikka suomi mielletäänkin vaikeaksi kieleksi oppia, on se siitä huolimatta mahdollista oppia aikuisiälläkin. Vaivaa se toki vaatii, mutta tunti-pari päivässä omatoimista opiskelua ei ole mielestäni kohtuuton vaatimus. Työkaluja oppimista varten on tarjolla valtavasti.

En tiedä sitten näkevätkö jotkut asian eri tavalla. Jos muuttaisin itse Italiaan, totta kai pyrkisin oppimaan italian kielen mahdollisimman hyvin. Jos muuttaisin Liettuaan, niin liettuan jne.

Juu, mutta tässä tullaan yksilöllisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Ideaali ei toteudu läheskään kaikilla maahanmuuttajilla. Syitä lienee moniaita. On ihmisiä, jotka eivät opi vieraita kieliä tai ainakaan suomenkaltaista, hyvin eristyneessä asemassa olevaa kieltä.

Itse asiassa, monilta tänne tulevilta ihmisiltä puuttuu koulutustausta tai koulunkäynti on ollut hyvin viitteellistä. Jossakin kyläkoulussa on jotakin opittu. Thaimaasta on paljonkin sellaisia tulijoita, joille ei suomi millään taivu. On oltu kiltisti 15 vuotta kieliopetuksessa ja silti, taito edelleen varsin heikkoa. Toisin sanoen, myös oppimistaidot puuttuvat.

Ja sitten on niitä, jotka ovat aika tiukissa kulttuurisissa siteissä, naiset eritoten. Mies sanoo, että minnekään ei mennä itse, töihinkään ei mennä, vaan hoidetaan lapsia ja ollaan pääosin sisätiloissa. Kontaktia ei saa ottaa edes toisiin naisiin, tai ei ainakaan kantaväestöön. Suomen kielen oppiminen jää tässä aika lailla taka-alalle.

Ja sitten on niitä, miehiä ja naisia, joilla on aika laiska asenne asioihin. Kun maahan ollaan päästy ja luvat saatu, niin sen jälkeen hanskat lentää maahan. Tehdään asiat vain pakosta. Viihdytään omissa porukoissa, ollaan oman kulttuurin piirissä, pärjätään vähäisellä kielitaidolla jossakin siivoustyössä. Tavallaan adaptoidutaan olosuhteisiin, ei olla millään lailla aktiivisia uusien asioiden oppimisen suhteen. Näitähän löytyy jokaisesta kulttuurisesta taustasta.

Joillakin mamuilla on oma tukihenkilönsä tai verkostonsa, joka auttaa sopeutumisessa vähän liikaakin. Eli hoitaa toisen puolesta käytännössä kaiken yhteiskuntaan ja viranomaisiin päin tapahtuvan yhteydenpidon. Tämä ei koske tietenkään kaikkia maahanmuuttajia, osalla on hyvin aktiivinen ote asioihin, kieli tarttuu heti ja pyritään elämässä eteenpäin.

Sosiaaliryhmien välillä lienee eroja. Jos olet korkeakoulutettu, todennäköisesti ymmärrät heti, mitä maahanmuuttajan kannattaa tehdä, varsinkin jos tarkoituksena on olla pitempään Suomessa. On myös työkaluja enemmän sopeutumiseen ja uuden omaksumiseen. Mutta toinen ääripää on kouluttamaton ihminen, jolla suomalaiseen kulttuurin liittyvät taidot ovat vähäisiä. Ihminen myös itse saattaa sulkea itsensä koulusta pois, "koska ei kumminkaan opi mitään". Kieli opitaan työelämässä, jos siellä ollaan ja joissakin töissä pärjätään aika vähäisellä kielitaidolla.

Varmaan kuvaus tuntuu tutulta, koska kuvaus koskee yhtä lailla ns. kantasuomalaisia. Meidänkin joukossamme on paljon niitä, jotka eivät syystä tai toisesta liiemmälti opi uusia asioita. Ei esim. osata mitään muuta kieltä äidinkielen lisäksi. Aika kuluu hyvin yksinkertaisen viihteen parissa yms. Työ on sellaista, että sen oppii kuka tahansa, mutta toisaalta etenemismahdollisuudet ilman lisäkoulutusta ovat olemattomat.

 

[douppi]

En nyt tiedä mitä ihmettä haet tuolla segregaation epäonnistumisella kun ongelmat lähtevät nimenomaan segregaatiosta. Eli siis erottelusta. On pakattu ulkomaalaiset omille alueilleen tarkoituksellisesti tai pyritty miettimään mitä ongelmia tulee aiheeseen liittyen. Jos ideana on saada maahanmuuttajat kotoutettua paremmin niin segregaatio on niitä viimeisiä asioita mitä kannattaa tehdä, vaikka kuinka joku Chinatown, Little Italy tai juutalaiskorttelit olisivat siistejä paikkoja vierailla Yhdysvalloissa. Eivät ne sitä ole aina olleet. Segregaatiota pitäisi välttää kaikin mahdollisin tavoin.

Niin mehän puhutaan ihan samasta asiasta. Okei, huonolla sanamuodolla turhan nopeasti kirjoitusvirheineen asian esitin, mutta pointti siis se, että tolla sektorilla sitä helposti epäonnistutaan.

"Segregaatiossa on epäonnistuttu" tarkoitti siis että ei ole onnistuttu siinä, että ylipäätään eriytymistä on. Eli se mistä Ruotsin poliisi puhui toissa viikolla, kun mainitsi ettei lähtökohtaisestikaan ole tarkoitus rakentaa jotain muuria esimerkiksi etnisyyksien välillä. Ruotsissa siinä on aika isokin henkinen muuri monessa kohtaa, ja siitä kärsivät nyt isosti.

Suomessa on hyvä sosiaaliturva, mahdollisuus opiskella kieltä, maksuton koulujärjestelmä kouluruokineen sekä verrattaen edulliset kaupungin vuokra-asunnot, joten kyllähän Suomessa nyt lähtökohtaisesti huomattavasti parempi tilanne on kun monessa muussa maassa, mutta sitten tarvitaan niitä muita keinoja myös, jotta tilanne ei ajaudu umpikujaan. Se on sekoitus maahanmuuttajan omaa vastuuta sekä yhteiskunnan mahdollisuuksien antamista.

 

[Tadu]

Liian usein maahanmuuttohan mielletään edelleen yhdeksi köntäksi, vaikka kyseessä on erittäin heterogeeninen joukko ihmisiä eri puolilta maailmaa, joita monesti meidän kohdalla yhdistää lähinnä se, etteivät he ole Suomessa syntyneiltä.

Vaikka Suomen tuleekin tehdä kaikkensa segregaatiokehityksen pysäyttämiseen (hidastamiseen?) ja vastata nousseeseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen riittävän kovin ottein, ei sillä verukkeella tule mielestäni kuitenkaan pyrkiä suitsimaan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. -Ei se filippiiniläinen sairaanhoitaja, intialainen ravintoloitsija, tai brasilialainen maisteriopiskelija ole autoja polttamassa.

Vaikka samanaikaisesti Suomi tarvitsee merkittävän mittakaavan maahanmuuttoa, on myös tänne tulevilta odotettava enemmän. Kielitaito ja yhteiskunnan pelisääntöjen allekirjoittaminen. Liian naiveja näiden itsestään toteutumiselle emme voi olla.

Äärikonservatiivit niputtavat maahanmuuttajat yhdeksi mössöksi, koska ovat rasisteja. Ääriliberaalit sitten taasen niputtavat maahanmuuttajat yhdeksi mössöksi, koska jokainen ihminen on yhtä arvokas - On sitten kyse intialaisesta hammaslääkäristä tai kielitaidottomasta irakilaisesta.

Tämän kun sanoo ääneen saa vihat päälle vasemmalta ja oikealta.