Mainos

Suomen demografinen nykytila ja tulevaisuus – mistä huomisen tekijät?

  • 328 408
  • 4 122

rpeez

Jäsen
Kiitollisuudenvelka tasan 80 vuoden takaiselle nerokkaalle ilmatorjunnalle on ainakin allekirjoittaneella mittaamaton, että koko Suomen kansan yhteinen aarre, eli Helsingin historiallinen kantakaupunki säilyi varsin vähäisin vahingoin rauhan aikaan ja päivittäin Stadin katuja dallailevana saan nauttia huikean hienosta historiallisesta urbaanista ympäristöstä ja sen lumon ovat havainneet myös ulkomaalaiset turistit. Stadi skulaa.
Jep, oli aika hieno se IT-tulen tekemä suojaympyrä keskustan ylle mihin pommikoneet ei siksi uskaltaneet. Uutta tietoa itselle.

Sattumoisin olin tyhjentämässä pari vuotta sitten ullakkokomeroa Kruununhaassa, ja sieltä löytyi sota-ajan hienot mutta pölyiset pimennysverhot tankoineen, tai ainakin siksi ne tulkitsin. Ja musta kirjoituskone niiltä vuosilta.
Tunsin ajan havinan harteillani.

Sorry OT.
 

molari

Jäsen
Kiinnostuin demografisista trendeistä jo parikymmentä vuotta sitten ala-astelaisena ja juurikin Helsingin vuosikymmenten ja vuosisatojen väestönkasvu- ja lasku on ollut mielenkiinnon kohteena, kyseisellä seudulla kun olen ikäni budjannut ja Kumpulan kättärillä tämän pallon ensi kertaa nähnyt.

Juurikin 1960-luvun suuret kasvunvuodet, kun maaseudun nuoret pakkautuivat maamme kasvukeskuksiin ja Ruotsiin ovat olleet eräänlainen benchmark tähän päivään ja jos vielä muutama vuosi sitten saattoi vaikuttaa, että Helsingin merkittävä kasvu on mennyttä aikaa, tilanne on nyt kaikkea muuta.

Kaupungistumisen ongelma on ollut ja tulee olemaan asuntopula, sellainen on ollut Stadissa (ja muissakin kasvukeskuksissa) yli 100 v., monella tapaa ja monet eri hallitukset ovat sitä yrittäneet ratkaista tuloksetta. Siinä, missä ennen pula oli konkreettinen, lopulta se asunto oli kuitenkin mahdollista ostaa jopa sen aikaisilla lainaehdoilla, nyt kyllä asuntoja (sekä vuokra ja omistus) olisi vapaana, mutta hintataso on niin kova, että se on jo monen ulottumattomissa.

Ei tämä tietysti yksin Suomen ongelma ole, äskettäin oli HS:n juttu Briteistä (Lontoosta) siellä kaupungistumisen ja maahanmuuton johdosta asuntopula on erittäin suuri, asuntoja puuttuu 900 000 kpl. Äsken iltauutisissa oli samanlainen juttu Barcelonasta, asuntopula on johtanut siihen, että nuoret asuvat kimppakämpissä, vanhempien luona yhä pidempään, vanhukset muuttavat kommuuneihin, jne.

Suomessa on lähdetty siitä, että asumista tuetaan yhä enemmän yhä useammille, jopa velaksi, kovin pitkäaikainen ja kestävä ratkaisu tämäkään ei voi olla, siis, jos halutaan enemmän maassa- ja maastamuuttoa, asuntoasia pitäisi jotenkin ratkaista.
 
Viimeksi muokattu:

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, että kaikkien pitäisi asua pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa. Suomessa on paljon hienoja maakuntien keskuskaupunkeja, jotka ovat elinvoimaisia ja kustannustehokkaita.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielestäni siinä ei ole mitään järkeä, että kaikkien pitäisi asua pääkaupunkiseudulla tai suurissa kaupungeissa. Suomessa on paljon hienoja maakuntien keskuskaupunkeja, jotka ovat elinvoimaisia ja kustannustehokkaita.
Näen erittäin tärkeänä toden totta, että poreissa, kokkoloissa ja mikkeleissä riittäisi työpaikkoja ja elinvoimaa myös tulevaisuudessa. Vaikka pro-Helsinki-mielinen olenkin, ei liene Suomen etu isossa kuvassa, jos Uudellamaalla asuisi maamme väestön enemmistö. Tässäkin mielessä olen tervehtinyt Tampere-ilmiötä ilolla. -Aito kilpailu kirittää myös Stadia.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Kaupungistumisen ongelma on ollut ja tulee olemaan asuntopula, sellainen on ollut Stadissa (ja muissakin kasvukeskuksissa) yli 100 v., monella tapaa ja monet eri hallitukset ovat sitä yrittäneet ratkaista tuloksetta. Siinä, missä ennen pula oli konkreettinen, lopulta se asunto oli kuitenkin mahdollista ostaa jopa sen aikaisilla lainaehdoilla, nyt kyllä asuntoja (sekä vuokra ja omistus) olisi vapaana, mutta hintataso on niin kova, että se on jo monen ulottumattomissa.

Ei tämä tietysti yksin Suomen ongelma ole, äskettäin oli HS:n juttu Briteistä (Lontoosta) siellä kaupungistumisen ja maahanmuuton johdosta asuntopula on erittäin suuri, asuntoja puuttuu 900 000 kpl. Äsken iltauutisissa oli samanlainen juttu Barcelonasta, asuntopula on johtanut siihen, että nuoret asuvat kimppakämpissä, vanhempien luona yhä pidempään, vanhukset muuttavat kommuuneihin, jne.

Suomessa on lähdetty siitä, että asumista tuetaan yhä enemmän yhä useammille, jopa velaksi, kovin pitkäaikainen ja kestävä ratkaisu tämäkään ei voi olla, siis, jos halutaan enemmän maassa- ja maastamuuttoa, asuntoasia pitäisi jotenkin ratkaista.
Kyseessä on toden totta eri puolilla maailmaa esiintyvä ongelma, kaupungistumisen ollessa edelleen jatkuva megatrendi ja siihen ei ole taidettu löytää täysin toimivaa ratkaisua. Halvalla rakennetut teho-lähiöt luovat helposti sosiaalisia ongelmia, mutta jostain San Franciscosta voi katsoa, mitä tapahtuu, jos asuntojen rakentaminen sakkaa liikaa.

Nykyinen suomalainen asumistukijärjestelmä ei tunnetusti ole kestävä ratkaisu, mutta tahtotilaa sen ja muun tukihimmelin täydelliseksi uudistamiseksi ei näytä olevan.
 

ndal88a

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooVee, Tampere
Näen erittäin tärkeänä toden totta, että poreissa, kokkoloissa ja mikkeleissä riittäisi työpaikkoja ja elinvoimaa myös tulevaisuudessa. Vaikka pro-Helsinki-mielinen olenkin, ei liene Suomen etu isossa kuvassa, jos Uudellamaalla asuisi maamme väestön enemmistö. Tässäkin mielessä olen tervehtinyt Tampere-ilmiötä ilolla. -Aito kilpailu kirittää myös Stadia.
Mutta eikö se jo näy Suomenkin tilastoissa että kun pakolaisia yms on sijoitettu jonnekin korpeen niin kauaa ei mene kun nämä henkilöt ovat jossain Helsingin seudulla. Eli samaan tapaan kuin suomalaiset ovat jo tehneet vuosikymmeniä.
Olen pikkuisen funtsinut sitä että jos Viipuri olisi säilynyt suomalaisilla niin olisikohan oma isäni aikanaan Tampereen sijaan valinnut Viipurin kun lähti Savosta liikkeelle.

JOL
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mutta eikö se jo näy Suomenkin tilastoissa että kun pakolaisia yms on sijoitettu jonnekin korpeen niin kauaa ei mene kun nämä henkilöt ovat jossain Helsingin seudulla. Eli samaan tapaan kuin suomalaiset ovat jo tehneet vuosikymmeniä.
Olen pikkuisen funtsinut sitä että jos Viipuri olisi säilynyt suomalaisilla niin olisikohan oma isäni aikanaan Tampereen sijaan valinnut Viipurin kun lähti Savosta liikkeelle.

JOL
Täysin totta ainakin tietyssä mittakaavassa tämä. Toki viimeisen n. kymmenen vuoden aikana maahanmuuttajataustaisen väestön määrä on kasvanut merkittävästi myös pienemmillä paikkakunnilla, mutta isossa kuvassa maahanmuuttajat siirtyvät työpaikkojen ja palvelujen perässä, kuin muukin väestö.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Nykyisessä hallitusohjelmassa työperusteinen maahanmuutto tunnistetaan Suomen talouskasvun kannalta keskeiseksi asiaksi, mutta toimenpiteet ovat toistaiseksi keskittyneet enemmän maahanmuuton rajoittamiseen ja hallintaan.

“Hallitusohjelmaan kirjatut toimenpiteet osaamisperustaisen maahanmuuton helpottamiseksi tulee käynnistää pikimmiten. Niiden lisäksi tarvitaan rohkeutta päättää myös uusista toimista, joilla osaamisperusteista maahanmuuttoa tehokkaasti helpotetaan ja yhteiskunnan vastaanottavuutta lisätään”, sanoo Pulkkinen.

Keskuskauppamari on ehdottanut, että oleskelulupien käsittelyä tulisi nopeuttaa viikkoon ja maahantuloa helpottaa esimerkiksi työnhakuviisumilla. Työnhakuviisumin turvin potentiaaliset työntekijät voisivat tavata työnantajia ja sopivan paikan löydyttyä aloittaa työt välittömästi.

”Tällä hetkellä lupien käsittely muodostaa tarpeettoman pullonkaulan, joka hidastaa suomalaisten yritysten mahdollisuutta hyödyntää Suomen rajojen ulkopuolella olevien asiantuntijoiden osaamista. Nopeat ja sujuvat lupaprosessit sekä työnhakuviisumi olisivat kansainvälisille osaajille myös selkeä viesti siitä, että he ovat Suomeen toivottuja ja tervetulleita,” sanoo Pulkkinen.
Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yritykset tukevat työperäistä maahanmuuttoa.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна

Suurten kaupunkien on alettava kiinnittää enemmän huomiota maahanmuuton aiheuttamaan asuinalueiden eriytymiseen, sanoo Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

”Isot kaupungit kasvavat nyt enemmän kuin koronaa edeltävänä aikana. Isoin muutos on nettomaahanmuutto”, Lahtinen sanoo.

Hän korostaa, että etenkin Suomen työmarkkinoiden kannalta kasvanut maahanmuutto on myönteinen asia.
Kaikessa negaation kierteessä ja Suomen talouden sakatessa ennätyksiä rikkova maahanmuutto on hyvin positiivinen asia demografiamme ja kansantaloutemme kannalta. Koen itse suurta kiitollisuudenvelkaa tänne kaukaakin saapuvia yhtäältä omia unelmiaan toteuttamaan tulleita, mutta samalla tätä hienoa sinivalkoista hyvinvointivaltiota rakentavia kohtaan. Palveluinfra on kuitenkin huomioitava yhä useamman saapuessa maahamme, kuin myös asuntotuotannon.

Isossa kuvassa näen ensisijaisen tärkeänä, että mahdollisimman moni maahanmuuttaja asettuisi alueille, missä he arjessa kohtaavat mahdollisimman paljon ns. kantasuomalaisia ja pidempään Suomessa asuneita maahanmuuttajataustaisia suomalaisia. Tähän aktiivinen kaavoitus on varsin tehokas lääke, mutta 100% toimivaa reseptiä ei ole taidettu vielä löytää. Toki "Chinatownien" yllä tiettyä romantiikkaa on, mutta mielestäni on tärkeää, että vähintään kieli ja maan peruskäytänteet tarttuvat kaikille tulijoille.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Vielä lainaus linkkaamastani artikkelista.
Viime vuonna Suomen nettomaahanmuutto ylsi 58 000 henkilöön, kaikkien aikojen ennätykseen. Vuonna 2022 nettomaahanmuutto oli 34 000 henkilöä. Vielä ennen koronaa tehdyissä väestöennusteissa nettomaahanmuuton arvioitiin olevan vuosittain vain 15 000 henkilöä, Lahtinen huomauttaa.

Vaikka viime vuoden kasvua selittää osaltaan humanitaarinen muutto esimerkiksi Ukrainasta, PTT:n mukaan pysyvältä näyttävää ”hurjaa kasvua” tulee nyt Aasiasta.

Filippiineiltä, Intiasta, Sri Lankasta, Bangladeshista ja Pakistanista Suomeen muuttavien määrä kasvoi vuosina 2019–2022 tutkimuslaitoksen mukaan yli 500 henkilöllä.

”Tulkintamme on, että tämä [muutto] on vastausta Suomen rakenteelliseen työvoimapulaan. Näissä maissa englannin kielen asema on vahvaa. Jos ilmiön taustalla on rakenteellinen työvoimapula, on syytä olettaa, että virrat jatkuvat”, Lahtinen toteaa.
Toivon ainakin itse, että nykytrendi jatkuu ja mielestäni Suomen olisi fiksua sanoa nyt tänne asettuville, että kutsukaa samalla sisarukset ja serkutkin tänne. Vaikka demografinen trendimme isossa kuvassa onkin erittäin huolestuttava, asemoitumalla maahanmuuton uudeksi suurvallaksi, kykenemme mielestäni saamaan Suomeen uuden kasvun ja kestävyyden.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Suomesta on tullut suhteellisen nopeassa ajassa aasialaisten suosima kohdemaa. Mielestäni enemmänkin olisi syytä tehdä. Sosiaalisen median markkinointia esim. Filippiineillä, Intiassa ja Vietnamissa. Toistaiseksi maahanmuuttopolitiikkaamme, mitä tulee julkisvallan toimiin on leimannut ennen kaikkea passiivisuus.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toivon mukaan nyt kasvaneessa nettomaahanmuutossa nähtäisiin taloustilanteesta ja hallituksen toimista huolimatta ns. positiivinen lumipalloefekti. Kun yhä useampi asettuu maahamme, voisin kuvitella tämän nostavan Suomen profiilia muuttokohteena, jos ei automaattisesti, niin ainakin passiivisuudestamme huolimatta.

Nyt olisi kuitenkin syytä ryhtyä kunnolla toimeen ja pyrkiä lisäämään Suomen houkuttelevuutta. Hallitus menee kiristyksiensä kanssa täysin metsään, kun juuri nyt tarve työperäiselle maahanmuutolle on suurempi kuin ehkä koskaan historiamme aikana.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ulkomaalaisia työttömiä ennätysmäärä. Mitenkähän niille käy kun 3-6 kk työttömänä tulee täyteen, maastalähtö, mukaan lukien EU:n kansalaiset?


JOL
Kaiketihan tässä taustalla osaltaan suhdanteen lisäksi se, että ulkomaan kansalaisia asuu maassamme yhtä lailla enemmän kuin koskaan aiemmin. Vaikka ulkomaalaisten työllisyysaste olisi korkea ja stabiili, heidän määränsä kasvaessa myös työttömien absoluuttinen määrä kasvaa koko ajan.

Sikäli huomioiden nykyajan pätkätyökulttuurin ja epävarman taloustilanteen, eihän hallituksen nyt ajamassa pakkolähdössä ole mitään järkeä.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Ajatuksia herättävä Hesarin julkaisema mielipidekirjoitus. Toden totta mielestäni ei ole Suomen kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia, että jo ennestään kireitä kansalaisuuden ehtoja ollaan kiristämässä entisestään.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Ulkomaalaisia työttömiä ennätysmäärä. Mitenkähän niille käy kun 3-6 kk työttömänä tulee täyteen, maastalähtö, mukaan lukien EU:n kansalaiset?
Sääntö koskee vain työntekijän oleskeluluvalla maassa asuvia. Heitä tuossa lukemassa ei käsittääkseni ole yhtään.

Siten hallituksen suunnittelema uudistus ei vaikuta kehenkään ulkomaalaisista työttömistä, eikä artikkelissa mainittu luku tule muuttumaan mihinkään suuntaan lakuudistuksen seurauksena.

Lakiuudistus on persujen hyökkäys olkiukkoa vastaan...
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Sääntö koskee vain työntekijän oleskeluluvalla maassa asuvia. Heitä tuossa lukemassa ei käsittääkseni ole yhtään.

Äkkiseltään luulisi, että työntekijän oleskeluluvalla haetaan työtä myös niin, että haku näkyy tilastoissa. Muistaakseni useissa tapauksissa haetaan uutta työntekijän oleskelulupaa, kuten jos aiempi on sidoksissa vain yhteen työnantajaan ja halutaan vaihtaa työpaikkaa. Ja jos työoikeus koskee vain tiettyä ammattialaa, sen ulkopuolista työpaikkaa voi hakea ja jos sen saisi, uutta työntekijän oleskelulupaa hakemaan. Kun se on saanut, voi vaihtaa työpaikkaa.

Sellainen on käsitys, että nämä liittyvät osin hallituksen 3 kk - 6 kk sääntöön.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli joulukuussa yli 44 000 ulkomaalaista työtöntä työnhakijaa. Kasvu on ollut huimaa parissa vuodessa ja kertoo, että vain koronasta ei ollut kyse. Ulkomaalaistaustaiset eivät samaa samalla tavalla vakituista eikä koulutustaan vastaavaa työtä kuin kantasuomalaiset.

Plussaakin on. Ulkomailla syntyneiden työllisyys näyttää kasvaneen Suomessa viime vuosina enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Mutta yli 40 000 kasvanut ulkomaalaisten työttömien määrä kertoo siitäkin, että Suomen työmarkkinat eivät toimi parhaalla tavalla. Osa ulkomaalaisista työttömistä tuottaa myös suoria kuluja sosiaaliturvaan. Ulkomaalainen voi saada työttömäksi tai lomautetuksi jäädessään Suomen työttömyysturvaa, jos hän on EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen tai tämän perheenjäsen tai jos hänellä on oleskelulupa. Työttömyys | Suomessa on ennätyksellisen paljon ulkomaalaisia työttömiä
 
Viimeksi muokattu:

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Sääntö koskee vain työntekijän oleskeluluvalla maassa asuvia. Heitä tuossa lukemassa ei käsittääkseni ole yhtään.

Siten hallituksen suunnittelema uudistus ei vaikuta kehenkään ulkomaalaisista työttömistä, eikä artikkelissa mainittu luku tule muuttumaan mihinkään suuntaan lakuudistuksen seurauksena.

Lakiuudistus on persujen hyökkäys olkiukkoa vastaan...
Huomionarvoista toden totta, että merkittävä osa Suomessa oleskeluluvalla asuvista myönnetyn oleskeluluvan perusteena ovat perhesyyt. He toki työllistyneinä ovat de facto työperäisiä maahanmuuttajia, mutta eivät jure. Heihin lukeutuvat myös maamme toisten EU-maiden kansalaiset.

Sikäli kuitenkin vaikka kolmen kuukauden sääntö tuleekin koskemaan rajallista ihmisryhmää, en näe sen käyttöönottamisessa mitään käytännön järkeä. Se tulee aiheuttamaan ainoastaan turhaa ylimääräistä stressiä työperäisille maahanmuuttajille, sekä voi laskea jo entisestään ei niin mairittelevaa maakuvaamme maahanmuuttajien silmissä.

Onko nyt Suomen kaavailemaa järjestelmää tiukkuudessaan yhdessäkään toisessa Euroopan maassa, että välittömästi työsuhteen päätyttyä alkaisi kello tikittämään ja näin lyhyessä ajassa on pakko löytää töitä, tai muuten se on "moi moi"?
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Äkkiseltään luulisi, että työntekijän oleskeluluvalla haetaan työtä myös niin, että haku näkyy tilastoissa.
Työntekijän oleskeluluvalla ei ole oikeutta rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistoon, joten heitä luvussa ei voi olla yhtäkään.

Kuitenkin - kuten tiedetään, Tilastokeskus ja TEM mittaavat työttömyyttä eri tavoin. En huomannut jutussa mainintaa kummasta mittaustavasta oli kyse. Koska uutinen perustui TEM:n tiedotteeseen, niin oletin ilmoitetun luvun perustuvan TEM:n määritelmään: työtön = henkilö, jolla on työnhaku voimassa TE-toimistossa ja hänet on katsottu työttömyysturvalain perusteella työttömäksi työnhakijaksi. Ja heidän joukossaan ei pitäisi olla yhtään työluvalla maassa oleskelevaa.

Tilastokeskuksen luvut puolestaan perustuvat kyselytutkimukseen, ja siinäkin on omat määritelmänsä, milloin henkilö lasketaan työttömäksi ja milloin ei. Yleensä Tilastokeskuksen luvut ovat hieman alhaisemmat. Eli on olemassa joukko ihmisiä, jotka ovat ilmoittautuneet työttömiksi työnhakijoiksi TE-toimistoon, mutta kyselytutkimuksessa eivät joko itse määrittele itseään työttömiksi, tai he eivät muuten täytä Tilastokeskuksen määritelmää. Periaatteessa Tilastokseskuksen mittaustavalla mukaan voi mahtua joku työluvalla maassa oleskelevakin. He ovat joka tapauksessa mitätön vähemmistö.

Vaikka kaksi eri mittaustapaa voi tuntua ristiriitaiselta, sille on syynsä: TEM:n lukema kertoo paremmin, kuinka moni Suomessa on työttömyysturvalain mukainen työtön ja oikeutettu (mikäli muut edellytykset täyttyvät) työttömyyspäivärahaan. Tilastokeskuksen lukema on kuitenkin kansainvälisesti vertailukelpoinen, koska kyselytutkimus toteutetaan ainakin EU-maissa kaikkialla samalla tavalla. Valtioiden omat määritelmät, kenelle maksetaan työttömyysturvaa ja kenelle ei, voivat poiketa merkittävästikin.

Olennaisin pointti: yksikään työluvalla maassa oleskeleva ei saa senttiäkään työttömyysturvaa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Työntekijän oleskeluluvalla ei ole oikeutta rekisteröityä työnhakijaksi TE-toimistoon, joten heitä luvussa ei voi olla yhtäkään.

Löydätkö faktan tästä?

Migrin mukaan, jos työperäisen oleskeluluvan hakijalla on rajoittamaton työnteko-oikeus, työpaikkaa voi vaihtaa ilman uutta oleskelulupaa.

TE-toimiston mukaan "jos et ole Suomen tai EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, voit ilmoittautua työnhakijaksi, jos olet saanut oleskeluluvan ja sinulla on työnteko-oikeus Suomessa. Jos sinulla ei voimassa olevaa oleskelulupaa, mutta olet hakenut jatko-oleskelulupaa, TE-toimisto tarkistaa, voitko ilmoittautua työnhakijaksi."

Äkkiseltään en osaa yllä olevan perusteella viranomaistekstiä lukea niin, että työperäinen oleskelulupa voimassa ollessaan suoraan estää työn hakemisen TE-toimiston kautta.
 

Vaughan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara
Löydätkö faktan tästä?

Migrin mukaan, jos työperäisen oleskeluluvan hakijalla on rajoittamaton työnteko-oikeus, työpaikkaa voi vaihtaa ilman uutta oleskelulupaa.

TE-toimiston mukaan "jos et ole Suomen tai EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, voit ilmoittautua työnhakijaksi, jos olet saanut oleskeluluvan ja sinulla on työnteko-oikeus Suomessa. Jos sinulla ei voimassa olevaa oleskelulupaa, mutta olet hakenut jatko-oleskelulupaa, TE-toimisto tarkistaa, voitko ilmoittautua työnhakijaksi."

Äkkiseltään en osaa yllä olevan perusteella viranomaistekstiä lukea niin, että työperäinen oleskelulupa voimassa ollessaan suoraan estää työn hakemisen TE-toimiston kautta.
En löytänyt nopealla selauksella täyttä varmuutta asiasta. Muistan ajoilta, jolloin kävin itse konsultoimassa yrityksiä asiasta, että silloin yksityiskohta, jota moni ei ollut tajunnut, liittyi oleskeluluvan pysyvyyteen. Määräaikaisella oleskeluluvalla ei ollut (ainakaan silloisella lainsäädännöllä) oikeutta työttömyysturvaan. Ja kaikki työperäiset oleskeluluvat ovat määräaikaisia.

Toki moni työluvalla maahan muuttanut voi saada pysyvän oleskeluluvan muulla perusteella: esim. työskenneltyään määräaikaisilla luvilla yhtäjaksoisesti vähintään 5 vuotta ja työskentely jatkuu edelleen, tai saatuaan pysyvän oleskeluluvan perhesyistä.

Lisäksi turvapaikan tai pakolaisstatuksen saaneilla on oikeus kotoutumislain mukaisiin palveluihin TE-toimistosta, vaikka status olisikin määräaikainen.

Olennaista on edelleen, että heitä suunniteltu 3-6 kk sääntö ei koske. Se koskee vain työperäisiä maahanmuuttajia.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
En löytänyt nopealla selauksella täyttä varmuutta asiasta. Muistan ajoilta, jolloin kävin itse konsultoimassa yrityksiä asiasta, että silloin yksityiskohta, jota moni ei ollut tajunnut, liittyi oleskeluluvan pysyvyyteen. Määräaikaisella oleskeluluvalla ei ollut (ainakaan silloisella lainsäädännöllä) oikeutta työttömyysturvaan. Ja kaikki työperäiset oleskeluluvat ovat määräaikaisia.

Joo, kiinnostukseni kohde ei ole työttömyysturvassa vaan siinä, voiko työperäisen oleskeluluvan omaava ilmoittautua TE-toimiston asiakkaaksi. Tämä selittäisi osaltaan työttömien ulkkarien määrän nopeaa nousua yhdessä Ukranaista tulleiden kanssa parissa vuodessa 20 000 yli 40 000 henkilön.

Muutenhan tilanne on se, että vaikka puhumme yli 40 000 ulkomaalaisesta työnhakijasta, heitä on reippaasti enemmän.

Työttömyysturva on sitten asia erikseen ja sitä käsiteltiin linkittämässäni HS:n jutussa. Kannatan työperäisen maahanmuuton lisäämistä, mutta aiempaa enemmän asiantuntijoiden ulkopuolelta rajoituksin, joita mm. ay-liike on esittänyt.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Löydätkö faktan tästä?

Migrin mukaan, jos työperäisen oleskeluluvan hakijalla on rajoittamaton työnteko-oikeus, työpaikkaa voi vaihtaa ilman uutta oleskelulupaa.

TE-toimiston mukaan "jos et ole Suomen tai EU- tai ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, voit ilmoittautua työnhakijaksi, jos olet saanut oleskeluluvan ja sinulla on työnteko-oikeus Suomessa. Jos sinulla ei voimassa olevaa oleskelulupaa, mutta olet hakenut jatko-oleskelulupaa, TE-toimisto tarkistaa, voitko ilmoittautua työnhakijaksi."

Äkkiseltään en osaa yllä olevan perusteella viranomaistekstiä lukea niin, että työperäinen oleskelulupa voimassa ollessaan suoraan estää työn hakemisen TE-toimiston kautta.
Mielenkiintoista lisäksi, miten tarkkaan tulevaisuudessa kolmen kuukauden sääntöä tullaan valvomaan. Tuleeko viranomaisille työsuhteen päätyttyä automaattisesti tieto, minkä jälkeen kello alkaa raksuttamaan alaspäin ja kun se on nollassa, alkaa karkotusprosessi? Kyllähän tässä Suomi on tekemässä hyvin poikkeuksellista ratkaisua. Tulevaisuudessa työperäiset maahanmuuttajat kun joutuvat olemaan enemmän tai vähemmän "löysässä hirressä". Saako tämä ihmiset sitoutumaan Suomeen, jos Ruotsissa, Virossa ja vaikka Saksassa käytänteet ovat huomattavasti inhimillisempiä?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olennaisin pointti: yksikään työluvalla maassa oleskeleva ei saa senttiäkään työttömyysturvaa.
Onkohan tämä muuten kaikkien tiedossa... Koko kolmen kuukauden sääntö kun vaikuttaa ilman käytännön hyötysyitä tehty hyvin populistinen käytäntö miellyttää kategorisesti maahanmuuttovastaisia ihmisiä. Kaiketihan näitäkin ihmisiä on jonkin verran. Vaikka teit pitkää päivää töissä ja olet integraation mallioppilas ja parvekeella on siniristilippu, maassa olo on silti "ongelma" etnisen taustasi vuoksi näille.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös