Piste per peli -junassa Sebastian ja Aleksander nautiskelevat rentoutuneina Mikon pöydässä omista pippuripihviannoksistaan. Mikko selittää että näin se homma kannattaa ottaa hei, teette niitä pisteitä sen verran että ei tartte joka jumalan asemalla pelätä lentääkö täältä pois vai ei. Kattokaa nyt tota Roopea, tuolla se taas naama punaisena tasaa hengitystään kun onnistui jälleen kerran juoksemaan hetkeksi sisälle, ja hermostuneena kuikuilee ympärilleen että tuleeko konnari heittämään sen ulos jo nyt vai vasta ens asemalla. Sebastian ja Aleksander nyökyttelevät Mikolle ja toisilleen, ja toteavat että totta puhut, kyllä tää on paljon parempi tapa. Mikko tilaa uuden pullon punaviiniä pöytään, ja kertoo että tein tossa muuten viis pointsia yhteen peliin, kannattais varmaan Roope sunkin tämmösiä silloin tällöin harrastaa niin ei tarvis olla aina ihan kusi sukassa täällä. Sebastian nostaa maljan isänmaalle, Mikko nostaa heti lasinsa, mutta Aleksander ei oikein tajua että eikös me nyt olla sitä mieltä että Venäjä on ihan perseestä, että mitäs helvettiä me nyt sille jotain maljaa nostellaan hä?
Aseman baarissa meno on rauhallista, samat tutut naamat siellä istuvat olut- ja limulasiensa kanssa, ja aina välillä tulee uusi naama Toukka-junasta baariin sisälle. Viimeisimpänä baariin astui Waltteri Merelä, hän ihmetteli aseman baaria suu auki ja kertoi muille että Toukka-junaan jäi enää kaksi tyyppiä, en tiiä keitä ne ees oli, joku Joona ja Nikolas, olin ihan nevahööd niistä. Eipä tiedä Waltteri että on sinne astellut sen jälkeen myös joku Santeri-niminen otus Uudessa Pelipaidassaan.
Yhtäkkiä aseman baarissa alkoi valot vilkkumaan ja summeri soimaan. Urho alkoi villisti tuulettamaan, mutta kukaan muu ei tehnyt elettäkään. Waltteri ihmetteli että mikä tää juttu nyt on, Kasperi kertoi että tuo valomerkki ja summeri lähtevät soimaan aina kun Urho Vaakanainen on tehnyt maalin, mutta ei siihen kannata reagoida mitenkään koska Urhon maalit aina kuitenkin lopulta hylätään. Summeri ja valomerkki oli kuulemma jo kolme kertaa aiemminkin rävähtänyt päälle, ja Urhoa oli kannettu kultatuolissa pitkin baaria, kunnes baarin telkkari oli lävähtänyt päälle ja Gary Bettman oli sen välityksellä käkättänyt että ähäkutti, vitut Urho mitään maalia ole oikeasti tehnyt, mä henkilökohtaisesti kävin hylkäämässä sen tai merkkaamassa jollekin muulle, että haistakaa te kehitysmaalaiset idiootit ja varsinkin sinä Urho paska!
Tälläkin kertaa Urho kuikuili pelokkaasti yksinäisen juhlimisensa keskellä telkkarin suuntaan, ja eipä aikaakaan kun se lävähti jälleen päälle, ja Urhon hartiat painuivat jo valmiiksi lannistuneeseen lysyyn. Ruutuun pelmahti jälleen Gary Bettmanin ärsyttävä naama, mutta tällä kertaa hän ei ollutkaan vahingoniloinen vaan vastaili hätääntyneenä puhelimiin, tonki papereita, raapi päätään ja yritti huutaa joillekin että etsikää nyt jotain helvetin kuvakulmia millä voitais se aikaisempi tolppakuti tuomita maaliksi, mutta ei se auttanut mitään. Gary Bettman joutui vitutukseensa tikahtuen julistamaan, että we have a good goal, ja voi pojat minkä huutomyrskyn se baarissa saikaan aikaan! Urho itki valtoimenaan, kun häntä neljännen kerran alettiin kantamaan kultatuolissa pitkin baaria, kaikki huusivat hänelle että tätä ei enää mikään vie sinulta pois, se on nyt tässä, nauti Urho nauti!
Samaan aikaan turkulaisessa nakkikioskissa Marko Kiprusoff vaipuu entistä syvempään masennuksen alhoon. Hän tavaa Teksti-TV:ltä Vaakanaisen vihreää nimeä, joka ei ole sulkujen sisällä, ja ei voi ymmärtää että nytkö se tuokin on sitten... Marko yrittää hakea lohtua kioskin hyllylle nostetusta Tikkurilan alennusmyynnistä varastetusta maalipurkista, johon Marko on itse kirjoittanut mustalla tussilla kirjaimet N, H ja L, ajatellen että on minullakin NHL-maali täällä, mutta Marko ei pysty enää huijaamaan itseään ja vaipuu lohduttomaan itkuun. Samalla kioskiin astelee pari entistä maalivahtia, Pekka ja Mika, jotka katsovat hyllyllä olevaa NHL-maalipurkkia ja nauravat että ei vittu mikä sääliö, tolla on tommonen kun ei se oo itse osannut NHL:ssä koskaan maalia tehdä, mekin ollaan jumalauta tehty siellä maali vaikka ollaan maalivahteja mutta tää yks nakinpaistelija täällä joutuu tommoseen surkeuteen turvautumaan. Pistäs pari porilaista ja kuus mustaa makkaraa ja poronkäristys nakeilla ja ketsupilla ja lopeta toi vitun itku!
