Mielenkiintoista olisi toden totta lisäksi tietää, mikä Perussuomalaisia hiertää työperäisessä maahanmuutossa? En haluaisi "Suomi suomalaisille"-ajattelun olevan kuin hyvin rajallisten piirien linja ja vaikka humanitäärisen maahanmuuton nykyistä (jo varsin tiukkaa) linjaa moni varmasti kritisoikin, vastustavatko Perussuomalaiset laajemminkin sitä, mikäli tänne tullaan ihan rehellisesti töihin ja opiskelemaan?
Itse toivoisin todella, että työperäisen maahanmuuton merkittävästä lisäämisestä olisi laaja konsensus halki poliittisen kentän ja kansankerrosten. SDP:n kriittinen kanta sopiikin tulla tässä mielessä "päivänvaloon", että puolue päivittäisi asian ollessa nyt julkisessa keskustelussa 2020-luvulle.
Asennemuutos ei toki tapahdu yhdessä yössä, vaan se on pidempiaikainen prosessi.
Ymmärtääkseni yksikään puolue (ml. persut) ei vastusta työperäistä maahanmuuttoa, ainakaan silloin, kun maahanmuuttaja pystyy elättämään itse itsensä ja perheensä. Ongelma on siinä, että huippuosaajille on globaalit markkinat, eikä suomalainen paketti (palkkaus+verotus) ole kovin kilpailukykyinen, pois lukien pieni sektori, joka voi tarjota kansainvälisesti katsoen kilpailukykyisen paketin.
Mulla on sellainen kuva, että esim. Halla-aho on kritisoinut lähinnä humanitaarista maahanmuuttoa, mutta Halla-ahon (ja persujen) tämä kritiikki käännetään usein koskemaan kaikkea maahanmuuttoa yksinkertaisesti jättämällä sana "humanitaarinen" pois. Tämä on suurelta osin tarkoitushakuista, koska tällaisella manööverillä persujen aiheellinenkin kritiikki on saatu näyttämään kaikenlaisen maahanmuuton vastustamisena.
[Persujen äärilaita on sitten toinen asia: näiden kaiken maailman anojen mielipiteitä yleistetään koskemaan kaikkia persuja. Toki persut ovat itse olleet luomassa tätä ongelmaa hyväksymällä puolueeseen näitä tyyppejä. Välillä tämä "äärilaidan" -yksittäistapausten äärimielipiteiden- arvostelu kohdistaen arvostelu yleisesti koko puolueeseen on tuntunut tarkoituksenhakuiselta koko puolueen leimaamiselta, joka on vienyt pohjaa asialliselta keskustelulta kaikkien osalta. Ymmärtääkseni pahimmista agitaattoreista puolue on päässyt eroon, eikä Teuvo Hakkaraisestakaan ole vähään aikaan kuulunut juuri mitään, (ei ainakaan omaan uutisfiidiini).]
Halla-aho on muuten tästä leimaamisesta hyvä esimerkki. Säännöllisesti häneen liittyvässä keskustelussa mainitaan tuomio kansanryhmää vastaan kiihottamisesta, (ja sitä käytetään leimakirveenä), vaikka koko oikeudenkäynti ja tuomio näyttäytyy (näin ulkopuolisena*) lähinnä farssilta. Tuomiohan tuli valtionsyyttäjälle osoitetusta "viisastelukirjoituksesta", jota Halla-aho on tuomion jälkeen
korjannut siten, että hän on poistanut kirjoituksesta poistettaviksi määrätyt osat, mutta pitäytyen sananvapautta puolustavassa "viisastelulinjassaan". Tuomiosta ei kai yksikään järkevä poliitikko ole kehdannut mainita enää aikoihin, muttei se poista sitä, että some-maailmaan ja politiikkoihin mahtuu puolueesta riippumatta hönttejä tätä ja muita leimasimia käyttämään.
Kaiken lähtökohtana on huoltosuhde, joka on vanhentuvan väestön kanssa ongelma, kun elättäjiä on jatkuvasti vähemmän suhteessa elätettäviin. Paraneeko huoltosuhde siten, että saamme maahan maahanmuuttajia, jotka ovat elätettävien joukossa? Kauppalehden artikkelissa Ahosniemi kirjoittaa, että "tarvitsemme suorittavan työn tekijöitä". Mutta jos nämä tekijät ovat lisäkulu, eivätkä kasvata kakkua, niin kakusta jää yhä vähemmän jaettavaa kaikille. Jo nyt kakku on jakojen suhteen sellainen, että jaettavaa riittää nykyisellä hyvinvointivaltion elintasolla vain velkaa ottamalla. Ahosniemi on siinä oikeassa, että elintason säilyttämiseksi (kattavat palvelut kaikille) tarvitsemme lisää tekijöitä, koska tekijöitä ei tällä hetkellä ole tarpeeksi. Ahosniemi on siinä väärässä, ettei hänen argumenttinsa ollenkaan huomioi käytettävissä olevia rahoja. Ahosniemen ratkaisu ei siis poista ongelmaa, vaan lisää sitä. Yksinkertaistaen: kakkua pitäisi kasvattaa, jotta siitä riittäisi useammille jaettavaksi. Ja useampia jakajia on jo joka tapauksessa tulossa (suuret ikäluokat tarvitsevat jatkossa enemmän hoito- yms. palveluja). Purran mukaan (jos ymmärsin oikein) taloutta pitää katsoa ensin: eli millä saamme kakkuun kokoa lisää, jotta kakkua voisi jakaa enemmän. Jos maahantulijat eivät tuo kakkuun lisää, niin he ovat enemmänkin osa ongelmaa kuin ratkaisua. Ja sikäli Purran kommentti on looginen: jos kakku on pienemään päin, eikä sitä pystytä kasvattamaan, niin sitten jako-osuuksia tulee pienentää (elintason lasku). Sehän on realismia.
Persujen äänestäjistä iso osa (hiha-arvio) on matalapalkkaisissa töissä, joihin ei juuri vaadita koulutusta. Maahanmuuttajien tulo matalapalkkaisiin työtehtäviin on taas pois juuri näiltä vähän koulutusta saaneilta, kun lisääntyvä työvoiman määrä näillä aloilla on omiaan laskemaan ansiotasoa. Tässä on luultavasti ainakin osasyy siihen, miksi persuissa suhtaudutaan nihkeästi matalapalkka-aloihin liittyvään maahanmuuttoon (siis sen lisäksi, että usein matalapalkka-alalla oleva on kakun syöjä, eikä kasvattaja).
*Yllä oleva kirjoitukseni persuista on siinä mielessä "pielessä", etten ole koskaan äänestänyt persuja, sinisiä tai SMP:tä, että sikäli heitän arvioni ulkopuolisena.