Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Ann Arbor]

Tulipa nähtyä livenä Tukholmassa, että me ollaan todella takamatkalla naapuriin verrattuna. Solnan ostarilla (Todella iso Westfieldin premium ostari) oli ihan helvetisti maahanmuuttajia. Ne oli töissä käyvää keskiluokkaa kuluttavina asiakkaina eikä mitään rääsyilyä. Ne puhui suurimmaksi osaksi ruotsia ja ihan "svenssoneina" siellä menivät. On Ruotsalaisilla ongelmansa maahanmuuttajien kanssa, tuli sattumalta nähtyä ne koraaninpolttajat myös ja tietyt lähiöt on vakavissa ongelmissa. Silti omassa päässä soi vienosti Kummelin "me on hävitty tää peli" kun katseli sitä meininkiä. Nyt Ruotsin on mahdollista lyödä luukkuja kiinni kun demografia on reilusti paremmassa kunnossa kun meillä. Jos me aiotaan tehdä sama, niin huonosti käy. Eikä tämä edelleenkään tarkoita että kaikki heti tänne meille, mutta tarvitaan todella iso asenne- ja ilmapiirinmuutos että tänne kukaan viitsii tulla.

Ruotsia pidetään usein varoittavana esimerkkinä, mitä tulee maahanmuuton negatiivisiin vaikutuksiin, mutta kyllähän jokaisen on myönnettävä, että Ruotsi on yhtä lailla hyötynyt maahanmuutosta aivan valtavasti. Suomessa Pääkaupunkiseudun ja varmaan myös Tampereen voi nähdä eräänlaisena "Pikku-Ruotsina". Elinvoima syntyy ihmisistä.

 

[Ann Arbor]

Oma mielipide:
-Väitän että suurin osa ihmisistä Suomen ulkopuolella on sitä mieltä, että Suomessa ei ole hyvä ilmasto. Päinvastoin. Ilmasto on Suomen kenties suurin heikkous.
-Luontokaan ei ole mikään erityinen asia, jolla Suomi erottuisi. Paljon hienompia maisemia löytää esimerkiksi Norjasta. Ruotsista, Kanadasta, Yhdysvalloista, ja suurimmasta vuoristoista osasta Keski-Eurooppaa. Tasaista metsää täällä on toki silmän kantamattomiin, mutta en ole koskaan tavannut ihmistä joka siitä olisi erityisemmin häkeltynyt.

Muistan itsekin olleen joskus jopa kateellinen norjalaisille jylhistä maisemistaan, mutta tätä tasaista ja vehreää on niin Ruotsi, Saksa ja Ranska, Tanskasta ja Alankomaista puhumattakaan. Ei Helsinki siis maisemien puolesta häviä ollenkaan Tukholmalle tai Berliinille.

Ilmaston osalta olen kääntänyt takkia. Vaikka ilmastointilaitteita onkin saatavilla, ovat Manner-Euroopan kesät ilmastonmuutoksesta johtuen kuumempia ja pidemmällä aikavälillä uskon erottuvamme positiivisesti. Talven sydänkuukaudet toki ovat vastaisuudessakin pimeitä, mutta niin ne ovat Ruotsissakin.

 

[Petri1981]

Muistan itsekin olleen joskus jopa kateellinen norjalaisille jylhistä maisemistaan, mutta tätä tasaista ja vehreää on niin Ruotsi, Saksa ja Ranska, Tanskasta ja Alankomaista puhumattakaan. Ei Helsinki siis maisemien puolesta häviä ollenkaan Tukholmalle tai Berliinille.

Ilmaston osalta olen kääntänyt takkia. Vaikka ilmastointilaitteita onkin saatavilla, ovat Manner-Euroopan kesät ilmastonmuutoksesta johtuen kuumempia ja pidemmällä aikavälillä uskon erottuvamme positiivisesti. Talven sydänkuukaudet toki ovat vastaisuudessakin pimeitä, mutta niin ne ovat Ruotsissakin.

Ei häviä, mutta ei myöskään erotu positiivisesti joukosta. Ongelma on minusta, että asiantuntijoiden elintaso on Suomessa länsimaisittain melko kehno. Valitettavasti tähän ei kummoista muutosta ole näköpiirissä.

Noh, nämä ilmastoasiat nyt ehkä tälläisiä makuasioita sitten. En ole kuitenkaan työurallani tavannut yhtään ihmistä, jonka mielestä talvi Helsingissä ei olisi todella ankea ja masentava.

Mielestäni Suomella ei ole mitään, millä erottautua positiivisesti isojen massojen silmissä.

 

[aquanqua]

Kylmän ja huonojen kelien lisäksi pimeys on se, mihin ihmisten on vaikea sopeutua; jopa suomalaisvanhempien perheissä kasvaneiden ja kylmiin – jopa Helsinkiä raaempiin – talviin Yhdysvalloissa tottuneiden tyyppien. Ihan omallakin kohdalla alan tosissani hakea ulkomaille, jos nyt tuleva talvi keleineen on yhtä pitkä ja raskas henkisesti kuin edellinen.

Elämänlaadun osalta ilmasto on yksi niistä harvoista, ellei ainut, tekijä, johon ei omalla varallisuudessa ja sen kohentamisella pysty vaikuttamaan. Vaikka tienaisi kuinka paljon, niin ulkona pitää liikkua ihan samassa räntäloskapaskassa, kylmässä ja pimeässä kuin yhteiskunnan pohjalla olevan pultsarinkin.

 

[Ann Arbor]

Mielenkiintoisia asioitahan nämä ovat. Eräs Thaimaasta Suomeen muuttanut entinen työkaverini on kertomansa mukaan talven ystävä, vaikka kesäihmisiä varmasti riittää myös maahanmuuttajissa. Saatoin ehkä vähän liioitella, että ilmastomme olisi varsinainen kilpailutekijä, mutta toisaalta huomioiden miten esimerkiksi Kanada ja Ruotsi ovat maahanmuuton suurvaltoja, vaikkei ilmasto niin oleellisesti eroa Suomesta, uskon myös Suomen pärjäävän, mikäli muut asiat ovat kunnossa.

 

[Ann Arbor]

Kylmän ja huonojen kelien lisäksi pimeys on se, mihin ihmisten on vaikea sopeutua; jopa suomalaisvanhempien perheissä kasvaneiden ja kylmiin – jopa Helsinkiä raaempiin – talviin Yhdysvalloissa tottuneiden tyyppien. Ihan omallakin kohdalla alan tosissani hakea ulkomaille, jos nyt tuleva talvi keleineen on yhtä pitkä ja raskas henkisesti kuin edellinen.

Elämänlaadun osalta ilmastossa on se ongelma, että se on asia, johon ei omalla varallisuudessa ja sen kohentamisella pysty vaikuttamaan. Vaikka tienaisi kuinka paljon, niin ulkona pitää liikkua ihan samassa räntäloskapaskassa, kylmässä ja pimeässä kuin yhteiskunnan pohjalla olevan pultsarinkin.

En ole itsekään yhtään talvi-ihminen ja edessä häämöttävä kaamos on jo alitajunnassa... Asia on silti jotain, minkä kanssa meidän on vain elettävä, emmekä elä yksin. Talven kuukaudet toki tekevät keväästä ja kesästä sitäkin upeammat ja vaikka talvella pimeää onkin, saamme nauttia yöttömistä öistä kesällä.

 

[Petri1981]

Mielenkiintoisia asioitahan nämä ovat. Eräs Thaimaasta Suomeen muuttanut entinen työkaverini on kertomansa mukaan talven ystävä, vaikka kesäihmisiä varmasti riittää myös maahanmuuttajissa. Saatoin ehkä vähän liioitella, että ilmastomme olisi varsinainen kilpailutekijä, mutta toisaalta huomioiden miten esimerkiksi Kanada ja Ruotsi ovat maahanmuuton suurvaltoja, vaikkei ilmasto niin oleellisesti eroa Suomesta, uskon myös Suomen pärjäävän, mikäli muut asiat ovat kunnossa.

Kanadasta tuli mieleen angloamerikkalaisten maiden ylivertainen etu, eli kieli. Suuri osa maahanmuuttajista osaa jo valmiiksi maiden äidinkieltä ainakin jollain tasolla. Suomessa tietysti tämäkin on valtava miinus, sillä Suomen kieli on vaikea, omituinen, ja maailmalla täysin turha.

 

[aquanqua]

Kanada saa houkuttelevuuden osalta myös suurta vetoapua Yhdysvaltojen läheisyydestä. Tosin myös menettävät sinne merkittävissä määrin Kanadassa kouluttautuneita osaajia.

a primer on the canada tech brain drain and how to solve it

The labor shortage is affecting the IT sector. What drives professionals to leave Canada, and how can we retain them?

www.randstad.ca

Lopulta osaajia saadaan *rumpujenpärinää* (käteen jäävällä) rahalla. Suomen ja suomalaisyritysten kilpailukyky tältä osin on heikko.

 

[Petri1981]

Lopulta osaajia saadaan *rumpujenpärinää* (käteen jäävällä) rahalla. Suomen ja suomalaisyritysten kilpailukyky tältä osin on heikko.

Tähänhän se loppujen lopuksi tiivistyy. Monelle luontoarvot, rauhallisuus, politiikka, ja metsä näyttäytyvät siinä vaiheessa melko vähäpätöisinä, kun 40 000 euron nettopalkan ja 40 asuinnneliön sijaan voi saada 140 000 euron nettopalkan ja 400 asuinneliötä, noin karkeasti ottaen.

 

[Ann Arbor]

Kanadasta tuli mieleen angloamerikkalaisten maiden ylivertainen etu, eli kieli. Suuri osa maahanmuuttajista osaa jo valmiiksi maiden äidinkieltä ainakin jollain tasolla. Suomessa tietysti tämäkin on valtava miinus, sillä Suomen kieli on vaikea, omituinen, ja maailmalla täysin turha.

Uralilainen kielemme toden totta on haaste, mikäli vertaamme tilannettamme suoraan englanninkielisiin maihin. Toki haluavathan monet muuttaa Japaniinkin, missä kieli on kirjoitusjärjestelmästä johtuen vieläkin haastavampi. Yhteiskuntamme englanninkielistyminen on jossain määrin etu myös, mikäli Suomea vertaa vaikkapa Välimeren maihin, tai Itä-Eurooppaan. Englannilla pääsee jo pitkälle, mitä tulee asioimiseen viranomaisten kanssa ja monessa työpaikassa suomen kielen taitoa ei tarvita.

 

[Jeffrey]

Soininvaaralta ihan mielenkiintoisia ajatuksia noin vasemmistopoliitikoksi. Valitettavasti menee tässäkin "mutkun persut" kaneetin taakse. Vanhempana valtiomiehenä voisi oikeasti myös yrittää tehdä muutoksen esimerkiksi "istutaan yhdessä alas ja mietitään miten eteenpäin".

Maahanmuuton vaikeat kysymykset

www.soininvaara.fi

 

[Ann Arbor]

Hyvä kirjoitus Soininvaaralta, mikä toivon mukaan toimii keskustelunavauksena. Vaikka maahanmuutosta ja väestökriisistä nyt puhutaankin, on keskustelu edelleen valitettavan pintapuolista. Välillä joku elinkeinoelämän edustaja ottaa kantaa työperäisen maahanmuuton puolesta ja sitten tuttua persuilua väestönvaihtopuheineen.

 

[Stonewall]

Soininvaaralta ihan mielenkiintoisia ajatuksia noin vasemmistopoliitikoksi. Valitettavasti menee tässäkin "mutkun persut" kaneetin taakse. Vanhempana valtiomiehenä voisi oikeasti myös yrittää tehdä muutoksen esimerkiksi "istutaan yhdessä alas ja mietitään miten eteenpäin".

Maahanmuuton vaikeat kysymykset

www.soininvaara.fi

Todellakin, kerrankin fiksuja ajatuksia vasemmalta. Ainoa virhe on tuossa alussa, missä virheellisesti toteaa persujen liittäneen maahanmuuttokeskustelun rasismiin. Todellisuudessa yritykset keskustella maahanmuuton ongelmista ja riskeistä on leimattu rasismiksi, ja tietenkin aina jos perussuomalaiset ovat asiasta keskustelleet.

Kuitenkin todella arvokasta, että vasemmalta sanotaan ääneen tarve muuttaa pakolaissopimusta. Myöskin ajatus tulijoiden pisteyttämisestä on tietenkin oikea. Ja muutenkin yleisesti huomaa, että vihreässä penaalissa on ainakin yksi terävämpi kynä.

Kaiken poliittisen kohun keskellä, uskaltaisiko tässä jopa toivoa, että Suomessa voisi jossain tulevaisuudessa olla kansallinen konsensus maahanmuuttopolitiikassa? - Ihan kuten Tanskassa.

 

[Ann Arbor]

Ns. Tanskan mallissa on syytä muistaa, että vaikka maa harjoittaakin tiukkaa politiikkaa pakolaisten osalta, ei työ- ja opiskeluperäinen maahanmuutto ole mitätöntä. Oletan Tanskassakin olevan yhtä lailla nykyään tavallista, että puoliso löytyy ulkomailta. Viime vuonna Tanskaan muutti n. 121 000 ihmistä.

 

[Ann Arbor]

Maahanmuutto | Vihreiden Soininvaara: Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturva pitäisi eriyttää

Vihreiden konkaripoliitikko Osmo Soininvaara poistaisi maahanmuuttajilta kotihoidontuen ja maksaisi heille perustulon kaltaista sosiaaliturvaa.

www.hs.fi

Myös Hesari uutisoi Soininvaaran kirjoituksesta.

 

[Cobol]

Kovin vähän meillä edelleenkään pohditaan realiteetteja. Hyvä että Soininvaara ja Orpon hallituskin tuo asioita esille. Orpon hallitus on avainasemassa sen osalta, kuinka hyvin viranomaisilla on tilanne hanskassa sanotaan 15-30 vuoden sisällä:

"Soininvaara kirjoittaakin blogissaan saavansa omiltaan todennäköisesti ”mätiä tomaatteja” ehdottaessaan, että maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten sosiaaliturva eriytettäisiin.

Soininvaara arvioi blogissaan muun muassa, että Afrikassa tapahtuu väestöräjähdys ja lisäksi se muuttuu monin paikoin elinkelvottomaksi ilmastonmuutoksen vuoksi. Soininvaaran mukaan ”Eurooppaan on pyrkimässä kymmeniä miljoonia pakolaisia Afrikasta”.

Vaikea sanoa, kuinka nopeasti Afrikasta väkeä tulee Eurooppaan kerralla miljoonia, mutta siihen on todellakin syytä valmistautua ja pitää huoli siitä, että lait mahdollistavat heidän tulonsa Suomeen estämisen. Toki toinen vaihtoehto on heidän asuttamisensa Suomeen satojen tuhansien tai miljoonan tulijan voimalla nopeaan tahtiin. Tähän varsinkin tulisi valmistautua, jos se on poliittinen linjamme.

Kovin kauan ei enää kannata sulkea silmiä, vaan päättää linjasta, jonka mukaan valmistaudutaan lähivuosikymmeniin.

 

[Ann Arbor]

Afrikan väkiluku kasvaa toden totta erittäin voimakkaasti edelleen. Tuleeko kaikille riittämään töitä, saati edes ruokaa ja juomaa? Merkittävää muuttoliikettä Afrikasta muualle sopii siis odottaa tulevina vuosikymmeninä. Nykyinen tilanne, missä epätoivoiset ihmiset tulevat huterilla veneillä yli Välimeren ei tietenkään ole kestävä. Suomen kaltainen vakaa ja harvaanasuttu maa kykenisi varmasti integroimaan nykyistä suuremmankin määrän maahanmuuttajia, mutta poliittiset syyt tekevät asiasta vaikean.

 

[Byvajet]

Suomen kaltainen vakaa ja harvaanasuttu maa kykenisi varmasti integroimaan nykyistä suuremmankin määrän maahanmuuttajia, mutta poliittiset syyt tekevät asiasta vaikean.

Mitä he täällä tekevät, kun tekninen kehitys ei ainakaan lisää työpaikkoja, jotka eivät vaadi korkeampaa osaamista?

Minusta on syntynyt harha, että koska nyt on kai ihan todellistakin työvoimapulaa, niin sama tilanne tulee olemaan jatkossakin. Minä päinvastoin uskon, että 10 vuoden päästä voimme olla jo ihan toisenlaisessa tilanteessa.

Miksi meillä on usko, että pystymme integroimaan tänne kieltä osaamattomia ja kouluttamattomia afrikkalaisia, kun emme saa edes kaikkia työtä haluavia ja elämänhallinnan säilyttäneitä suomalaisia keski-ikäisiä työttömiä töihin?

 

[Ann Arbor]

Miksi meillä on usko, että pystymme integroimaan tänne kieltä osaamattomia ja kouluttamattomia afrikkalaisia, kun emme saa edes kaikkia työtä haluavia ja elämänhallinnan säilyttäneitä suomalaisia keski-ikäisiä työttömiä töihin?

Tälläkin hetkellä valtaosa Suomeen saapuvista afrikkalaisista kotoutuu ja integroituu hyvin. Käyvät töissä ja opiskelevat. Itsekin tunnen lukuisia heitä. Tilanne ei oleellisesti mielestäni muutu, vaikka maahanmuutto esimerkiksi Afrikasta lisääntyisikin. Toki jo infrastruktuurimme takia emme pysty ottamaan vastaan saman mittakaavan määrää ihmisiä, kuin esimerkiksi USA, mutta mikäli nettomaahanmuutto on alle 100 000 vuodessa, uskon kyllä pärjäämme.

Olen siitä samaa mieltä, että työelämä on jatkuvassa murrostilassa ja kymmenenkin vuoden päähän ennustaminen on vaikeaa. Tästä huolimatta tällä hetkellä työvoimapula on todellinen ja demografinen kriisi on nimenomaan meidän haasteemme.

 

[Ann Arbor]

Suomen maine | Hallitus on leimattu ulkomailla ”oikeistolaiseksi rauniokasaksi” – näin Suomen liike-elämä kommentoi kohuja

Keskuskauppakamarin Romakkaniemi ja Etlan Kangasharju toivovat, että hallitus pääsisi pian kohujen sijaan keskittymään olennaiseen.

www.hs.fi

Vaikka Suomen maabrändin vahingoittumisesta onkin puhuttu paljon, olisi mielenkiintoista tietää, miten rasismikohut ovat vaikuttaneet Suomeen nyt tulevien maahanmuuttajien valintaan tulla maahamme. En tunne ketään, joka olisi asettunut Suomeen ihan äskettäin, mutta tiedä sitten miten ajattelevat ihmiset jotka tällä hetkellä punnitsevat, muuttavatko Suomeen vai johonkin toiseen maahan.

 

[Cobol]

Tälläkin hetkellä valtaosa Suomeen saapuvista afrikkalaisista kotoutuu ja integroituu hyvin. Käyvät töissä ja opiskelevat. Itsekin tunnen lukuisia heitä. Tilanne ei oleellisesti mielestäni muutu, vaikka maahanmuutto esimerkiksi Afrikasta lisääntyisikin.

Ilmastopakolaisia voinee verrata aiempiin humanitaarisiin tulijoihin. Muutama vuosi sitten Kela/HS mukaan 75-85 prosenttia sai heistä läpi elämänsä Suomessa erilaisia tukia. Sanoisin edelleen, että jokin suunnitelma olisi järkevää tehdä. Kyse on myös siitä, kuinka kansakuntana selviäisimme tällaisesta tilanteesta. Taloudellisesti ja muuten.

 

[Ann Arbor]

Ilmastopakolaisia voinee verrata aiempiin humanitaarisiin tulijoihin. Muutama vuosi sitten Kela/HS mukaan 75-85 prosenttia sai heistä läpi elämänsä Suomessa erilaisia tukia. Sanoisin edelleen, että jokin suunnitelma olisi järkevää tehdä. Kyse on myös siitä, kuinka kansakuntana selviäisimme tällaisesta tilanteesta. Taloudellisesti ja muuten.

Tuo on kyllä korkea luku kieltämättä, vaikka toki tukien varassa on moni työllistynytkin. On toki syytä pitää mielessä, että hyvin moni tänne ulkomailta muuttanut perheellistyy tänne tultuaan ja Suomessa syntyneiden lasten tuleva työpanos tulisi nähdä osana kokonaiskuvaa.

 

[Cobol]

Tuo on kyllä korkea luku kieltämättä, vaikka toki tukien varassa on moni työllistynytkin. On toki syytä pitää mielessä, että hyvin moni tänne ulkomailta muuttanut perheellistyy tänne tultuaan ja Suomessa syntyneiden lasten tuleva työpanos tulisi nähdä osana kokonaiskuvaa.

Jos laittomasti maahan jääneitä on nyt pääosin 2015-2016 jälkeen viranomaisarviona 3000 - 6000 henkeä, mitähän se olisi jos Suomeen tulisi 100 000 turvapaikanhakijaa?

Emme ole juuri eri mieltä, mutta minä pidän meidän poliitikkoja liian heikkoina tekemään päätöksiä. M:n hallitus ei kyennyt antamaan tilapäisiä oleskelulupia ja loi tällä kyvyttömyydellään erittäin huonoja isäkuvia, jos ruotsalaisiin tutkijoihin luottaminen. Orpon hallitus ei tässä ole sen parempi, mutta yrittää sentään saada heitä maasta pois. Liian myöhään, sanon.

Kun ei ole halua - ja ainakin osin syystä - edistää turvapaikanhakijoiden tuloa, on parempi valita avoimesti Tanskan tapaan tiukempi linja. Tanskan mainehaitaksi povattu päätös on tainnut kääntyä Tanskan vahvuudeksi.

Työperäinen maahanmuutto sitten erikseen, mutta siinäkin voi järkeä käyttää. Jos ay-liike on pitkälti vastaan ja kokee tulijat taakkana (näkemys 2023), ei tätäkään asiaa voi väkisin viedä eteenpäin enemmän kuin mahdollista.

 

[Ann Arbor]

Lisäksi en jaksa uskoa, että 2015 (Arabikevättä seuranneet sodat) ja 2022-2023 (Ukrainan sota) suuret pakolaisaallot jäisivät ainutkertaisiksi, vaan muuttoliike tulee jatkumaan. Varsin skeptinen olen, että kovin laajaa konsensusta asiaan saisimme ainakaan hetkeen, vaan seuraava kriisi voi tulla yllättäen.

 

[Ann Arbor]

Sikälihän pidän positiivisena, että demografisesta kriisistämme taidetaan puhua enemmän kuin koskaan. Silti puheista toivoisin siirryttävän jossain vaiheessa myös käytännön tekoihin. Tiedä sitten, emmekö kuitenkaan ole asian osalta vielä riittävän valveutuneita. Olisi mielenkiintoista tietää, onko esimerkiksi keskivertosaksalainen maansa demografisesta kehityksestä enempi huolissaan.