Tässä kai näkyy se, ettei suomalaiset ole (muiden pohjoismaiden tapaan) urheiluhullua kansaa, vaan menestyshullua. Kannustusta ja tukirahaa tulee lähinnä vain juuri sinä vuonna kun tulee menestystä. Vaikeina aikoina saa haukkuja ja tukirahoja vaaditaan takaisin. Eipä sitten ihme, että muut menestyy paremmin kun suomalaisille paineet nousee liian koviksi ja urat päättyvät ennen aikojaan.
Yleisellä tasolla vähiä rahoja olisi hyvä pyrkiä suuntaamaan nuoriin kansainvälisen huippu-urheilun kynnyksellä oleviin urheilijoihin, joiden hyötysuhde saadusta rahasta olisi mahdollisimman hyvä taaten sen, että urheiluun voisi heittäytyä täysipäiväisesti, joka on ongelma, koska etenkin yksilölajeissa ollaan epävarman tulevaisuuden suhteen jatkuvasti jalka opiskelu-oven välissä alituiseen. Sitä voitaisiin jopa sinne 25 ikävuoteen yrittää tapauskohtaisesti vaikka jatkaakin, mikäli kehitystä ilmenee. Mielestäni he (juniori-iän ohittaneet, mutta aikuisuuden kynnyksellä olevat lahjakkuudet) tarvitsevat tukea eniten. Valintaperusteista saataisiin varmasti raju tappelu, mutta niin tunnutaan saavan nytkin.
Lisäksi olisi hyvä kartoittaa urheilijan muun elämän tulo ja taloudellinen puoli. Epäilen, että nyt vaikka esimerkiksi Ruuskanen (tai Pitkämäki aiemmin) ovat saaneet sen verran uransa aikana kelpo sponsoreita, että rahoitusta tulee tuolta mukavasti, jolloin heidän tukimääränsä voisi olla hieman kevyempi.
On hyvä tottakai, että uransa viimeisiä kausia urheilevia konkareita tuetaan, mutta kyllä arvioinnin pitää olla erittäin objektiivista sen suhteen, että mikä on tulos odottama ja mitä mahdollisesti täydellä tukirahalla voidaan enää saavuttaa. Tukea pitää olla saatavilla toki koko ajan (rahaa), mutta kylmiä rajanvetoja tulisi pystyä tekemään. Henkisen tuen saamiseen voitaisiin panostaa omien lajiliittojen sisällä.
Ei muualla päin urheilijat elä missään kritiikittömässä kuplassa. Kyllä muuallakin maailmassa osataan rapaa ja kritiikkiä antaa, koska vaatimustasot on nostettu korkealle. On jokseenkin huvittavaa, että keskustelu ajautuu aina siihen, että nimenomaan Suomessa urheilijalle asenneilmasto olisi jotenkin myrkyllinen.