Olkku kirjoitti:
Tässä työviikon jälkeen ajattelin ottaa puheeksi seuraavan aiheen. Kun kaikennäköiset viisaat ovat tehneet tutkinnan ja johtopäätökset onnettomuudesta, sekä syyttäjäkin omansa, niin mitenkähän on voitu kaiken tutkimuksen keskellä, sivuuttaa seuraava seikka. Rahtarit ry lehdessä julkaistiin tutkimus, kuinka kannattavaa olisi nastoittaa perävaunun renkaat, näin minimoitaisiin lähes kokonnaan perävaunun heittelehtimään lähteminen. Olen seuraillut purkupaikoilla "kohtalotovereitteni" ajokkeja ja kasvain, aika monella on perävaunussa nastoittettuja renkaita.
Mielestäni olisi täysin järkeenkäypää, jos yhdistelmiin määrättäisiin nastarengaspakko, etuakselille ja perävaunuun vähintään yhdelle akselille, sekä eteen, että taakse. Itsellä ei moisia ylellisyyksiä ole koskaan ollut yhdistelmässä, mutta maalaisjärki sanoo, ettei olisi huono idea. Tosin saahan tuonkin hyödyn ulosmitatuksi, jos ajattelee, että "annanpalaa onhan mulla nastat", mutta valtaosalla kuljettajista olisivat selkeä liikenneturvallisuuden parannus. Vaikka omaa uraa on takana jo neljännesvuosisataa, niin välillä tulee funtsittua, että tietyillä keleillä ei edes varovaisuus riitä, vaan fysiikan lait vievät voiton. Mielestäni nastat olisi hyvä uudistus. Muistaakseni öljyautoissa on nastapakko etuakselilla, en ole ihan varma.
Eli miksi tämmöisiin asioihin ei ota lautakunnat ja ministerit kantaa, kun kaikkea täysin toisarvoista vatvovat ja pistävät raporttiinsa.
No eihän tuo nyt mitenkään voi olla mahdollista Suomessa. Täällä kun ainoa oikea ratkaisu onnettomuuksissa kuolleiden määrän laskuun on nopeusrajoitusten laskeminen. Se auttaa! Ainakin jos kysytään liikenneministeriöstä asiaa? Ajattelin tässä seuraavaksi kirjoittaa mitä Moottorilehti on kirjoittanut (omasta mielestä aika olennaista asiaa)
Jotain hätää Tanskanmaalla Nopeudet ylös, liikennekuolemat alas - miten tässä näin kävi? Näin otsikoi Mootori -lehti 1/2005
Tanska teki viime keväänä todella valtavirrasta poikkeavan liikennepoliittisen ratkaisun: nopeusrajoitus nostettiin osalla maan moottoriteitä 110km/h:sta 130km/h:iin. Taustalla oli nykyisen hallituskoalition muutama vuosi sitten vaalien alla antama lupaus, joka lunastettiin huhti-toukokuun vaihteessa. Tuolloin nopeusrajoitusta nostettiin noin puolella Tanskan moottoritiekilometreistä, eli n: 500km matkalla.
Liikenneturvallisuudesta vastaavat tahot olivat syvästi huolestuneita rajoitusten nostosta, ja sen pelättiin lisäävän liikennekuolemien määrää.
- Pelkäsimme, että suuremmat nopeudet näkyvät selvästi onnettomuusluvuissa kertoo projektipäällikkö Kirsten Tode.
- Pohdimme myös, aiheuttaako nopeuksien nosto eräillä tieosuuksilla "tartuntaa" laajemmallekkin: ryhtyvätkö autoilijat nyt ajamaan kaikkialla entistä lujempaa?
Vastoin odotuksia liikennekuolemat eivät kuitenkaan ole ponnahtaneet nousuun nopeusrajoituksen noston jälkeen. Kuolemantapausten määrä on päinvastoin pudonnut niin, että tämänhetkisellä tahdilla liikenneonnettomuuksissa menehtyneiden vuotuinen määrä jää alle 400:n, eli alhaisemmaksi sitten 1940 -luvun! Myös moottoriteiden keskinopeudet laskivat parin ensimmäisen kuukauden aikana nopeudesta 115,1km/h, nopeuteen 111,0km/h. Uuden korkeamman rajoituksen piirissä olevilla teilläkin ajettiin keskimäärin selvästi alle sallitun eli 120,4km/h.
- Tilanne näyttää kieltämättä erikoiselta sanoo Tode.
- On kuitenkin otettava huomioon, että nopeuksien noston yhteydessä moottoriteiden liikenteeseen puututtiin monella muullakin tavalla. Teitä parannettiin ja kunnostettiin, lisäksi liikennevalvontaa lisättiin ja puuttumisrajaa tiukennettiin.
Tienparannuksiin käytettiin noin 17 miljoonaa euroa vastaava summa. Projektissa muunmuassa parannettin viitoitusta ja rakennettiin lissä kaiteita sekä törmäysesteitä. Parannuksen kohdennettiin tieosuuksien onnettomuusriskin mukaan: Tämä selvitettiin tilastoja tutkimalla. Liikennevalvonta on nyt näkyvämpää ja sitä on aiempaa enemmän. -Ennen kiinnijäämisriski moottoriteillä oli lähes olematon, nyt sen sijaan poliisit ovat näkyvästi esillä tien päällä, Tode pohtii.
Poliisin läsnäolo ja kiinni jäämisen pelko ovatkin loogisia syitä kaasujalan kevenemiseen, varsinkin kun ragaistuksia on samalla kovennettu.
- Esimerkiksi ylinopeudesta annettavat sakot olivat Tanskassa aiemmin melko pieniä sanoo Rene la Cour Sell.
- Nyt niiden taso on noin puolitoistakertainen aiempaan verrattuna, mutta vieläkään summat eivät ole kansainvälisesti kovin korkeita.
Tehokas tapa rajoittaa nopeuksia on myös ajokortin nappaaminen kuivumaan, Tanskassa otetaan ensi kesänä käyttöön pistejärjestelmä, jossa jokaisella autoilijalla on lähtökohtaisesti kolme pistettä. Liikennerikkeet vähentävät oistesaljoa ja kolmen pisteen menetys kolmessa vuodessa merkitsee kortin menetystä. Tällä hetkellä vastaava systeemi on käytössä vain ajokortin äskettäin hankkineilla joille kolme ensimmäistä vuotta ovat "koeaikaa". Jos tänä aikana jää kolmesti kiinni vakavasta rikkeestä, kortti otetaan poliisin haltuun.
- Ajokortin menettämisen pelko on painavampi syy ajamisen rauhoittamiseen kuin tietoisuus riksistä vahingoittaa tosita tai tiseään toteaa Tode lakonisesti.
Tanskan malli on mielenkiintoinen osoitus siitä että nopeusrajoitusten kiristäminen ei ole ainoa vaihtoehto liikenneturvallisuuden edistämiseksi. Riskialtteimppiin kuljettajiin puree tehokkaasti nimenomaan valvonnan lisäys ja kiinnijäämisriskin kohoaminen. Liikenneturvan toimitusjohtaja Matti Järvinen ei kuitenkaan ole vielä valmis nopeusrajoitusten korotuksiin Tanskan tapaan.
- Nopeuksien ja onnettomuusmäärän kehitystä on syytä seurata pitempään ennen johtopäätösten tekemistä. Vielä on vähän liian aikaista sanoa, miten rajoitusten muutos ja liikennekuolemien kehitys nivoutuvat toisiinsa. Lisäksi pitää muistaa, että valvonnan lisäämisellä on kiistatta oma osuutensa ajotapojen siisttiytymisessä, Järvinen toteaa
Mutta se mikä tuntuisi toimivan jossain muualla kuin Suomessa, ei meillä voi missään tapauksessa toimia. Käsittämöttämältä tuntuu että nopeuksia nostamalla päästään tulokseen, johon meillä yritään päästä päinvastaisella toiminnalla, eli nopeusrajoituksia laskemalla
Tanska panosti myös tieden parantamiseen. Meillä vedotaan että ei ole rahaa.
Silti Valtio kerää meiltä autoilijoilta vuodessa suunnattoman summan rahaa...
talousarvio 2005 per auto
Autovero 1 249 000 000 € 516 €
Ajoneuvovero 536 100 000 € 214 €
Polttoainevero tieliikenteessä
kulutetun polttoaineen osalta 2 044 900 000 € 816 €
ALV autoverosta ja
polttoaineverosta 734 558 000 € 293 €
Yhteensä 4 609 558 000 € 1839 €
Noilla summilla ei kannattaisi puhua, että ei löydy rahaa teiden kunnossapitoon?