Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 324 804
  • 4 100

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka Suomeen kohdistuva maahanmuutto tällä hetkellä onkin ennätyksellisen korkealla tasolla, onko "ennätyksellisen kielteinen" maahanmuuttopolitiikka oikea keino vasta tähän? Lainausmerkit tietoisia, mutta eipä ole aiemmat hallitukset ymmärtääkseni pyrkineet rajoittamaan Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttoa lähellekään samoissa määrin mitä nykyisen. Kenen etua se ajaa?
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Mielenkiintoista lisäksi, miten tarkkaan tulevaisuudessa kolmen kuukauden sääntöä tullaan valvomaan. Tuleeko viranomaisille työsuhteen päätyttyä automaattisesti tieto, minkä jälkeen kello alkaa raksuttamaan alaspäin ja kun se on nollassa, alkaa karkotusprosessi?
Tieto ei tule automaattisesti, vaan työnantajalle tulee erillinen ilmoitusvelvollisuus (joku voisi tässä vaiheessa muistella puheita työnantajaa koskevan sääntelyn vähentämisestä...) Ja juuri tämä kohta on lainsäädännön ydin!

Jopa nykylainsäädäntö mahdollistaisi karkoitusprosesson käynnistämisen "suunnille heti" työsuhteen päättymisen jälkeen, mutta käytännössä juuri koskaan viranomaiset eivät saa mitään tietoa päättyneistä työsuhteista. Siten ihmiset voivat oleskella Suomessa työlupansa loppuun asti ja hakea uutta työtä, kunhan eivät erehdy ilmoittamaan asiasta viranomaisille esim. hakemalla heille tarjolla olevaa hyvin rajoitettua sosialiturvaa.

Lakiuudistuksen jyrkin ja byrokraattisin kohta on, että työnantajat lain perusteella velvoitetaan ilmoittamaan viranomaisille, mikäli heillä päättyy työsuhde sellaisen henkilön kanssa, joka oleskelee maassa työntekijän oleskeluluvalla.

Asiassa on vielä yksi "mutta": kuinka vahvasti Migri resurssoidaan seuraamaan työnantajilta tulevia ilmoituksia? Jos normaalin maahanmuuttohallinnon tapaan, niin ensimmäisen vuoden asia seisoo jonossa ennen, kuin käsittely edes hissukseen alkaa selvityspyyntöjen laatimisella. Siihen päälle kuulemiset, ja valitukset, niin kyllä kestää, ja virkamiehillä (ja juristeilla) riittää töitä. Jos taas asian hoitamiseen siirretään heti kunnolla resurssia (joka tietenkin on pois muualta oleskelulupien käsittelystä hidastaen niitä) kunnolla, niin päätökset voivat tulla nopeastikin. Toki kaikkien hallintopäätösten tavoin, niistä on mahdollisuus valitta, mikä lykkää toimeenpanoa merkittävästi.

Vaikka lakiuudistus 3-6 kk karkoituksesta hyväksyttäisiinkin, veikkaan että ensimmäisen voimassaolovuoden aikana Suomesta ei karkoiteta yhtään ainutta henkilöä sillä perusteella valitusoikeuden takia. Seuraavan 5 vuoden aikana ehkä muutamia kymmeniä, mutta sen jälkeen typerä laki onkin jo ehditty muuttaa...

Laki on persujen "näyttö" omille kannattajilleen. Kokoomus ja RKP ovat hyväksyneet sen ehkä ymärtäessään sen merkityksettömyyden (pieni mainehaitta Suomelle, mutta ei se mikään iso uutinen ole maailmalla...)


Ps. Uusin tieto maahanmuuton mallimaasta Kanadasta kertoo, että siellä on havahduttu maahanmuuttajien poismuuttoon. Eli maahan integroituneita osaajia poistuu liian suurissa määrin (usein USA:n suuntaan opittuaan kielen ja Pohjois-Amerikkalaisen kulttuurin). Kanadan uusin tavoite onkin parantaa "vetovoimatekijöitä", joilla ihmiset saadaan jäämään. Kaikki vaikeutukset pysyvän oleskeluluvan saamiseen tai kansalaisuuden hankkimiseen aiheuttavat joidenkin (yleensä niiden kaikkein parhaiden) kohdalla poistumaa. Jos maa tekee itsestään liian vaikean lähestyä, se saa vain huonoimmat riman ylittävistä, ja parhaimmat menevät muualle...
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: hege

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Vaughan Kiitos kattavasta viestistä. Kaiken kaikkiaan turhaa lisäbyrokratiaa ja stressiä kaikille tästä uudistuksesta. Herääkin kysymys, mikä aiemmissa käytänteissä oli oleellisesti rikki, että näin merkittävä tiukennus on haluttu ajaa läpi?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ps. Uusin tieto maahanmuuton mallimaasta Kanadasta kertoo, että siellä on havahduttu maahanmuuttajien poismuuttoon. Eli maahan integroituneita osaajia poistuu liian suurissa määrin (usein USA:n suuntaan opittuaan kielen ja Pohjois-Amerikkalaisen kulttuurin). Kanadan uusin tavoite onkin parantaa "vetovoimatekijöitä", joilla ihmiset saadaan jäämään. Kaikki vaikeutukset pysyvän oleskeluluvan saamiseen tai kansalaisuuden hankkimiseen aiheuttavat joidenkin (yleensä niiden kaikkein parhaiden) kohdalla poistumaa. Jos maa tekee itsestään liian vaikean lähestyä, se saa vain huonoimmat riman ylittävistä, ja parhaimmat menevät muualle...
Erittäin mielenkiintoista. Kanada toden totta on yksi maailman merkittävimmistä maahanmuuton suurvalloista, mikä houkuttelee osaajia eri puolilta maailmaa. Mielenkiintoista nähdä, miten maa käytänteitään muuttaa tulevaisuudessa.

Yhtäältä kaikki tämä liittyy myös Suomeen. Mikäli viestitämme ulkomaille epäsuorasti tiukkoja käytänteitämme entisestään tiukentamalla, että "ette ole tervetulleita", kuka tänne ylipäänsä haluaa asettua, jos samalla vaivalla voi muuttaa Saksaan tai Kanadaan? Pidän erittäin huolestuttavana huomioiden demografinen tilanteemme ja työvoimapulamme, jos nimenomaan Suomi profiloituu poikkeuksellisen tiukan maahanmuuttopolitiikan maana.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomessa tunnutaan yhä edelleen pitävän kynttilää enemmän tai vähemmän vakan alla, mitä tulee maamme kauneuteen. Vaikka pelkästään upean luonnon perusteella harva päätöstä muuttamisesta tekeekään, tulisi maailman puhtain luontomme ja upeat maisemat ottaa voimavaraksi ja nostaa markkinoinnissamme isoon rooliin.
 

tommy36

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Vielä lainaus kyseisestä jutusta.

Itse en haluaisi uskoa, että sujuvasti suomea osaavan kielitaitoa pidettäisiin riittämättömänä, vaikka hienoinen aksentti löytyisikin. Kolme ja puoli vuotta on sikäli suhteellinen asia, sillä tuossa ajassa jotkut maahanmuuttajat osaavat kieltä erinomaisesti, jotkut vain auttavasti.

Maahanmuuttajat törmäävät ennakkoluuloihin rekrytoinneissa varmasti jatkuvasti, mutta huomioiden koko ajan kansainvälistyvän väestöpohjamme ja myös sen, että myös rekrytoijana on yhä useammin maahanmuuttajataustainen henkilö itse, haluaisin uskoa rakenteiden olevan vähemmän syrjiviä, kuin mitä esim. 20 vuotta sitten.
Varmastikin ovat, mutta hyväksikäyttöä kyllä edelleen hyvinkin vahvasti esiintyy joillakin aloilla. Sitten tietenkin on aloja, joissa ns "kiintiövalmistutaan" ilman todellista osaamista, ja näitä esiintyy mm kotihoidossa, jossa x määrä saa paperit liki kiintiönä, ja työhönkin pistetään, ja sitten kärsijöinä on kotihoitoa tarvitsevat henkilöt.
Tästähän ei kuitenkaan sen enempää, ja on kuitenkin sellainen täällä vaikeasti todeksi todistettava asia, vaikka ihan ammattilaisilta (terveydenhuolto) kuultua.

Kyllä ulkomaalaisuuteen liittyy edelleenkin vahvasti sellaista ajattelua hyväksikäytöstä, tai sitten ei vaan hyväksytä töihin kohteisiin, tilaajan toiveesta. Ja ihan sama, miten hyvä tekijä kyseessä. Mutta nämä nyt on näitä, joita kukaan ei myönnä, mutta mitä kuitenkin jatkuvasti tapahtuu. Ilmapiirin muutos tietenkin on selkeä tuolta 80-luvulta tähän päivään, mitä tulee ihan muuten jokapäiväiseen elämään, ja tietenkin nykyinen woketushan saa liki kaikki näyttämään rasisteilta, ja kaikki ulkomaalaisetkin melkein uskomaan kauheaan rasismiin, vaikka sitä ei olisikaan. Ja vastaavasti siis piiloon jää ne oikeat tapaukset, sillä keinot sekä selitykset on monet sen peittelemiseen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Varmastikin ovat, mutta hyväksikäyttöä kyllä edelleen hyvinkin vahvasti esiintyy joillakin aloilla. Sitten tietenkin on aloja, joissa ns "kiintiövalmistutaan" ilman todellista osaamista, ja näitä esiintyy mm kotihoidossa, jossa x määrä saa paperit liki kiintiönä, ja työhönkin pistetään, ja sitten kärsijöinä on kotihoitoa tarvitsevat henkilöt.
Tästähän ei kuitenkaan sen enempää, ja on kuitenkin sellainen täällä vaikeasti todeksi todistettava asia, vaikka ihan ammattilaisilta (terveydenhuolto) kuultua.

Kyllä ulkomaalaisuuteen liittyy edelleenkin vahvasti sellaista ajattelua hyväksikäytöstä, tai sitten ei vaan hyväksytä töihin kohteisiin, tilaajan toiveesta. Ja ihan sama, miten hyvä tekijä kyseessä. Mutta nämä nyt on näitä, joita kukaan ei myönnä, mutta mitä kuitenkin jatkuvasti tapahtuu. Ilmapiirin muutos tietenkin on selkeä tuolta 80-luvulta tähän päivään, mitä tulee ihan muuten jokapäiväiseen elämään, ja tietenkin nykyinen woketushan saa liki kaikki näyttämään rasisteilta, ja kaikki ulkomaalaisetkin melkein uskomaan kauheaan rasismiin, vaikka sitä ei olisikaan. Ja vastaavasti siis piiloon jää ne oikeat tapaukset, sillä keinot sekä selitykset on monet sen peittelemiseen.
Ulkomaalaiset ja tällä siis viittaan tänne aikuisena muuttaneisiin, en Suomessa kasvaneisiin ulkomaalaistaustaisiin suomalaisiin eivät mitä oletettavimmin ole keskimäärin yhtä hyvin tietoisia oikeuksistaan ja ottavat "shitin" vastaan vähemmällä porulla.

Rasismi on enemmän ja vähemmän ikiaikainen ja täysin globaali ilmiö, minkä en valitettavasti usko kokonaan koskaan poistumaankaan, mutta kyllä ihan mututuntumalta askelia on otettu ainakin Suomessa parempaan suuntaan viime vuosikymmeninä.

Elokuva Pekko ja muukalainen on toki fiktiivinen, mutta ei se liene kovin kaukana todellisuudesta, millaista ulkomaalaisviha saattoi vielä 1990-luvulla Suomessa olla. Elokuva siis kertoo keskisuomalaiseen maalaispitäjään työharjoitteluun saapuvasta mustasta miehestä, joka joutuu kohtaamaan silmitöntä rasismia.
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vaikka maaseutu ei monille ymmärrettävistä syistä ole houkutteleva asuinpaikka, kieltämättä mielenkiintoista, voiko se edistää suomen kielen oppimista, että ympäristö ei niin monikielinen ole, mitä maamme suurimmat kaupungit.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Vaikka maaseutu ei monille ymmärrettävistä syistä ole houkutteleva asuinpaikka, kieltämättä mielenkiintoista, voiko se edistää suomen kielen oppimista, että ympäristö ei niin monikielinen ole, mitä maamme suurimmat kaupungit.
Varmasti edistää. Samalla paikalliset murteetkin tarttuvat jo itsestään - ei tarvitse lähteä tylsän kirjakielen kautta suomen puhumista opettelemaan. Olisihan se jännä törmätä sujuvaa savoa viäntävään ukrainalaiseen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Varmasti edistää. Samalla paikalliset murteetkin tarttuvat jo itsestään - ei tarvitse lähteä tylsän kirjakielen kautta suomen puhumista opettelemaan. Olisihan se jännä törmätä sujuvaa savoa viäntävään ukrainalaiseen.
Itse tunnen erään ulkomaalaistaustaisen turkulaisen, kenen puheenparsi on kuin Tuntemattoman Hietasella konsanaan. Hyvä huomio tuo kirjakieli, kaiketihan kun sitä suomen kielen oppitunneilla opetetaan ja tunnen myös monia Suomessa vasta vähän aikaa asuneita, joilla kirjakieliset ilmaukset ovat yleisiä.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Itse tunnen erään ulkomaalaistaustaisen turkulaisen, kenen puheenparsi on kuin Tuntemattoman Hietasella konsanaan.
Kuin myös. Armeijassa samassa tuvassa oli eräs Thaimaasta neljävuotiaana adoptoitu jantteri, joka asui Turussa ja puhui niin stereotyyppistä turkua kuin vain voi.

Opiskelen tällä hetkellä saksaa, tässä hommassa sen hyvin ymmärtää kun opiskeltava kieli on sitä yleiskieltä (Hochdeutsch). Sitä ymmärrättäessä sujuvasti, seuraava haaste on sitten muiden Saksan kielen ja Itävallan murteiden ymmärtäminen ja vaikein rasti Sveitsinsaksan (Schwitzerdütch) ymmärtäminen. Aivan tajuttoman vaikeaa omaan korvaan saada muita kuin joitakin yksittäisiä sanoja poimittua joukosta.

Asiaan siis - luulen vahvasti että jatkuva altistuminen tuollaiselle kansan puhekielelle kehittää nimenomaan siinä puhumisen ja ymmärtämisen oppimisessa. Paljon paremmin kuin että puhut käytännössä englantia/muita kieliä ja opiskelet sitten sitä pelkkää kirjakieltä. Se kielikorva ei välttämättä kehity yhtä hyväksi kun sitä jatkuvaa haastetta ei tule samalla tavalla.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Asiaan siis - luulen vahvasti että jatkuva altistuminen tuollaiselle kansan puhekielelle kehittää nimenomaan siinä puhumisen ja ymmärtämisen oppimisessa. Paljon paremmin kuin että puhut käytännössä englantia/muita kieliä ja opiskelet sitten sitä pelkkää kirjakieltä. Se kielikorva ei välttämättä kehity yhtä hyväksi kun sitä jatkuvaa haastetta ei tule samalla tavalla.
Juuri näin. Valitettavasti aikuisena olemme lisäksi liian usein arkoja käyttämään kieltä, virheitä peläten. Olen itse tämän huomannut ruostuneessa ruotsin kielessäni ja olen tehnyt puolittain tietoisen päätöksen olla sitä käyttämättä ja mennä esim. Ruotsissa käydessä pelkästään englannilla, vaikka arkielämän askareista ruotsiksi selviäisinkin, mutta mahdolliset kielioppivirheet nolottavat liikaa etukäteen. Sitä miten lapset oppivat uuden kielen hyvin nopeasti lienee tutkittu paljon akateemisestikin, mutta olettaisin yksi taustatekijä olevan se, etteivät he samalla lailla nolostele vajaata kielitaitoa.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Juuri näin. Valitettavasti aikuisena olemme lisäksi liian usein arkoja käyttämään kieltä, virheitä peläten. Olen itse tämän huomannut ruostuneessa ruotsin kielessäni ja olen tehnyt puolittain tietoisen päätöksen olla sitä käyttämättä ja mennä esim. Ruotsissa käydessä pelkästään englannilla, vaikka arkielämän askareista ruotsiksi selviäisinkin, mutta mahdolliset kielioppivirheet nolottavat liikaa etukäteen. Sitä miten lapset oppivat uuden kielen hyvin nopeasti lienee tutkittu paljon akateemisestikin, mutta olettaisin yksi taustatekijä olevan se, etteivät he samalla lailla nolostele vajaata kielitaitoa.
Tässä asiassa huonoa on myös se, että valitettavan usein se toinen osapuoli voi kääntää sen kielen englanniksi, eikä jaksa kuunnella sitä heikkoa kapulakieltä mitä omasta suusta tulee. Ja se taas lisää sitä kynnystä käyttää rohkeasti uutta kieltä entisestään, eikä ainakaan edesauta siinä kehittymistä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Tässä asiassa huonoa on myös se, että valitettavan usein se toinen osapuoli voi kääntää sen kielen englanniksi, eikä jaksa kuunnella sitä heikkoa kapulakieltä mitä omasta suusta tulee. Ja se taas lisää sitä kynnystä käyttää rohkeasti uutta kieltä entisestään, eikä ainakaan edesauta siinä kehittymistä.
Itsekin olen tuohon sortunut. Kaiketi taustalla ajatus, että kun puhumme molemmat vierasta kieltä, eli siis englantia olemme ikään kuin samalla viivalla. Nyttemmin olen tehnyt ihan tietoisen valinnan, että lähtökohtaisesti aloitan keskustelun aina suomeksi ja vaihdan englantiin vasta kun keskustelun toinen osapuoli sitä haluaa. Näin haluan, että itseänikin kohdeltaisiin, mikäli muuttaisin vaikka Hollantiin ja pyrkisin oppimaan paikallisen kielen.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Vaikka Alizad sopeutui Espooseen mutkattomasti, ei tilanne ole monien kohdalla sama.

Maahanmuuttajataustaisten nuorten heikko integraatio yhteiskuntaan on puhututtanut valtakunnallisesti.

Alizadin mukaan ongelman suurin tekijä on kielitaidottomuus.

– Nykyään maahanmuuttajataustainen nuori saattaa painia kieliongelmien kanssa, koska nuoret pyörivät omissa kuplissaan ja piireissään.

– Nuori voi olla syntynyt Suomessa, mutta silti painia suomen kielen kanssa. Se on aivan uskomatonta.

Myös monikulttuuriset yhteisöt ovat kasvaneet verrattuna Alizadin nuoruuteen 1980-luvulla.

Sekin voi olla yksi syy, minkä vuoksi nuoret pysyttelevät tiukasti omissa piireissään.

Myös journalismin moniottelija Arman Alizad nosti asian esille hiljattaisessa haastattelussa. Tokihan valtaenemmistö Suomessa kasvaneista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä oppii puhumaan suomea erinomaisesti. -Itselläkin lukuisia maahanmuuttajataustaisia ystäviä, joiden puheesta pysty perhetaustaa päättelemään mitenkään.
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Tokihan valtaenemmistö Suomessa kasvaneista ulkomaalaistaustaisista ihmisistä oppii puhumaan suomea erinomaisesti. -Itselläkin lukuisia maahanmuuttajataustaisia ystäviä, joiden puheesta pysty perhetaustaa päättelemään mitenkään.
Asia varmasti helpottuu kun ollaan asuttu koko ikä Suomessa. Oletan että ystäväsi ovat täällä lapsesta asti olleet?

Sinällään jännä ilmiö se, että siinä missä esimerkiksi monet Turkista ja Lähi-idästä tulleet maahanmuuttajat oppivat puhumaan muutamassa vuodessa hyvää suomea (pizzanpaistajat esimerkiksi), niin samalla täällä voi olla vaikka 20+ vuotta asuneita muualta Euroopasta muuttaneita jotka eivät osaa kieltä lähes ollenkaan.

Omalla kielikurssillani on Serbiasta kotoisin oleva nainen, joka asunut nyt Suomessa viitisen vuotta. Tiesin jo ennestään, että hän ei suomea erityisemmin puhu, mutta yllätyin kun pienen keskustelun lomassa selvisi ettei hän kunnolla osannut edes kaikkia perusfraaseja kuten esimerkiksi "näkemiin". Suunnilleen hyvä jos kiitos ja moi osaa sanoa suomeksi.

Monilla varmasti ongelmana, että kokevat kielen jo kättelyssä niin vaikeaksi, ettei motivaatiota löydy sitä opiskelemaan?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
@Steril Joo tuttavapiirissä ja työyhteisössä on monia Suomessa maahanmuuttajavanhemmille syntyneitä ja tänne lapsena muuttaneita. Kielitaidonhan voisi sanoa tietyllä tavalla hämärryttävän "etniset rajat". Kun värittelen kavereiden kanssa, ei sitä tule edes ajateltua, että tässä toden totta juttelen ulkomaalaistaustaisen henkilön kanssa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mitä tulee aikuisena Suomeen muuttaneisiin, niin erot toden totta ovat isoja. Tunnettu esimerkki suomen täysin suvereenista haltuunotosta on kirjailija-toimittaja Roman Schatz, joka muutti Suomeen täysin ummikkona 26-vuotiaana, mutta sanoisin hänen käyttävän selkeämmin artikuloitua ja sanastollisesti rikkaampaa suomea, kuin allekirjoittaneen. Sitten on yhtä lailla tapauksia, missä kielitaito pysyy hyvin auttavana vuodesta toiseen. Toki jos työkuviot hoituvat englanniksi ja kaveriporukka on kansainvälistä, niin motivaatio kielen oppimiselle saattaa olla matala. Toki tämä ei rajoitu yksinomaan Suomeen, vaan ymmärtäneekseni tilanne on osaltaan sama myös Ruotsissa, vaikka ruotsin kieli englantia osaavalle on helpohkoa ottaa haltuun.

Kaiken kaikkiaan haastava asia. Pidän tärkeänä, että Suomi tarjoaa peruspalvelut myös englanniksi ja periaatteessa näen suomalaisten poikkeuksellisen hyvän englannin osaamisen olevan mahdollista kääntää myös kilpailuvaltiksi. (Voisi juuri englannin kielen taidostamme johtuen sen intialaisen koodarin, tai nigerialaisen maisteriopiskelijan olevan helpompaa asettua tänne, kuin vaikka Portugaliin tai Japaniin.)
 

Steril

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kivikovat liiganousijat
Sitten on yhtä lailla tapauksia, missä kielitaito pysyy hyvin auttavana vuodesta toiseen. Toki jos työkuviot hoituvat englanniksi ja kaveriporukka on kansainvälistä, niin motivaatio kielen oppimiselle saattaa olla matala.
Joo, tämän serbialaisen tapauksessa työympäristö ja sosiaalinen verkosto ym. piirit ovat englannin- tai muunkielisiä, eli suomen kieltä ei arjessaan juuri joudu käyttämään.

Luulisi silti, että Suomessa asuessa vuosikausia sille kielelle altistuisi väkisinkin edes sen verran että alkeet jo sujuisivat kohtuullisesti, esim. että pystyisi ravintolassa asioimaan. Minäkin olen saksassa vielä suhteellisen kehnolla tasolla, mutta kyllä yksinkertaisista asiakaspalvelutilanteista luulisin jo selviäväni kohtuuhyvin tähän saakka opitulla saksalla. Enkä saksankielisessä ympäristössä edes elä.

Roman Schatzin kaltaiselle kielenoppimistaidolle nostan kyllä vilpittömästi hattua. En kykenisi todennäköisesti itse läheskään samaan.
 

aquanqua

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Joo, tämän serbialaisen tapauksessa työympäristö ja sosiaalinen verkosto ym. piirit ovat englannin- tai muunkielisiä, eli suomen kieltä ei arjessaan juuri joudu käyttämään.

Luulisi silti, että Suomessa asuessa vuosikausia sille kielelle altistuisi väkisinkin edes sen verran että alkeet jo sujuisivat kohtuullisesti, esim. että pystyisi ravintolassa asioimaan. Minäkin olen saksassa vielä suhteellisen kehnolla tasolla, mutta kyllä yksinkertaisista asiakaspalvelutilanteista luulisin jo selviäväni kohtuuhyvin tähän saakka opitulla saksalla. Enkä saksankielisessä ympäristössä edes elä.

Roman Schatzin kaltaiselle kielenoppimistaidolle nostan kyllä vilpittömästi hattua. En kykenisi todennäköisesti itse läheskään samaan.

Toisaalta Schatz saapui Suomeen jo 80-luvulla, jolloin Helsingissä selviäminen ilman kykyä kommunikoida suomeksi on oletettavasti ollut huomattavasti vaikeampaa kuin nyt 2020-luvulla. Saksalla on tuolloin vielä ollut Suomessakin nykyistä isompi rooli ainakin tietyillä tieteenaloilla, mutta tuskin sillä (tai englannilla) on arjessa pärjännyt. Jos taas elää tämän päivän Helsingissä ja näkee pärjäävänsä englannilla siinä määrin, ettei koe kielitaidon puutteen heikentävän omaa elämänlaatua tai kykyä toimia työelämässä, niin kynnys alkaa käyttää aikaa suomen tapaisen marginaalikielen opiskeluun voi olla korkea; ja varmaan se on vielä korkeampi, jos ajattelee Suomessa elämisen enemmän tai vähemmän väliaikaiseksi ratkaisuksi.
 
Viimeksi muokattu:

hege

Jäsen
Kanadan osalta haaste on ilmeisesti asumiskustannukset isoissa metropoleissa mikä tekee monelle sen sinne jäämisen vaikeaksi sekä maahanmuuttajille että myös jossain määrin paikallisillekin. Duunissa on yksi kanadalainen joka on suomalaisen kanssa naimisissa (he siis olivat ensin yhdessä duunissa USA puolella ja sitten Kanadassa ennen tänne tuloa) ja nyt siis lapsiperheenä täällä.
Hän sanoo, lapsiperheen isän näkökulmasta, usein, että vaikka täällä nettotulot on pienemmät kuin Kanadassa olisi niin erityisesti asumisen hintataso on selvästi matalampi ja piti esimerkiksi meidän ASP järjestelmää varsin fiksuna sekä sitä että omakotitaloja pystyi rakentamaan kaupungin vuokratonteille. Lisäksi hänen mielestään varsinkin lapsiperheille Suomi tarjoaa kilpailukykyisen ympäristön elää jopa Kanadaan verrattuna mutta negatiivisena puolena taas täällä töissä eteenpäin pääseminen tuntuu hankalammalta ja työelämä vähemmän dynaamiselta kuin Pohjois-Amerikassa. Tämä ehkä näkyy omassakin kuplassa siinä kohtaa kun miettii miten ei-perheelliset ulkomailta tulleet tutut tai puolitutut aika helposti ovat täältä Suomesta jatkeneet matkaa eteenpäin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Joo, tämän serbialaisen tapauksessa työympäristö ja sosiaalinen verkosto ym. piirit ovat englannin- tai muunkielisiä, eli suomen kieltä ei arjessaan juuri joudu käyttämään.

Luulisi silti, että Suomessa asuessa vuosikausia sille kielelle altistuisi väkisinkin edes sen verran että alkeet jo sujuisivat kohtuullisesti, esim. että pystyisi ravintolassa asioimaan. Minäkin olen saksassa vielä suhteellisen kehnolla tasolla, mutta kyllä yksinkertaisista asiakaspalvelutilanteista luulisin jo selviäväni kohtuuhyvin tähän saakka opitulla saksalla. Enkä saksankielisessä ympäristössä edes elä.

Roman Schatzin kaltaiselle kielenoppimistaidolle nostan kyllä vilpittömästi hattua. En kykenisi todennäköisesti itse läheskään samaan.
Joo. En toki itse ole asunut ulkomailla, mutta kyllähän käytännön kielikylvylle voi itseään altistaa varsin vaivattomasti. N. kymmenen vuotta sitten opin saksaa ihan huomaamatta, kun tavaksi tuli kuunnella baijerilaista radiokanavaa netin kautta illasta toiseen tuntikausia nettisurffailun taustalla ja jos kaikki Suomeen asettuneet katsoisivat vaikka Ylen iltauutiset klo 20:30, niin vähitellen kieli alkaisi tarttua.

En sano, että vaikka kielipäätä olisikin, tapahtuisi upouuden kielen oppiminen ihan itsestään. Yksi hyvä esimerkki on Suomessa muutaman vuoden asunut japanilainen koomikko-sisällöntuottaja Gen Takagi, joka IG:nsä perusteella opiskelee kieltämme joka päivä isolla pieteetillä ja nythän sen alkaa jo kuulla.



 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toisaalta Schatz saapui Suomeen jo 80-luvulla, jolloin Helsingissä selviäminen ilman kykyä kommunikoida suomeksi on oletettavasti ollut huomattavasti vaikeampaa kuin nyt 2020-luvulla. Saksalla on tuolloin vielä ollut Suomessakin nykyistä isompi rooli ainakin tietyillä tieteenaloilla, mutta tuskin sillä (tai englannilla) on arjessa pärjännyt. Jos taas elää tämän päivän Helsingissä ja näkee pärjäävänsä englannilla siinä määrin, ettei koe kielitaidon puutteen heikentävän omaa elämänlaatua tai kykyä toimia työelämässä, niin kynnys alkaa käyttää aikaa suomen tapaisen marginaalikielen opiskeluun voi olla korkea; ja varmaan se on vielä korkeampi, jos ajattelee Suomessa elämisen enemmän tai vähemmän väliaikaiseksi ratkaisuksi.
Juuri näin. Monethan erityisesti korkeakoulutetut länsimaalaiset maahanmuuttajat eivät itsejään edes maahanmuuttajiksi miellä, vaan ns. expateiksi. Lapset laitetaan englanninkieliseen kouluun jne.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoinen Deutsche Wellen tuore juttu. Lienee selvää, että Saksan Suomelle asettama haaste, mitä tulee maahanmuuttajien houkuttelemisessa tulee olemaan melkoinen nyt ja tulevaisuudessa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kieltämättä Suomen nykyinen linja pyrkiä kiristämään jo ennestään kireää maahanmuuttopolitiikkaamme on huolestuttava trendi, vaikka se jäisikin vain yhden hallituskauden mittaiseksi. Samanaikaisesti kun Suomi ikääntyy, koulumme kumisevat kohta tyhjyyttään, kun lapsia syntyy vuosi toisensa jälkeen vähemmän ja kärsii laaja-alaisesta työvoimapulasta, onko nyt valitsemamme linja oikea?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös