Nyt olisi syytä tiivistää sarja 10 jengiin. Samoin ykkönen 10 jengin sarjaksi. Näin saataisiin tarpeeksi laadukas ja kova liiga sekä ykkönen. Samalla voitaisiin palloliiton toimesta perustaa Belgian mallin mukaan alueelliset akatemiat, nykyisten muutaman seuran toiminta riittää tuohon statukseen ja loput pitäisi vetää liittovetoisesti pystyyn. Tosin tässä sitten liitolta vaadittaisiin kunnon toimintaa ja yhteistyötä SHA:n kanssa.
Tärkeintä olisi saada jokaisen alueen kaikki parhaat(eli innokkaimmat ja lahjakkaimmat) pojat yhteen, harjoittelemaan riittävästi. Tämä kaikki yhteistyössä koulujen kanssa.
Suomessa pelaajataso pitää saada sille tasolle, että vaikka kuinka mentäisiin takki auki fäärsaarelaisia vastaan, niin silti ne voitettaisiin.
Kulunut "eurokausi" on hyvää vauhtia tulossa kaikkien aikojen huonoimmaksi. Tosin HJK:n voitto voi asiaa vielä muodollisesti muuttaa, mutta isossa kuviossa tilanne on kuitenkin jäätävän selvä juuri nyt. HJK on liigan selkeästi paras joukkue nimiltään, mutta ei kykene voittamaan virolaista seurajoukkuettakaan kotonaan. Typerät turkulaisvihat voidaan samantien kuopata: suomalainen seurajoukkuefutis on tällä hetkellä hirvittävän surkeaa, Euroopan pohjasakkaa kautta linjan. Vaikka tämä vuosi onkin se pohjanoteeraus ja ensi vuonna taas ehkä Klubikin Muurisen tahdittamana pelaa paremmin, silti jotakin tarttis tehrä.
Vaan mitäpä se olisi? En usko mihinkään sarjajärjestelmäuudistuksiin enää. Perusongelma on se, että kun taso on huono, ei se tiivistämällä tai laajentamalla yhtään parane kun ainesta ei vaan ole. Veikkausliigassa ei ole näemmä tarpeeksi hyviä pelaajia edes kahteen joukkueeseen, joten on ihan sama mikä se joukkueiden lukumäärä liigassa on. On toki muistettava sekin, että suomalaispelaajia pelaa aika monta ulkomailla, joten sekin pieneltä osin selittää Veikkausliigan heikkoa tilaa. Valitettavasti vain kotimaiset paluumuuttajatkaan eivät sen tasoa juurikaan ylemmäksi nosta (Mattila, Forssell, Tainio jne.)
Ainoa keino olisi panostaa itse ruohonjuuritason tekemiseen. Juuri siellä tehdään tai ollaan tekemättä huippupelaajia. Pitäisi saada lisää laatuvalmentajia, mutta mistä niitä saadaan, on taas vaikea ongelma. Pitäisi keskittää sitä vähää osaamista keskuksiin, joissa saataisiin edes pienelle osalle hyvää valmennusta. Ja nuoret pitäisi innostaa futikseen, mikä on sitten jo todella vaikeaa. Lätkä on vaan monen haaveissa (paitsi etnisillä vähemmistöillä) se laji, jossa voidaan tavoitella suuria, futista vaan pelaillaan.
On mielenkiintoista, että keskusteltaessa jalkapallon ongelmista perusongelma usein unohdetaan: tarvitaan tekijöitä sinne arkipäivään, tarvitaan innostuneita pelaajia, joita ilman ei tule mistään mitään. Sen sijaan huomattavasti vähemmän tarvitaan pukupellejä (näin populismin hengessä), jotka tekevät jotain kaavioita ja laativat suunnitelmia, mutta jotka eivät silti osaa vastata peruskysymykseen: miten saada suomalaispojat ottamaan futiksen tosissaan? Oma vastaukseni tällä hetkellä on, pelastetaan mitä pelastettavissa on, kaikille lahjakkaille stipendit ulkomaille akatemioihin jo hyvin nuorina ja toivotaan parasta. Mukaan vaikka tukihenkilöitä täydellä palkalla.