Suomalaiset NHL:ssä 2014–2015

  • 810 625
  • 1 842

xkouhiax

Jäsen
Suosikkijoukkue
Panthers
Tuosta keskustelusta suomalaisten pelaamisen tasosta sekä määrästä tuli mieleen eräs asia, kun nyt tässä seurannut kahden melko samassa tilanteessa olevan pelaajan otteita eli ruotsalaisen Johan Larssonin ja suomalaisen Teemu Pulkkisen. Molemmat ovat tehneet kovaa jälkeä AHL:ssä (Pulkkinen toki kovempaa) ja nyt sitten päässeet näyttämään kunnolla NHL:ään asti.

Kaikki kunnia Pulkkiselle ja toivotaan miehelle Suomi-lasien takaa onnistumisia, mutta kyllähän se nyt jotain kertoo, että tuolla boardsien puolella (lähinnä Suomi-nimimerkit) vertailevat miestä Brett Hulliin ja vakavissaan esitetään kysymyksiä, että onko miehellä paras laukaus heti Ovechkinin jälkeen NHL:ssä. Mies on myös jo tuleva maalitykki ja Detroitin tuleva paras maalintekijä. Tosiasiassa kuitenkin pelaa edelleen helppoja minuutteja ja paljon ylivoimaa yhdessä liigan kiekonhallintavaltaisimmissa joukkueissa - eli eipä oikeastaan paremmassa tilanteessa voisi olla.

Johan Larsson on nyt deadlinen tyhjennystä seuranneen suuremman vastuun jälkeen viiteen (5) viime peliin iskenyt seitsemän (7) pistettä (eli viidessä pelissä enemmän pisteitä kuin Pulkkinen on koko urallansa tähän asti tehnyt NHL:ssä) ja tehotilastokin on hienosti +4. Tämä pelaten isoja ja vaativia minuutteja (16-22 minuuttia ottelua kohden) ykköskentässä säännöllisesti vastustajan parhaita vastaan joukkueessa, joka on kiekonhallinnaltaan yksi NHL:n huonoimpia sekä puoli vuotta nuorempana. Huomionarvoistahan tässä on se, että Larsson on enemmänkin puolustussuuntaan profiloitunut kaveri, joka on tähän asti tehoillut lähinnä AHL:ssä (toki otanta on pieni, mutta samahan se on Pulkkisellakin). Tästä huolimatta yksikään ruotsalainen nimimerkki ei ole miehestä Buffalo-kannattajien ulkopuolelta noteerannut millään tavalla ja veikkaanpa, että harva ruotsalainen NHL:ää seuraava edes on varsinaisesti tietoinen kaverista. Kertonee jotain siitä volyymista, millä Ruotsi noita pelaajia puskee ja siitä, kuinka vähästä Suomessa täytyy suitsuttaa.

En ole itse Pulkkisen pelejä paljoa nyt nähnyt, mutta Detroit-fanit ovat kirjoitelleet, että Pulun kanssa muuten heikosti toiminut kolmoskenttä on saanut peliään kulkemaan. Eli onko Pulu sittenkin omalla panoksellaan ollut iso palanen tuota kenttää? Toki Pulu on päässyt kokeilemaan myös kovempien miesten rinnalla, mutta siellä ei kovin hyvää onnistumista tullut. Detroitin tapaisessa joukkueessa on toki varmasti hieman kovempi paikka lähteä antamaan NHL-näyttöjä verraten juuri tämän ja edelliskauden Buffaloon, joten ihan vakavaa vertailua ei näiden kahden nuoren otteista voi tehdä.

Suomalaisilla kiekkofaneillahan vaikuttaa varmasti pitkä kuiva kausi maalintekijöissä/kovan luokan profiilipelaajissa. On siis melko luonnollista, että pieneenkin oljenkorteen tartutaan innokkaasti. Ruotsilla vastaavaa ongelmaa ei ole ollut.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
En ole itse Pulkkisen pelejä paljoa nyt nähnyt, mutta Detroit-fanit ovat kirjoitelleet, että Pulun kanssa muuten heikosti toiminut kolmoskenttä on saanut peliään kulkemaan. Eli onko Pulu sittenkin omalla panoksellaan ollut iso palanen tuota kenttää? Toki Pulu on päässyt kokeilemaan myös kovempien miesten rinnalla, mutta siellä ei kovin hyvää onnistumista tullut. Detroitin tapaisessa joukkueessa on toki varmasti hieman kovempi paikka lähteä antamaan NHL-näyttöjä verraten juuri tämän ja edelliskauden Buffaloon, joten ihan vakavaa vertailua ei näiden kahden nuoren otteista voi tehdä.

Suomalaisilla kiekkofaneillahan vaikuttaa varmasti pitkä kuiva kausi maalintekijöissä/kovan luokan profiilipelaajissa. On siis melko luonnollista, että pieneenkin oljenkorteen tartutaan innokkaasti. Ruotsilla vastaavaa ongelmaa ei ole ollut.

Olen melko paljon nähnyt molempien pelaajien pelaamista (uskaltaisin jopa väittää, että palstalla ei hirveän montaa muuta ole, jotka olisivat nähneet molempien pelaamista yhtä paljon yhteenlaskettuna).

Näen Pulkkisella olevan mahdollista olla aika pitkälti Ales Kotalikin tyyppinen pelaaja hieman erilaisilla ominaisuuksilla. Perusperiaate kuitenkin on se, että molemmat tarvitsevat pelaajia, jotka luovat sitä aikaa ja tilaa, jotta pääsevät hyödyntämään loistavaa laukaustaan. Muussa tapauksessa anti jää todella vaatimattomaksi. Pulkkinenhan ei ole kiekottomana mitenkään rasite, mutta ei hän kamalasti lisäarvoa tuo (joskin tätä puolta ei olla vielä kovinkaan vahvasti testattu, koska toistaiseksi minuutit ovat olleet melko suojattuja). Tämä tarkoittaa sitä, että se lisäarvo on sitten tultava kiekollisessa pelaamisessa. Yleensä kun Pulkkinen saa kiekon, niin hän pääasiassa silmittömästi lähtee sitä ampumaan maalivahtia kohden oikeastaan tilanteesta riippumatta. Esim. Boston-matsissa kolmannessa erässä hänen kentällä oli hyvä pyöritys Bostonin päässä ja kentällä Seidenberg oli hukannut mailansa ja jumalauta hanskansakkin, niin Pulkkinen meni ampumaan pienestä kulmasta kiekon Svedbergin syliin. Käytännössä siinä oli ylivoimatilanne päällä, niin ei silloin lähdetä ampumaan huonosta paikasta. Tältä osin Pulkkisesta on tulossa Detroitin oma Tyler Kennedy, jonka corsi-lukemat näyttävät loistavilta, mutta jonka "oikea" anti kiekonhallinnalle on sitten hieman muuta. Toki niitä maaleja ja pisteitä on tullut - AHL-tason Edmontonia vastaan sekä yksi oman mailan hajoamisen seurauksena. Ylivoimamaali Pittsburghia vastaan one-timerista taas oli sitä osaamista, jollaista on edellytys tarjota paljon. Fleuryn ihmeellisestä polvillaan liukumisesta huolimatta laukaus oli erinomainen ja niitä toivottavasti nähdään lisää muualle kuin Buffalon verkkoon myös tulevaisuudessa.

Johan Larssonhan on saanut näyttöpaikat Buffalon hyökkäävissä kentissä ensimmäistä kertaa aika tasan sen viisi matsia sitten. Sitä ennen hän ei ole päässyt edes uneksimaan samanlaisista näyttöpaikoista kuin joita Pulkkinen on saanut. Detroitin tapaisessa joukkueessa juurikin on huomattavasti helpompi niitä näyttöjä antaa, kun sen mahdollisuuden saa. Mahdollisuuden saaminen on toki hankalampaa, mutta Pulkkinen on AHL-näytöillään ne mahdollisuudet saanut, niinkuin pitääkin.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Onhan jo lähtökohta varsin erikoinen, kun aletaan vertailemaan vaikkapa Larssonia ja Pulkkista. Ja Larssonilla on ainakin nhl.com:in mukaan viiteen viime peliin 3+3 ja Pulkkisella 3+1. Toinen on pelannut ykkösketjussa keskimäärin n. 20 min/peli ja toinen n. 13 min/peli kolmosketjussa. Ylipäänsä noiden tilastojen perusteella en lähtisi tekemään isoja johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Molemmat ovat ainakin onnistuneet kohtuu hyvin tehollisesti viime peleissä ja osoittaneet olleensa annetun vastuun arvoisia. Mitä tulee noihin näyttöpaikkoihin, niin aika tasaisesti se on Pulkkisella ollut sitä n. 10 minuuttia kolmosessa tai nelosessa sekä sitten jonkin verran yv:tä kakkosylivoimassa. Vasta viime peleissä on peliaikaa tullut enemmän tyypilliselle kolmosketjun pelaajalle. Sekin on hauska yksityiskohta, että muistetaan mainita, että Pulkkinen teki 1+1 Edmontonia vastaan (mikä muuten oli todella tasainen peli, jota Oilers vei pitkään), mutta se toki unohdetaan, että Larsson teki 1+2 aina kivikovaa Torontoa vastaan. Mutta ehkä tässäkään ei ollut mitään tarkoitushakuisuutta.

Ylipäänsä tuntuu erikoiselta, että on tarve aina Pulkkisesta puhuttaessa tuoda esiin niitä kysymysmerkkejä ja heikkouksia, joita varmasti löytyy kun oikein haluaa kaivella. Mutta samaan aikaan niitä positiivisia asioita kehityksessä on tapahtunut huimasti viimeisten kahden kauden aikana alkaen huikeasti parantuneesta luistelusta ja kiekottomasta pelaamisesta ja parantuneesta laukaisuhanakkuudesta jne. Pulkkinen on omalla pelillään toistaiseksi ansainnut Babcockin luottamuksen ja jo se on minusta hieno saavutus, kun puhutaan yhdestä maailman arvostetuimmasta valmentajasta.

Itse pidän todella paljon Pulkkisen pelaajaprofiliista, joka ei todellakaan ole ihan tyypillinen ja johon tulinen lämäri tuo omaa särmää. Ei noita Suomesta ainakaan liikaa ole tullut. Suomalaisista on vaikea oikein edes keksiä vertailukohtaa.
 
Viimeksi muokattu:

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Onhan jo lähtökohta varsin erikoinen, kun aletaan vertailemaan vaikkapa Larssonia ja Pulkkista. Ja Larssonilla on ainakin nhl.com:in mukaan viiteen viime peliin 3+3 ja Pulkkisella 3+1. Toinen on pelannut ykkösketjussa keskimäärin n. 20 min/peli ja toinen n. 13 min/peli kolmosketjussa. Ylipäänsä noiden tilastojen perusteella en lähtisi tekemään isoja johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Molemmat ovat ainakin onnistuneet kohtuu hyvin tehollisesti viime peleissä ja osoittaneet olleensa annetun vastuun arvoisia. Mitä tulee noihin näyttöpaikkoihin, niin aika tasaisesti se on Pulkkisella ollut sitä n. 10 minuuttia kolmosessa tai nelosessa sekä sitten jonkin verran yv:tä kakkosylivoimassa. Vasta viime peleissä on peliaikaa tullut enemmän tyypilliselle kolmosketjun pelaajalle. Sekin on hauska yksityiskohta, että muistetaan mainita, että Pulkkinen teki 1+1 Edmontonia vastaan (mikä muuten oli todella tasainen peli, jota Oilers vei pitkään), mutta se toki unohdetaan, että Larsson teki 1+2 aina kivikovaa Torontoa vastaan. Mutta ehkä tässäkään ei ollut mitään tarkoitushakuisuutta.

Joo, hyvä korjaus. Ja jälkikäteen mietin, että olisi tuo Toronto-matsi pitänyt tuoda esille. Tästä huolimatta pisteitä noista matseista tasaisesti ja kovia sekä kovakuntoisia joukkueita vastaan.

Mielestäni noihin minuutteihin takertuminen tuossa suhteessa osoittaa hieman, että koko pointti on mennyt ohitse. Pulkkinenhan saa koko Detroit-hyökkäyksen helpoimpia minuutteja oli kyse sitten suhteellisesta QoC-lukemasta tai o-zone-starteista. Pelaajaa ei yksinkertaisesti pystytä suojaamaan, jos sen oletetaan pelaavan keskimäärin enemmän kuin Pulkkinen on pelannut. Vai ovatko nuo lukemat helvetin tarkkaa roolitusta harjoittavalta Babcockilta ihan sattuma? Kärjistäen ero on se, että Larsson pelaa Bergeronia ja Charaa vastaan ottaen paljon oman pään aloituksia siinä, missä Pulkkinen pelaa Matt Bartkowskia sekä Max Talbottia.

Kuitenkaan missään nimessähän en ole sanonut, etteikö Pulkkinen olisi mitenkään onnistunut. Tottakai on, mutta näiden pelaajien hypetyksen suhde otteisiin on erossaan melko räikeä. Jos menet boardseilla joko Detroit- tai prospect-osioon, niin aika ylitselentävää juttua löytyy ja renkaisiin pumpataan ilmaa kovaa vauhtia. Johan Larssonista ei todellakaan samanlaista hypeä löydy. Joko toista hypetetään liian vähän tai toista liian paljon. Todennäköisesti molemmat.

Ylipäänsä tuntuu erikoiselta, että on tarve aina Pulkkisesta puhuttaessa tuoda esiin niitä kysymysmerkkejä ja heikkouksia, joita varmasti löytyy kun oikein haluaa kaivella. Mutta samaan aikaan niitä positiivisia asioita kehityksessä on tapahtunut huimasti viimeisten kahden kauden aikana alkaen huikeasti parantuneesta luistelusta ja kiekottomasta pelaamisesta ja parantuneesta laukaisuhanakkuudesta jne. Pulkkinen on omalla pelillään toistaiseksi ansainnut Babcockin luottamuksen ja jo se on minusta hieno saavutus, kun puhutaan yhdestä maailman arvostetuimmasta valmentajasta.

Tässä kohtaa se esilletuonti oli hyvinkin relevantti, koska Larsson suurella todennäköisyydellä tulee olemaan hyödyllinen NHL-pelaaja, vaikka hänen hyökkäyspelaamisensa tyrehtyisi pahastikkin. Samaa ei voi sanoa Pulkkisesta. Olen Pulkkisen osalta monta kertaa sanonut, että hänen todella aktiivinen ja jalat koko aika käyvä -pelitapa on ehdoton plussa, ja mies ei laisinkaan liu'u tai ihmettele. Toisinaan voisi olla ihan hyvä hidastaa ja miettiäkkin, mutta varmasti parempi näin kuin se, että olisi flegmaattinen surffailija. Tosin mielestäni tuo "laukaisuhanakkuus" ei nykymittamäärässä ole kovinkaan hyvä asia, vaikka sillä välillä osutaankin tolppien väliin.

Itse pidän todella paljon Pulkkisen pelaajaprofiliista, joka ei todellakaan ole ihan tyypillinen ja johon tulinen lämäri tuo omaa särmää. Ei noita Suomesta ainakaan liikaa ole tullut.

Onhan se erikoinen ehdottomasti, mutta ei ehkä valmentajan ihanne. Pelaajaprofiililtaan ehdottomasti käyttökelpoinen, joskin edellyttää kokoonpanolta tiettyjä vaatimuksia sekä peluutuksellisia järjestelyitä. Kuitenkin ehdottomasti edellytykset käyttökelpoiseksi, jopa hyvinkin, pelaajaksi on olemassa. Tätä en ole missään vaiheessa kieltänyt, vaikka tämän lopulliseen realisoitumiseen suhtaudunkin edelleen melko varoen.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Pulkkisen ja Ovien lämärissä on kyllä muutoma iso yhdistävä tekijä, yksi on tietenkin kovuus ja toinen on se maila milä Pulkkinen pelaa. Tuskin Pulkkinen aina itsekkään tasantarkkaan tietää minne se lämäri lähtee, kun lapa on mallia todella käyrä. Tämä kun saattaa yllättää monesti veskaritkin.

Sitten mitä tulee pelattuihin minuuttuihin niiden vaatimustason puolesta, niin hieman ylikorostetaan täällä niiden merkitystä. Monesti on niin että vastustajan hyökkäävimmät kentät myös antavan paljon laatu paikkoja omiin. Kuten vaikka viimeyön Chicago-Isles pelissä oli havaittavissa, että Tavaresin kenttä pelasi Islesiltä selvästi heikoiten omiin, ja Toewsin kenttä antoi unnon "persraiskauksen" lukemin 4-0.
 

Sambody

Jäsen
Boardsilla nyt hypetetään milloin ketäkin ja mistäkin. En jaksaisi sen palstan hypetyksistä mieltäni pahoittaa.
 

xkouhiax

Jäsen
Suosikkijoukkue
Panthers
Sitten mitä tulee pelattuihin minuuttuihin niiden vaatimustason puolesta, niin hieman ylikorostetaan täällä niiden merkitystä. Monesti on niin että vastustajan hyökkäävimmät kentät myös antavan paljon laatu paikkoja omiin. Kuten vaikka viimeyön Chicago-Isles pelissä oli havaittavissa, että Tavaresin kenttä pelasi Islesiltä selvästi heikoiten omiin, ja Toewsin kenttä antoi unnon "persraiskauksen" lukemin 4-0.

Tämä. Mielestäni mennään jo ylispekuloinnin puolelle, kun perustellaan lähes tuplasti enemmän pelanneen tehopisteitä hankalammin saavutetuiksi sillä, että on pelannut ykköskentässä kovempia vastustajia vastaan. Ei asiat ole niin mustavalkoisia, sillä usein juuri siellä vastustajan kolmos-neloskentässä on puolustussuuntaan paremmat pelaajat, jotka keskittyvät enemmänkin siihen oman pään pitämiseen. Ja luonnollisesti alemmissa kentissä hyökkäyssuuntaankin heikompia yksilöitä. Lisäksi mitä enemmän pelaat, sitä paremmin olet pelissä mukana, mikä myös edesauttaa hyvien suoritusten ja tehopisteiden syntymistä.
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Kuitenkaan missään nimessähän en ole sanonut, etteikö Pulkkinen olisi mitenkään onnistunut. Tottakai on, mutta näiden pelaajien hypetyksen suhde otteisiin on erossaan melko räikeä. Jos menet boardseilla joko Detroit- tai prospect-osioon, niin aika ylitselentävää juttua löytyy ja renkaisiin pumpataan ilmaa kovaa vauhtia. Johan Larssonista ei todellakaan samanlaista hypeä löydy. Joko toista hypetetään liian vähän tai toista liian paljon. Todennäköisesti molemmat.

Tässä kohtaa se esilletuonti oli hyvinkin relevantti, koska Larsson suurella todennäköisyydellä tulee olemaan hyödyllinen NHL-pelaaja, vaikka hänen hyökkäyspelaamisensa tyrehtyisi pahastikkin. Samaa ei voi sanoa Pulkkisesta. Olen Pulkkisen osalta monta kertaa sanonut, että hänen todella aktiivinen ja jalat koko aika käyvä -pelitapa on ehdoton plussa, ja mies ei laisinkaan liu'u tai ihmettele. Toisinaan voisi olla ihan hyvä hidastaa ja miettiäkkin, mutta varmasti parempi näin kuin se, että olisi flegmaattinen surffailija. Tosin mielestäni tuo "laukaisuhanakkuus" ei nykymittamäärässä ole kovinkaan hyvä asia, vaikka sillä välillä osutaankin tolppien väliin.

Joo, en ole hirveästi boardseilla pyörinyt, mutta lähinnä sen käsityksen olen saanut, että Pulkkinen herättää siellä ihan yhtä paljon ristiriitoja kuin monessa muussakin paikassa. Itse olen seurannut Pulkkista C-junnuikäisistä alkaen ihan livenäkin ja potentiaalin realisoituminen tähänkin asti on ollut hieno nähdä. Pulkkinen on aina erottunut todella nopealla peliälyllä ja se oli ehkä ensimmäinen asia joka pisti silmään jo 14-vuotiaasta pelurista. Toki laukaus oli jo silloin myös nähtävissä. Kömpelöstä luistelusta huolimatta hän oli muita aina vähintään askeleen edellä. Pelinrakennustaito on aina ollut siellä ja luulen, että kokemuksen karttuessa se alkaa näkymään paremmin myös NHL-tasolla. Siitä ihan samaa mieltä, että välillä olisi hyvä pysähtyä enemmänkin, mutta näkisin, että se on osa prosessia totuttautumisessä NHL:n lainalaisuuksiin. Nyt se on vielä aika paljon sitä, että hoidetaan asiat mieluummin varman päälle, kuin aletaan yhtään soveltamaan. Ja välillä tosiaan tulee noita ns. älyttömiä vetoja, mutta se on osaksi varmasti myös valmennukselta tullut toive toimittaa kiekkoa maalille mahdollisimman paljon.

Se on myös Pulkkisen kohdalla selvää, että jos hyökkäystehot tyrehtyy, niin aika vähän hänestä on joukkueelle hyötyä. Mutta tämä on aika universaali lainalaisuus NHL:ssä, eikä niitä nelosketjun jätkiäkään, varsinkaan eurooppalaisia, kauaa katsella, jos tehoja ei koskaan tule. Uutta jyrää tilalle yrittämään pukkaa kuitenkin ovista ja ikkunoista.

Tuo viisikin maalia tuolla peliajalla on kuitenkin ihan kohtuu hyvä suoritus ja Pulkkinen lienee jo nyt aika korkealla maalimäärissä Detroitissa peliaikaan suhteutettuna. Liigan suomalaisista pelaajista lienee selvä ykkönen, jos Salomäki jätetään pois laskuista. Toki pelimäärä on vielä pieni, mutta trendi joka tapauksessa ihan lupaava.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Boardsilla nyt hypetetään milloin ketäkin ja mistäkin. En jaksaisi sen palstan hypetyksistä mieltäni pahoittaa.

Toki, mutta hyvä paikka tiettyjä ilmiöitä tarkkailla. Ja toivottavasti kukaan mukaan nyt ei sentäs mieltänsä asiasta pahoita, vaikka se mielensä pahoittaminen onkin melko muotia nykyään ja enenevissä määrin myös täällä.


Sitten mitä tulee pelattuihin minuuttuihin niiden vaatimustason puolesta, niin hieman ylikorostetaan täällä niiden merkitystä. Monesti on niin että vastustajan hyökkäävimmät kentät myös antavan paljon laatu paikkoja omiin. Kuten vaikka viimeyön Chicago-Isles pelissä oli havaittavissa, että Tavaresin kenttä pelasi Islesiltä selvästi heikoiten omiin, ja Toewsin kenttä antoi unnon "persraiskauksen" lukemin 4-0.

Tämä. Mielestäni mennään jo ylispekuloinnin puolelle, kun perustellaan lähes tuplasti enemmän pelanneen tehopisteitä hankalammin saavutetuiksi sillä, että on pelannut ykköskentässä kovempia vastustajia vastaan. Ei asiat ole niin mustavalkoisia, sillä usein juuri siellä vastustajan kolmos-neloskentässä on puolustussuuntaan paremmat pelaajat, jotka keskittyvät enemmänkin siihen oman pään pitämiseen. Ja luonnollisesti alemmissa kentissä hyökkäyssuuntaankin heikompia yksilöitä. Lisäksi mitä enemmän pelaat, sitä paremmin olet pelissä mukana, mikä myös edesauttaa hyvien suoritusten ja tehopisteiden syntymistä.

Ei se nyt ihan näinkään kuitenkaan mene.

On selvä, että esim. ykköskentissä on eroja, kun puhutaan hyökkääjien puolustusosaamisesta. Toisaalta taas lähtökohta puolustajien osalta on se, että ykköspuolustajat ovat niitä parhaita nimenomaan omassa päässä. Tämä lienee aika selkeä asia.

Mitä tulee sitten hyökkääjiin, niin se, onko niiden profiili etu vai haitta, riippuu aika paljon joukkueesta ja kentällisestä missä pelaa. Jos oma joukkue on erinomainen kiekonhallintajoukkue ja kentässä paljon kiekollista osaamista, mutta ei niinkään puolustusosaamista, on tietenkin helpompi pelata sellaista puolustusvoittoisempaa kentällistä vastaan. Jos taas vastustajalla on erittäin kiekollinen, mutta taas puolustuksellisesti heikko ykkönen, niin oman joukkueen ja kentällisen kyky rakentaa kiekonhallintaa korostuu todella paljon. Buffalohan ei ole kiekonhallintajoukkue, ja sillä on säännöllisesti vaikeuksia katkaista vastustajan kiekonhallinta. Tällöin tuo ylläoleva yksinkertaistus ei todellakaan päde enää, koska Buffalo kykenee pelaamaan tehokkaammin toisentyyppistä joukkuetta ja kiekonhallintaa vastaan. Buffalo on pahemmissa vaikeuksissa Edmontonin ykköskenttää vastaan kuin Bostonin, noin yksinkertaistaen. Se ei tarkoita, että Edmontonin ykkönen olisi parempi.

On kuitenkin melko kummallista leimata joksikin ylikorostamiseksi tai ylianalysoimiseksi roolitusta, kun liigan parhaat valmentajat ovat parhaita juuri sen takia, kun ymmärtävät roolituksen ja sen tärkeyden. Tai ehkä se Babcock vain ylianalysoi asioita. Ottais vaan vähän rennommin ja antais poikien pelata!
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Onko legendaarinen YLE teksti-tv nykyään se paikka mistä saa helpoiten suomalaisten statsit? Aika karsitut sellaiset tosin, eli ottelumäärän, maalit, syötöt ja plusmiinus-luvun. NHL.comin stats osasto on jotenkin muuttunut enkä löytänyt sieltä listausta kansalaisuuden mukaan.

Laitetaan tähän tuore listaus:
SUOMALAISET ot m s +-
Valtteri Filppula TBL 71 12+34=46 -5
Mikko Koivu MIN 70 10+31=41 -2
Jori Lehterä STL 63 11+28=39 18
Jussi Jokinen FLA 69 6+32=38 0
Sami Vatanen ANA 57 12+22=34 6
Mikael Granlund MIN 56 7+23=30 16
Aleksander Barkov FLA 59 12+13=25 -5
Leo Komarov TOR 52 7+16=23 3
Sean Bergenheim MIN 49 9+10=19 -1
Lauri Korpikoski ARI 65 6+13=19 -24
Erik Haula MIN 63 7+ 6=13 -4
Markus Granlund CGY 37 5+ 8=13 -2
Rasmus Ristolainen BUF 67 5+ 8=13 -33
Tuomo Ruutu NJD 66 7+ 5=12 0
Olli Määttä PIT 20 1+ 8= 9 1
Jyrki Jokipakka DAL 40 0+ 9= 9 -5
Olli Jokinen STL 56 3+ 4= 7 3
Teuvo Teräväinen CHI 22 3+ 4= 7 -1
Teemu Pulkkinen DET 17 5+ 1= 6 2
Jesse Joensuu EDM 20 2+ 2= 4 -8

_
 

Ralph

Jäsen
NHL.comin stats osasto on jotenkin muuttunut enkä löytänyt sieltä listausta kansalaisuuden mukaan.

Kun menet NHL.comin pistepörssiin, sieltä lyötyy mustan palkin yläpuolelta oikealta "filter", kohdan "print" vierestä. Sitä filteriä kun painat, aukeaa mahdollisuus etsiä pörssiä mm. kansalaisuuden perusteella.
 

Sambody

Jäsen
Pulkkisesta vielä sen verran, että hänhän on oikeastaan tullut "seuraavalle tasolle" hyvin ylikirostuneesti tuon suurimman vahvuuden eli laukauksen kanssa. Liigaan tullessa käytti laukaustaan paljon kunnes vauhtiin tottui ja fanit alkoivat turhautumaan jopa laukauksien vähyyteen. Ensimmäisissä maajoukkuepeleissä laukoi aina kun paikkaa vähänkään oli. AHL:ssä taas löytyi halukkuus sm-liigan jäljiltä käyttää laukausta ja ehkä koutsien kehoituksidta tai hyvistä kokemuksista johtuen on nyt pari vuotta ollut vahvasti shoot-first pelaaja vaikka AHL:ssä hänen hyökkäyspelinsä ilmeisesti on jo aika monipuolista. Tuo joka paikasta kiekkoa maalille on siis ollut normaalit ensi askeleet hänelle läpi uran aina kun pelin taso ympärillä on noussut.

Peliaika keskusteluun lähinnä hakisin sellaistakin kulmaa, että tottakai Babcockin peluutus on harkittua, mutta esim Pulun kohdalla syyt voivat olla kaiken kirjavat, joiden seurauksena minuutit ovat helppoja. Ensinnäkin Detroitissa on neloskenttä joka tienaa elantonsa sillä, että hoitavat noita puolustustilanteita, joten miksi Babcock ei käyttäisi sen alueen erikoismiehiään niissä tilanteissa mahdollisimman paljon? Toisekseen kahdesta ensimmäisestä kentästä löytyy selke twins joiden bread and butteria on vastustajan parhaita vastaan pelaaminen, joten mielestäni se olisi lähinnä tyhmyyttä työntää tieten tahtoen kolmos vitjaa määräänsä enempää puolustuspään aloituksiin tai vastustajan kovimpia starboja vastaan. Lisäksi ei ole niin sanottua että vastustajakaan haluaa lähteä koittamaan mitä tapahtuu, jos Zetaa ja Datsyukia vastaan joutuu työntämään kentälle omia kolmos ja nelosvitjojaan. Kumpi siis tuli aiemmin muna vai kana? Johtuuko helpot minuutit siis siitä, että Pulkkista ei uskalleta käyttää vai siitä että nykyisillä kombinaatiolla nykyinen peluutus on vain yksinkertaisesti perustellumpaa?
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Joo, en ole hirveästi boardseilla pyörinyt, mutta lähinnä sen käsityksen olen saanut, että Pulkkinen herättää siellä ihan yhtä paljon ristiriitoja kuin monessa muussakin paikassa. Itse olen seurannut Pulkkista C-junnuikäisistä alkaen ihan livenäkin ja potentiaalin realisoituminen tähänkin asti on ollut hieno nähdä. Pulkkinen on aina erottunut todella nopealla peliälyllä ja se oli ehkä ensimmäinen asia joka pisti silmään jo 14-vuotiaasta pelurista. Toki laukaus oli jo silloin myös nähtävissä. Kömpelöstä luistelusta huolimatta hän oli muita aina vähintään askeleen edellä. Pelinrakennustaito on aina ollut siellä ja luulen, että kokemuksen karttuessa se alkaa näkymään paremmin myös NHL-tasolla. Siitä ihan samaa mieltä, että välillä olisi hyvä pysähtyä enemmänkin, mutta näkisin, että se on osa prosessia totuttautumisessä NHL:n lainalaisuuksiin. Nyt se on vielä aika paljon sitä, että hoidetaan asiat mieluummin varman päälle, kuin aletaan yhtään soveltamaan. Ja välillä tosiaan tulee noita ns. älyttömiä vetoja, mutta se on osaksi varmasti myös valmennukselta tullut toive toimittaa kiekkoa maalille mahdollisimman paljon.

Kyllähän se väkisinkin herättää ristiriitoja, kun renkaita pumpataan tuohon malliin.

Tuo Pulkkisen peliäly NHL-tasolla on vielä selkeä arvoitus, koska mies tosiaan tällä hetkellä pelaa enemmän vauhdilla kuin järjellä. Tähän auttaa ehdottomasti kokemus ja sen oppiminen, milloin on syytä mennä satasta ja milloin miettiä se pieni hetki enemmän. Näin ollen ei voida sanoa, että nähty olisi välttämättä paras, johon Pulkkinen pystyy (nähtyhän ei ole ollut mitään kovin mairittelevaa peliälyn osalta). Toisaalta osa pelaajista ei oikein ikinä sopeudu NHL-vauhtiin eivätkä löydä sitä tasapainoa. Aika näyttää sitten tämän.

Se on myös Pulkkisen kohdalla selvää, että jos hyökkäystehot tyrehtyy, niin aika vähän hänestä on joukkueelle hyötyä. Mutta tämä on aika universaali lainalaisuus NHL:ssä, eikä niitä nelosketjun jätkiäkään, varsinkaan eurooppalaisia, kauaa katsella, jos tehoja ei koskaan tule. Uutta jyrää tilalle yrittämään pukkaa kuitenkin ovista ja ikkunoista.

Tuota kohtaa olisi pitänyt hieman tarkentaa. En nimittäin tarkoittanut sillä sitä, että pelaaja ei missään vaiheessa kykene hyökkäystehoihin. Trendihän on koko aika ollut, että joukkueet haluavat leveyttä - eli että niitä tehoja odotetaan myös alakentiltä. Esim. Tim Murray on sanonut, että hänen ajattelussaan ei ole tilaa bottom-6-kentällisille, jotka tekevät maalin silloin tällöin ja keskittyvät vain puolustamaan ja rikkomaan. Toisaalta hän on myös puhunut pelaajien osalta ns. fallback-"ominaisuudesta". Tällä hän tarkoittaa sitä, että hänen mielestään pelaajan on pystyttävä tarjoamaan joukkueellen lisäarvoa myös silloin, kun hyökkäyspäässä homma ei toimi eli tulee ns. slump. Se on melko yleistä, että pelaajille ihan korkeinta eliittiä ehkä lukuunottamatta tulee kuivempia kausia. Tällöin on siis tärkeätä, että tämä pelaaja tarjoaa lisäarvoa joukkueelle niinäkin hetkinä ja että häntä voidaan myös roolittaa eri tavalla - esimerkiksi siirtämällä alempiin kentällisiin väliaikaisesti.

Tuo viisikin maalia tuolla peliajalla on kuitenkin ihan kohtuu hyvä suoritus ja Pulkkinen lienee jo nyt aika korkealla maalimäärissä Detroitissa peliaikaan suhteutettuna. Liigan suomalaisista pelaajista lienee selvä ykkönen, jos Salomäki jätetään pois laskuista. Toki pelimäärä on vielä pieni, mutta trendi joka tapauksessa ihan lupaava.

On toki, otanta on pieni, mutta edellytykset ovat, kuten olen sanonut, tuollaiseen Ales Kotalikmaiseen uraan ja pelaajatyyppiin. Mielestäni sekin olisi jo hyvä saavutus, vaikka nämä miestä Brett Hulliin ja Ovechkiniin (laukauksen osalta) vertaavat varmasti pitävät sitäkin loukkauksena.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
On kuitenkin melko kummallista leimata joksikin ylikorostamiseksi tai ylianalysoimiseksi roolitusta, kun liigan parhaat valmentajat ovat parhaita juuri sen takia, kun ymmärtävät roolituksen ja sen tärkeyden. Tai ehkä se Babcock vain ylianalysoi asioita. Ottais vaan vähän rennommin ja antais poikien pelata!

Eihän tästä ollut kyse mitä tarkoitin. Tarkoitin sitä että jos lähdetään tälle tielle ja otetaan tarkasti peluutus tilastoihin huomioon, niin pitäisi sitten kai ottaa yhtä tarkasti huomioon se vastustajan kentällisten rakenne. Esimerkkinä ykkönen kun tuppaa olemaan tosilla huomattavasti puolustus voittoisempi kuin toisilla, kun taas toisilla paras sauma tehdä maaleja 5vs5 pelissä on juuri ehkä ykköstä vastaan.

Isles ja Dallas aika hyvät esimerkit joukkueista joiden ykköset ottavat paljon maaleja omiin 5vs5, vaikka kyllä tekevät kyllä paljon toiseenkin päätyyn. Kuitenkin trendi on se että omissa kolisee vähintään yhtä kovaan tahtiin, ja kun kyse on on noin kovista pistemiehistä niin se tahti on silloin aika kova omissa. Väitänkin että paras tapa näitä joukkueita vastaan saada oma piste saldo karttumaan on pelata juuri näitä "ykkösiä" vastaan.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kun menet NHL.comin pistepörssiin, sieltä lyötyy mustan palkin yläpuolelta oikealta "filter", kohdan "print" vierestä. Sitä filteriä kun painat, aukeaa mahdollisuus etsiä pörssiä mm. kansalaisuuden perusteella.
Ok, kiitti. Tuo filter ei osunut silmään uudessa layoutissa.

_
 

arkunnaula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit, Ilves, Koovee, Uplakers
Olisi silti hauska nähdä se hypetyksen määrä, jos Pulu pelaisi tällä hetkellä esim. Buffalossa. Yhtäkkiä se olisikin taas kokonaisvaltainen pelaaja ja muutenkin paketti olisi kasassa :)
 

Wäinö#16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Ducks, Red Wings, Griffins
Ei tuo Pulkkisen vertaaminen Brett Hulliin ole ollut ihan pelkkää fanipuhetta, vaan on sitä viljelleet ihan skoutitkin ja varmaan lähes joka NHL-lähetyksessä siihen on tartuttu. Eikä sitä yhtään ole vähentänyt se, että Pulkkisen uran ensimmäinen NHL-maali oli lähes identtinen kopio yhdestä Hullin maalista Detroitissa. Itse olen kuitenkin aina ajatellut, että vertailussa on kyse lähinnä pelityylien samankaltaisuudesta ja pelaajaprofiilista. Tuskin kukaan uneksii, että Pulkkinen paukuttaa vielä yli 700 maalia.
 

tsajari

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
Ja välillä tosiaan tulee noita ns. älyttömiä vetoja, mutta se on osaksi varmasti myös valmennukselta tullut toive toimittaa kiekkoa maalille mahdollisimman paljon.

Tämähän on aivan selvää sille joka on vähääkään seurannut miehen pelaamista ennen NHL-aikaa. Jokereissa tuota vahvaa laukausta sai liian usein etsiä kissojen ja koirien kanssa kun miehestä koitettiin koulia perinteiseen muottiin sopivaa kokonaisvaltaista pelaajaa, mutta P-Amerikassa on tartuttu vahvuuksiin ja pyritään kehittämään pelaajaa niiden kautta. Laukaus kun on vahvuutena niin en näe mitään syytä miksi sitä ei kannattaisi käyttää mahdollisimman paljon. Harvemmin tuolta esimerkiksi Ovechkinkaan syöttöjä jakelee ja on tehnyt tyylillään maaleja aina ihan mukavasti.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Mitä tulee tuohon Pulkkisen pienestä kulmasta laukomiseen, niin peliälyltään ameeban tasolla oleva Kapteeni Zetterberg viljelee aivan samoja nollakulman kuteja maalille, rebound-syötöiksi tarkoitettuina. Onhan se ylilaukomista joo, mutta eräs toinen suomalainen joutui laukomattomuudestaan melkein Babockin doghouseen ja Pulkkisen tämä nykyinen toiminta taitaa hyvinkin miellyttää enemmän valmentajan silmää. Weiss mm. on viltitetty Pulun edestä kakkosylivoimasta ja niinpoispäin.
 

Artturenos

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, NHL, Blackhawks. sympatiat Lightning.
Pulkkisella on aivan jäätävän kova fyysinen kunto. Mitä nyt muutomia pelejä olen pulua tiiraillut, niin kaveri polkee aivan kokoajan luistinta toisen eteen ja viellä 30sek jälkeen kun on polkenut päädystä päätyyn, niin lusitelussa ei näy mitään väsymyksen merkkejä. Lisäksi Pulu on kokoisekseen erittäin vahva, jopa hieman ehkä fysiikaltaan tulee mieleen St Luis vaikkei luistelu tekniikaltaan samanlainen raketti olekkaan.

Mielestäni Pulkkisen pelityyli edellyttää tämän kaltaista fyysiikkaa ja jopa itselleni on ollut yllätys kuinka vahvan fysiikan pulu on saanut aikaseksi, mutta aika pitkälle tuohon fysiikkaan Pulun peli nyt nojaa.
 

eagle

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Pittsburgh
Pulkkisella on aivan jäätävän kova fyysinen kunto. Mitä nyt muutomia pelejä olen pulua tiiraillut, niin kaveri polkee aivan kokoajan luistinta toisen eteen ja viellä 30sek jälkeen kun on polkenut päädystä päätyyn, niin lusitelussa ei näy mitään väsymyksen merkkejä. Lisäksi Pulu on kokoisekseen erittäin vahva, jopa hieman ehkä fysiikaltaan tulee mieleen St Luis vaikkei luistelu tekniikaltaan samanlainen raketti olekkaan.

Mielestäni Pulkkisen pelityyli edellyttää tämän kaltaista fyysiikkaa ja jopa itselleni on ollut yllätys kuinka vahvan fysiikan pulu on saanut aikaseksi, mutta aika pitkälle tuohon fysiikkaan Pulun peli nyt nojaa.

Olihan tuo fysiikka nähtävissä jo B-junnuissa. Sitten vielä muutama vuosi amerikanvitamiineja, niin ei ihme. Kuitenkin suomalaiseksi oli jo NHL:n lähdetteässä vahvarakenteinen kaveri.

Mielestäni puhe jäätävän kovasta fyysisestä kunnosta sen perusteella että jaksaa painaa ottelussa 30s täysiä keskimäärin 6-10 kertaa erässä ei nyt ihan pidä paikkansa. Noilla minuuttimäärillä 9-15min pitääkin jaksaa jokainen vaihto painaa täysiä. Kuitenkin sitä lepoaikaa tulee varsinaisesta peliajastakin 3/4 minimissään. Tähän päälle mainoskatkot, jne. Eli voi arvioida Pulkkisen vetävän sen 30-40s johonkin kerran 4minuuttiin tai pari kertaa 6minuuttiin. Ei nyt ihan kauheita vaadita.

Ja en nyt kiistä etteikö voisi olla jäätävän kova fyysinen kunto, mutta noiden havaintojen perusteella en näillä peliajoilla vielä puhuisi sellaisesta.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Peliaika keskusteluun lähinnä hakisin sellaistakin kulmaa, että tottakai Babcockin peluutus on harkittua, mutta esim Pulun kohdalla syyt voivat olla kaiken kirjavat, joiden seurauksena minuutit ovat helppoja. Ensinnäkin Detroitissa on neloskenttä joka tienaa elantonsa sillä, että hoitavat noita puolustustilanteita, joten miksi Babcock ei käyttäisi sen alueen erikoismiehiään niissä tilanteissa mahdollisimman paljon? Toisekseen kahdesta ensimmäisestä kentästä löytyy selke twins joiden bread and butteria on vastustajan parhaita vastaan pelaaminen, joten mielestäni se olisi lähinnä tyhmyyttä työntää tieten tahtoen kolmos vitjaa määräänsä enempää puolustuspään aloituksiin tai vastustajan kovimpia starboja vastaan. Lisäksi ei ole niin sanottua että vastustajakaan haluaa lähteä koittamaan mitä tapahtuu, jos Zetaa ja Datsyukia vastaan joutuu työntämään kentälle omia kolmos ja nelosvitjojaan. Kumpi siis tuli aiemmin muna vai kana? Johtuuko helpot minuutit siis siitä, että Pulkkista ei uskalleta käyttää vai siitä että nykyisillä kombinaatiolla nykyinen peluutus on vain yksinkertaisesti perustellumpaa?

Ensinnäkään Pulkkisen lukemat eivät olisi noin selkeästi "omaa luokkaansa", jos kyse olisi tuosta. Ne olisivat silloin yksinkertaisesti samaa luokkaa muiden kolmoskenttäläisten kanssa.

Toisekseen on melko erikoista ajatella, että Babcock ei sen ollessa mahdollista pyrkisi saamaan Datsyukille ja Zetterbergille enempää tilaisuuksia tehdä tuhoja hyökkäyspäässä - he kun ovat kiistatta ne Detroitin tehokkaimmat pelaajat eritoten huomioiden minuuttien vaativuus. Babcock aivan varmasti jakaisi tuota vastuuta enemmän - hän aivan varmasti jopa laittaisi kaksikon samaan kenttään, jos joukkueessa olisi laadukasta leveyttä riittävästi. Jokainen tietää kuinka itsepintaisesti Babcock noita kahta halusi peluuttaa kaksin ja varmasti haluaisi edelleen. Erillään pitäminen on kuitenkin tilanne huomioiden oikea ratkaisu.

Minkä lisäksi Detroitin neloskenttä ei ole varsinaisesti mikään shutdown-kentällinen, vaikka tällaista legendaa onkin silmääni jostain tarttunut. Neloskentällinen aloittaa pääasiassa omassa päässä, mutta se ei pelaa tasakentällisin paljoakaan eikä se pelaa vastustajan kärkikenttiä vastaan. Kärjistäen Babcockin peluutus on sitä, että Datsyuk ja Zetterberg pelaavat niin paljon vastustajan parhaita vastaan kuin jaksavat ja loput minuutit sitten jaetaan muille kentällisille. D ja Z saavat jopa 2-3 minuuttia keskimäärin tasakentällisin peliaikaa kuin ketkään muut hyökkääjät joukkueesta. Eiköhän Babcock tuota rasitusta jakaisi, jos se olisi vain mahdollista. Eiköhän joukkueen etu olisi se, että Pulkkinen saisi esim. 10% vähemmän o-zone-startteja kovempia vastustajia vastaan ja sitten taas D ja Z enemmän o-zone-startteja ja helpompia minuutteja. Tämä siis, jos joukkue ei tuolla selkeästi altistuisi takaiskuille.

Eihän tästä ollut kyse mitä tarkoitin. Tarkoitin sitä että jos lähdetään tälle tielle ja otetaan tarkasti peluutus tilastoihin huomioon, niin pitäisi sitten kai ottaa yhtä tarkasti huomioon se vastustajan kentällisten rakenne. Esimerkkinä ykkönen kun tuppaa olemaan tosilla huomattavasti puolustus voittoisempi kuin toisilla, kun taas toisilla paras sauma tehdä maaleja 5vs5 pelissä on juuri ehkä ykköstä vastaan.

Isles ja Dallas aika hyvät esimerkit joukkueista joiden ykköset ottavat paljon maaleja omiin 5vs5, vaikka kyllä tekevät kyllä paljon toiseenkin päätyyn. Kuitenkin trendi on se että omissa kolisee vähintään yhtä kovaan tahtiin, ja kun kyse on on noin kovista pistemiehistä niin se tahti on silloin aika kova omissa. Väitänkin että paras tapa näitä joukkueita vastaan saada oma piste saldo karttumaan on pelata juuri näitä "ykkösiä" vastaan.

Tämän viestin logiikka on melkein allekirjoituskamaa. Muutenkin on mielenkiintoista, että täällä tulee (joskin eri nimimerkeiltä) toisaalta näkemyksiä, jonka mukaan nelos- ja kolmoskenttiä vastaan olisi helpompi tehdä maaleja ja toisaalta että juuri ykköskenttää vastaan. Tästä tulee väkisinkin mieleen se, kun joku koitti selitellä Pulkkisen farmikomennusta sillä, että miestä pyritään säästelemään loukkaantumisten varalta playoffeihin. Eikä liene sattumaa, että suosikkijoukkueen kohdalla lukee "Jokerit".

Mutta jotta ei menisi pelkäksi suunpieksennäksi, niin perustellaan hieman.

Ensiksi mietitään hetki, minkälaisiin johtopäätöksiin tuo logiikka meidät pakottaisi. Tuo logiikka, jonka mukaan se tosiasia, että ykköskenttiä vastaan myös tehdään paljon maaleja tarkoittaa sitä, että ykköskenttiä vastaan on helppo tehdä maaleja, käytännössä pakottaisi meidät päättelemään, että koska Zemgus Girgensonsia vastaan on tehty enemmän maaleja kuin Brian Flynnia, on Flynn parempi puolustamaan. Samoin Kindl on parempi puolustamaan kuin Kronwall, koska Kronwallille tehdään enemmän maaleja omiin.

Vastustajan ykköskentille tehdään paljon myös omiin pääasiassa siksi, että he myös pelaavat niitä vastustajan parhaita vastaan paljon. Toki voidaan etsiä ykkössentterit kuten Seguin tai Tavares, joilla on selkeitä puutteita puolustussuuntaan, mutta nämä ovat kuitenkin selkeässä vähemmistössä. Tämän lisäksi tässä yhteydessä noiden viiden pelin otannalla ne sentterit olivat Bäckströmx2, Bergeron, Bozak sekä Brassard/Stepan. Yksikään nyt ei ihan täysi lapanen ole ja mukana on myös ihan selke-voittaja.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Olisi silti hauska nähdä se hypetyksen määrä, jos Pulu pelaisi tällä hetkellä esim. Buffalossa. Yhtäkkiä se olisikin taas kokonaisvaltainen pelaaja ja muutenkin paketti olisi kasassa :)

Tämä taisi olla tällainen perinteinen pökäle, jonka tarkoitus oli lähinnä yrittää provota heikolla menestyksellä samalla osoittaen se, että kirjoittajalla ei kyvyt riitä itse asiaan oikein mitään sanoa. Muussa tapauksessa olisi nyt edes odottanut jonkinlaisia esimerkkejä allekirjoittaneelta, kuinka olen jotain "oikeasti" yksipuolista pelaajaa suitsuttanut kovalla äänellä "tasapainoiseksi paketiksi".

Jätän tähän nyt kaverille vielä mahdollisuuden osoittaa omaavansa jotain korvien välissä, mutta taitaa nyt vain jäädä leukojen louskuttamiseksi.

Ei tuo Pulkkisen vertaaminen Brett Hulliin ole ollut ihan pelkkää fanipuhetta, vaan on sitä viljelleet ihan skoutitkin ja varmaan lähes joka NHL-lähetyksessä siihen on tartuttu. Eikä sitä yhtään ole vähentänyt se, että Pulkkisen uran ensimmäinen NHL-maali oli lähes identtinen kopio yhdestä Hullin maalista Detroitissa. Itse olen kuitenkin aina ajatellut, että vertailussa on kyse lähinnä pelityylien samankaltaisuudesta ja pelaajaprofiilista. Tuskin kukaan uneksii, että Pulkkinen paukuttaa vielä yli 700 maalia.

Mielestäni on melko oireellista, että vertauksia tehdään melkoisen sui generis -tapaukseen, joka pelasi vielä pääosin ihan eri aikakautta. Se on kärjistäen sama kuin sanoa, että Joni Puurulakin näytti välillä aivan Hasekilta heilumisineen, ja kyllähän Hasek ihan kohtuullisesti pärjäsi.

Minkä lisäksi en ole juurikaan havainnut tätä paljon puhuttua kykyä "hiipiä vastustajan tutkan alla", kun pyöritys on käynnissä. Mielelläni näen jonkun osoittavan minut väärässä olevaksi tässä, mutta ei Pulkkinen kyllä mitään erityistä viekkautta ole osoittanut kiekottomana, kun paine on päädyssä.

Keitä nämä scoutit muutes ovat? Ja kai ne nyt edes ovat jotain muita kuin Detroitin omia scoutteja, joiden puheet omasta pelaajasta voidaan melko hyvin jättää omaan arvoonsa.

Mitä tulee tuohon Pulkkisen pienestä kulmasta laukomiseen, niin peliälyltään ameeban tasolla oleva Kapteeni Zetterberg viljelee aivan samoja nollakulman kuteja maalille, rebound-syötöiksi tarkoitettuina. Onhan se ylilaukomista joo, mutta eräs toinen suomalainen joutui laukomattomuudestaan melkein Babockin doghouseen ja Pulkkisen tämä nykyinen toiminta taitaa hyvinkin miellyttää enemmän valmentajan silmää. Weiss mm. on viltitetty Pulun edestä kakkosylivoimasta ja niinpoispäin.

Puhuin tuossa nimenomaisesti siitä yhdestä tilanteesta. Väitätkö, että Pulkkisen tarkoitus oli siinä pelata jokin rebound? Siinähän oli todella pitkä vaihto alla molemmilla joukkueilla, ja Pulkkiselle pelattiin kiekko vasemmalla laidalle. Kaksi omaa kaveria lähti vaihtoon, mutta vastustajan pakit eivät päässeet, koska kiekko oli edelleen Pulkkisella. Seidenberg oli tosiaan vielä ilman mailaa ja hanskoja. Kyllähän siinä tilanteessa logoon ampuminen ja aloituksen ottaminen oli huonoin mahdollinen ratkaisu, koska pitämällä kiekkoa oikein olisi Detroit saanut tuoreet jalat askiin ja siellä olisi ollut vastustajalla väsynyt puolustus ja vieläpä yksi ilman mailaa ja hanskoja. Tämä siis muistinvaraisesti tilanteesta, mutta ainakin lähelle noin se oli.

Ja kaikki kunnia Pulkkiselle, mutta Weissilla ei taitaisi olla asiaa edes Buffalon kokoonpanoon tällä hetkellä saati ylivoimaan. Tainno, ehkä sinne olisi yhdelle tank commanderille tilaa.
 
Viimeksi muokattu:

Mr. Smith

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves, Canucks
Johan Larsson on nyt deadlinen tyhjennystä seuranneen suuremman vastuun jälkeen viiteen (5) viime peliin iskenyt seitsemän (7) pistettä (eli viidessä pelissä enemmän pisteitä kuin Pulkkinen on koko urallansa tähän asti tehnyt NHL:ssä) ja tehotilastokin on hienosti +4.

Jännä juttu, että vertaillaan Larssonin viimeisiä viittä peliä Pulkkisen koko uran pisteisiin. Ihan samalla tavalla voisi vertailla Larssonin koko uran maalimäärää ja otteluita (4 maalia ja 56 ottelua) Pulkkisen vastaaviin (5 maalia ja 20 ottelua). Tuostahan saisi lukemiksi 0,07 maalia/matsi ja 0,25 maalia per matsi. Pulkkinen siis tuolla, loistavalla, otannalla on siis yli kolme kertaa parempi maalintekijä. Tilastot ovat siitä kivoja, että niitä voi tulkita ihan miten vaan jotta se tukee sitä omaa pointtia mahdollisimman mukavasti.
 

Dissonanssi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Moderaattorit
Jännä juttu, että vertaillaan Larssonin viimeisiä viittä peliä Pulkkisen koko uran pisteisiin. Ihan samalla tavalla voisi vertailla Larssonin koko uran maalimäärää ja otteluita (4 maalia ja 56 ottelua) Pulkkisen vastaaviin (5 maalia ja 20 ottelua). Tuostahan saisi lukemiksi 0,07 maalia/matsi ja 0,25 maalia per matsi. Pulkkinen siis tuolla, loistavalla, otannalla on siis yli kolme kertaa parempi maalintekijä. Tilastot ovat siitä kivoja, että niitä voi tulkita ihan miten vaan jotta se tukee sitä omaa pointtia mahdollisimman mukavasti.

Jos olisit malttanut lukea viestin kunnolla, niin rajaukselle löytyi ihan selkeä peruste ja se oli se, että Larsson on nuo viisi viimeistä matsia päässyt ekaa kertaa pelaamaan hyökkäävässä kentässä. Ja tuohan ei ollu edes mikään varsinainen vertaus, se oli vain havainnollistava tosiasia siitä, kuinka tehokkaasti Larsson on nyt vastuun lisäämisen jälkeen pelannut.

Mutta tällainen hutkiminen ei ole mitenkään uutta ko. tyypiltä. Se on ihan mairittelevaa, että jaksat aina juosta perässä etsien lillukan varsia, mutta hieman huolellisuutta siinäkin hommassa voisi odottaa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös