Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 328 474
  • 4 122

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Pelkästään Yhdysvalloissa osaajapula on yli 10 miljoonaa henkilöä. Yhä kovenevassa kilpailussa osaajista Suomen tulee olla aktiivinen osallistuja eri alojen osaajista kilpailtaessa ammattilaisista työmarkkinoilla.
 
Tässäpä se tuli. Lapsiperhearjesta puhutaan aina negatiivisin termein, kuten "raskas". Onhan siinä joo oma aika vähissä, mutta mielestäni perhearki on parasta ja palkitsevinta aikaa mitä on olemassa
Pitkät ja rankat lapsettomuushoidot läpi käyneenä olen puhunut tästä aiheesta jo pitkään. Erittäin usein törmää siihen, miten nuorten lasten vanhemmat luovat julkisesti sellaista narratiivia, että lapsiarki on jotenkin ylitsepääsemättömän raskasta ja vaikeaa. Esimerkiksi töissä usein kuulee, miten "on mukava päästä töihin lomailemaan lapsiarkea karkuun".

Kun näitä puheita on tässä vuosien saatossa haastanut, poikkeuksetta puhujat myöntävät, että se lapsien kanssa oleminen on kuitenkin oikeasti todella antoisaa ja antaa elämälle eniten sisältöä. Tiedä johtuvatko tällaiset puheet pelkästään jostain säälin hakemisesta, vai onko taustalla jonkinlaista negatiivissävytteistä kotimaista pessimismiperinnettä, mutta yhtä kaikki tämän toivoisi loppuvan.

En ihmettele, että nykypäivän hyvinvoivassa hedonismiyhteiskunnassa nuoret valitsevat ennemmin matkustelun ja seksin lapsiarjen sijaan, kun katsoo miten esimerkiksi noista kolmesta aiheesta mediassa keskustellaan.


Harmillista.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pelkästään Yhdysvalloissa osaajapula on yli 10 miljoonaa henkilöä. Yhä kovenevassa kilpailussa osaajista Suomen tulee olla aktiivinen osallistuja eri alojen osaajista kilpailtaessa ammattilaisista työmarkkinoilla.
Jep. Ja Yhdysvalloilla on lukuisia vetovoimatekijöitä Suomeen nähden, vaikka maahanmuuttopolitiikka sinänsä varsin tiukkaa onkin, on maa edelleen maahanmuuton globaali hot spot numero 1.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Enpä tiedä tuosta lapsiarjen erityisen suuresta hienoudesta tässä yhteiskunnassa, ainakaan näin erityislapsiperheen näkökulmasta. Kuopus jäi kuopukseksi kun tarkoitus oli tehtailla vielä lisääkin, mutta se kyseinen tulevaisuus vaan katosi. Ensimmäinen elinvuosi sujui normaalisti, sitten kyvyt taantuivat ja romahtivat ja seuraavat 3-4 vuotta olivat ne pahimmat: ei ole kauhean tarkkoja muistikuvia tuosta ajasta, elämää sumussa. Homma päättyi avioeroon ja burnoutiin, parisuhteesta oli tullut kriisi- ja hoivakeskus. No siis ehkä äärimmäinen esimerkki, mutta elämme tehokkuuden aikoja: työt ovat stressaavia ja sangen stressaavaa on myös samalla elää ruuhkavuosia, vaikka toki palkitsevaakin. En vaihtaisi tätä elämää pois, joskin pojan takia todellakin vaihtaisin sen autismin pois.

Matala syntyvyys on noin globaalisti valtaisan hieno asia, luojan kiitos trendi näyttää yhä laajemmin olevan laskeva. Ja kun on edelleen olemassa korkean väestönkasvun sekä nuoren väestön sangen köyhiä maita niin erityisen matalaa syntyvyyttä voi teollisuusmaissa kompensoida hyvinkin tehokkaasti rationaalisesti organisoidulla maahanmuuttopolitiikalla. Toki tuo "rationaalisuus" on iso kynnys tämän lajin toiminnassa ja ajattelussa. Mutta siis ei ole maailmanloppu, että meillä on matala syntyvyys, mutta on äärimmäisen vakava kriisi, että meillä on huono ja alati huonontuva demografia. Nuo kaksi asiaa eivät mitenkään automaattisesti korreloi keskenään.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka maahanmuutto ja syntyvyys usein mielletäänkin toisistaan irrallisiksi asioiksi on syytä huomioida, että maahanmuutto on jo merkittävästi edistänyt maamme syntyvyyttä.

Alla listattuna kahdelle ulkomaalaistaustaiselle vanhemmalle syntyneiden määrä Suomessa.

1992 n. 5600
2002 n. 17 100
2012 n. 41 400
2022 n. 86 000

Maahanmuutto edistää myös syntyvyyttä. Yhtäältä tämä luo pohjaa Suomelle ns. maahanmuuton suurvaltana. Pitkään maahanmuutto on henkilöitynyt ennen kaikkea ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajiin, mutta yhä useampi ulkomaalaistaustainen meistä on Suomessa syntynyt ja kasvanut.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vähän kaksijakoiset tunnelmat tästä ehdotuksesta. Vaikka yhtäältä on mielestäni Suomen etu, että kielitaitomme huomioiden täällä pärjää kohtuullisesti yksinomaan englannilla, voi sen nostaminen kansalliskieltemme kanssa virallisesti tasa-arvoiseksi kieleksi laskea joidenkin motivaatiota opiskella suomi, minkä näen onnistuneen integraation kannalta kuitenkin tärkeänä asiana.
 
Vähän kaksijakoiset tunnelmat tästä ehdotuksesta. Vaikka yhtäältä on mielestäni Suomen etu, että kielitaitomme huomioiden täällä pärjää kohtuullisesti yksinomaan englannilla, voi sen nostaminen kansalliskieltemme kanssa virallisesti tasa-arvoiseksi kieleksi laskea joidenkin motivaatiota opiskella suomi, minkä näen onnistuneen integraation kannalta kuitenkin tärkeänä asiana.
No parempi se silti olisi kuin ruotsin pitäminen virallisena kielenä todella pienen vähemmistön vuoksi. Ruotsin pitäminen pakollisena opetussuunnitelmassa on kallista ja hölmöä. Minulla oli ruotsin arvosana aina 9, mutta nyt monia vuosia myöhemmin en muista ruotsista yhtään mitään. Veikkaan että samalla surkealla tasolla on noin 80-90% yli 30-vuotiaista, joilla ruotsi ei ole ensimmäinen kieli.
 

rpeez

Jäsen
Vähän kaksijakoiset tunnelmat tästä ehdotuksesta. Vaikka yhtäältä on mielestäni Suomen etu, että kielitaitomme huomioiden täällä pärjää kohtuullisesti yksinomaan englannilla, voi sen nostaminen kansalliskieltemme kanssa virallisesti tasa-arvoiseksi kieleksi laskea joidenkin motivaatiota opiskella suomi, minkä näen onnistuneen integraation kannalta kuitenkin tärkeänä asiana.
Mielestäni, kuten Pölönenkin sanoo ja Pentikäinen eilen telkkarissa, asiasta olisi hyvä tehdä kattava selvitys kuinka hyvä idea se olisi. Siinäpä se selviäisi.
Nythän erittäin moni vetää tunteella ettei missään tapauksessa.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vanhempien koulutustaustan vaikutus lasten oppimistuloksiin on hätkähdyttävä. Ja koska tulevaisuuden maailmassa suomalainen duunari kilpailee köyhän maailman duunareita vastaan, täytyy lapsesta kasvattaa hänen oman etunsa vuoksi korkeakoulutettu. Se vaatii oikeanlaisen asuinympäristön ja paljon virikkeitä ja ohjaamista.

Koulutus on aina ollut tie laajempiin työmahdollisuuksiin sekä parempaan elämään ja asemaan yhteiskunnassa. Oleellista on pitää laadukas koulutus jokaisen suomalaisen lapsen ja nuoren saavutettavissa ja pyrkiä estämään sellaisten, etenkin taloudellisten esteiden, syntyminen, jotka rajaisivat kohtuuttomasti esim. pienituloisten perheiden lasten mahdollisuuksia edetä koulussa. En tiedä, mikä tilanne tulee olemaan 20+ vuoden päästä, mutta ainakaan vielä meillä ei tuollaisia esteitä (korkeat koulumaksut, legacy preferences -käytännöt jne.) ole, ja Suomi, etenkin pk-seutu, tarjoaa maailman parhaat mahdollisuudet kouluttautua perhetaustasta riippumatta. Tärkeää on informoida kaikkia vanhempia koulutusmahdollisuuksien olemassaolosta sekä koulutuksen merkityksestä ja kannustaa lapsia opiskelemaan ahkerasti, mutta lopulta tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen kuuluu vanhempien ja yksilön oman valinnanvapauden (ja -vastuun) piiriin. Perheen sisällä lapsen kannustaminen opiskelemaan ja tunnollisuuden opettaminen eivät kyllä vaadi vanhemmilta korkeaa koulutustasoa; hyvältä duunarilta löytynee niitä samoja perusominaisuuksia, joilla pärjää myös esim. yliopisto-opinnoissa ja aloilla/työtehtävissä, joilla edellytetään tiettyjä tutkintoja/koulutustasoa.
 
Viimeksi muokattu:

Kälvis

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
No parempi se silti olisi kuin ruotsin pitäminen virallisena kielenä todella pienen vähemmistön vuoksi. Ruotsin pitäminen pakollisena opetussuunnitelmassa on kallista ja hölmöä. Minulla oli ruotsin arvosana aina 9, mutta nyt monia vuosia myöhemmin en muista ruotsista yhtään mitään. Veikkaan että samalla surkealla tasolla on noin 80-90% yli 30-vuotiaista, joilla ruotsi ei ole ensimmäinen kieli.
Jos ja kun maahanmuuttajataustaisen väestön osuus Suomessa kasvaa, tulee kyllä ruotsin asema varmasti putoamaan Suomessa. En näe mitenkään realistisena, että maahanmuuttajataustaisilta vaadittaisiin tulevaisuudessakin suomen kielitaidon lisäksi virkamiesruotsin suorittamista. Lisäksi pidän todennäköisenä, että siinä vaiheessa kun suurimmat maahanmuuttajaryhmät alkavat lähestyä suomenruotsalaisten osuutta väestöstä alkavat nämäkin ryhmät aktivoitumaan poliittisesti ja peräämään samoja oikeuksia kuin ruotsinkielisillä on.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Vaikka en pidä negatiivisuudesta ja pessimismistä, laitan tähän muistutuksena tämän kartan.

Ruotsissa ja Tanskassa ei ole yhtään kuntaa (paitsi Ruotsissa yksi Meänmaalla), jossa tilanne olisi yhtä huono, kuin meillä 80%:ssa alueestamme. Norjassakin yhtä surullinen tilanne on vain muutamassa kunnassa.

Baltian maiden katastrofisesta väestötilanteesta on kirjoitettu Suomessakin paljon, mutta olemme nyt tulleet siihen, että oma tilanteemme ei ole sen parempi.

Positiivista on kuitenkin muutaman viime vuoden kehitys maahanmuutossa, joka Baltiasta tietenkin puuttuu liki kokonaan. Jos viime vuoden kasvusta maahanmuutossa saadaan tehtyä pysyvä trendi, meillä on mahdollisuus selvitä kohtuullisesti menestyvänä valtiona.



 
Viimeksi muokattu:

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Kyllä Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia aina vauvasta vaariin asti. Vain lisääntyvä maahanmuutto takaa sen, että Suomi pysyy elinvoimasena valtiona tulevaisuudessa. Työikäisiä henkilöitä tarvitaan jatkuvasti täällä.
 

Byvajet

Jäsen
Kyllä Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia aina vauvasta vaariin asti.

Toimivaan maahanmuuttoon tarvittaisiin kova verotus, koska Suomi ei mitenkään pysty haalimaan tänne vain tuottavia ihmisiä. Oikeiston tavoite on kuitenkin aivan toinen. Tulevaisuus siis on tämä.

Houkutellaan maahanmuuttajia ---> ongelmat lisääntyvät ---> rahoitusta ongelmien korjaamiseen ei anneta ---> ongelmat kertautuvat ---> seuraa rikollisuutta ja syrjäytymistä, joka levittää ongelmat myös yhteisöjen ulkopuolelle ---> pystyvät koulutetut ihmiset lähtevät maihin, joissa on paremmat palkat ja elinolot ---> Suomeen kerääntyy maahanmuuttajien huonompi aines.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Kyllä Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttajia aina vauvasta vaariin asti. Vain lisääntyvä maahanmuutto takaa sen, että Suomi pysyy elinvoimasena valtiona tulevaisuudessa. Työikäisiä henkilöitä tarvitaan jatkuvasti täällä.

Joskus olen tätä pohtinut onko asia todella näin? Itselläni ei ole asiasta faktatietoja mutta miksei yhteiskunta voisi pyöriä hyvin myös vähenevällä väestöllä, silloinhan palveluiden tarpeetkin vähenevät. Ruokaa tarvitaan vähemmän ja niin edelleen. Luonto säästyy ja toki talouskasvu on kituliasta jos tekijöitä on vähemmän mutta sekö nyt ainut mittari on? BKT:sta ymmärrän sen verran että joku mittarihan tuon. Muistaakseni tosin asiat oli ihan hyvin ennen talouskasvun buumia, silloin toki väki oli nuorta ja vanhuksia vähemmän.

Demografiahan meillä on pielessä, sitä en pohdinnassani huomioinut.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vaareja tänne ei kyllä tarvita lisää ulkopuolelta, ellei kyse ole miljonääreistä. Hoidon ja palveluiden tarve taitaa tilastollisesti räjähtää joskus 70 ikävuoden jälkeen samalla, kun kyky toimia itsenäisesti heikkenee. Toiminnasta työelämässä ei tarvinne edes puhua.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Nettomaahanmuuton ansiosta Suomen väkiluku nousee vielä noin 10 vuotta. Tämän jälkeen väkiluku pienenee, jos tänne ei saada runsaasti lisää maahanmuuttajia.

Vääristyneen ikärakenteen vuoksi Suomessa ollaan pulassa vielä pitkään. Resursseja ja rahaa tarvitaan lisää sosiaali- ja terveysalan palvelutuotannossa. Samoin on asianlaita varhaiskasvatuksessa. Pelkästään suomalaisten voimin ei täällä pystytä hoitamaan kaikkia ikäihmisiä ja varhaiskasvatusta.
 

rpeez

Jäsen
Joskus olen tätä pohtinut onko asia todella näin? Itselläni ei ole asiasta faktatietoja mutta miksei yhteiskunta voisi pyöriä hyvin myös vähenevällä väestöllä, silloinhan palveluiden tarpeetkin vähenevät. Ruokaa tarvitaan vähemmän ja niin edelleen. Luonto säästyy ja toki talouskasvu on kituliasta jos tekijöitä on vähemmän mutta sekö nyt ainut mittari on? BKT:sta ymmärrän sen verran että joku mittarihan tuon. Muistaakseni tosin asiat oli ihan hyvin ennen talouskasvun buumia, silloin toki väki oli nuorta ja vanhuksia vähemmän.

Demografiahan meillä on pielessä, sitä en pohdinnassani huomioinut.
Tuo aiheuttaa negatiivisen kierteen jolloin kaikki kuihdumme pois.

Väki vähenee -> palveluiden tarpeet vähenevät -> palveluiden tarjoajat vähenevät -> työt loppuu -> rahat loppuu, palvelut keskittyvät yhä vain väheneviin elinvoimaisiin kaupunkeihin, lopulta olemme kaikki Helsingissä. Puolustusvoimat on voimaton kun armeija pienenee kaiken aikaa.

Viimeinen sammuttaa valot.
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Tuo aiheuttaa negatiivisen kierteen jolloin kaikki kuihdumme pois.

Väki vähenee -> palveluiden tarpeet vähenevät -> palveluiden tarjoajat vähenevät -> työt loppuu -> rahat loppuu, palvelut keskittyvät yhä vain väheneviin elinvoimaisiin kaupunkeihin, lopulta olemme kaikki Helsingissä. Puolustusvoimat on voimaton kun armeija pienenee kaiken aikaa.

Viimeinen sammuttaa valot.

Näin olen kuullut väitettävän ja pelotellun. En nyt silti usko ihan moiseen kauhuskenaarioon. Eikös Japani ole tässä kierteessä ollut länsimaista/teollisuusmaista ensimmäisenä ja vielä on valoja päällä.

Varmasti pohdittavaa olisi mutta suuri osa tästä pelottelusta lienee talouskasvuun perustuvan vaurastumisen nimeen uskovia kun pääomalle pitää löytyä tekijöitä. Itse uskon että keinot löytyisi ihan säälliseen elämään.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Tuo aiheuttaa negatiivisen kierteen jolloin kaikki kuihdumme pois.

Väki vähenee -> palveluiden tarpeet vähenevät -> palveluiden tarjoajat vähenevät -> työt loppuu -> rahat loppuu, palvelut keskittyvät yhä vain väheneviin elinvoimaisiin kaupunkeihin, lopulta olemme kaikki Helsingissä. Puolustusvoimat on voimaton kun armeija pienenee kaiken aikaa.

Viimeinen sammuttaa valot.
Juuri näin. Kun ottaa huomioon sen, että seuraavan 20 vuoden aikana työikäisten määrä pienenee huomattavasti tämän hetken tilanteesta niin osaajia tarvitaan runsaasti lisää Suomeen. Kun ottaa huomioon senkin, että kaikki työikäiset eivät tee töitä tulevaisuudessa syystä tai toisesta niin se vaikeuttaa tilannetta edelleen.

Kemian- ja teknologiateollisuuden palveluksessa tarvitaan tulevaisuudessa yli satatuhatta uutta työntekijää tämä hetken laskelmien mukaan. Sote- ja terveysalan palvelutuotannossa tarvitaan lisää henkilökuntaa ties kuinka paljon. Tietenkin voidaan sanoa, että pienenevät ikäluokat hoitavat hommansa, mutta onko näin?
 

opelix

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, JJK
Tietenkin voidaan sanoa, että pienenevät ikäluokat hoitavat hommansa, mutta onko näin?

Tässä nyt ainakin ensimmäisenä käy mielessä että teknologia tulee joitain asioita seuraavan 20 vuoden aikana hoitamaan, vaikea sanoa toki kuinka isoja osia. Jos isoja teknologisia harppauksia otetaan niin siinä on sitten se 100000 maahanmuuttajaa tyhjänpanttina yhteiskunnassamme.

Toki totuus voi olla jostain kaikkien näkökulmien puolivälistä. Oleellisinta lienee se että tekijät saapuvat maista joista tänne on jokseenkin helppo sopeutua. Tiedämme ainakin suunnat mistä emme halua kovinkaan paljon porukkaa.
 

Byvajet

Jäsen
Tässä nyt ainakin ensimmäisenä käy mielessä että teknologia tulee joitain asioita seuraavan 20 vuoden aikana hoitamaan

Ei työvoimasta nytkään ole pulaa kuin hyvin paikallisesti. Kun töitä hakeville kerrotaan sadoista tai yli tuhannesta hakijasta, on perusteltua olettaa, että työvoimapula on ideologisesti levitetty valhe, jolla ei ole perustaa.

Niin kuin monissa muissakin asioissa, tässäkin asiassa totuus paljastuu katsomalla käytäntöön.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Toivottavasti teknologian kehittämiseen käytetään tarpeeksi rahaa ja resursseja tulevaisuudessa. Vihreä siirtymä voi olla todella kultasuoni Suomessa. Vihreä siirtymä pitää vain osata hyödyntää tehokkaasti Suomessa. Kemistejä, matemaatikkoja ja fyysikkoja tarvitaan teollisuuden palveluksessa yhä enemmän.

Se, että tänne saadaan tarpeeksi osaajia ja uusia yrityksiä edellyttää sen, että täällä on kaikki yhteiskunnan palvelut kunnossa.

Kukaanhan ei tiedä vielä kuinka paljon me voimme hyödyntää tekoälyn kaikkia mahdollisia ominaisuuksia esimerkiksi opiskelussa ja työelämässä.

Robotisaatio ja automaatio on jo nyt todellisuutta.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ken tietää, minkälainen työelämä on 10+ vuoden päästä. Innovaatiot tekoälyteknologian puolella tullevat tuhoamaan myös korkeastikoulutettujen työpaikkoja ja tekemään monista nyt arvokkaista taidoista ja tutkinnoista paperia työmarkkinoilla. Toki koulutetuilla lie myös usein sellaisia ominaisuuksia, jotka lisäävät sopeutumiskykyä murrostilanteissa; mutta väliinputoajia tulee aina olemaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös