Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Byvajet]

Kyllä yleinen lapsi- ja perhemyönteisyys on Suomessa myös tasolla, johon toivoisi parannusta.

Jos mietit, miten lasten saamisesta ja lapsiperhe-elämästä Suomessa uutisoidaan ja puhutaan, niin tämäkin puhe on äärimmäisen ongelmakeskeistä.

Ensin ei ole kumppania, koska täytyy löytää täydellinen mies tai nainen. Liian aikaisin ei saa asettua.

Sitten ei ole aikaa, koska täytyy opiskella ja saada ura käyntiin. Opiskelut on hoidettava tehokkaasti, eikä rakentuvaa uraa voi katkaista, koska jos sen katkaisee, myös urakehitys katkeaa.

Tämä on myös valtiovallan taholta tuleva piiloviesti. Ei Suomessa oikein kukaan tue perhekeskeistä elämää. Ei täällä saa tukea ajatukselle, että elämä rakennetaan perheen varaan, vaan päinvastoin lapset ovat projekti, joka mahdutetaan uran väliin. Suomessa elämä ei ole perhettä varten vaan tärkeää on ura, jonka väliin lapset yritetään sovittaa. Työn tekeminen on ensisijaista, lapset ovat toissijaista.

Mistä on puhuttu vaaleihin mentäessä? Mene aikaisemmin töihin ja tee pitempään töitä työuran loppupäässä. Lisäksi on puhuttu huonosta huoltosuhteesta, mutta tässä puheessa ei ole viitattu perhekeskeiseen kulttuuriin, johon lapsia olisi hyvä tehdä.

Lapsiperhe-elämäkin esitetään Suomessa uuvuttavana työnä, mikä voi olla tottakin, koska jos kumpikin vanhempi tekee täysipäiväisesti työtä, niin raskastahan siihen on lapset sovittaa. Jos toinen hoitaa lapsia kotona ja huolehtii kodin ja arjen, tilanne helpottuu merkittävästi. Myös osa-aikatyö voi olla toimiva vaihtoehto, koska pelkkä kotona oleminen saattaa kaataa seinät päälle.

Osa ihmisistä pystyy hoitamaan sekä työn että lapset, mutta nämä ovat persoonallisuuteen ja moniin muihin muuttujiin perustuvia asioita, joita ei voi valita. Kaikista ei ole tekemään paljon. Osa selviäisi lapsista ja kodista, mutta ei lapsista, kodista ja työstä.

Muokkaus. Ja vaikka tasa-arvo on mennyt paljon eteenpäin ja vaikka monet miehet pystyvät nykyään aidosti täysipainoiseen vanhemmuuteen, jossa lapset eivät kaadu äidin vastuulle, niin pahoin pelkään, että vieläkin riittää järjestelyitä, joissa mies ei kanna täyttä vastuutaan. Mies saattaa kyllä itse kokea olevansa vastuullinen isä ymmärtämättä, mitä kaikkea äiti tekee miehen huomaamatta.

 

[Kälvis]

Vaikka syntyvyys onkin laskenut viime aikoina muissakin länsimaissa, on Suomen 2010-luvun aikana tapahtunut romahtaminen asiaan jonkin verran perehtyneenä nähdäkseni kuitenkin poikkeuksellinen ilmiö. Siinä missä vielä 2010 suomalaisten syntyvyys oli eurooppalaisittain varsin korkea, on se nyt yksi alhaisimmista.

Ei liene sattumaa, että syntyvyys lähti romahtamaan Suomessa vuosien 2007-2009 finanssikriisin jälkeen. Noihin aikoihin osuu myös Suomen talouskasvun veturina toimineen Nokian romahdus, jonka vaikutukset säteilivät laajalle.

Tältä pohjalta veikkaan, että syntyvyys laskee tänä vuonna vielä entisestään. Viime vuoden syntyvyysluvuissa ei vielä näy Ukrainan sodan ja sitä seuranneen elinkustannusten nousun vaikutus.

 

[olkikuukkeli]

@karotenoidi miten se lapsettomuus olisi nimenomaan vassareiden valinta ja ajama asia? Taloudellisesti oikeistolaisilla taitaa olla lapsiluku ihan samoissa jos ei alempikin, toki sitten haittaoikeisto tms. kansalliskonservatiivi varmaan tahtoisikin akat takaisin hellan ja lapsivuoteen väliin, mahdollisesti nyrkin kautta kulkien, missä ovat toki vahvasti samoilla linjoilla vihaamiensa paimentolaiskansojen kanssa (kuten monessa muussakin asiassa).

Onhan tässä totta toinen puoli. Naisten asemaa ja koulutusta ovat Suomessa tarmokkaimmin ajaneet varmaan 1800-luvulta lähtien mm. sosiaalidemokraatit, jonka seurauksena pitkällä aikavälillä naisten koulutustaso on noussut miesten ylitse. Tällä on tutkitusti lasten määrään negatiivinen vaikutus. Kansalliskonservatiivien ajatus naisen palauttamisesta kotiäidin asemaan siis todennäköisesti toimisi ihan hyvin. Tähän voisi yhdistää 1800-luvulta tuttuja rajoituksia mm. naisten korkeakouluttautumiseen. Siis mikäli tosiaan otamme lapsilukumäärän kasvattamisen päätavoitteeksi...

 

[Ann Arbor]

Hyvää keskustelua kaikkinensa asian tiimoilta! Jos kerta Jatkoajassa onnistuu, niin kaiketi myös vaikka A-Studiossa, mutta saa nähdä.

Miesten ja naisten tasa-arvon kannattajana, en luonnollisestikaan ole patistamassa naisia jättämään urahaaveita sikseen perheen takia, mutta asian asiaan liittyen olisi mielenkiintoista nähdä syvällisempääkin julkista keskustelua. Perhepolitiikassamme on varmasti parantamisenvaraa.

 

[Motti-Masa]

Syntyvyys. Synnyttäminen. Naisten lapsiluku. Ehkä keskustelun alkuun saattamisessa auttaisi, jos noita sanoja ei käytettäisi. Puhuttaisiin ihmisten haaveista tulla vanhemmiksi ja perheiden lapsilukutoiveesta, joka ei toteudu Suomessa.

 

[Ann Arbor]

Syntyvyys. Synnyttäminen. Naisten lapsiluku. Ehkä keskustelun alkuun saattamisessa auttaisi, jos noita sanoja ei käytettäisi. Puhuttaisiin ihmisten haaveista tulla vanhemmiksi ja perheiden lapsilukutoiveesta, joka ei toteudu Suomessa.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Vanha terminologia istuu tosin tiukassa.

 

[Ollakseni]

Vanhanpojan ja vanhanpiian vero – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Varmaan tämänkaltaisten verojen, yleisen kansalaismielipiteen yms. jälkeen sitten nuo isommat ikäluokat katsoivat että enää ei ole "pakko" perustaa perhettä tai hankkia lapsia niin elämä helpottuu. Samoin sitten naisten koulutuksen parantuminen, ehkäisyn yleistyminen yms. ovat aiheuttaneet syntyvyyden laskua. Voi toki miettiä miksi se on laskenut niin paljon Suomessa, mutta eipä tuolle mitään yksinkertaista ratkaisua taida olla.

Unkarissa on esimerkiksi saatu erittäin suurilla panostuksilla nostettua hedelmällisyyslukua. Matti Viren US blogissaan sanoo että Unkarin BKT:stä 4,6 prosenttia menisi perheiden tukiin. Suomen kohdalla se vaatisi varmaan melko samanlaisen panostuksen. Tuo panostus on saanut hedelmällisyysluvun nousemaan 1,3 lapsesta per nainen 1,6 lapseen. Tuokin on edelleen selkeästi alle sen mitä tarvittaisiin väestömäärän ylläpitoon.

 

[Ann Arbor]

Erinäisiä poppakonstejahan hallitukset ympäri maailmaa ovat koittaneet syntyvyyden nostamiseksi. Epätoivoisin lienee ollut Japani, jossa syntyvyys on ollut erittäin matala jo vuosikymmenet, eikä laajan mittakaavan maahanmuuttoa ole myöskään haluttu nähdä osaratkaisuna.

Japan's government will play romantic matchmaker in a bid to shore up the birth rate. Experts say it will fail.

Some sociologists say the approach adopted by Japan's largely older, male leaders ignores the real problem.

www.cbsnews.com

Poppakonstien ja synnytystalkoiden sijaan Suomen pitäisi mielestäni tehdä perhemyönteistä politiikkaa alkaen vanhempainvapaajärjestelmästä ja yhteiskunnan lapsiperheille antamastaan tuesta. Lapsilisiä on mielestäni syytä korottaa, vaikka kyse onkin lapsettomien ja iäkkäämpien tulonsiirrosta. Olisi erittäin mielenkiintoista nähdä vaikka jonkin ajatushautomon teettämä tutkimus skenaariosta, missä lapsilisät kaksinkertaistettaisiin nykyisestä.

Vahva valtiontalous, vakaa turvallisuustilanne ja valoisat tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin mielestäni kaiken taustalla, mikäli haluamme syntyvyyden kohoavan merkittävästi nykyisestä.

 

[Ann Arbor]

Olli Rehn: ”Suomi ei pärjää ilman työperäisen maahanmuuton lisäämistä”

Olli Rehnin mukaan maahanmuuton prosesseja olisi sujuvoitettava ja tarpeettomat esteet kansainvälisten osaajien kiinnittymiselle Suomeen purettava.

www.kauppalehti.fi

Työperäinen maahanmuutto saanut vaikutusvaltaisen puolestapuhujan Olli Rehnin toimesta.

 

[Sj991]

On aika tulla heittämään omat tyhmät ehdotukset tähänkin työperäiseen maahanmuutto asiaan liittyen.

Vaikuttaa että suurimmat maahanmuuttajia kiinnostavat asiat ovat: Korkeat palkat kevyellä verotuksella, hyvä ilmasto, Englannin kielisyys, mielenkiintoinen maa, maahanmuutto myönteinen ilmapiiri ja yksinkertainen maahantulo prosessi.

Verotus ei Suomessa tule muuttumaan, ilmasto ei tule muuttumaan eikä Suomalaisten epäsosiaalisuus tule muuttumaan. Joten parhaaksi mahdollisuudeksemme jää yksinkertainen maahantulo prosessi. Jokainen voi miettiä kuinka paljon heitä kiinnostaisi alkaa perehtymään esimerkiksi Japanilaiseen maahanmuutto byrokratiaan, joten varmaan ne ulkomaalaiset ajattelevat ihan samaa Suomesta.


Jakaisin maat ensiksi esim 4 eri ryhmään asukas kohtaisen BKT:n (PPP) mukaan (luvut saatu englanninkielisestä wikipediasta), jotka voisivat olla seuraavat:

1. Ryhmä (yli 35,000$ (PPP) per asukas)

Tämän ryhmän köyhempiä maita olisivat esim Malesia ja Panama. Suurinosa näistä maista olisi EU-maita, kehittyneitä Aasian maita, sekä esim Kanada, USA, Australia ja Uusi-Seelanti.

Tämän ryhmän maahanmuuttajille maahanmuuton voisi tehdä niin helpoksi kuin mahdollista, sillä luulen että riski että näistä maista tulisi jotain rikollisia tai sosiaali pummeja Suomeen olisi niin pieni, että näiden maiden maahanmuuton rajoittaminen ei olisi kannattavaa. Nämä voisi päästää maahan lähestulkoon suoraan ja ainoastaan rikosrekisteri tarkistettaisiin. Näiden maiden kansalaisille voisi myöntää ehkä myös työn etsimis viisumin (esim 3-6kk) kunhan heillä olisi vakuutukset.

2. Ryhmä (20,000-35,000$ (PPP) per asukas)

Tämän ryhmän köyhimpiä maita olisi esim Thaimaa, Kiina ja Meksiko. Suurinosa näistä maista olisi Latinalaisen-Amerikan kehittyneempiä maita, joitakin saarivaltio veroparattiiseja ja muutamia Eurooppalaisia maita, kuten Serbia, Geogia ja Pohjois-Makedonia.

Näistä maista voisi tulla Suomeen porukkaa ihan jo taloudellisista syistä ja näissä maissa olisi myös paljon korkeakoulutettua ja varakasta väestöä, mutta toisaalta näissä maissa on myös paljon hyvinkin köyhiä ihmisiä, joten jonkin verran ihmisten taustoja kannattaisi katsoa. Veikkaisin että nämä maat olisivat Suomelle ne parhaat maahanmuuttajien lähteet, sillä en vain millään usko, että näitä kehitttyneimmistä maista hirveästi tulisi porukkaa Suomeen.

Näiden maiden korkeakoulutetut voisi päästää lähes suoraan maahan. Lopuille tarkempia seula. Ja korkeakoulutetuille ja tarpeeksi varakkaille voisi myös myöntää työn etsimis viisumin (esim 3-6kk) kunhan heillä olisi vakuutukset ja tarpeeksi rahaa.

3. Ryhmä (alle 20,000$ (PPP) per asukas)

Loput maailman maat, joiden kansalaisten taustat tarkistettaisiin tarkemmin.


4. Ryhmä (maat joiden kanssa Suomella on ongelmia)

Tähän ryhmään menisi maat, jotka eivät ota Suomesta karkoitettuja kansalaisiaan vastaan, sekä muut ongelma maat kuten Venäjä. Kaikista tarkin seula.


Muita ehdotuksia:
-Terveydenhoitoalan viisumin voisi myöntää muita viisumeja helpommin.
-Opiskelijoille automaattisesti 3-vuoden oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
-E-viisumin voisi myöntää ihmisille, jotka työskentelevät netin kautta ja tienaavat vähintään 1600€/kk eivätkä tee bisnestä Suomeen. Verot voisi maksaa yhä entiseen kotimaahansa. Vaadittaisiin myös matkavakuutus/terveysvakuutus. Viisumin kesto 1-vuosi, tämän jälkeen voisi normaalisti hakea oleskelulupaa Suomeen.
-Suomi voisi julkaista jonkun ilmaisen sovelluksen mistä voisi opiskella Suomen kieltä jo ennen maahan saapumista (tai maassa ollessa).
-Maahanmuuttajille voisi järjestää jotain ryhmä tapaamisia ja niitä voisi markkinoida myös paljon enemmän suomalaisille. Tämä voisi auttaa maahanmuuttajia saamaan kontakteja myös paikallis väestöön.

 

[Ann Arbor]

@Sj991 Ihan mielenkiintoisia ehdotuksia kaikkinensa! Itse olen vähän skeptinen, että Suomi lähtisi kategorisoimaan tänne pyrkiviä virallisella tasolla EU ja ETA-maat ja muut-tasoa spesifimmin, vaikka voisin olettaa tälläkin hetkellä keskimäärin tänne töihin pyrkivään kanadalaiseen tai japanilaiseen viranomaiset suhtautuvat luottavaisemmin, kuin vaikkapa nigerialaiseen ja bangladeshilaiseen. Sinänsä Suomi ja suomalaiset tahot voisivat pyrkiä edistämään kahdenkeskisiä suhteita potentiaalisimpiin työperäisen maahanmuuton lähtömaihin. Minua ei esimerkiksi haittaisi ollenkaan, mikäli Suomi pyrkisi edistämään maahanmuuttoa nimenomaisesti esimerkiksi Filippiineiltä, huomioiden heidän erinomaisen rekordin suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisessa.

Näin yleisesti toivoisin Suomelta ja suomalaisia nykyistä positiivisempaa otetta ja asennetta maahanmuuttoon. Tänne töihin tulevat pitäisi kohdata ensisijaisesti kanssaihmisinä ja uusina kansamme jäseninä. Tervetuloa Suomeen, pitäisi olla käsitteenä kaiken lähtökohtana. Ilmasto, kieli ja palkkataso eivät ole kilpailuvalttejamme, mutta kaikessa muussa voimme tehdä parhaamme erottua muista.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto on osa työvoimapulan ratkaisua

Ajatus siitä, että Suomesta tulisi Pohjolan Japani, jossa Suomen kaltainen avoin talous sulkeutuu ulkomaailmalta, on katastrofaalinen. Suomen väestörakenteen muutos uhkaa pahimmissa skenaarioissa…

www.jhl.fi

Mielenkiintoinen kirjoitus reilun kuukauden takaa. Vaikkei suomalainen AY-liike olekaan tunnettu työperäisen maahanmuuton varsinaisena puolestapuhujana, lienee muutoksen tuulia ilmassa sielläkin.

 

[Ann Arbor]

Ministeriö tyrmää perussuomalaisten ehdotuksen – ratkaisu Suomen työvoimapulaan ei tule Euroopasta

Perussuomalaiset ehdotti vastauksessaan kokoomuksen hallitustunnusteluun, että sote-alan työntekijöitä voisi houkutella kampanjoin Etelä-Euroopasta.

www.is.fi

Asiantuntijat eivät odotetusti näe Etelä-Eurooppaa merkittävänä työvoimareservinä Suomelle. Yksittäisiä henkilöitä ja perheitä varmasti EU:n vapaan liikkuvuuden myötä löytää varmasti tiensä Suomeen eri EU-maista, kuten on löytänyt tähänkin mennessä, mutta heidän varaansa ei työvoimapulan ratkaisua liene järkeä laittaa.

 

[Erkka Lapanen]

Keskusta änki väkisin hallitukseen saadakseen tahtonsa läpi ja tässä on lopputulos:

Sosiaali - ja terveysalan työntekijät tyrmäävät sote-uudistuksen täysin – lähes kaikki on mennyt pieleen

Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kokemukset sote-uudistuksesta ovat rajua luettavaa. Niiden perusteella hyvinvointialueilla vallitsee sekasorto.

www.is.fi

Onnea jatkoon suomalaiset.

 

[Ann Arbor]

Siihen nähden, miten paljon euroja ja inhimillisiä voimavaroja sote-uudistukseen vuosien aikana sijoitettiin, eihän lopputulosta voine kovin kaksiseksi kehua, vaikken alan asiantuntija olekaan. Toivon mukaan suunta olisi kuitenkin parempaan päin. Harvaan asuttu pitkien etäisyyksien maa, vanheneva väestö, tällä hetkellä olematon talouskasvu... Hankala yhtälöhän tuo on kuitenkin.

 

[Ann Arbor]

Takamatka kilpailijamaihin on pitkä, sanoo tutkija työperäisen maahanmuuton lisäämisestä Suomessa

Tutkija Pasi Saukkonen toivoisi, että Suomessa ymmärrettäisiin, kuinka paljon töitä kansainvälisen rekrytoinnin lisääminen vaatisi.

yle.fi

Vaikka Saukkosta olen itsekin kritisoinut pessimistisestä näkökannasta, on hän nyt täysin oikeassa.

Huomioiden tunnetut kilpailuhaittamme maahanmuuttajien houkuttelussa, hihat sopisi vihdoin kääriä ja edetä "pitäisikö työperäistä maahanmuuttoa lisätä"-keskustelusta itse tekoihin asian edistämiseksi.

 

[Ann Arbor]

Työperäisestä maahanmuutosta hyötyy koko Suomi - Keskuskauppakamari

Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.

kauppakamari.fi

Erinomainen ja ajankohtainen keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen kirjoitus työperäisen maahanmuuton positiivisista vaikutuksista.

 

[finnjewel]

Erinomainen ja ajankohtainen keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen kirjoitus työperäisen maahanmuuton positiivisista vaikutuksista.

Lainaan tuosta kirjoituksesta kaikkein olennaisimman käsitteen:
"Osaamiseen perustuva maahanmuutto".
Kirjoittaja ei esitä mitään konkreettisia keinoja "osaavan työvoiman" houkutteluun. Kuten olen eikaisemmin jo todennut, osaava työvoima on tähänkin asti Suomeen löytänyt. Heitä on kuitenkin ollut liian vähän.
Osaamattomia kyllä olisi tulossa runsaastikin.
Palkkaus, verotus ja hintataso ovat iso ongelma. Kuten myös työehtosopimukset.
Kyllä itsekin pesetin eilen autoni nyrkkipajalla sisältä ja päältä. En usko hetkeäkään, että taitava monikansallinen pesuporukka olisi ahkeroinut verokirjalla. Pesupaikan turkkilaisen oloinen pomo todennäköisesti on virallinen yrittäjä.

 

[Ann Arbor]

Vaikka itsekin olen törmännyt näihin "vain käteismaksu"-maahanmuuttajayrittäjien palveluihin, kaiketi kirjoituksessa taustalla koko yhteiskunnan asenneilmapiirin haastaminen, että kuuluisien huippuosaajien lisäksi työvoimapulamme on sitä luokkaa, että heidän lisäksi tarvitsemme yhtä lailla perusduunareita.

Suomi tunnetuista syistä johtuen ei liene hetkeen kansainvälisen siirtolaisuuden "hot spot", mutten näe syytä rajoittaa tänne kohdistuvaa muuttoliikettä entisestään, huomioiden nykyiselläänkin tiukan maahanmuuttopolitiikkamme.

 

[Ann Arbor]

Historiallinen tutkimustulos: Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on ennätyksellisen myönteistä

Ensimmäistä kertaa Evan Arvo- ja asennetutkimuksen 25-vuotisen mittaushistorian aikana enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen heikko väestökehitys edellyttää maahanmuuton helpottamista.

www.iltalehti.fi

Erittäin positiivinen, joskaan ei yllättävä uutinen. Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon on verrattain suopeaa.

 

[Ann Arbor]

Syntyvyyden laskun voimakkuus yhteydessä työttömyysriskiin ja tulotasoon | Verkkouutiset

Väitöstutkimuksen mukaan jyrkintä pudotus on ollut taide- ja humanistisilla aloilla.

www.verkkouutiset.fi

Mielenkiintoinen juttu täälläkin keskustellusta syntyvyyden laskusta ja sen taustasyistä.

 

[OLLI58]

Hesarin uutisen mukaan maahanmuuttajien työllisyysaste alkaa olla samaa tasoa kantasuomalaisten kanssa; vuoden lopulla 15-64v ulkomailla syntyneiden työllisyysprosentti oli 72 kun vastaava kantasuomalaisilla oli 75

 

[Glove]

Suomessahan ei ole työvoimapula, meillä on yli neljännesmiljoona työtöntä. Ongelma on siinä, ettei työnhakoijoiden osaaminen vastaa sitä, mita työmarkkinoilla tarvitaan. Esimerkiksi hoitajia voitaisiin vaan yksinkertaisesti kouluttaa enemmän kun hakijoita on paljon enemmän kuin opiskelupaikkoja.

 

[Ann Arbor]

Suomen ennakkoväkiluku oli 5 568 637 maaliskuun 2023 lopussa - Tilastokeskus

www.stat.fi

Tilastokeskus julkaissut viimeisimmän väestön ennakkotilaston. Mielenkiintoinen raportti tuttuun tapaan. Huomionarvoisena uutena asiana kotikuntaa hakeneet ukrainalaiset pakolaiset näkyvät ensimmäistä kertaa virallisissa väestötilastoissa.

 

[Pulle Nah]

Suomessahan ei ole työvoimapula, meillä on yli neljännesmiljoona työtöntä. Ongelma on siinä, ettei työnhakoijoiden osaaminen vastaa sitä, mita työmarkkinoilla tarvitaan. Esimerkiksi hoitajia voitaisiin vaan yksinkertaisesti kouluttaa enemmän kun hakijoita on paljon enemmän kuin opiskelupaikkoja.

Mistä näkee noita tilastoja koulutukseen hakeneet vs sisäänpäässeet? Todentotta, kaikista hakijoista ei ole hoitajiksi mutta varmasti siellä jää rannalle ruikuttamaan myös niitä hakijoita, jotka olisivat kuitenkin soveltuvia alalle ja mikä tärkeintä, motivoituneita.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on se syy tai syyt, miksi opiskelijamäärää ei voisi kasvattaa.