Tuli mieleen tuosta hahmotuskyvystä tällainen eräs tapaus juuri ennen joulua.
Tässä viime viikon alkupuolella, maanantaina tarkalleen ottaen, olin eräällä sivutiellä purkamassa lastia kuorma-autosta. Olin ajanut niin sivuun, kuin on mahdollista, jotta nosturin tukijalka pysyisi vielä tien puolella, eikä olisi vaarassa sortua ojaan. Purkamisen aikana ohitse meni viisi henkilöautoa, sekä kaksi pakettiautoa. Tämän lisäksi myös yksi täydessä lastissa ollet tukkirekka meni ohitse sujuvasti.
Sitten tuli tällainen n. 50v nainen city-maasturillaan (oli Mersu, vaikkei sillä nyt niin väliä tässä ole). Jäi odottamaan kuorma-auton perän kohdalle ja oli siellä n. 5 minuuttia, jonka jälkeen nousi autosta ja kysyi, että kauanko minulla menee vielä aikaa. Olin jo saanut sen verran hyvin purettua kuormaa, että annoin arvioksi sellaisen vajaan 10min.
Ihmettelin kysymyksen tarkoitusta ja erityisesti sitä, että nainen suuttui tästä aika-arviosta. Oli pakko sitten kysyä syytä tähän ja nainen vastasi, kuten olettaa saattaa, ettei hän mahdu tuosta ohitse. Tämän jälkeen oli pakko kertoa, että siitä on mennyt jopa tukkirekkakin ohitse, joten tuollainen city-maasturi mahtuu siitä ihan hyvin pujahtamaan.
Naiselle tämä ei jotenkin käynyt päinsä ja aloittikin ihmeellisen vänkäämisen asiasta, että nämä nykyaikaiset ja kalliimmat (<-mainitsi sitten tuollaisenkin, ilmeisesti luuli olevansa jotakin vähän enemmän) city-maasturit ovat niin leveitä, ettei niillä voi joka väliin ajaa. Siinä sitten ystävällisesti yritin rouvalle selostaa, että sellainen tukkirekka on kyllä nyt jonkin verran leveämpi, mitä tällainen city-maasturi. Rouvalle tämä ei käynyt päinsä, eikä myöskään uskonut kun näytin hänelle kuorma-auton vieressä olevan vapaan tilan, joka oli huomattavasti suurempi, mitä tämä kyseinen city-maasturi.
Rouva siinä sitten tuumasi, että vika on minussa ja alkoi saarnata auton pysäköinnistä tielle estäen toisten autoilijoiden etenemisen. En vain jaksanut kuunnella tällaista käsittämätöntä paskaa, sillä todistettavasti siitä oli isompiakin autoja mennyt ohi (lumessakin näkyi renkaiden jäljet), joten totesin rouvalle, että kyllä minä voin sen siitä ohi ajaa, jos se kerran on noin vaikeaa. Tämä ei sitten rouvalle käynyt, sillä minä en kuulemma osaa ajaa sellaista autoa. Lopulta siis tämän kaiken inttämisen jälkeen rouva meni autoonsa odottelemaan, että saan hommat tehtyä (joita hän ansiokkaasti oli siinä onnistunut hidastamaan).
Koska minulla oli paljon joulumieltä jaettavaksi, niin purin kuorman hätäilemättä ja rouva varmasti arvosti sellaista vähän yli 30min kestänyttä odotusta. Huvittavaksi tämän teki vielä lopulta sekin, että tuon puolen tunnin aikana siitä meni ohitse muutama henkilöauto, eikä rouva jostain syystä silti voinut itse tätä ohitusta suorittaa.
Myönnetään, olin kyllä vähän mulkku, kun tarkoituksellisesti hidastelin, mutta mielestäni typeryydelläkin täytyy olla joku raja.