Nyt puhuvat itse rasismia Suomessa kokeneet – sadat vastasivat Ylen kyselyyn
Sadat ihmiset kertoivat Ylen kyselyssä siitä, millaisena rasismi Suomessa heille näyttäytyy. He vastasivat myös siihen, miten sitä voitaisiin torjua.

Sinänsähän Suomen rekordi täällä opiskelleiden jäämiseksi houkuttelemiseksi ei ole ollut hyvä, tiedostaen maahanmuuttoviranomaistemme tiukan linjan, mikäli täällä opiskellut haluaisi jäädä myös töihin. Oma kantani on, että jokaiselle tutkinnon suorittaneelle tulisi lyödä käteen pysyvä oleskelulupa“Before we were talking only about attraction, but now we are talking about attraction and retention,” says Hanna Isoranta, chief specialist at Study in Finland.
Tähän sellainen kysymys vieläkö se äidinkieli on ilmoitusasia? Tämä ei siis niinkään varmasti vääristä tilastoja isossa kuvassa, mutta aikoinaan esimerkiksi ilmoittamalla äidinkieleksesi englannin vältyit opiskelemasta suomea/ruotsia peruskoulussa tai toisella asteella.Alkaa olla aika kansainvälinen kaupunki kun 22% kaupungista on vieraskielistä väestöä ja koko Espoon väestökasvusta 87 prosenttia tulee vieraskielisen väestön kasvusta.
Tämä on itse asiassa mielenkiintoinen kysymys, mihin en toistaiseksi osaa vastata. Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui n. 25 600 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity englanti. Suomessahan ei voi olla virallisesti kaksikielinen ja esimerkiksi monikulttuuriset perheet joutuvat rekisteröimään lastensa äidinkieleksi jommankumman vanhempien kielistä, vaikka jälkikasvu puhuisi kahta kieltä yhtä vahvasti.Tähän sellainen kysymys vieläkö se äidinkieli on ilmoitusasia? Tämä ei siis niinkään varmasti vääristä tilastoja isossa kuvassa, mutta aikoinaan esimerkiksi ilmoittamalla äidinkieleksesi englannin vältyit opiskelemasta suomea/ruotsia peruskoulussa tai toisella asteella.
Eli kysymys kuuluu: kuinka vieraskielisyys määritellään nykyään tilastoissa?
Mutta onko sen rekisteröidyn kielen pakko olla kumpikaan vanhempien kielestä?Tämä on itse asiassa mielenkiintoinen kysymys, mihin en toistaiseksi osaa vastata. Vuoden 2021 lopussa Suomessa asui n. 25 600 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity englanti. Suomessahan ei voi olla virallisesti kaksikielinen ja esimerkiksi monikulttuuriset perheet joutuvat rekisteröimään lastensa äidinkieleksi jommankumman vanhempien kielistä, vaikka jälkikasvu puhuisi kahta kieltä yhtä vahvasti.
Jos kerta pakkoruotsin välttääkseen sujuvasti englantia haltsaava suomenkielinen voi muuntautua "vieraskieliseksi", niin olettavimmin kai. Hyvän asian nostit, mitä en ole tullut edes ajatelleeksi.Mutta onko sen rekisteröidyn kielen pakko olla kumpikaan vanhempien kielestä?
Suomessa asuu paljon ihmisiä jotka omistavat sekä Suomen että jonkun muun maan passin. Itse pidän näitä kaksoiskansalaisia henkilöitä täysin suomalaisina ihmisinä. Kaksoiskansalaisuus on erittäin hyvä asia.Suomessahan on suuri joukko ihmisiä, joiden vanhemmista toinen on Suomessa syntynyt ja toinen ulkomaalaistaustainen. Useimmitenhan he puhuvat Suomea ihan täydellisesti ja en ole ainakaan itse jotain Pyry Soiria, Tomek Valtosta, tai vaikka Anna Abreuta "ulkomaalaisena" pitänyt.
Mielenkiintoinen tilasto Jenkkien puolelta:
Mielenkiintoinen tilasto Jenkkien puolelta:
Millä tavalla tuo juttu on mielenkiintoinen? ja miksi se ei kovin hyvin vertaudu Suomeen?Mielenkiintoinen juttu maahanmuutosta Kanadaan. Kanadahan ei kovin hyvin vertaudu Suomeen, huomioiden maan olleen maahanmuuton suurvalta käytännössä vuosisadat, mutta varmasti voimme oppia heiltä.![]()
What is the right amount of immigration for Canada? | CIC News
www.cicnews.com
Koko jutun referoiminen ei luonnollisesti ole järkevää, mutta mikäli maahanmuuttoon liittyvistä asioista on kiinnostunut, kokemukset ja käytänteet myös Suomen ulkopuolella ovat mielestäni aina mielenkiintoista luettavaa. Kanadaan on tällä hetkellä muuttamassa historiallisen paljon ihmisiä ja vaikka suurten tulijamäärien integroinnista maalla on toki pitkä kokemus, on nykyinen tilanne haaste myös heille, joskin maa luonnollisesti hyötyy maahanmuutosta todella paljon.Millä tavalla tuo juttu on mielenkiintoinen? ja miksi se ei kovin hyvin vertaudu Suomeen?
Koko viestin referoiminen ei tosiaan ole luonnollisesti järkevää, mutta olisi aina kiva saada jonkinlainen tiivistelmä jutusta, ilman että se täytyisi lukea itse. Muuten mennään sillä klikki-otsikko paskalla, mitä itse pyrin välttämään. En halua aukausta linkkiä sen takia että "sexi-wau joku sanoi".Koko jutun referoiminen ei luonnollisesti ole järkevää, mutta mikäli maahanmuuttoon liittyvistä asioista on kiinnostunut, kokemukset ja käytänteet myös Suomen ulkopuolella ovat mielestäni aina mielenkiintoista luettavaa. Kanadaan on tällä hetkellä muuttamassa historiallisen paljon ihmisiä ja vaikka suurten tulijamäärien integroinnista maalla on toki pitkä kokemus, on nykyinen tilanne haaste myös heille, joskin maa luonnollisesti hyötyy maahanmuutosta todella paljon.
Hienoltahan tuo kuulostaa.I immigrated to Canada with my family. It took 7 years from the day we officially submitted an application to actually hold the citizenship certificate. It was a long and challenging journey and there were many ups and downs along the way. So, when the day came to be dressed in red, hold the Canadian flag, listen to the immigration story of our presiding Citizenship Judge, take the oath, and recite O Canada, it meant the world to us! Standing in that room with 100 or so other people, who all came from diverse backgrounds, we felt one as Canadian citizens. The sense of camaraderie and community during the ceremony was powerful. The in-person ceremony was a culmination of a long and challenging process and a reflection of our shared values with other fellow Canadians. We felt a deep sense of integration one can only get by being with other people. On that day, as much as we belonged to Canada, Canada belonged to us.
Huomioiden miten Kokoomuksen on usein sanottu olevan työnantajajärjestöjen talutusnuorassa, erittäin valitettavaa että ovat nyt mukana kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa. Olettaisi ettei tämä kritiikki kuitenkaan menisi kuuroille korville.JÄRJESTÖ vetoaa hallitukseen, että tilanne olisi vielä pelastettavissa korjaamalla hallitusohjelman maahanmuuttolinjauksia.
”Työperäisen maahanmuuton kiristysten korjaaminen olisi merkittävä parannus ohjelmistoyrityksille ja erityisesti startupeille, ja tietysti koko teknologia-alalle. Samalla lähettäisimme maailmalle viestin, joka asettaisi kouriintuntuvat teot vanhojen puheiden yläpuolelle”, sanoo SF:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Walkama.
Erityisen haitallisia kiristyksiä työperäisen maahanmuuton osalta on Walkaman mukaan se, että ulkomaisten osaajien olisi poistuttava maasta kolmen kuukauden päästä irtisanomisesta, jos henkilö ei ole löytänyt uutta työsuhdetta siihen mennessä.