Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

[Cobol]

Aika skeptinen olen itse EU:n saavan aikaan toimivaa turvapaikkamenettelyä, mihin kaikki jäsenmaat olisivat sitoutuneita. Sinänsähän on jopa naivia odottaa vuoden 2015 pakolaisaallon jäävän ainutkertaiseksi ja tulevaisuutta ajatellen vähintään suuntaviivat, miten toimitaan olisi syytä olla olemassa. Tuhansien pakolaisten asuttamat telttakylät, vailla papereita maasta toiseen vaeltavat ihmisjoukot, Välimeren yli salakuljettajien toimesta huterilla veneillä epätoivoisesti Eurooppaan pyrkivät... Ei tästä taida kukaan pitää. Näkemyserot asian ratkaisulle taitavat vain olla liian isot.

No, kaksi jäi ulkopuolelle. Tyhjää sitten neljä. Joten läpi meni kirkkaasti tässä vaiheessa. Seuraavaksi jäsenmaat, EU-parlamentti ja EU-komissio neuvottelevat uudistuksen yksityiskohdista ennen kuin siitä tulee jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä.

EU | EU-maat historialliseen sopuun maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta

Sopimus syntyi jäsenmaiden määräenemmistöllä, Puola ja Unkari äänestivät vastaan.

www.hs.fi

Suomen kannalta ehdottomasti hyvä asia ainakin siinä mielessä, että jos yksityiskohdista päästään sopuun, Venäjän mahdollisuus operoida heikkenee. On olemassa protokolla, jota EU noudattaa. Vähän aikaa sitten Venäjältä yritettiin operoida noin 30 henkilöä Suomeen rikollisten toimesta. Tähänkin saadaan tarvittaessa apuja, jos Venäjä pitää rajaa auki.

Moneen kohtaan olen tyytyväinen, mutta epäilen hieman, kuinka varmasti sopu yksityiskohdista löytyy.

 

[Ann Arbor]

Sinänsähän toivon Suomella olevan suunnitteilla mitä teemme, mikäli tilanne itärajalla muuttuu nopeasti. Vaikka Välimeri ja sen ylitse tapahtuva muuttoliike onkin meistä kaukana, voi Venäjä ainakin teoriassa ohjata hybridioperaationa valtavan ihmisjoukon Vaalimaalle. Vuonna 2015 Ruotsista tulleet turvapaikanhakijat tulivat loppujen lopuksi shokkina meille.

 

[Ann Arbor]

Germany and Brazil boost skilled worker immigration

Labour Minister Heil and Foreign Minister Baerbock support partnership for the recruitment of skilled workers. Germany and Brazil striving for “fair immigration”.

www.deutschland.de

Saksa ja Brasilia ovat tehneet sopimuksen maiden välisen maahanmuuton edistämiseksi. Saksa ei vain puhu, vaan myös tekee. Tällaista haluaisin myös Suomen tekevän.

 

[mike owen]

Itse uskon siihen, että Suomeen saadaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Täällä on tarjota hyviä työpaikkoja vaikka kuinka paljon. Ainoastaan työhaluisia työntekijöitä puuttuu ( värikynää käytetty ). Syitä on monia miksi hyviä työntekijöitä ei saada kotimaasta tekemään työtä työpaikoille. En lähde luettelemaan syitä miksi näin on.

Yritykset kouluttavat nykyään Itse uusia osaajia teollisuuteen ja muualle työmarkkinoilla. Samanaikaisesti firmat kykenevät tuomaan itse uusia osaajia ulkomailta Suomeen. Luki hallitusohjelmassa mitä tahansa niin työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.

 

[Ann Arbor]

Itse uskon siihen, että Suomeen saadaan yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Täällä on tarjota hyviä työpaikkoja vaikka kuinka paljon. Ainoastaan työhaluisia työntekijöitä puuttuu ( värikynää käytetty ). Syitä on monia miksi hyviä työntekijöitä ei saada kotimaasta tekemään työtä työpaikoille. En lähde luettelemaan syitä miksi näin on.

Yritykset kouluttavat nykyään Itse uusia osaajia teollisuuteen ja muualle työmarkkinoilla. Samanaikaisesti firmat kykenevät tuomaan itse uusia osaajia ulkomailta Suomeen. Luki hallitusohjelmassa mitä tahansa niin työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan runsaasti lisää Suomeen.

Samaa mieltä hyvin pitkälti. Toki Suomen haasteet työntekijöiden houkuttelussa tiedostaen, soisin yhteiskunnan tulevan mahdollisimman pitkälle vastaan, mitä tulee byrokratiaan ja yleiseen asenteeseen. Molemmissa vielä kehitettävää. Itse toivoisin Suomen olevan joku päivä maailman maahanmuuttomyönteisin maa.

 

[Redimor]

Ainakin omasta mielestäni lähtökohdan pitäisi olla se, että jokainen työikäinen ja työkykyinen Suomessa asuva, riippumatta taustasta olisi työelämässä. Ukrainalaisia lukuun ottamatta, humanitäärinen maahanmuutto on toki ollut viime vuosina vähäistä, mutta on mielestäni erittäin tärkeää, että heidänkin työllisyysaste nousee. Kannustinloukut purkuun ja jokaiselle maahanmuuttajalle suunnitelma ja polku työelämään.

Viime vuosien tulemisiin vaikutti eräs tietty episodi taudin muodossa. Todellisuus varmaankin alkaa selviämään tässä kuluvan vuoden ja seuraavan aikana.

Sen verran takerrun tuohon "mielestäsi " -kohtaan, että pitäisihän se mutta onko se sitä. Ideologinen johtaminen tässä asiassa kun on johtanut ruotsissa aika hapokkaaseen tilanteeseen parissa kaupungissa. Meillä ollaan tämän suhteen vielä haavoittuvaisempia, koska massaa on puolet vähemmän.

Minun mielestäni valtion pitäisi antaa enemmän täkyjä yrityksille siittä jos he palkkaavat väkeä töihin, oli se sitten minkä maan kansalainen tahansa, mutta edellyttäen että palkkaus mahdollistaa elämisen. Mitään "woltti kuskeja" meillä ei kaivata koska yhteiskunnan vastuulle heidän elämisensä kuitenkin kaatuu. Nyt tarvitaan oikeita työpaikkoja, ei mitään 0-20 tuntisia viikkosoppareita tai tulospalkkauksia puhelinmyyntiin, vaan sellaisia millä ihmisellä on mahdollisuus elättää itsensä ja mahdollinen perheensä ilman yhtään mitään tukihimmeleitä.

 

[Ann Arbor]

Minun mielestäni valtion pitäisi antaa enemmän täkyjä yrityksille siittä jos he palkkaavat väkeä töihin, oli se sitten minkä maan kansalainen tahansa, mutta edellyttäen että palkkaus mahdollistaa elämisen. Mitään "woltti kuskeja" meillä ei kaivata koska yhteiskunnan vastuulle heidän elämisensä kuitenkin kaatuu. Nyt tarvitaan oikeita työpaikkoja, ei mitään 0-20 tuntisia viikkosoppareita tai tulospalkkauksia puhelinmyyntiin, vaan sellaisia millä ihmisellä on mahdollisuus elättää itsensä ja mahdollinen perheensä ilman yhtään mitään tukihimmeleitä.

Tästä olen ihan samaa mieltä. Toki osa-aikaisille hommille ja keikkatöillekin on kysyntää, mutta se "kahdeksasta neljään, maanantaista perjantaihin"-työ olisi hyvä olla tarjolla mahdollisimman monelle. Toki työelämä on jatkuvassa murroksessa ja nämä 35-40-tunnin vakiduunit ovat valitettavasti katoava luonnonvara.

 

[mike owen]

Tästä olen ihan samaa mieltä. Toki osa-aikaisille hommille ja keikkatöillekin on kysyntää, mutta se "kahdeksasta neljään, maanantaista perjantaihin"-työ olisi hyvä olla tarjolla mahdollisimman monelle. Toki työelämä on jatkuvassa murroksessa ja nämä 35-40-tunnin vakiduunit ovat valitettavasti katoava luonnonvara.

Tähän voisi lisätä sen, että Suomessa usea henkilö tekee paria kolmen työtä eri työpaikoissa jatkuvasti, jotta hän tulisi työllään toimeen jopa kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa.

 

[Redimor]

Tähän voisi lisätä sen, että Suomessa usea henkilö tekee paria kolmen työtä eri työpaikoissa jatkuvasti, jotta hän tulisi työllään toimeen jopa kuutena tai seitsemänä päivänä viikossa.

Tämäpä... kohtuullisen amerikkalainen malli mikä meille on tänne laskeutunut. Ei välttämättä lisää hyvinvointia.

 

[mike owen]

Tämäpä... kohtuullisen amerikkalainen malli mikä meille on tänne laskeutunut. Ei välttämättä lisää hyvinvointia.

Juuri näin on asianlaita. Tämä on valitettavasti totta nykyään Suomessa. Moni tuttuni on ollut aikanaan vuokrafirman kautta töissä. Osa tykkäsi ja osa ei.

Työhyvinvointi yrityksessä on erittäin tärkeä asia saada hoidetuksi kuntoon. Se on erittäin tärkeää, että duunari viihtyy sekä töissä että kotona.

 

[BitterX]

Nämä kaikki tulorajahimmelit ja vastaavat ovat menneestä maailmasta at finest.

Työelämä muuttuu koko ajan enemmän siihen suuntaan, että ihmiset tekevät projektiluontoisia töitä, freelance-duuneja, useita osa- ja määräaikaisia duuneja jne.

Tämä muutos tulee jatkumaan ay-liikkeen jämähtäneisyydestä huolimatta, koska se vastaa paremmin nykyajan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tässä on hyvät ja huonot puolensa, ja iso osa ihmisistä toimii näin aivan mielelläänkin.

Siksi tulorajahöpöilyt vaan lisäävät byrokratiaa ja estävät sen jouston, mitä työelämän nopeat muutokset edellyttävät.

***

Toinen merkittävä ongelmakohta ovat korkeakoulujen lukukausimaksut. Esimerkiksi Saksassa viimeinenkin osavaltio (Baden-Württemberg) poisti hiljattain lukukausimaksut myös kolmansien maiden kansalaisilta.

Saksa on opiskelukohteena muutenkin Suomea paljon houkuttelevampi, joten kysyä sopii, että miten me voimme kilpailla opiskelijoista jos meillä muiden haasteiden lisäksi koulutus on maksullista?

Tietenkin monessa maassa on lukukausimaksut käytössä. Niillä mailla on kuitenkin valmiiksi vahvoja muita houkutustekijöitä ja lisäksi kattavat ja vakiintuneet stipendijärjestelmät.

Tuplatutkintojen kohdalla lukukausimaksut voivat olla toki paikallaan tai vastaavasti myös selkeän ja perusteettoman minimiopintoajan ylittymisen kohdalla.

 

[Cobol]

Saksa on opiskelukohteena muutenkin Suomea paljon houkuttelevampi, joten kysyä sopii, että miten me voimme kilpailla opiskelijoista jos meillä muiden haasteiden lisäksi koulutus on maksullista?

Suomella ei ole tarkoitustakaan kilpailla kolmansien maiden opiskelijoista. Linjaus perustuu ymmärtääkseni siihen, että kun he saavat Suomessa tutkintonsa valmiiksi ja sitten tarvittaessa pitempään olemalla myös kansalaisuuden, he muuttavat - Saksaan ja muihin EU-maihin. Lainaus hallitusketjun linkittämästäni Vartiaisen haastattelusta 2021:

"SYIKSI Suomesta lähtöön Yi-Ta Hsieh, Li-Tang Tsai, Chia-Yao Hu ja Pei Chen kertoivat suomen kielen vaikeuden, puolison uran tai hänen vaikeutensa löytää töitä, palkkatason ja sen, että yhteyden luominen suomalaisiin on ollut hankalaa.

Lisäksi jutussa haastateltu palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen kertoi syyksi ulkomaalaisten osaajien lähtöön muun muassa opiskelijoiden oleskelulupiin liittyvät hankaluudet.

Suomessa haasteena on myös, että korkeakoulutetun maahanmuuttajankin pitäisi etenkin julkisella sektorilla hallita suomen kielen lisäksi myös ruotsi".

 

[BitterX]

Suomella ei ole tarkoitustakaan kilpailla kolmansien maiden opiskelijoista. Linjaus perustuu ymmärtääkseni siihen, että kun he saavat Suomessa tutkintonsa valmiiksi ja sitten tarvittaessa pitempään olemalla myös kansalaisuuden, he muuttavat - Saksaan ja muihin EU-maihin. Lainaus hallitusketjun linkittämästäni Vartiaisen haastattelusta 2021:

"SYIKSI Suomesta lähtöön Yi-Ta Hsieh, Li-Tang Tsai, Chia-Yao Hu ja Pei Chen kertoivat suomen kielen vaikeuden, puolison uran tai hänen vaikeutensa löytää töitä, palkkatason ja sen, että yhteyden luominen suomalaisiin on ollut hankalaa.

Lisäksi jutussa haastateltu palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Hannu Karhunen kertoi syyksi ulkomaalaisten osaajien lähtöön muun muassa opiskelijoiden oleskelulupiin liittyvät hankaluudet.

Suomessa haasteena on myös, että korkeakoulutetun maahanmuuttajankin pitäisi etenkin julkisella sektorilla hallita suomen kielen lisäksi myös ruotsi".

Työmarkkinoiden joustavuudelle ja asenteelle voisi tehdä paljonkin. Byrokratiasta (oleskeluluvat) puhumattakaan.

Suomen tulevaisuuden kannalta se olisi järkevämpää, kuin käsien nostaminen pystyyn.

 

[Cobol]

Työmarkkinoiden joustavuudelle ja asenteelle voisi tehdä paljonkin. Byrokratiasta (oleskeluluvat) puhumattakaan.

Suomen tulevaisuuden kannalta se olisi järkevämpää, kuin käsien nostaminen pystyyn.

Ehdottomasti. Mutta kerroin todennäköisen syyn, miksi päätös EU/ETA-alueiden ulkopuolisten opiskelijoiden opiskelun korottamisesta luokkaa 400-500 prosenttia tehdään (jos tehdään).

Karkeasti arvioiden yksi ko. alueen ulkopuolinen(kin) maksaa 10 000 euroa veronmaksajille per lukuvuosi. Sitten kun mennään mm. lääkärikoulutukseen, yliopistojen mukaan kustannukset voivat ollaa 80 000 - 180 000 euroa koko ajalta.

Voi perustellusti kysyä, kannattaako resursseja käyttää nykyistä enemmän myös opetushenkilöstön tutkimukseen ja kannattaako priorisoida koulutusta niihin, jotka tietyllä prosentilla pysyvät Suomessa.

 

[Redimor]

Nämä kaikki tulorajahimmelit ja vastaavat ovat menneestä maailmasta at finest.

Työelämä muuttuu koko ajan enemmän siihen suuntaan, että ihmiset tekevät projektiluontoisia töitä, freelance-duuneja, useita osa- ja määräaikaisia duuneja jne.

Tämä muutos tulee jatkumaan ay-liikkeen jämähtäneisyydestä huolimatta, koska se vastaa paremmin nykyajan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tässä on hyvät ja huonot puolensa, ja iso osa ihmisistä toimii näin aivan mielelläänkin.

Siksi tulorajahöpöilyt vaan lisäävät byrokratiaa ja estävät sen jouston, mitä työelämän nopeat muutokset edellyttävät.

***

Toinen merkittävä ongelmakohta ovat korkeakoulujen lukukausimaksut. Esimerkiksi Saksassa viimeinenkin osavaltio (Baden-Württemberg) poisti hiljattain lukukausimaksut myös kolmansien maiden kansalaisilta.

Saksa on opiskelukohteena muutenkin Suomea paljon houkuttelevampi, joten kysyä sopii, että miten me voimme kilpailla opiskelijoista jos meillä muiden haasteiden lisäksi koulutus on maksullista?

Tietenkin monessa maassa on lukukausimaksut käytössä. Niillä mailla on kuitenkin valmiiksi vahvoja muita houkutustekijöitä ja lisäksi kattavat ja vakiintuneet stipendijärjestelmät.

Tuplatutkintojen kohdalla lukukausimaksut voivat olla toki paikallaan tai vastaavasti myös selkeän ja perusteettoman minimiopintoajan ylittymisen kohdalla.

Lähinnä toimistotyöt luodaan projekteiksi nykyään, mutta käsillä tehtävää työtä ei voida tehdä pelkällä kokoon kutsuttavilla ammattilaisilla, koska heille on kysyntää niin paljon ettei heitä löydy projektin loputtua uudelleen. Nämä työt vaativat sen, että on jatkuvat työsopimukset. Sen jälkeen työntekijät voivat itse miettiä viihtyvyyttään (lomautuksien yms. kanssa), mutta hyvin usein töitä pyritään hakemaan niin ettei matkat olisi liian pitkiä jotta ehtii perheenkin kanssa viettämään vähän aikaa.

Projektiluontoisuus sopii osaan töistä, ei kaikkeen. Samoin osa-aikaisuus, mutta useimmat osa-aikaiset vaihtavat viimeistään 40 ikävuotta lähestyessään mielummin vakituiseen työhön ja hyvin useat valitsevat ennemmin päivätyön kuin vuoron jos se vain on mahdollista. Kun ihminen ei ole ikuisesti nuori ja jaksa painaa vuorotta 10 tuntia päivässä 7 päivänä viikossa.

 

[Ann Arbor]

Erinomaista keskustelua taas kerran!

Vaikka J. L. Runeberg vuonna 1847 Maamme-laulun toisessa säkeistössä pahoitteli Suomen olosuhteita, ei käsien pystyynnostamiselle ole mielestäni varaa. Realiteetit mitä tulee sijaintiin, kieleen ja ilmastoon (ilmasto ei yksinomaan negatiivinen asia) ovat mitä ovat ja palkkataso yhtä lailla kehittyy hitaasti, oikeastaan kaikessa muussa voimme ottaa merkittäviä askeleita eteenpäin. Byrokratia ja yleinen asenneilmasto eivät ole riippuvaisia mainitsemistani asioista. Realiteetti lienee joka tapauksessa se, että maahanmuuttajien houkuttelemiseksi joudumme tekemään enemmän töitä, kuin moni kilpailijamme.

 

[aquanqua]

Suomalaisten yliopistojen kv-tutkinnoissa on se hauska puoli, että ne ovat (usein) kilpailukykyisempiä eurooppalaisilla työmarkkinoilla kuin Suomessa ja tutkinto-ohjelmat ovat – ympäristössä, jossa on jo valmiiksi resurssipulaa joka osa-alueella – kalliita järjestää ja tehottomia. Suomi ja Suomessa suoritettu tutkinto diploma supplementeineen on monelle verrattain edullinen ja vähän kilpailtu väylä muualle unioniin.

 

[Redimor]

Erinomaista keskustelua taas kerran!

Vaikka J. L. Runeberg vuonna 1847 Maamme-laulun toisessa säkeistössä pahoitteli Suomen olosuhteita, ei käsien pystyynnostamiselle ole mielestäni varaa. Realiteetit mitä tulee sijaintiin, kieleen ja ilmastoon (ilmasto ei yksinomaan negatiivinen asia) ovat mitä ovat ja palkkataso yhtä lailla kehittyy hitaasti, oikeastaan kaikessa muussa voimme ottaa merkittäviä askeleita eteenpäin. Byrokratia ja yleinen asenneilmasto eivät ole riippuvaisia mainitsemistani asioista. Realiteetti lienee joka tapauksessa se, että maahanmuuttajien houkuttelemiseksi joudumme tekemään enemmän töitä, kuin moni kilpailijamme.

Tämä nimenomaan. Pelkästään valtion varassa ei pitäisi yritysten elää työntekijöiden saamiseksi. Tähänhän voi sanoa myös sen, ettei niitä töitä kotiinkaan tarjota useimmille. Eli enemmän pitäisi antaa ohjausta firmoille työntekijöiden hankkimiseen ja sitä kautta valtio voisi antaa niitä apuja nopeampiin kotoutumisiin yms.

Säähän täällä on mitä parhain. Viimeksi pari viikkoa sitten eräs ulkomaalainen tuttavani kehui neljää vuodenaikaa. "8 kuukautta paskaa ja siinä seassa hieno luminen tammikuu joka on pirun kylmä ja kesän kaksi kuukautta." Kysyin että mitä sille yhdelle kuukaudelle käy niin vastaus kuului: "Se nukutaan kun ei näe eteensäkkään ulkona."

Eli meillähän on kerrassaan loistavat kelit täällä.

 

[Ann Arbor]

Tämä nimenomaan. Pelkästään valtion varassa ei pitäisi yritysten elää työntekijöiden saamiseksi. Tähänhän voi sanoa myös sen, ettei niitä töitä kotiinkaan tarjota useimmille. Eli enemmän pitäisi antaa ohjausta firmoille työntekijöiden hankkimiseen ja sitä kautta valtio voisi antaa niitä apuja nopeampiin kotoutumisiin yms.

Säähän täällä on mitä parhain. Viimeksi pari viikkoa sitten eräs ulkomaalainen tuttavani kehui neljää vuodenaikaa. "8 kuukautta paskaa ja siinä seassa hieno luminen tammikuu joka on pirun kylmä ja kesän kaksi kuukautta." Kysyin että mitä sille yhdelle kuukaudelle käy niin vastaus kuului: "Se nukutaan kun ei näe eteensäkkään ulkona."

Eli meillähän on kerrassaan loistavat kelit täällä.

Jep. Vaikka kotimainen ilmasto ison osan vuodesta päänniikin, ei kaikkea sen taakse voi myöskään laittaa. Lisäksi vaikka puolet vuodesta pimeähköä onkin, nautimme toisen puolikkaan valosta. Lisäksi leudot ~20-asteiset kesäpäivät voivat olla jotain, mistä helleputkissa kärventyvät mannereurooppalaiset saattavat nyt ja tulevaisuudessa lähinnä uneksia. Yhtä lailla maantieteellinen sijaintimme on edullinen, mitä tulee vakavien maanjäristysten ja hirmumyrskyjen poissaoloon.

 

[Ann Arbor]

Lukijan mielipide | Työperäisen maahanmuuton palvelupolku on saatava kuntoon

Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on äärimmäisen tärkeää saada osaajia Suomeen.

www.hs.fi

Lukuvinkkinä Riikka Pakarisen ja Ilkka Paanasen kirjoitus työperäisestä maahanmuutosta.

 

[Redimor]

Jep. Vaikka kotimainen ilmasto ison osan vuodesta päänniikin, ei kaikkea sen taakse voi myöskään laittaa. Lisäksi vaikka puolet vuodesta pimeähköä onkin, nautimme toisen puolikkaan valosta. Lisäksi leudot ~20-asteiset kesäpäivät voivat olla jotain, mistä helleputkissa kärventyvät mannereurooppalaiset saattavat nyt ja tulevaisuudessa lähinnä uneksia. Yhtä lailla maantieteellinen sijaintimme on edullinen, mitä tulee vakavien maanjäristysten ja hirmumyrskyjen poissaoloon.

Sitäpä tuttavanikin sanoi, ettei täällä voi rekallaan hautautua hiekkamyrskyyn ja joudu odottamaan kahta päivää avun saapumista.

Turvallisuus kaikin puolin on kuitenkin meidän etumme tämän maan markkinoinnissa.

 

[Mediakuutio]

Lukijan mielipide | Työperäisen maahanmuuton palvelupolku on saatava kuntoon

Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta on äärimmäisen tärkeää saada osaajia Suomeen.

www.hs.fi

Lukuvinkkinä Riikka Pakarisen ja Ilkka Paanasen kirjoitus työperäisestä maahanmuutosta.

Aika utopistinen kirjoitus kun pitäisi valtion puolisolle tarjota työpaikka kahdessa viikossa jne. Vaaditaan siis sellaista jota ei nykyisille kansalaisille pystytä tarjoamaan.

 

[Glove]

Aika utopistinen kirjoitus kun pitäisi valtion puolisolle tarjota työpaikka kahdessa viikossa jne. Vaaditaan siis sellaista jota ei nykyisille kansalaisille pystytä tarjoamaan.

Tämän voisi toki toteuttaa nykyisille työttömille. Otan mielelläni työpaikan vastaan kahdessa viikossa kun tämä määräaikaisuus lokakuussa loppuu.

 

[Patarouva]

Aika utopistinen kirjoitus kun pitäisi valtion puolisolle tarjota työpaikka kahdessa viikossa jne. Vaaditaan siis sellaista jota ei nykyisille kansalaisille pystytä tarjoamaan.

Kas kun ei haaveilla, että tarvittaessa löydettäisiin puolisokin kahdessa viikossa.

 

[Ann Arbor]

Tietynlaista idealismiahan kyseisessä kirjoituksessa toden totta oli, mutta mielestäni tavoitteet on silti hyvä asettaa korkealle. Huomioiden tunnetut haasteemme, Suomen tulisi ottaa tavoitteeksi olla maailman sujuvimman maahanmuuttobyrokratian maa.