Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Kilgore Trout]

Business Finland on selvitellyt matalapalkka-aloilla työskentelevien maahanmuuttajien tilannetta. Sen mukaan heissä olisi selvästi potentiaaliaa parempaankin.

Matalapalkka-aloilla työskenteleville maahanmuuttajataustaisille suunnatun kyselyn tulokset heijastelevat haasteita, joita he kohtaavat työelämässä. Suurin osa vastaajista (84 %) kokee, etteivät heidän nykyiset työtehtävänsä vastaa heidän koulutustaan ja osaamistaan. Kolmasosa vastaajista kokee, ettei heillä ole mahdollisuuksia edetä työelämässä, vaikka halua olisi. Samalla suuri osa vastaajista uskoo voivansa tuoda enemmän lisäarvoa suomalaiselle työelämälle, mikäli heidän osaamisensa tunnistettaisiin ja heidän mahdollisuutensa uralla etenemiseen paranevat. Selvityksessä nousi esiin selkeä näkemysero matalapalkka-alalla työskentelevien ja yrityksiä edustaneiden vastauksissa.


Yritysten vastaukset osoittavat, että suurin osa ennakoi kansainvälisen henkilöstömäärän kasvavan matalapalkka-aloilla. Yritykset arvioivat kansainvälisten ammattiosaajien motivaation ja työtehokkuuden olevan erinomaisella tasolla. Kansainväliset työntekijät tuovat merkittävää lisäarvoa suomalaiseen työvoimaan ja yritysten toimintaan. Ilman kansainvälisiä ammattityöntekijöitä siivous- ja palvelutoimialoilla ei korkeamman osaamisen työtehtäviä voida tehdä. Yli puolet selvitykseen vastanneista yrityksistä arvioi, että he kohtaavat merkittäviä taloudellisia haittoja, jos matalamman palkkatason kansainvälisten osaajien saanti vaikeutuu. Selvityksen perusteella onkin selvää, että kansainväliset työntekijät ovat korvaamaton osa suomalaista työvoimaa ja tuovat monipuolisuutta ja lisäarvoa työyhteisöihin.

Selvitys matalapalkka-alojen kansainvälisistä työntekijöistä

Matalapalkka-aloilla työskenteleville maahanmuuttajataustaisille suunnatun kyselyn tulokset heijastelevat haasteita, joita he kohtaavat työelämässä.

www.businessfinland.fi

 

[Ann Arbor]

@Kilgore Trout Kiitos mielenkiintoisesta jaosta. Sikälihän asia ei kosketa ainoastaan Suomea. On suorastaan klisee, että korkeakoulutettu maahanmuuttaja ajaa uudessa asuinmaassaan taksia. Parempaan voimme kuitenkin varmasti kyetä, että maahanmuuttajat pääsevät näyttämään kykynsä työelämässä.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoista nähdä, mitä konkreettista Suomi tulee tekemään nyt hallituksen ihan virallisten työperäisen maahanmuuton kohdemaiden (Intia, Brasilia, Vietnam ja Filippiinit) kohdalla. Kyseisistä maista tulevien integraatio osaksi suomalaista yhteiskuntaa on ollut tähänkin mennessä mielestäni pääosin erinomaista ja maahanmuuttoa onkin hyvä edistää juuri niistä.

Brasilialaistaustaisia (n. 2500) lukuunottamatta kyseisten kansallisuuksien yhteisöt ovat jo melko isoja maassamme (intialaistaustaiset n. 13 100, vietnamilaistaustaiset n. 14 200 ja filippiiniläistaustaiset n. 10 000), joten monella kyseisissä maissa asuvilla on jo nykyään kontakti Suomeen täällä asuvan ystävän tai sukulaisen myötä. Silti Suomi on Euroopan ulkopuolella vielä varsin tuntematon maa ja maamme tunnettavuutta tuleekin pyrkiä lisäämään.

 

[Ann Arbor]

Kotoutumista edistetään Kouvolassa yhteisölähtöisesti - Kouvolan kaupunki

Kouvolan kaupungin kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies rakentaa yhteistyöverkostoa, jolla parannetaan maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta, koulutusta ja työllistymistä. Kouvolassa on monella…

www.kouvola.fi

Vaikka Kouvolassa asuukin maamme isoimpiin kaupunkeihin verrattuna varsin vähän maahanmuuttajia, (kouvolalaisista 4,7% vieraskielisiä) hienoa nähdä, että kaupunki panostaa maahanmuuttajien kotoutumiseen.

 

[rpeez]

Kotoutumista edistetään Kouvolassa yhteisölähtöisesti - Kouvolan kaupunki

Kouvolan kaupungin kansainvälisen työn koordinaattori Kaisa Spies rakentaa yhteistyöverkostoa, jolla parannetaan maahanmuuttajien kotoutumista, osallisuutta, koulutusta ja työllistymistä. Kouvolassa on monella…

www.kouvola.fi

Vaikka Kouvolassa asuukin maamme isoimpiin kaupunkeihin verrattuna varsin vähän maahanmuuttajia, (kouvolalaisista 4,7% vieraskielisiä) hienoa nähdä, että kaupunki panostaa maahanmuuttajien kotoutumiseen.

Hienoa että tällaiseen on nyt herätty. Oikein mieltä lämmittää kun aletaan ymmärtämään seuraava jos halutaan minimoida maahanmuuttajista tulevia ongelmia auttamalla sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja parantaa heidän viihtyvyyttään uudessa maassa:
Kyselyjen mukaan maahanmuuttajataustaiset toivovat kontakteja suomalaisten kanssa. On tärkeää, että pääsee juttelemaan naapureiden, harrastekaverien tai ystävän kanssa ja harjoittelemaan samalla suomen kieltä, Spies toteaa.

 

[Ann Arbor]

Hienoa että tällaiseen on nyt herätty. Oikein mieltä lämmittää kun aletaan ymmärtämään seuraava jos halutaan minimoida maahanmuuttajista tulevia ongelmia auttamalla sopeutumaan suomalaiseen kulttuuriin ja parantaa heidän viihtyvyyttään uudessa maassa:
Kyselyjen mukaan maahanmuuttajataustaiset toivovat kontakteja suomalaisten kanssa. On tärkeää, että pääsee juttelemaan naapureiden, harrastekaverien tai ystävän kanssa ja harjoittelemaan samalla suomen kieltä, Spies toteaa.

Olen täysin samaa mieltä. Mitä vähemmän jakolinjoja maahanmuuttajien ja täällä syntyneiden välillä on sen parempi. Kulttuurierot ovat totta kai tosiasia, mutta enemmän meitä kaikkia yhdistäviä asioita kuitenkin joka tapauksessa on.

Toivoisin ihan jokaisen maahanmuuttajan saavan suomalaisia tuttavia ihan alusta lähtien. Monella nämä toki tulevat työyhteisön kautta, tai mikäli tänne on alun alkaen tullut suomalaisen puolison perässä. Joka tapauksessa hienoa toimintaa Kouvolalta ja toivon mukaan toiminta leviäisi koko maahan.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuuttovirasto aloittaa muutosneuvottelut, koskee 900 työntekijää | Verkkouutiset

Maahanmuuttovirasto aloittaa muutosneuvottelut, koskee 900 työntekijää | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Maahanmuuttovirastossa alkavat YT-neuvottelut. Kyse ei kuitenkaan ole henkilöstövähennyksistä, vaan organisaation uudistamisesta.

Näen tässä valossa tämän hyvänä asiana. Sujuva maahanmuuttobyrokratia on meidän kaikkien etu.

 

[Antisankari]

Tuo Nigeria kyllä aivan järjetön. Luulevatko ne jotenkin itse hyötyvänsä siitä, että on satoja miljoonia ihmisiä, joille ei riitä töitä, ruokaa tai puhdasta vettä.

 

[Vaughan]

Maahanmuuttovirasto aloittaa muutosneuvottelut, koskee 900 työntekijää | Verkkouutiset

Maahanmuuttovirasto aloittaa muutosneuvottelut, koskee 900 työntekijää | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Maahanmuuttovirastossa alkavat YT-neuvottelut. Kyse ei kuitenkaan ole henkilöstövähennyksistä, vaan organisaation uudistamisesta.

Näen tässä valossa tämän hyvänä asiana. Sujuva maahanmuuttobyrokratia on meidän kaikkien etu.

Johtopäätöksestä olen samaa mieltä...

...täytyy kuitenkin kertoa pieni huoli, mitä olen kuullut entisiltä Migrin työntekijöiltä. Siellä on kuulemma toteutettu lukuisia organisaatiouudistuksia viime vuosina, ja ne ovat aina joksikin aikaa sotkeneet työntekoa.

Vaikka uudistus itsessään olisi perusteltu, niin sillä on aina vähintää kaksi välttämätöntä seurausta: uudistuksen (ja varsinkin muutosneuvottelujen) aikana työntekijät ovat huolissaan asemastaan ja tehtävistään, ja se näkyy aina jonkin verran työtehossa. Ei kaikilla koko ajan, mutta ainakin osalla joskus. Lisäksi uudistuksen toteutuksen jälkeen ihmisiltä ottaa aikansa omaksua uudet prosessit ja toimenkuvat, ja mitä vaativampi tehtävä, sitä kauemmin kestää oppia siinä huipputekijäksi.

Edellämainittu lienee yksi tekijä, miksi VM jatkuvasti arvioi, että Migri hieman alisuoriutuu suhteessa resursseihinsa. VM:llä on omat keinonsa arvioida, kuinka paljon virkamiesresurssia tarvitaan tekemään tietty määrä tietynlaisia hallintopäätöksiä. Ja VM:n mukaan Migrin pitäisi pystyä parempaan, eikä siellä siksi suhtauduta suopeasti pyyntöihin saada lisäkäsiä päätöksentekoon. Sen sijaan pistetään painetta organisaation johdolle, ottaa enemmän irti nykyresurssista.

Entiset työntekijät kuitenkin itse arvioivat perusongelmaksi, että päätöksenteko Migrin asioissa on lähtökohtaisesti vaativampaa kuin monessa muussa virastossa, joissa tehdään hallintopäätöksiä samassa mittakaavassa, ja organisaatiouudistukset heikentävät henkilöstön kykyä keskittyä oppimaan oma tehtävänsä. Viime mainittua pahentaa myös suuri vaihtuvuus, ja suuri määräaikasten työntekijöiden osuus. Nykyisessä ilmapiirissä ei helposti lisätä vakivirkoja, mutta jokainen henkilöstöhallintoa tunteva tietää, mitä ongelmia jatkuvasti vaihtuvaan henkilöstöön liittyy...

Toivotaan, että tämä on nyt se onnistunut ja pitkäksi aikaa viimeinen organisaatiouudistus, jonka toimeksipanon jälkeen suorituskyky palautuu nopeasti ja toiminta oikeasti tehostuu...

 

[Ann Arbor]

@Vaughan Kiitos erittäin mielenkiintoisesta vastauksesta. Vaikka Migri julkinen instanssi monen muun joukossa onkin, on sen toimenkuva toden totta hyvin poikkeuksellinen.

Huomioiden Suomeen kohdistuvan maahanmuuton olevan tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla, toivon että virasto on resurssoitu riittävästi ja rattaat pyörivät, unohtamatta työilmapiiriä.

 

[Ann Arbor]

Tuo Nigeria kyllä aivan järjetön. Luulevatko ne jotenkin itse hyötyvänsä siitä, että on satoja miljoonia ihmisiä, joille ei riitä töitä, ruokaa tai puhdasta vettä.

En nyt tiedä onko maassa mitään tietoista ohjelmaa väestönkasvun edistämiseksi (kuten ei ollut Suomessakaan sata vuotta sitten), vaan ihmiset vain lisääntyvät ihan eri mittakaavassa mitä täällä.

Se länsimaalainen perheidylli (kaksi lasta ja koira) ei liene samassa mittakaavassa vallalla, eikä perhesuunnittelu.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän nykytilanne, missä globaalista etelästä moni muuttaa paremman elämän perässä länsimaihin ei eroa kovinkaan paljon omastakin tilanteestamme, kun suomalaiset muuttivat isolla joukolla n. vuosisata ja vähän yli takaperin töihin mm. Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (ja vielä 1950-1970-luvuilla Ruotsiin) omastakin suvusta on lähdetty Etelä-Pohjanmaalta Ameriikan raitille.

Vaikka suomalaiset saivatkin osakseen ennakkoluuloja ja paikoin suoranaista syrjintääkin, valtaosa heistä pärjäsi uudessa kotimaassaan hyvin ja nyt heidän jälkeläisensä ovat täysin amerikkalaistuneita, ruotsalaistuneita jne.

En näe itse mitään syytä, miksei vastaava kehityskulku voisi tapahtua nyt myös täällä. Juurikin tässä threadissa keskustellun Nigerian väestöä on oletettavasti tulevina vuosikymmeninä lähdössä muualle ja huomioiden oman tilanteemme jatkuvan työvoimapulan ja ikääntyvän väestön kanssa, voimme tarjota samanlaisen mahdollisuuden heille asettua Suomeen, mitä meille tarjottiin ja toki vähäisemmässä mittakaavassa tarjotaan edelleen.

 

[Ann Arbor]

Paljon olen penännyt Suomelta ns. tervetulokulttuuria, mitä tulee maahanmuuttoon, mutta yhtäältä se liittyy edelliseenkin viestiin. Vaikka sinänsä Suomi on ollut auki (tiukoin reunaehdoin) maahanmuuttajille pitkään, tarjoammeko heille kuitenkaan "suomalaista unelmaa" ja mahdollisuutta suomalaistua. Lain edessä toki kansalaisuuden saavilla se on asian laita, mutta eräänlainen kalseus silti leimaa tänne saapumista ja integroitumista, jos vertaa vaikka Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Suomen kansalaisuuden saaminen on hyvin karu ja koruton prosessi ja vaikkei ylenpalttinen krumeluuri kulttuuriimme oikein istukaan, etteikö Suomen kansan osaksi tuleville jotain pientä myös valtion toimesta soisi? Valtiollinen saunavihta ei olisi kustannuseränä iso ja voisi toimia konkreettisena muistona Suomen kansalaisuuden saamisesta.

 

[Ann Arbor]

Angela, 27, muutti Suomeen ja yllättyi heti suomalaisille tavallisista asioista – yksi ”räjäytti tajunnan”

Opiskeluiden ja parisuhteen takia Suomeen muuttanut Angela Mutai on törmännyt useisiin kulttuurishokkeihin.

www.is.fi

Mukava hyvän mielen artikkeli Suomeen asettuneesta kenialaisnaisesta. Huomioiden maahanmuuttokeskustelun ja osaltaan myös asian ympärillä tapahtuvan uutisoinnin olevan valitettavan negatiivissävytteistä, mielestäni tämänkaltaiset jutut ovat tärkeitä muistuttamaan, mitä maahanmuutto valtaosin tarkoittaa.

 

[Ann Arbor]

Koulutus | 42 sambialaista sairaanhoitajaa tuli Poriin ja Raumalle hoitamaan vanhuksia – Opiskelivat suomea pätkivien nettiyhteyksien varassa ja Olli Halosta kuunnellen

Joukko sambialaisia hoitajia työskentelee nyt satakuntalaisten vanhusten parissa ja suorittaa samalla juuri heille räätälöityä lähihoitajan koulutusta.

www.satakunnankansa.fi

Mukava juttu Satakunnan Kansalta. Vaikka maahanmuuttokeskustelua käydäänkin ennen kaikkea makrotasolla ja ihmiset näyttäytyvät helposti pelkkinä tilastoina, ovat tänne muuttavilla yksilöllinen tarina.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän voi helposti tulla mieleen, onko näillä jutuilla onnistuneesta integraatiosta juurikaan uutisarvoa, näitä kun on ollut jo vuosikymmeniä. Vaikka näin asian laita onkin, laajan skaalan maahanmuutto tulee olemaan yhteiskuntaamme määrittävä tekijä myös tulevina vuosikymmeninä ja mielestäni polarisoitunut mielipideilmasto huomioiden ihan hyvä tuoda esiin tarinoita, mitä kotoutuminen tarkoittaa valtaenemmistöllä maahanmuuttajista.

 

[Ann Arbor]

Jade, 27, muutti Yhdysvalloista Suomeen: Yksi asia saa lähes itkemään onnesta

Jade Ventoniemi, 27, muutti Yhdysvalloista Suomeen neljä vuotta sitten. Kotiutuminen on ollut työläs mutta palkitseva prosessi.

www.iltalehti.fi

Mielenkiintoinen Iltalehden juttu Suomeen muuttaneesta amerikkalaisesta. Sinänsähän maamme yhdysvaltalaistaustaiset ovat hyvinkin huomaamaton väestönosa, vaikka heitä asuu Suomessa n. 4500.

 

[Ann Arbor]

Hölmöily ”urheilulisäravinteiden” kanssa oli pilata Teemu Potapoffin siittiöt – Sitten suuri unelma toteutui

Teemu Potapoff, 50, ajatteli vuosikausia, ettei lapsiperhe-elämä ole häntä varten. Nyt arki on superihanaa.

www.iltalehti.fi

Mielenkiintoinen isänpäivän juttu Iltalehdeltä. Suomessa on eniten (2018) lapsettomaksi jääneitä miehiä maailmassa. Vapaaehtoisesti lapsettomat toki asia erikseen, mutta sikäli threadin aihe huomioiden huolestuttava tilanne.

 

[Ann Arbor]

Mielestäni luonnollinen väestönkasvu, mikä on toki tekijöidensä summa (maahanmuutto yksi niistä) kuvaa hyvin Suomen demografista eriytymistä muista Pohjoismaista viime aikoina. Laskin ihan mielenkiinnosta, syntyneiden ja kuolleiden erotuksen kaikissa Pohjoismaissa viimeisen kymmenen vuoden aikana (2012-2022) ja tulokset ovat Suomen kannalta pysäyttävät. Luettavuuden kannalta sadan tarkkuudella.

Ruotsi 240 900
Norja 167 200
Tanska 62 000
Islanti 23 200
Suomi -32 680

Vaikka väestönkasvua ei pidä tavoitellakaan itsetarkoituksellisena asiana ja syntyvyys on laskenut myös muissa Pohjoismaissa, ovat he kuitenkin ihan eri skaalassa, Suomen ollessa ainoa maa missä luonnollinen väestönkasvu on jo pitkään ollut negatiivinen. Se miksi Suomi erottautuu näin paljon muista on yhtä lailla tekijöidensä summa ja vaikka maamme taloustilanne on ollut kuluneen kymmenen vuoden ajan epävakaa, on ero silti todella merkittävä.

Mielestäni nyt käsillä oleva tilanne kertoo myös hyvin, miksi Suomella ei ole varaa alkaa ehdoin tahdoin kiristämään jo ennestään kireää maahanmuuttopolitiikkaansa.

 

[Ann Arbor]

Sikäli vaikka väestömme ikääntymisestä, syntyvyyden romahtamisesta ja niiden aikaansaamista merkittävistä yhteiskunnallisista haasteista onkin keskusteltu, on kyse niin perustavanlaatuiseata maahamme vaikuttavasta asiasta, että rakentavammalle ja ratkaisukeskeiselle keskustelulle olisi mielestäni tarvetta edelleen.

En voi olla ajattelematta, että maamme tämänhetkinen väestökehitys vaikuttaisi yleiseen tulevaisuudenuskoon, tai pikemminkin sen puutteeseen ja tästä kehittyy nyreyden kierre.

 

[Ann Arbor]

PAMin maahanmuuttajakysely "Työ ja koulutus Suomessa": Palvelualoille töihin tulleilla korkea koulutustaso, joka neljäs on kokenut syrjintää - PAM

Palvelualojen ammattiliitto PAMin maahanmuuttaneet jäsenet kokevat Suomen hyväksi maaksi asua ja elää, vaikka moni kokee syrjintää ja ongelmia palkkojen maksussa ja työajoissa. Alkuvaiheen jälkeen moni miettiikin myös mahdollisuutta hakea työpaikkaa muualta, kertoo PAMin selvitys.

www.pam.fi

Vaikkei kotimaista ammattiyhdistysliikettä voikaan ylenpalttisesti kehua työperäisen maahanmuuton edistämisestä, annettava silti krediittiä erittäin mielenkiintoiselle PAMin kyselylle. Syrjintä työelämässä edelleen liian yleistä.

 

[Steril]

En ole kyllä mitenkään pahoillani, että Suomi ei ole tässä asiassa Ruotsin kanssa samoilla luvuilla, mitä nyt nykymenoa eri lähteistä viime aikoina nähnyt. Haluan Suomen, jossa ei tarvitse kantasuomalaisena olla tietyillä alueilla varuillaan henkensä puolesta kuten Ruotsissa alkaa pahimmissa paikoissa olemaan tilanne.

 

[Ann Arbor]

En ole kyllä mitenkään pahoillani, että Suomi ei ole tässä asiassa Ruotsin kanssa samoilla luvuilla, mitä nyt nykymenoa eri lähteistä viime aikoina nähnyt. Haluan Suomen, jossa ei tarvitse kantasuomalaisena olla tietyillä alueilla varuillaan henkensä puolesta kuten Ruotsissa alkaa pahimmissa paikoissa olemaan tilanne.

Ruotsi on merkittävältä osin epäonnistunut kotouttamistyössään, vaikka eivät heidän segregoituneet ongelmalähiöt ole koko kuva maan tilanteesta. -Valtaenemmistö maahanmuuttajista ja heidän jälkeläisistään elää tavallista arkeaan siinä missä "kantaruotsalaisetkin".

Sikäli merkittävä maahanmuutto ei automaattisesti tarkoita ns. Ruotsin tietä, mikäli asiat tehdään oikein. Ei tarvitse katsoa Norjaa (väkiluvultaan n. Suomen kokoinen maa) kauemmaksi, missä maahanmuuttajia on yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa, muttei tilanne ainakaan ulospäin vaikuta yhtään niin hälyttävältä, vaan integraatio on onnistunut.

 

[Byvajet]

Sikäli merkittävä maahanmuutto ei automaattisesti tarkoita ns. Ruotsin tietä, mikäli asiat tehdään oikein.

Eikö oikein tekeminen ole persujen malli? Otetaan sisään vain ihmiset, jotka todennäköisesti hyödyttävät Suomea, mutta pistetään heidät ulos, jos he eivät työllisty tai tekevät rikoksia.

Ongelmaksi tässä rusinoiden poiminnassa muodostuu se, että Suomen vetovoima heikkenee.

Minä en usko, että Suomi voi välttää muiden pohjoismaiden virheet. Kun maahanmuuttajamassa on riittävän suuri, ongelmia rupeaa ilmenemään. Se on ikään kuin luonnon laki.

 

[Ann Arbor]

Eikö oikein tekeminen ole persujen malli? Otetaan sisään vain ihmiset, jotka todennäköisesti hyödyttävät Suomea, mutta pistetään heidät ulos, jos he eivät työllisty tai tekevät rikoksia.

Ongelmaksi tässä rusinoiden poiminnassa muodostuu se, että Suomen vetovoima heikkenee.

Minä en usko, että Suomi voi välttää muiden pohjoismaiden virheet. Kun maahanmuuttajamassa on riittävän suuri, ongelmia rupeaa ilmenemään. Se on ikään kuin luonnon laki.

Persuille on toki omakin thread, mutta itse en jaksa uskoa, että heille kelpaisi "Australian mallikaan", mikäli tämä tarkoittaisi maahanmuuttajien runsasta määrää, vaikka nämä miten olisivat nettomaksajia. Australiassahan vajaat 30% väestöstä on syntynyt ulkomailla, mutta vaikka toki ison maahanmuuttajajoukon integroiminen on heillekin haaste, ei jossain Melbournessa autot joka ilta pala.

Työn näen tässäkin mielessä parhaana kotoutumisena. Mikäli Suomeen saapuva henkilö pääsee kiinni arkirutiineihin työpaikalla tai koulunpenkillä, uskon hänen ennusteen integraatiolle olevan parempi.

Mitä tulee karkotuskäytänteisiimme, kannatan ns. tiukkaa linjaa mitä tulee vakaviin rikoksiin syyllistyneisiin ulkomaan kansalaisiin. Tästä ei pitäisi olla kahta sanaa, vaan ehdottoman vankeusrangaistuksen jälkeen vankilasta suora kuljetus Helsinki-Vantaalle.