Suomalainen koulu

[Hagi]

Koulut | Purra: Maahanmuuttajataustaisilta pitää vaatia parempaa kielitaitoa – Razmyar: Hallituksen toimet eivät paranna Pisa-tuloksia

Ps:n Riikka Purra kommentoi X:ssä tutkimustuloksia, joiden mukaan heikko lukutaito aiheuttaa ongelmia etenkin maahanmuuttajataustaisille lapsille. Sdp:n Nasima Razmyar syyttää hallitusta tilanteen heikentämisestä.

www.hs.fi

Millaisi tunteita herättää täällä? Onko syynä segregaatio vai päästetäänkö maahanmuuttajat koulussa liian helpolla?

Joka tapauksessa huolestuttava luku, jos 61 % maahanmuuttajien lapsista ei omaa riittävää lukutaitoa pärjätäkseen yhteiskunnassa. Tuo aiheuttaa tulevaisuudessa isoja vaikeuksia yhteiskunnassa.

 

[cottonmouth]

Koulut | Purra: Maahanmuuttajataustaisilta pitää vaatia parempaa kielitaitoa – Razmyar: Hallituksen toimet eivät paranna Pisa-tuloksia

Ps:n Riikka Purra kommentoi X:ssä tutkimustuloksia, joiden mukaan heikko lukutaito aiheuttaa ongelmia etenkin maahanmuuttajataustaisille lapsille. Sdp:n Nasima Razmyar syyttää hallitusta tilanteen heikentämisestä.

www.hs.fi

Millaisi tunteita herättää täällä?

Sanoisin, että tilanne on ylipäätään todella huolestuttava lukutaidon osaamisen kannalta.

Eli myös ei-maahanmuuttajataustaisista suomalaisista 15-vuotiaista 1/5:lla on niin heikko lukutaitoa ettei heillä katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täyspainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään. Samoin vain 1/3:lla lukutaito on hyvä tai parempi. Se on aikamoinen volyymi se.

Edellisen kerran vastaava yliotoksen avulla tehty selvitys on valmistui vuonna 2012.

Siihen verrattuna maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten erot oppimistuloksissa pienenivät, mutta tämä johtui vain siitä, että kantasuomalaisten tulokset putosivat maahanmuuttajataustaisten lasten tuloksia enemmän.

Näkisin lukutaidon kuitenkin aikalailla kaiken oppimisen pohjana eli jotain pitäisi tehdä ihan kaikkien osalta. Maahanmuuttajanuoria ei tule pelastamaan mahdollinen tuleva englanninkielinen ylioppilastutkinto (tai yleisemmin laajempi englanninkielinen toinen aste), koska usein englantia ei osata sen paremmin. Ainakaan akateemista. Yleisestikään en näe Suomen kannalta välttämättä kovin hedelmällisenä kouluttaa täällä syntyneitä nuoria englanniksi, koska se lisää tulevaisuudessa siirtymää muualle, jossa sitten kerätään hyödyt.

Siitä olen riikan kanssa samaa mieltä, että kielitaidon kehittämistä pitää vaatia maahanmuuttaja taustaisilta oppilailta ja opiskelijoilta ihan siinä missä muiltakin. Sitä en taas ymmärrä, että esim. kotouttamista pitää tuossa äksäilyssä vastustaa ja esim. oman kieliset uutiset nähdään huonona asiana, vaikka ne voivat olla monelle ainoa oikeasti luotettava media siihen mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu. Ai niin, mutta kun YLE.

Myöskään esim. tulkkeja huoltajille ja oman kielisen materiaalin kehittämistä, joka tukee ymmärrystä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, en näe ollenkaan pahana asiana, päinvastoin, koska kodin merkitys on kuitenkin valtava.

Se mitä minä olen toisen asteen maahanmuuttajataustaisten nuorten huoltajia tavannut, niin ovat pääasiallisesti hyvin koulutus- ja työelämämyönteisiä. Aina ei tosin ole käsitystä siitä mitä kaikkea suomalainen koulutusjärjestelmä voi tarjota ja kaikista ei ole pakko/tai ei voi tulla lääkäreitä.

”Näyttääkin siltä, että oppilaan maahanmuuttajatausta itsessään ei välttämättä ennusta heikkoa osaamista Pisa-kokeessa, vaan olennaisia tekijöitä ovat puutteet kielitaidossa sekä perheen matala sosioekonominen asema”, OKM:n tiedotteessa todetaan.

Resurssia pitäisi kaataa heti varhaiskasvatukseen ja alakouluihin, yläkoulu ja toinen aste alkavat olla jo väärä kohta opetella kieltä. Ei saisi syntyä tilannetta, jossa suomalainen perusopetus on kahlattu läpi, mutta kielitaito on silti heikko.

 

[Barnes]

Opetustoimen ylitarkastaja emeritus Kari Lehtola lataa Itä-Savon kolumnissaan, että peruskoulu on pilattu. Lehtola perustaa ajatuksensa lähikoulujen lakkauttamisaaltoon (1994 5000 koulusta menty alle 2000:n), jolle hän ei näe uskottavia perusteluja. Aihe herättää niin voimakkaita tunteita, että mies jopa puhuu "diktatuurin äänestä".

Muutama ote Lehtolan kirjoituksesta (on muuten aika raskasta luettavaa, koska sivistyssanoja on törkeän paljon):

Termistä ”lähikoulu” on tullut kiusallinen käsite voimassa olevan substanssilainsäädännön sekä virallisesti lausuttujen tavoitteiden vuoksi. Ristiriita kirjoitetun lain ja sen soveltamisen välillä on ollut huutava. Nyt samaa keskitettyä bulkkimassakoulua tarjotaan kaikille lapsille.

Kyseessä on ollut arvoton, eufemismeihin perustunut näytelmä, jossa ”kouluverkkoa on tarkasteltu” ”pakottavien rakenteellisten uudistusten” nimissä. Keskittäminen ja suuruuden ekonomia on nostettu ideologiaksi, joka konformistisesti on karttanut kaikkea sitä vastaan nousevia tutkimuksia, faktoja ja havaintoja ikävistä heijastusvaikutuksista.

Itsehän olen Lehtolan kanssa täysin eri mieltä. En ymmärrä intohimoista takertumista seiniin, kun niille lapsille se siirtyminen isompaan kouluun ei välttämättä merkitse juuri mitään. Esimerkiksi omassa kotikunnassani tehtiin härski manööveri, jossa entisen teollisuuden mahtipitäjän kyläkoululla istuivat peruskoulun kolme ensimmäistä vuotta siellä kyläkoulussa ennen siirtymistä keskustaajaamaan. Härskiksi tämän teki se, että esiopetusta kylällä ei voitu liian vähäisen lapsimäärän takia järjestää, joten "Ruikonperän" lapset kävivät eskarinsa siellä keskustaajaman koulun tiloissa. Eli oppilaat olivat jo tottuneet isoon kouluun, saaneet sieltä kavereita, mutta mummojen muistojen suojelemiseksi piti palata sinne omalle kylälle vähäksi aikaa.

Toinen aspekti tässä puliveivauksessa oli "ruikonperäläisten" pyrkimys siirtää 17 kilometrin päässä sijainneen kyläkoulun oppilaat Ruikonperälle. Harmi vaan että tässä "Teppolan" kylässä oli oppilaita kolme kertaa enemmän. Eli kun omasta takaa ei ollut lapsia, niin haetaan niitä muualta! Kaikki vain vanhojen teollisuusmuistojen (kylällä oli vitun iso tehdas) vuoksi.

Linkki Lehtolan kolumniin Itä-Savossa.

 

[Ann Arbor]

Koulu | Hallitus aikoo kieltää kännykät tunneilla – lakiluonnos julkaistiin

Puhelimen käyttö kielletään lakiluonnoksessa oppitunneilla. Opettaja voisi erikseen sallia käytön.

www.hs.fi

Oma kontaktipinta peruskouluun on ollut ohut 9-luokan päättymisen jälkeen vuonna 2009, joten realiteetista, mitä rooli kännyköillä todella kouluissa on, en osaa juuri mitään sanoa. Siksikin tekee mieli kysyä, todellako _oppitunneilla_ puhelimia käytetään ongelmaksi asti? Omanakin aikana kännyköitä käytettiin ties mihin välitunneilla, mutta lähtökohtaisesti tunneilla puhelimet pysyivät taskussa tai repussa.

 

[eriatarka]

Koulu | Hallitus aikoo kieltää kännykät tunneilla – lakiluonnos julkaistiin

Puhelimen käyttö kielletään lakiluonnoksessa oppitunneilla. Opettaja voisi erikseen sallia käytön.

www.hs.fi

Oma kontaktipinta peruskouluun on ollut ohut 9-luokan päättymisen jälkeen vuonna 2009, joten realiteetista, mitä rooli kännyköillä todella kouluissa on, en osaa juuri mitään sanoa. Siksikin tekee mieli kysyä, todellako _oppitunneilla_ puhelimia käytetään ongelmaksi asti? Omanakin aikana kännyköitä käytettiin ties mihin välitunneilla, mutta lähtökohtaisesti tunneilla puhelimet pysyivät taskussa tai repussa.

Ongelman juurisyy on vanhemmat. Vapaa kasvatus jne. Toki osa vanhemmista on ihan vain idiootteja.

Jos meidän poika on perseillyt koulussa tai muualla, niin puhelin lähtenyt pois pariksi päiväksi. Jos koulusta tulisi viestiä, että puhelinta katsottu tunnilla ilman lupaa, se lähtisi pois viikoksi. Lapsille on asetettava rajat, jotkut vain ei tätä tajua.

 

[kyykäärme]

Koulu | Hallitus aikoo kieltää kännykät tunneilla – lakiluonnos julkaistiin

Puhelimen käyttö kielletään lakiluonnoksessa oppitunneilla. Opettaja voisi erikseen sallia käytön.

www.hs.fi

Oma kontaktipinta peruskouluun on ollut ohut 9-luokan päättymisen jälkeen vuonna 2009, joten realiteetista, mitä rooli kännyköillä todella kouluissa on, en osaa juuri mitään sanoa. Siksikin tekee mieli kysyä, todellako _oppitunneilla_ puhelimia käytetään ongelmaksi asti? Omanakin aikana kännyköitä käytettiin ties mihin välitunneilla, mutta lähtökohtaisesti tunneilla puhelimet pysyivät taskussa tai repussa.

Ei käytetä, kun ei anneta käyttää. Jos annettaisiin täydellinen käyttövapaus, ei yläkoulussa eikä alakoulun ylimmillä luokilla enää tunneilla juuri opiskeltaisi.

Lainsäädäntö toivottavasti yhdenmukaistaa säännöt eikä tarvitse enää taistella puhelimista. Jos koulu määrää ne pois, ne pysyvät poissa.

 

[opelix]

Ei käytetä, kun ei anneta käyttää

Tämäpä se on tiivistettynä. En ymmärrä miten opetusalalle ajautuu ajoittain henkilöitä joilla ei ole lapsiin ja nuoriin minkäänlaista auktoriteettia. Nämä lait säädetään heitä varten. Ei ole minulta pois mutta kovasti ihmettelen saamattomuutta opettajakunnassakin. On tietenkin ääripuupäitä joihin ei sitten tehoa nämä laitkaan jos et hippasille ja fyysiseen vääntöön lähde, siitä nyt ei sitten ole hyötyä kummallekaan osapuolelle.

 

[kyykäärme]

Tämäpä se on tiivistettynä. En ymmärrä miten opetusalalle ajautuu ajoittain henkilöitä joilla ei ole lapsiin ja nuoriin minkäänlaista auktoriteettia. Nämä lait säädetään heitä varten. Ei ole minulta pois mutta kovasti ihmettelen saamattomuutta opettajakunnassakin. On tietenkin ääripuupäitä joihin ei sitten tehoa nämä laitkaan jos et hippasille ja fyysiseen vääntöön lähde, siitä nyt ei sitten ole hyötyä kummallekaan osapuolelle.

Minusta paras muutos olisi se, että opettaja voisi ottaa puhelimen kerrasta pois koko päiväksi, jos sitä käytetään tunnilla. Ja puhelin annettaisiin takaisin vain huoltajalle. Nyt tämä on ihmeellistä venkoilua, kun toisilla tunneilla saa käyttää ja toisilla ei ja näiden tiettyjen oppilaiden kanssa käydään samat väännöt tunnista toiseen, jopa moneen aineen tunneilla samana päivänä.

 

[Patarouva]

Minusta paras muutos olisi se, että opettaja voisi ottaa puhelimen kerrasta pois koko päiväksi, jos sitä käytetään tunnilla. Ja puhelin annettaisiin takaisin vain huoltajalle. Nyt tämä on ihmeellistä venkoilua, kun toisilla tunneilla saa käyttää ja toisilla ei ja näiden tiettyjen oppilaiden kanssa käydään samat väännöt tunnista toiseen, jopa moneen aineen tunneilla samana päivänä.

Tämä olisi hyvä käytäntö, jos siihen mentäisiin kaikkialla. En tosin kadehdi opettajia, jotka puhelimia palautettaessa saisivat vielä kimppuunsa venkoilevat huoltajat.

 

[kyykäärme]

Tämä olisi hyvä käytäntö, jos siihen mentäisiin kaikkialla. En tosin kadehdi opettajia, jotka puhelimia palautettaessa saisivat vielä kimppuunsa venkoilevat huoltajat.

Ei ne huoltajat toisaalta montaa kertaa jaksa koululta puhelinta hakea. Eiköhän vähentäisi puhelimen käyttöä tunneilla, kun oppilaat eivät halua vanhempiaan kouluun.

 

[eriatarka]

Nyt tämä on ihmeellistä venkoilua, kun toisilla tunneilla saa käyttää ja toisilla ei ja näiden tiettyjen oppilaiden kanssa käydään samat väännöt tunnista toiseen, jopa moneen aineen tunneilla samana päivänä.

Kaikki nyt vain eivät suoriudu kasvattajan tehtävistä edes tyydyttävästi (enkä tarkoita tällä opettajia).

 

[kyykäärme]

Kaikki nyt vain eivät suoriudu kasvattajan tehtävistä edes tyydyttävästi (enkä tarkoita tällä opettajia).

Totta. Emme toisaalta me aineenopettajatkaan aina niin järin kaksisia kasvattajia olla. Tuntuu, että meillä vanhemmilla miesopettajilla ei tahdo oikein enää kunnolla hermot kestää, kun ihan ihmeellisiä asioita tulee koko ajan vastaan. Tuo puhelinasia on yksi, mutta minulla esimerkiksi palaa pinna turhan paljon kaikenlaisen tuhoamisen, huutamisen, kiroilun, nimittelyn ja vastaavan takia. Pitäisi vaan jaksaa kärsivällisesti keskustella, perustella ja olla joka tilanteessa ystävällinen, mutta kun ei vaan aina onnistu.

Esimerkiksi tänään oli sellainen tilanne käytävällä, missä ohikulkenut oppilas huusi lujaa korvaani ja teki lyöntiliikkeen minua päin. Nappasin refleksinomaisesti hupusta kiinni ja sanoin hiljaisella äänellä, että saa olla viimeinen kerta. Ehkä uskoi, ehkä ei.

 

[opelix]

Tuo puhelinasia on yksi, mutta minulla esimerkiksi palaa pinna turhan paljon kaikenlaisen tuhoamisen, huutamisen, kiroilun, nimittelyn ja vastaavan takia. Pitäisi vaan jaksaa kärsivällisesti keskustella, perustella ja olla joka tilanteessa ystävällinen, mutta kun ei vaan aina onnistu.

Erittäin hyvin sanottu siellä perällä. Ei jaksa enää vanhemmiten kuunnella, ei juuri pätkääkään. Ajoittain toki saa itsensä käytävällä meditoitua johonkin tilaan ettei sitten juuri mitään kuulekaan.

Puhelinasiassa ja monissa muissa kurinpitoasioissa olen tehnyt selväksi luokassa että opetan niitä joita kiinnostaa. Jos on muuta värkättävää sen voi tehdä sitten kotona ja lähteä vaikka heti sinne. Kukaan ei ole lähtenyt. Toinen vaihtoehto on että minä lähden luokasta, ei ole tarvinnut lähteä. Ensimmäisillä tunneilla kun tekee selväksi kuka on kapteeni ei ole tarvinnut asioihin palata.